Blogi: Palkansaajan kuviteltu ja todellinen etu

06.11.15 6:00 | Talous | Jussi Hahtela

Termi ”kestävä kehitys” tarkoittaa käytännössä sitä, ettei satoa voi pidemmän päälle korjata kasvua enempää. Jos hakkaa metsää enemmän kuin metsä kasvaa, kohta ei ole enää mitä hakata. Kestävän kehityksen keskeinen idea on varmistaa, että satoa on korjattavissa myös pidemmällä tähtäimellä.

Sama logiikka pätee myös työmarkkinoilla. Muutosehdotukset torjutaan helposti ja muutosvastarintaa perustellaan työntekijöiden etujen puolustamisella. Jos keskusteluun lisätään aikaulottuvuus, asetelma muuttuu olennaisesti. Lyhyen tähtäimen etu ei ole sama asia kuin pitkän tähtäimen etu. Käytännössä yritys on kuin metsä. Jos siitä ottaa irti enemmän kuin otettavissa on, pidemmän päälle ei jää mitään mitä ottaa.

Suomen työmarkkinat ovat poikkeuksellisen jäykät, eikä tämä ei ole yksittäinen mielipide vaan mitattu fakta. Maailman talousfoorumi WEF nimeää syyskuussa julkaistussa kilpailukykyraportissaan työmarkkinoiden jäykkyyden yhdeksi keskeiseksi Suomen heikkoudeksi.

Tutkituista 140 maasta palkat muodostuvat kaikkein keskitetyimmin juuri Suomessa. On määritelmällisesti mahdotonta, että keskitetty palkkojenmääräytyminen voisi mitenkään ottaa huomioon yritysten ”sadon” eli maksukyvyn ja sitä kautta työntekijöiden ja koko kansantalouden pitkän tähtäimen edun. Muuten keskitetty sopiminen olisi menestyvä vientituote.

Surkea hintakilpailukyky, lyhyt työaika ja kasvava työttömyys kuvaavat hyvin Suomen tämänhetkistä tilannetta, mutta itse asiassa Saksa oli aivan samassa jamassa 1990-luvulla. Jos Saksa pystyi selättämään ongelmat, on sama mahdollista myös Suomessa.

Miten Saksa nousi jaloilleen? ETLA listasi vuonna 2011 ilmestyneessä raportissaan keskeisiksi tekijöiksi Saksan menestykselle seuraavat tekijät:

  1. Työmarkkinoiden joustavuus
  2. Maltillinen palkkakehitys
  3. Työvoimapoliittiset uudistukset
  4. Vahva teollinen perusta

Saksassa kriisitietoutta ja muutosvalmiutta kasvatti Saksojen yhdistyminen ja sen aiheuttamat kustannukset. Yhdistymisen jälkeen Saksa ei ollut enää entisensä ja oli helppo ymmärtää, että uusi aika vaati uusia käytäntöjä ja toimintamalleja.

Suomessa ei ole ollut yhtä konkreettista herätystä, mutta talouden supistuttua kolmena vuonna peräkkäin kriisitietoisuuden pitäisi olla riittävällä tasolla, jotta ymmärretään, että jotain pitää tehdä. Asiat eivät muutu, jos mitään ei tehdä eri tavalla.

Suomen talouden tilanne on hyvin vaikea, muttei mahdoton. Sen ymmärtäminen, ettei lyhyen tähtäimen etu ole sama asia kuin pitkän tähtäimen etu, on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Jussin viimeisimmät kirjoitukset

Blogi: Sääntelyvimma - talouden turha käsijarru

Talous Jussi Hahtela

Sääntelyvimma hidastaa ja mahdollisesti jopa estää Suomen talouden toipumisen.

Blogi: Miksi talouden edes pitäisi kasvaa?

Talous Jussi Hahtela

Talous on työtä ja työpaikkoja.