Talousennustajan tärkein työväline: perstuntuma

Bruttokansantuotteen määrän (BKT volyymi) ero suhteessa lopullisen bruttokansan tuotteen määrään kahden vuoden (8 vuosineljänneksen) tilastotarkistusten aikana. Sininen viiva: 16 havainnon keskiarvo. Punaiset viivat: minimi- ja maksimiarvot. Harmaa alue: keskihajonta 16 havainnosta.
Bruttokansantuotteen määrän (BKT volyymi) ero suhteessa lopullisen bruttokansan tuotteen määrään kahden vuoden (8 vuosineljänneksen) tilastotarkistusten aikana. Sininen viiva: 16 havainnon keskiarvo. Punaiset viivat: minimi- ja maksimiarvot. Harmaa alue: keskihajonta 16 havainnosta.
07.08.15 10:15 | Talous | Aki Kangasharju

Nordean ekonomistit ovat todistetusti erinomaisia talouden ennustajia – muihin ennustajiin verrattuna. Sen sijaan toteutuneeseen kehitykseen verrattuna meidänkin ennusteemme ovat surkeita. Suurin osa ennusteen virheestä syntyy ennustajasta riippumattomista tekijöistä, joten perstuntuma on ennustajan tärkein apuväline. Siitä huolimatta ennusteita kannattaa tehdä.

Nordean talousennusteen ennustevirhe on ollut keskimäärin 2 prosenttiyksikköä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos toteutunut vuotuinen talouskasvu on ollut vaikkapa 1 %, vuotta aiemmin laadittu ennuste on keskimäärin liikkunut arvojen -1 ja 3 välissä. 

Osan virheestä selittää finanssikriisin aikaansaama romahdus, jonka suuruutta ei kukaan osannut ennakoida. Mutta ilman sitäkin ennustevirheemme on ollut 1,3 prosenttiyksikköä.

Ennustevirhe koostuu kolmesta tekijästä: ennakoimattomista shokeista, näkemysvirheestä ja tilastohistorian muuttumisesta.

Shokeille ei kukaan voi mitään. Islannin tuhkapilvestä osattiin varoitella, mutta kukaan ei tiennyt, milloin tuhka tukkii jetin turbiinit. Putinin pään sisälle puolestaan ei kukaan päässyt ennen kuin sen sisältö Krimin tapahtumien myötä paljastui. Jos finanssikriisin harvalukuisiin ennustajiin olisi uskottu ajoissa, koko kupla olisi jäänyt syntymättä, koska markkinat olisivat oikaisseet itsensä ajoissa.

Ennustajan näkemysvirheellekin jää tilaa, mutta ekonomistin työn tekee shokkien ohella lopullisesti mahdottomaksi se, että tilastohistoria muuttuu. Tilastokeskus julkaisee ensimmäisen laskelman bruttokansantuotteesta noin 2 kuukautta toteutuneen jälkeen, mutta tarkentaa laskelmaa vuosineljänneksittäin usean vuoden ajan pohjatietojen kertyessä.

Muutokset ovat suuria ja niitä tehdään pitkään. Esimerkiksi vuoden 2008 alusta lukien Tilastokeskus on suurimmillaan nostanut tai laskenut yhden vuosineljänneksen bruttokansantuotetta lähes 2 prosenttiyksikköä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä arviosta (Katso KUVIO).

Suuri tarkentuminen ei johdu kriisivuodesta 2009, jolloin ennustajat olivat erityisen väärässä. Tilastokeskus sen sijaan onnistui sen vuoden tilastoinnissa yhtä hyvin kuin ennenkin. Tilastokeskusta ei ole moittiminen muutenkaan. Se on ollut Euroopan tarkimpia bkt:n laskijoita. Syy on siinä, että Tilastokeskuksen käyttämä tietopohja rakentuu hitaasti.

Tämä rakentuminen on liian hidasta ennustetyön kannalta. Ennustamisessa ja etenkin suhdannekäänteiden ennakoinnissa korostuvat viimeisimmät tilastopisteet. Jos ne tarkentuvat paljon ajan myötä, myös käänteiden ennustamiselta putoaa pohja.

Sen takia ennustaja ei juuri hyödy viimeisimmistä tilastoista, vaan ennuste on perustettava perstuntumaan, kokemukseen ja ennen kaikkea jämäkkään näkemykseen tulevasta. Sitä Nordea tarjoaa.

Ennusteita myös kannattaa tehdä kaikesta huolimatta. Johdonmukaiseen logiikkaan perustuva ennuste on aina parempi kuin pelkkä arvaus. Tulevan vuoden budjetit ja investointipäätökset on joka tapauksessa perustettava jollekin kuvalle maailman menosta. Myös rahoitusmarkkinat ovat koukussa ennusteisiin. Uudet talousluvut liikuttavat markkinoita vain, kun ne poikkeavat ennusteista.

Talousennusteet ovat kuin sääennusteita. Kaikki haukkuvat niitä mielellään, mutta silti niistä ollaan järjettömän kiinnostuneita.

 BKT

Bruttokansantuotteen määrän (BKT volyymi) ero suhteessa lopullisen bruttokansan tuotteen määrään kahden vuoden (8 vuosineljänneksen) tilastotarkistusten aikana. Sininen viiva: 16 havainnon keskiarvo. Punaiset viivat: minimi- ja maksimiarvot. Harmaa alue: keskihajonta 16 havainnosta.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Brexit pelottaa – mutta ei toteudu

Talous Aki Kangasharju

EU:sta eroa hakevat ovat siirtyneet johtoon Britannian mielipidetiedusteluissa.

Blogi: Kuka pelkää globalisaatiota?

Talous Aki Kangasharju

Globalisaatiota on pidetty länsimaille edullisena ainakin 1940-luvun tutkimuslöydöksistä alkaen. Tuoreimmat havainnot asettavat tuloksen kyseenalaiseksi, sil...

Blogi: Startup-into tarvitsee lisää polttoainetta ja suuria ajatuksia

Talous Aki Kangasharju

Startupit tarvitsevat nykyistä rohkeampaa politiikkaa sekä Slushin tapaisten tapahtumien mukanaan tuomaa kiinnostusta ja kannustusta, jotta positiivinen star...