Deflaatio – iloinen ale vai ikävä ankeuttaja?

06.03.15 15:06 | Markkinat

Mennyt talvi oli poikkeuksellisen lämmin, mutta inflaation pakkaselle painuminen tai sen uhka ovat aiheuttaneet vilunväristyksiä useille keskuspankkiireille. Parin prosentin inflaatiotavoitetta pilkkanaan pitävä todellisuus kertoo joko keskuspankin pahasta epäonnistumisesta tai siitä, että inflaatiotavoite on aikansa elänyt. Asiaa pähkäillään ainakin Riksbankenissa ja EKP:ssa. 

Negatiivinen inflaatio eli deflaatio nähdään taloustieteilijöiden keskuudessa pimeän voimia palvelevana ankeuttajana, joka imee ympäriltään kaiken ilon jättäen jäljelle pelkkää kylmyyttä ja pimeää. 

Mutta mitä pahaa deflaatiossa eli laskevissa hinnoissa muka on? Lyhyellä tähtäimellä ei mitään. Jos bensan hinta laskee, teini-corollan voi kerrankin tankata täyteen ja karvanopparomantiikan vetovoimaa voi käydä testaamassa myös naapuripitäjässä. Kukaan ei ole profeetta omassa toriparkissaan, kuten kaikki corollaa käskyttäneet hyvin tietävät. 

Deflaatiota demonisoidaan yleensä sillä perusteella, että taloudellinen aktiviteetti hyytyy ihmisten lykätessä ostoksiaan halpenevia hintoja odotellessaan. Argumentti on helppo haastaa arkipäivän havaintojen pohjalta. Maailma on pullollaan älypuhelimia ja iPadeja vaikka kaikki tietävät, että niiden hinnat halpenevat jatkuvasti tai vähintäänkin samalla rahalla saa kohta enemmän ominaisuuksia. Teknologian kehittyminen, digitalisoituminen ja tuottavuuden kasvu laskevat hintoja koko ajan. Nettiostaminen kaataa kansallisia raja-aitoja altistaen kotimaiset toimijat kansainväliselle kilpailulle varmistaen, että tuotantokustannusten lasku päätyy myös kuluttajan hyödyksi. 

Eli deflaatio parantaa ostovoimaa, mitä tässä oikein itketään? 

No, ihminen käyttää rahaa muuhunkin kuin elektroniikkaan. Valtaosa ihmisten käytettävissä olevista tuloista kuluu asumiseen, ruokaan ja kulkemiseen. Teknologian kehittyminen ei pure näihin hintoihin lähellekään yhtä aggressiivisesti kuin elektroniikan hintaan. 

Inflaatio ja deflaatio ovat edelleen ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kysyntään ja tarjontaan liittyviä suhdanteellisia ilmiöitä. Laajamittainen deflaatio kertoo heikosta kysynnästä. Hintojen odotettu lasku ei vielä lykkää muutaman satasen hintaisen tabletin ostamista, mutta isompien hyödykkeiden kuten vaikkapa huonekalujen, autojen tai asuntojen hankintaan sillä on vaikutusta. Lähtöhintojen noustessa tuhansiin ja satoihin tuhansiin euroihin, pienikin deflaatioprosentti aikaansaa merkittäviä euromääräisiä muutoksia. Tuhannen euron ”säästöllä” hankintaa on helppo lykätä eteenpäin. 

Deflaatio vaikuttaa isoihin hankintoihin ja investointeihin myös reaalikoron kautta. Reaalikorko on määritelmällisesti nimelliskorko vähennettynä inflaatiolla ja määritelmän mukaisesti deflaatio eli negatiivinen inflaatio nostaa reaalikorkoa. Reaalikoron nousu on täysin väärää lääkettä aneemiseen kysyntään. 

Deflaatio vaikuttaa myös palkkaodotuksiin. Ihmiset ovat tottuneet inflaatiokorotuksiin, joiden tarkoitus on kompensoida hintojen nousun negatiivinen vaikutus ostovoimaan. Deflaation vallitessa palkankorotusodotukset hiipuvat. Ostovoiman kannalta saamatta jääneellä palkankorotuksella ei tässä tilanteessa tietenkään ole mitään merkitystä, mutta psykologinen merkitys on suuri. Kukkaron nyörejä on kiristettävä kun palkka junnaa paikoillaan. Corollan laturi jää varaosaliikkeen hyllylle odottamaan parempia suhdanteita. 

Eli keskuspankkien kannattaa edelleen tavoitella hienoista inflaatiota. Digitalisaatio ei ole tehnyt taloudesta immuunia deflaatiolle.

Lue lisää

Nordean tutkimus: Protektionismi uhkaa Suomen vientivetoista kasvua

Markkinat

Nordean tutkimuksen mukaan nykyinen Suomen vientimarkkinoiden kasvunäkymä ei riitä hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi.

Nordea mukana Slush-tapahtumassa

Yritykset Digipalvelut

Slushissa ja Sijoitus-Invest -tapahtumassa esillä mm. joukkorahoitus, kasvuyritysyksikkö sekä Nordea Accelerator.