Hyvää pidempää päivää!

29.05.15 11:54 | Talous | Jussi Hahtela

Valmistautuessaan vapaa-ajan viettoon suomalainen karauttaa venäläisestä raakaöljystä jalostetulla polttoaineella tankatulla saksalaisella autolla kauppakeskukseen hakemaan italialaista viiniä, espanjalaista oliiviöljyä ja norjalaista lohta.

Joku voi nähdä esimerkissä kansanterveydellisiä uhkia, mutta tässä blogissa keskitytään pelkästään kansantaloudellisiin ongelmiin ja niitä on kaksi. Suomi tuo enemmän kuin vie ja suomalaisilla on liikaa vapaa-aikaa. Nämä kaksi linkittyvät tiivisti yhteen.


Tuonnista ja tuontitavaroiden kulutuksesta ei sinänsä pidä olla huolissaan tai tuntea syyllisyyttä. Suomalainen kulutuskori ei ole sattumalta tuontivoittoinen. Maa routii Kainuun korkeudella pahimmillaan lähes metriin saakka ja lunta voi olla toista metriä. On siis syynsä, ettei Suomessa tuoteta ripassoa tai että lentorahdin jälkeenkin espanjalainen tomaatti maksaa tammikuussa murto-osan kotimaisesta.

Tuontia ei missään nimessä pidä alkaa rajoittaa. Protektionismi häiritsee vapaata hinnan muodostumista ja laskun maksaa kalliimpien hintojen muodossa aina kuluttaja. Sitä paitsi markkinatalouteen kuuluu valinnanvapaus, suomalaisella kuluttajilla on oikeus ostaa sitä, missä hinta ja laatu ovat parhaiten kohdillaan.

Sama oikeus on myös ulkomaalaisilla kuluttajilla eli potentiaalisilla suomalaisen viennin ostajilla. Sitten Kekkosen ja kahdenvälisen kaupan ketään ole voinut pakottaa haluamaan tuotteitamme ja palveluitamme.

Suomen vaihtotase on ollut alijäämäinen vuodesta 2011 lähtien eli tuomme enemmän kuin viemme, eli käytännössä Suomi velkaantuu ulkomaille ja nettomääräinen ulkomaankauppa vetää talouskasvua alaspäin. Vaihtotasetta voi toki tarkastella monesta eri kulmasta. Kauppatase eli tavaroiden viennin ja tuonnin arvon erotus oli viime vuonna hieman ylijäämäinen, mutta ylijäämä on sulanut kuin napajäätikkö lähes koko 2000-luvun. Palvelut, tulonsiirrot ja tuotannontekijäkorvaukset huomioiden rahaa virtaa enemmän Suomesta pois kuin Suomeen päin.

Tuonti pitäisi pystyä maksamaan kokonaisuudessaan viennillä, mutta osaamisemme ei kelpaa muille. Emme ole kilpailukykyisiä eli käytännössä suomalaisen työn hinta-laatu –suhde on huono.

Suomalaisten työajat heijastuvat vääjäämättä kilpailukykyymme. Suomessa työllisyysaste on muita Pohjoismaita pienempi ja viikoittainen ja myös koko työuran mittainen työaika ovat Euroopan lyhyimpiä. Suomalainen toteutunut viikkotyöaika on kaksi tuntia lyhyempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomea lyhyempi työviikko on ainoastaan Ranskassa.

Työn hinnassa ei ole kyse pelkästään siitä, montako euroa työnantaja maksaa työntekijälle. Kyse on myös siitä, paljonko työpanosta maksetun palkan vastineeksi saa. Jos suomalainen työnantaja saa samalla rahalla vähemmän työtunteja kuin vaikkapa yhdysvaltalainen kilpailijansa, Suomessa tuottaminen on kalliimpaa ja jos parempi laatu ei riitä kompensoimaan hintaeroa, suomalaiset tuotteet jäävät liian kalliina hyllyyn niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Paasikivi sanoi, että geografialle emme voi mitään. Turvallisuuspoliittisten ulottuvuuksien lisäksi lausahdus pätee myös ulkomaan kauppaan. Tuomme tavaroita nyt ja aina. Vientikysyntä ei luonnollisestikaan ole kokonaan suomalaisten tekemisistä kiinni, mutta sitä suuremmalla syyllä täällä täytyy tehdä kaikki mitä tehtävissä on, jotta varmistetaan, että mahdollisimman suuri osa volatiilista vientikysynnästä kohdistuu suomalaisiin tuotteisiin.

Työajan pidentäminen asteittain on helpoin tapa parantaa Suomen kilpailukykyä. Tuntipalkka siinä pienenee, mutta absoluuttinen ostovoima pysyy ennallaan. Saavutettu etu, johon ei ole varaa, on pidemmän päälle huono kaikille. Sellaisista ei kannata pitää härkäpäisesti kiinni.

Tapani Kansa laulaa: ”Pitkät päivät pakerretaan, sillä lailla Suomea me rakennetaan.” Ajankuvana säe ontuu, mutta toivottavasti siinä on jotain profeetallista.

Jussi Hahtela viimeisimmät kirjoituk

Blogi: Sääntelyvimma - talouden turha käsijarru

Talous Jussi Hahtela

Sääntelyvimma hidastaa ja mahdollisesti jopa estää Suomen talouden toipumisen.

Blogi: Miksi talouden edes pitäisi kasvaa?

Talous Jussi Hahtela

Talous on työtä ja työpaikkoja.