Oma (vuokra)koti kullan kallis

05.03.15 11:00 | Asuminen ja lainat

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden aika on ohi. Näin väittää Hannele Pokan johtama hankeryhmä. Ja onhan totta että tämän päivän Suomessa ei löydy taloudellista syytä olla kohtelematta vuokra-asumista ja omistusasumista tasapuolisesti. Verovähennysoikeus on kuitenkin ainoastaan yksi osa laajempaa asuntomarkkinakokonaisuutta, mikä on hyvä pitää mielessä kun pohtii oikeuden poistamista.

Historiallinen syy omistusasunnon korkojen verovähennysoikeudelle on ollut kannustaa kotitalouksia omistusasujiksi. Tämä oli paikallaan 90-luvun kriisin jälkeen jolloin kotitaloudet pelkäsivät asuntolainan ottamista suurten korkokustannusten takia. Tänään Suomessa omistusasujien osuus – noin 65 % asuntokunnista vuonna 2013 – ei ole ongelma. Korkojen verovähennysoikeutta onkin jo leikattu kuluneen eduskuntakauden aikana niin, että asuntolainan korosta on vähennyskelpoista enää 65 % vuonna 2015. 

Viime vuosina toimivien vuokramarkkinoiden tärkeys muun talouden moottoriöljynä on ymmärretty paremmin rakennemuutoksen ja uudelleenurbanisaation seurauksena. Työvoiman sujuvan liikkuvuuden edellytys on toimivat ja riittävän suuret vuokramarkkinat sekä kasvukeskuksissa että syrjäseudulla. On paljon helpompaa jättää taantuva seutu ja muuttaa työn perässä luomaan uutta tulevaisuutta, jos ei ole ylimääräisenä painolastina omakotitaloa, jonka arvo on romahtanut paikallisen teollisuuden mukana, ja lisäksi löytyy suhteellisen helposti järkevän hintainen vuokra-asunto uudelta paikkakunnalta. 

Asunnonomistajien suosiminen on lisäksi tehoton julkinen tukimuoto, koska se johtaa pääoman väärään allokaatioon. Selkokielellä sanottuna verovähennysoikeus siirtää pääomaa asuntomarkkinoille, vaikka se olisi tuottavampaa jossain muualla taloudessa. Tällainen väärä allokaatio vähentää koko kansantalouden tuottavuutta. 

Tämän lisäksi korkojen verovähennysoikeus laskee omistusasumisen kokonaiskustannuksia, mikä lisätyn kysynnän johdosta kasvattaa asuntohintoja sekä asuntohintakuplien todennäköisyyttä. 

Omistusasunnoissa asuu myös keskimäärin varakkaimpia kotitalouksia kuin vuokra-asunnoissa. Tämän seurauksena korkojen verovähennysoikeus on niin sanottu regressiivinen tukimuoto, koska matalamman tulotason kotitaloudet hyötyvät siitä vähemmän kuin korkeamman tulotason kotitaloudet. 

Ministeri Viitanen on sitä mieltä että lapsiperheet tarvitsevat korkojen verovähennystä – ja tämä on varmasti totta. Kuulun itsekin tähän ryhmään ja ihan mielelläni vähennänkin korkomenoja verotuksessa. En vain ymmärrä, miksi en saisi samaa tukea jos asuisin samassa asunnossa mutta vuokralla – silloin en vain säästäisi itselleni vaan maksaisin sijoittajalle. Toisaalta hyötyisin myös siitä, että tuen poistuminen vähentäisi kysyntää. Se alentaisi hintoja, koska tuki menee todennäköisesti 100-prosenttisesti hintoihin. 

Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeätä muistaa, että asuntomarkkinoiden toimivuutta pitää käsitellä kokonaisuutena; jos verovähennysoikeutta poistetaan, samalla asuntotuotannon pullonkaulojen takana olevat tekijät – muun muassa riittämätön kaavoittaminen ja raskas sääntely – pitää ratkaista kasvukeskuksissa. Tällä hetkellä pysyvä vajaatuotanto nostattaa asuntohintoja. 

Tukien leikkaamisessa pitää myös edetä asteittain ja hallitusti niin että kotitaloudet pystyvät varautumaan muutokseen. Liian nopeasta muutoksesta ei saa seurata laajoja ja odottamattomia haittavaikutuksia taloudessa. 

Kirjoittaja Heidi Schauman (KTT) työskentelee ekonomistina Nordea Marketsissa, missä hän seuraa erityisesti euroalueen taloutta, rahapolitiikkaa ja korkomarkkinoita. Lisäksi hän on pitkään seurannut työ- ja asuntomarkkinoita. Nordeaan Heidi tuli vuonna 2014 toimittuaan pitkään ekonomistina Suomen Pankissa.

Lähteet:

Barbiero ja Cournede (2013) NEW ECONOMETRIC ESTIMATES OF LONG-TERM GROWTH EFFECTS OF DIFFERENT AREAS OF PUBLIC SPENDING, OECD edwp 1100

Tilastokeskus: http://www.stat.fi/til/asas/2013/01/asas_2013_01_2014-10-16_tau_003_fi.html

Ympäristöministeriön hankeryhmä: Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus

Ympäristöministeriön tiedote