Blogi: Työajan pidentämiselle ei ole parempaakaan vaihtoehtoa

26.06.15 13:33 | Talous | Aki Kangasharju

Uuden hallituksen tärkein tehtävä on palauttaa Suomen kilpailukyky. Ihanteellisimmassa tapauksessa tuskan voisi sälyttää pelkästään uhrautuvalle yrittäjälle, joka työtä pelkäämättä kehittää uusia korkean arvonlisän vientituotteita menetetyn teollisen pohjan tilalle. Yrittäjän uhrautuminen ei kuitenkaan riitä. Taakan kantoon on osallistuttava myös palkansaajan.

Yritysten tuotekehitys kantaa hedelmää vasta vuosien päästä, vaikka hallitus kuinka tukisi riskinottoa ja uuden etsintää. Tavalliset työssäkäyvät parantavat Suomen kilpailukykyä nopeammin, kun Suomen uudistamiseen osallistutaan alhaisemmalla keskimääräisellä tuntipalkalla.

Uusi hallitus tavoittelee keskimääräisten tuntipalkkojen laskua työaikaa pidentämällä kolmesta syystä. Ensimmäiseksi kukaan ei usko palkkojen laskemisen mahdollisuuteen. Toiseksi työn sivukulujen karsinta pitäisi rahoittaa jo muutenkin liian kireäksi päässyttä verotusta edelleen kiristämällä. Ja kolmanneksi juuri solmitun kaltaiset äärimaltilliset palkkaratkaisut eivät palauta Suomen kilpailukykyä tarpeeksi nopeasti.

Työajassa meillä onkin parannettavaa. Tyypillinen työviikko täyspäiväistä työtä tekevällä palkansaajalla on lähes tunnin lyhyempi kuin ruotsalaisella kollegalla ja puolitoista tuntia lyhyempi kuin saksalaisilla tai EU:ssa keskimäärin.

Palkansaajan työpäivän pidentäminen olisi myös reilua yrittäjää kohtaan. Yrittäjistä lähes 40 % pakertaa yli 50-tuntista työviikkoa, kun palkansaajista niin tekee alle 10 %.

Kun kokoaikaisessa työssä olevan palkansaajan työaikaa pidennetään ilman lisärahaa, yritysten kustannustaso laskee, kilpailukyky paranee ja viennin vedon kautta työtunneille tulee lisää tarvetta. Vientisektori hyötyy sekä suoraan kustannustason alentumisesta että epäsuorasti, sillä kustannustaso alenee myös vientisektorin ostamissa välituotteissa ja oman ydintoiminnon tukemiseen tarvittavissa palveluissa.

Työajan pidentämistä vastustetaan äänekkäimmin sillä perusteella, että se vähentää uusien rekrytointien tarvetta. Aluksi näin voi käydäkin. Tuntipalkkojen lasku kuitenkin parantaa pian Suomen kilpailukykyä, mikä lisää vientiä. Viennin veto lisää työn kysyntää, ja työttömyys helpottaa.

Työllisyyttä auttavat myös yhteiskuntasopimuksen syntymiseen kytketty mittava tuloverojen alentaminen sekä juuri solmittu maltillinen palkkaratkaisu. Tuloveron alentaminen lisää kotimaista ostovoimaa ja työllisyyttä tehokkaasti, ja palkkaratkaisu tukee kilpailukyvyn paranemista yhdessä työajan pidentämisen kanssa.

Työttömyyden alenemista voidaan lisäksi avittaa osa-aikatyötä ja muita joustoja lisäämällä samalla, kun kokoaikaisten keskimääräistä työaikaa pidennetään. Osa-aikatyön yleistyminen alentaisi yritysten kynnystä palkata lisää työvoimaa sitä mukaa, kun kysyntä kasvaa. Silloin yrityksen ei tarvitse odottaa, että uudelle työntekijälle on varmasti töitä kokopäiväisen verran. Osa-aikaisuuden lisäämisessä on varaa parantaa. Suomessa on osa-aikaisia vain 14 % kaikista työllisistä, kun Ruotsissa niitä on 25 % ja Saksassa 27 %.

Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmämme kuitenkin estää työvoiman joustavan käytön. Kun työtön ottaa vastaan osa-aikatyötä, yhteiskunta vie palkasta noin 60 %. Se on enemmän kuin kaikkein suurituloisimmat maksavat lisätienesteistään. Hallituksella on paljon tehtävää sekä verotuksessa että sosiaaliturvassa, jotta tämä työllistymisen veroaste laskee kannustavammaksi.

Työikäinen väestö on alkanut vähentyä vuodesta 2011, joten kaikki mahdolliset työtunnit on saatava käyttöön julkisen sektorin kestävyysvajetta pienentämään.

 

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Kalevassa 18.6.)

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Brexit pelottaa – mutta ei toteudu

Talous Aki Kangasharju

EU:sta eroa hakevat ovat siirtyneet johtoon Britannian mielipidetiedusteluissa.

Blogi: Kuka pelkää globalisaatiota?

Talous Aki Kangasharju

Globalisaatiota on pidetty länsimaille edullisena ainakin 1940-luvun tutkimuslöydöksistä alkaen. Tuoreimmat havainnot asettavat tuloksen kyseenalaiseksi, sil...

Blogi: Startup-into tarvitsee lisää polttoainetta ja suuria ajatuksia

Talous Aki Kangasharju

Startupit tarvitsevat nykyistä rohkeampaa politiikkaa sekä Slushin tapaisten tapahtumien mukanaan tuomaa kiinnostusta ja kannustusta, jotta positiivinen star...