Vieläkö ilma pihisee osakemarkkinoilla?

25.02.15 14:52 | Säästäminen ja sijoittaminen | Markkinat

Osakemarkkinat ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2009 alkupuolelta saakka. Pitkän nousuputken jälkeen herää kysymys, onko nousu kestänyt jo liiankin kauan ja alkaako vastatuuli puhaltaa osakkeisiin. Toistaiseksi osakkeet näyttävät yhä hyviltä, mutta vuoden loppua kohti mentäessä markkinanousun edessä voi olla uusia haasteita.

Laskeva korkotaso, asteittain lisääntynyt rahapoliittinen elvytys ja toipuva maailmantalous ovat houkutelleet rahaa osakkeisiin finanssikriisistä alkaen. Pitkästä noususta huolimatta perinteistä osakkeiden arvostuskuplaa ei ole kuitenkaan vielä muodostunut. Osakkeiden arvostus on kiristynyt vähitellen, mutta on silti vasta hieman yli pitkän aikavälin keskiarvon. Suhteessa nollaa hipovaan korkotasoon osakkeet ovat yhä halpoja, mikä houkuttelee rahaa osakkeisiin. Korkojen nousu voisi kuitenkin uhata osakkeiden nousukautta. 

Nykyistä talouden suhdannesykliä ja osakemarkkinoiden rallia on johtanut Yhdysvallat. Vahvistuneen talouden myötä USA:ssa työllisyystilanne on saavuttamassa rajan, jolla inflaatio alkaa heräillä. Palkkatason kasvu kiihtyy kevään mittaan, joten keskuspankin on aloitettava korkojen nostaminen jo kesällä tai viimeistään syksyllä. Ensi vuoden kuluessa koittaa aika, jolloin keskuspankki antaa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan taseensa pienentyä. 

Vaikka Yhdysvaltain reaalitaloudella menee vielä ensi vuonna hyvin, ja siten yritysten tulokset paranevat, osakeralli voi jäähtyä keskuspankin toimien vaikutuksesta. Jos Yhdysvalloissa korot alkavat nousta, osakkeiden suhteellinen edullisuus alkaa kaventua. Samalla sijoitettava likviditeetti alkaa vähentyä, mikä myös rajoittaa osakkeiden nousua. Jos keskuspankin toimien myötä vahvistuva dollari ja kypsyvä noususuhdanne hidastavat Yhdysvaltojen reaalitaloutta, voisi osakkeiden pitkä nousuputki olla tiensä päässä. Tätä riskiä kuitenkin lieventää se, että jos talous alkaisi tökkiä Yhdysvalloissa, on keskuspankki valmis lopettamaan kiristystoimensa pikaisesti. 

Osakkeiden käänne Yhdysvalloissa vetäisi mukaansa myös Euroopan. Vaikka Euroopassa setelipaino käy ja likviditeetin määrä lisääntyy, korot pysyvät nollassa ja reaalitalous on piristymään päin. Syitä on ainakin kaksi. Ensinnäkin käänteet maailman suurimmalla rahoitusmarkkinalla Yhdysvalloissa heijastuvat voimakkaasti muualle – niin nousu- kuin laskumarkkinassakin. Toisaalta EKP:n setelielvytyksellä ei ole samanlaista vaikutusta Euroopan osakkeisiin kuin Fedin elvytyksellä Yhdysvalloissa pienemmän osakemarkkinoiden roolin vuoksi. 

Osakemarkkinoiden käänteen ajankohtaa on luonnollisesti mahdoton ennustaa. Suhdannetilanteen poikkeuksellisuus vähentää entisestään historiallisen kehityksen käyttökelpoisuutta ennusteiden teossa. Taloushistoriassa ei ole ennen koettu näin massiivista rahapoliittista elvytystä eikä siitä normaalioloihin vetäytymistä. Lisäksi korkotaso on ennätyksellisen matala ja velkataakka länsimaissa ennätyksellisen suuri. 

Joka tapauksessa, vähitellen riskit osakemarkkinoilla kasvavat ensi vuoteen mentäessä. Se myötätuuli, mitä keskuspankit ovat markkinoille puhaltaneet Yhdysvaltain johdolla, on vähenemässä. Yhdysvallat oli ensimmäinen täysimittaisen elvytyksen aloittaja ja nyt se on ensimmäinen jarruttaja. 

Riskinä on, että käänne osakemarkkinoilla voi pahimmillaan olla normaalia rajumpi. Jos ongelmat taloudessa tai markkinoilla alkaisivat kasvaa, on elvytysvara normaalia pienempi, kun korot ovat jo lähtökohtaisesti niin alhaalla. Siten vaikka osakkeiden näkymät ovat yhä hyvät lähiaikoina, kannattaa muistaa, että ikuisesti kaikki ei mene kuin Strömsössä.

Kirjoittajat:
Aki Kangasharju, Nordean pääekonomisti
Lippo Suominen, Nordean Varallisuudenhoidon päästrategi

Lue lisää

nordea logo

Nordea vahvistaa riskienhallintaa

Lehdistötiedote

Ekonomistien haastattelu Nordean talousennusteesta

Talous

Suomen taloudessa on positiivisia merkkejä, mutta vielä tarvittaisiin pysyvämpää viennin piristymistä.

Huijausviestejä taas liikkeellä

Päivittäiset raha-asiat

Huijausviesteissä saatetaan kysyä esimerkiksi pankkitunnuksia tai johdattaa linkin kautta väärennetylle verkkopankin sisäänkirjautumissivulle.