Blogi: Suomi ajaa silmät kiinni Kreikan tietä

21.08.15 10:23 | Talous | Jussi Hahtela

Suomi on kesäteattereiden luvattu maa. Tiivistettynä kesäteatterimeiningissä on kyse siitä, että yleisö kokoontuu katsomaan amatöörien hyväntahtoista sähellystä ja kaivaa vastineeksi kuvetta. Esityksen jälkeen kyläyhdistyksen kassa pullottaa. Samanlainen kyläyhdistysmeininki leimaa myös Kreikan kriisin hoitoa. Amatöörit säheltävät, mutta lopussa kassa pullottaa.

Velka ja kyky selviytyä veloista dominoivat Kreikka-keskustelua, mutta on hyvä muistaa, että Kreikan velkakriisi on pohjimmiltaan kilpailukykykriisi, jonka taustalta löytyy haluttomuus muuttua muuttuvan maailman mukana. Tässä vaiheessa suomalaisia ei pitäisi naurattaa yhtään.

Maailma muuttuu koko ajan ja pärjätäkseen pitää olla valmis tekemään asioita eri tavalla kuin mihin on totuttu. Kynällä paperille käsin kirjoittaminen on nopeampaa kuin nuolenpäiden hakkaaminen kivitauluun. Kirjoituskoneella tekstiä pystyy suoltamaan vieläkin nopeammin. Ja jos investoi tietokoneeseen ja opettelee tekstinkäsittelyä, nousee tuottavuus jälleen aivan uudelle tasolle. Menossa mukana pysyminen edellyttää paitsi investointeja uusimpaan teknologiaan, myös halua oppia uutta ja tehdä asioita eri tavalla. Kaunis käsiala tai taito vaihtaa kirjoituskoneen värinauha vikkelästi eivät ole tänä päivänä lisäarvoa tuottavia taitoja, joista joku olisi valmis maksamaan.

Sama pätee myös makrotalouden tasolla. Kilpailukykyisenä pysyminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, investointeja ja ennen kaikkea halua ja kykyä kyseenalaistaa vanhat tottumukset ja maan tavat.

Kreikkalaiset pitäytyivät vanhoissa tavoissa korvaten tuottavuuden kasvattamisen lainarahalla. Eli äskeisen esimerkin viitekehyksessä Kreikka pysytteli kirjoituskoneissa ja kompensoi tietotekniikan tuomat kustannussäästöt ja volyymin kasvun velalla. Kuvio oli mahdollinen, koska eurojäsenyyden myötä Kreikka sai lainarahaa omaan riskitasoonsa nähden liian halvalla.

Suomen kehityksessä on pelottavan paljon samaa. Suomi otti edellisellä hallituskaudella uutta velkaa keskimäärin 5 mrd. euroa joka vuosi eikä hallituksen vaihtuminen näytä tuoneen tähän muutosta. Budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa otetaan ensi vuonna 5.3 mrd. euroa. Syy velkaantumiseen on yksinkertainen. Tulot eivät riitä kattamaan menoja. Menojen riittävä leikkaaminen on vaikeaa, koska epäsuhta on jatkunut liian kauan. Tulojen kasvattaminen ei onnistu, koska kilpailukyky ei riitä vientimarkkinoilla.

Suomen talousnäkymät ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen synkät. BKT on ollut pakkasella vuodesta 2012 lähtien, eikä kyse ole enää mistään globaalista suhdannevaihtelusta. Suomi oli tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä ainoa euromaa, jonka talous supistui. Suomi on kärkipäässä myös työttömyyden kasvuvauhdissa. Kun ennen puhuttiin rallimenestyksen innoittamana lentävistä suomalaisista, nyt puhutaan ulos lentävistä suomalaisista.

Kreikka on pelottava esimerkki mihin kilpailukykyongelma, pään pensaaseen laittaminen ja velkavetoinen quick fix johtavat. Suomen pitää karsia kulunsa tulojen mukaisiksi ja kustannuskilpailukykyä pitää parantaa. Hinta yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta tulee olemaan kova. Yksikään ulkomaalainen ei ole valmis maksamaan ylihintaa suomalaisesta tuotteesta sillä perusteella, että suomalainen työntekijä saa pitää kiinni talouden realiteetit ja väestörakenne huomioiden liian lyhyestä vuosityöajasta.

Jussin viimeisimmät kirjoitukset

Blogi: Sääntelyvimma - talouden turha käsijarru

Talous Jussi Hahtela

Sääntelyvimma hidastaa ja mahdollisesti jopa estää Suomen talouden toipumisen.

Blogi: Miksi talouden edes pitäisi kasvaa?

Talous Jussi Hahtela

Talous on työtä ja työpaikkoja.