Yrittäjyys ei saa jäädä sosiaalipolitiikan jatkeeksi

15.05.15 14:42 | Talous | Aki Kangasharju

Hallitus haikailee satojentuhansien uusien työpaikkojen perään. Keskeisin keino on yrittäjyyden ja yksityisten yritysten kasvuedellytysten parantaminen, koska julkinen sektori on jo ylittänyt talouden kantokyvyn. Ilman uusia panostuksia kansainvälistymiseen uusille tuotteille ei kuitenkaan löydy kysyntää ja yrittäjyyden edistämisestä tulee vain uusi sosiaalipolitiikan muoto.

Yrityksen perustaminen on Suomessa helppoa. Yrityksen kasvu onkin eri asia. Siihen tarvitaan

1)    rahaa,

2)    työntekijöitä ja

3)    asiakkaita.

Suurin ongelma on uusissa asiakkaissa, koska niitä on vaikea Pohjolan perukoilta saakka etsiä.

Finnvera auttaa siinä vaiheessa, kun vientituote jo on olemassa ja yritys tarvitsee tukea sille, että myös saa vastapuolelta maksun viennistään. Nykyiset vientituotteet eivät kuitenkaan riitä. Suomen nousu edellyttää uusia toimijoita ja tuotteita.

Pankkilainan turvin kansainvälistymistä yrittäviä on liian vähän suurten riskien vuoksi. Jotain apua riskin jakoon tulee pääomasijoittajilta. Viime vuosina Suomessa on jaettu kohtuullisesti pääomaa kansainvälisessä vertailussa (ks. kuvio). Ruotsalaisten yritysten saama satsaus on kuitenkin lähes kaksinkertainen.

Pääomasijoituksissa on se ehto, että vähintään osa omistuksesta on oltava valmis luovuttamaan sijoittajalle. Tekesistä voi hakea avustuksia ja lainaa kansainvälistymiseen ilman määräysvallan kapenemista.

Harmillisesti Tekesin resursseja on siirretty avustuksista lainoitukseen, mikä muuttaa hankkeita vähemmän rohkeiksi ja kasvuhakuiseksi. Kokonaisuudessa Suomen julkisen sektorin tuki yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen on pieni verrattuna muihin maihin. Ruotsissa tämä satsaus on puolet suurempi kuin Suomessa.

Team Finland –verkosto tarjoaa tietopohjaa kokoamalla yhteen viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi työskentelevät ministeriöt ja niiden ohjauksessa olevat organisaatiot ja toimijat. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan siihen vaiheeseen, kun pienen suomalaisyrityksen myyntijohtaja ottaa salkun käteensä ja lähtee maailman metropoleihin kysyntää etsimään. Kaukaisen sijaintimme, oudon kielemme ja pienen kokomme tuoma haitta helposti ylivoimainen ilman toimivaa tukiverkkoa.

Ilman lisäpanostuksia kansainvälistymiseen yrittäjyyden edistämisestä tulee vain uusi sosiaalipolitiikan muoto. Kasvu jää saamatta, ja ihmiset työllistävät lähinnä itse itsensä. Silloin Suomesta tulee Kreikan kaltainen muutenkin kuin julkisen talouden näkymissä mielessä. Kreikassa on eniten yrittäjiä, mutta Euroopan alhaisin tulotaso.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Brexit pelottaa – mutta ei toteudu

Talous Aki Kangasharju

EU:sta eroa hakevat ovat siirtyneet johtoon Britannian mielipidetiedusteluissa.

Blogi: Kuka pelkää globalisaatiota?

Talous Aki Kangasharju

Globalisaatiota on pidetty länsimaille edullisena ainakin 1940-luvun tutkimuslöydöksistä alkaen. Tuoreimmat havainnot asettavat tuloksen kyseenalaiseksi, sil...

Blogi: Startup-into tarvitsee lisää polttoainetta ja suuria ajatuksia

Talous Aki Kangasharju

Startupit tarvitsevat nykyistä rohkeampaa politiikkaa sekä Slushin tapaisten tapahtumien mukanaan tuomaa kiinnostusta ja kannustusta, jotta positiivinen star...