Blogi: Kannustinloukkujen kanssa on pystyttävä elämään

22.01.16 9:00 | Talous | Aki Kangasharju

Poliitikot niin vasemmalta kuin oikealta puhuvat yhteen ääneen, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Samaan aikaan työtarjouksen vastaanottaminen tai lisätyön tekeminen ei juuri kasvata nettotuloja kymmenillä tuhansilla kotitalouksilla: verotus on progressiivista ja työtulot vähentävät sosiaalietuja. Näistä kannustinloukuista ei ole kuitenkaan realistisia mahdollisuuksia päästä eroon. Jäljelle jää huonojen vaikutusten lievittäminen ja ongelman kanssa eläminen.

Ekonomistit Olli Kärkkäinen ja Mauri Kotamäki toteavat julkaistussa tutkimuksessaan, että työmarkkinoiden kannustinloukuista pääsee eroon vain kahdella tavalla. Toinen tapa lisää julkisia menoja useilla miljardeilla euroilla ja toinen tapa kasvattaa tuloeroja merkittävästi. 

Ensimmäisessä vaihtoehdossa sosiaalietuudet ulotetaan entistä suurempituloisille. Tämä vähentäisi useiden perheiden yli 80 prosentin efektiivisiä marginaaliveroja, mutta hintalappu olisi liian kallis kestävyysvajeesta kärsivälle Suomelle. Tuloeroja ei kuitenkaan tarvitsisi kasvattaa. 

Toisessa vaihtoehdossa tukitasoja alennetaan ja sallitaan tulohaitarin leventäminen alhaalta. Tämä puolestaan säästäisi julkisia menoja. 

Molemmat vaihtoehdot ovat poliittisesti mahdottomia. Jopa suunnitteilla olevassa perustulokokeilussa on sama ongelma kalleuden ja tuloerojen välillä.

Niinpä kannustinloukut ovat kanssamme jatkossakin. 

Olisiko politiikkavaihtoehdoissa mitään, mikä lieventäisi kannustinloukkujen haitallisia vaikutuksia?

Jos kannustinloukkuja ei voi purkaa niin, että työn vastaanottaminen tai lisätyön tekeminen kasvattaisi heti ensimmäistä palkkanauhaa, yksi taloustieteen resepti on seuraavanlainen: 

  1. Informaatiota tulisi lisätä työn tekemisen pitkän aikavälin hyödyistä ja
  2. byrokratiaa purkaa työn vastaanottamisen helpottamiseksi.

Vaikka kannustinongelmaisen ei kannata ottaa vastaan työtä lyhyen tähtäimen valossa, pidemmällä aikavälillä osaamisen kehittyminen mahdollistaa uralla ja palkkatikkailla etenemisen. Informaation lisääminen on kuitenkin valitettavan tehotonta. 

Kannustinongelmaisen on vaikeampi innostua epävarmemmista pitkän aikavälin hyödyistä kuin nopeasti kukkarossa näkyvistä vaikutuksista. Niinpä informaation lisääminen vähentäisi melko vähän niin sanottua rakenteellista työttömyyttä, johon kannustimien lisäämisellä pyritään. 

Toinen lievittämiskonsti on byrokratian vähentäminen niin, että työn ja työttömyyden välillä on helppoa ja vaivatonta liikkua eikä siitä synny lomakkeiden täyttämisiä ja tukiluukuilla jonottamista. Tämäkin uudistus auttaisi vähän, mutta tuskin muuttaisi ainakaan niiden käyttäytymistä, jotka eivät innostu edes lyhyen tähtäimen rahallisista kannustimista.

Taistelua rakenteellista työttömyyttä ei voi täysin voittaa – sen kanssa on vain pystyttävä elämään. Joka tapauksessa kaikki sitä lievittävät toimet olisi tärkeää saada käyttöön.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Brexit pelottaa – mutta ei toteudu

Talous Aki Kangasharju

EU:sta eroa hakevat ovat siirtyneet johtoon Britannian mielipidetiedusteluissa.

Blogi: Kuka pelkää globalisaatiota?

Talous Aki Kangasharju

Globalisaatiota on pidetty länsimaille edullisena ainakin 1940-luvun tutkimuslöydöksistä alkaen. Tuoreimmat havainnot asettavat tuloksen kyseenalaiseksi, sil...

Blogi: Startup-into tarvitsee lisää polttoainetta ja suuria ajatuksia

Talous Aki Kangasharju

Startupit tarvitsevat nykyistä rohkeampaa politiikkaa sekä Slushin tapaisten tapahtumien mukanaan tuomaa kiinnostusta ja kannustusta, jotta positiivinen star...