Konsernijohtaja Casper von Koskull kommentoi Nordean tulosta

27.01.16 8:14 | Nordea

Vuosi 2015

Pohjoismaiden taloudet kehittyivät eri suuntiin. Talouskasvu oli nopeinta Ruotsissa. Myös Tanskan talous kasvoi ripeästi ja on nyt päässyt takaisin kasvu-uralle usean vuoden nollakasvun jälkeen. Raaka-aineiden hinnat laskivat edelleen. Kiinan talouskasvun hidastuminen korostui vuoden aikana. 

Liiketoiminnan tuotot1 kasvoivat 3 prosenttia vuonna 2015. Rahoituskatteeseen kohdistui ankaria paineita, kun korot olivat matalalla. Sen sijaan etenkin säästämisen ja sijoittamisen palvelut kasvattivat tuottoja.

Kulukehitys1 oli suunnitelmien mukaista ja kulut pysyivät 4,7 miljardin euron tavoitteessa. Kulu/tuotto-suhde1 parani edellisvuodesta 2,20 prosenttiyksikköä 47,1 prosenttiin. Tämä on kaikkien aikojen paras Nordean raportoima kulu/tuotto-suhde. Odotamme perusliiketoiminnan kulujen pysyvän aiemmalla tasollaan vuonna 2016 noin 200 miljoonan euron kustannussäästöjen ansiosta. Tietotekniikkaan ja compliance-toimintoihin liittyvät hankkeet kuitenkin kasvattavat kokonaiskuluja noin 3 prosenttia paikallisissa valuutoissa.

Luottojen laatu oli vakaa. Nettomääräisten luottotappioiden osuus luotonannosta oli 0,14 prosenttia eli reilusti alle 10 vuoden keskiarvon, joka on 0,16 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä nettomääräisten luottotappioiden osuus nousi 0,17 prosenttiin. Nousu aiheutui pääosin lisääntyneistä saatava- ja saatavaryhmäkohtaisista luottotappiovarauksista, joita kohdistettiin lähinnä raaka-ainemarkkinoihin sidoksissa oleviin vastuisiin. Ongelmaluottojen määrä kasvoi 9 prosenttia. Tästä 8 prosenttiyksikköä aiheutui viimeisellä neljänneksellä käyttöön otetusta uudesta ryhmäkohtaisia varauksia koskevasta laskentamallista. Odotamme edelleen luottojen laadun pysyvän pitkälti aiemmalla tasollaan tulevina neljänneksinä.

Ydinvakavaraisuussuhde parani edellisneljänneksestä 0,20 prosenttiyksikköä 16,5 prosenttiin. Nordean pääoman hallinnan periaatteiden mukaan pankilla on johdon määrittelemä pääomapuskuri, joka ylittää pääomavaatimukset 0,50–1,50 prosenttiyksiköllä. Tätä periaatetta noudatetaan myös jatkossa.

Nordean hallitus ehdottaa, että osinkoa maksetaan 0,64 euroa osakkeelta. Vuodelta 2014 maksettiin osinkoa 0,62 euroa osakkeelta. Hallitus on myös päättänyt uusista osingonjakoperiaatteista. [Nordea pyrkii pitämään pääomarakenteensa vahvana konsernin pääoman hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista osinkoa vuosittain.]

Luomme arvoa asiakkaillemme

Olemme tuoneet markkinoille monia uusia digitaalisia palveluja. Yksi esimerkki tästä on uudistunut mobiilipankki, jossa on monia helppokäyttöisiä ominaisuuksia, kuten sormenjälkitunnistus sekä etukäteistunnistus chatissä ja puhelimessa. Asiakkaat arvostavat mahdollisuutta verkkotapaamisiin. Joka seitsemäs asiakastapaaminen järjestettiin viimeisellä neljänneksellä verkossa. Asetamme nyt riman entistä korkeammalle. Kehitämme uusia, entistäkin edistyksellisempiä digitaalisia palveluja yritys- ja henkilöasiakkaille. Kasvatamme digi-investointimme lähes kaksinkertaisiksi ja perustamme kaksi kehittämiskeskusta, toisen Suomeen ja toisen Tanskaan.

Yritys- ja yhteisöasiakkaiden puolella liiketoiminta vilkastui vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja kasvua oli niin tapahtumamäärissä kuin luotonannossa. Toteutimme useita yritysjärjestelyjä, mikä kasvatti palkkiotuottoja. Lisäksi Nordea toimi pääjärjestäjänä useissa yrityslainoissa. Riskienhallinnan tuotteiden kysyntä kasvoi markkinoiden ailahtelujen ja likviditeetin vaihtelujen vuoksi. TNS SIFO Prospera palkitsi Nordean äskettäin parhaasta osaketutkimuksesta ja välitystoiminnasta Pohjoismaissa.

Nordean rahastojen kansainvälinen myynti oli vuoden viimeisellä neljänneksellä suurempi kuin pohjoismainen myynti. Nordea oli myynnillä mitattuna Euroopan kahdeksanneksi suurin rahastojen tarjoaja vuonna 2015. The Banker ja Euromoney nimesivät Nordean Nordic Private Bankingin parhaaksi private banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa.

2016–2018 – siirtymävaihe kohti ”yhtä Nordeaa”

Toteutamme kolmen seuraavan vuoden aikana muutosohjelman, jonka tavoitteena on aidosti digitaalinen pankki. Muutos perustuu asiakkaiden asiointitapojen muutoksiin, uuteen teknologiaan sekä sääntelyn asettamiin vaatimuksiin.

Käynnistämme useita hankkeita, joilla pyrimme hallitsemaan siirtymävaiheen mahdollisimman tehokkaasti. Siksi kirjasimme vuoden viimeisellä neljänneksellä 263 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksen, joka liittyy henkilöstöön, tiloihin ja tiettyihin kansainvälisiin yksiköihin. Esimerkkejä toteutettavista hankkeista ovat siirtyminen kasvokkain tapahtuvista kontakteista digikanaviin ja online-konttoreihin sekä Euroopan asiakastoimintojen keskittäminen, jotta voimme entistäkin paremmin hyödyntää resursseja ja osaamista Pohjoismaissa. Tämä ei kuitenkaan koske osakevälitystä, private banking  toimintaa eikä varallisuudenhoitoa. Varaus kattaa myös kulut, joita syntyy digitalisaation ja compliancen vaatimista muutoksista osaamisessa, sekä käynnissä olevat hankkeet, joissa vähennetään päätoimipaikkojen määrää ja sijoitetaan päätoimipaikkoja kaupunkien keskustojen ulkopuolelle. Hankkeita toteutetaan vuosina 2016–2017. Ensimmäiset tehostamishyödyt nähdään vuoden 2016 lopulla. Niiden ansiosta voimme jatkossakin investoida osaamiseen, tuotteisiin ja tietotekniikkaan. Koska vuosina 2017–2018 tehdään huomattavia investointeja, kulut alkavat pienentyä nettomääräisesti vasta vuodesta 2019 lähtien.

Kuten kerroimme vuoden 2015 toisen neljänneksen tulostiedotteessa, Nordea suunnittelee konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista. Tytärpankit Suomessa, Norjassa ja Tanskassa on tarkoitus muuttaa ruotsalaisen emoyhtiön sivuliikkeiksi fuusioiden kautta. Asian valmistelu etenee suunnitelmien mukaan. Asia on tarkoitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle maaliskuussa. Juridisen rakenteen muutokset edellyttävät muun muassa paikallisten viranomaisten hyväksyntää ja niiden kanssa käytävien keskustelujen myönteistä lopputulosta.

Muutosohjelma ja samaan aikaan tehtävät investoinnit peruspankkijärjestelmään yksinkertaistavat rakenteita ja vähentävät hallinnon monimutkaisuutta. Tästä hyötyvät asiakkaat, henkilöstö ja sijoittajat. Näin Nordeasta tulee aidosti ”yksi Nordea”.

Casper von Koskull

Konsernijohtaja

1) Pois lukien kertaluonteiset erät (Q2/2014: uudelleenjärjestelykulut 190 milj. euroa, Q3/2014: Netsin myynnistä saatu voitto 378 milj. euroa ja aineettoman omaisuuden arvonalentumiskirjaus 344 milj. euroa, Q4/2015: voitto, joka saatiin kauppiaspalvelutoiminnan myynnistä Netsille, 176 milj. euroa ennen veroja ja uudelleenjärjestelyvaraus 263 milj. euroa).

Lisätietoa: Nordean tilinpäätöstiedote 2015

Lue lisää

Blogi: Italia ei muutu, mikä lisää riskiä muutoksesta

Markkinat Talous Jan von Gerich

Toivoa muutoksesta Italiaan tuonut Renzin hallitus kaatui perustuslakikansanäänestyksen myötä. Tulos ei johda uuteen eurokriisiin nyt, mutta Italian ongelmat...

Nordean tutkimus: Protektionismi uhkaa Suomen vientivetoista kasvua

Markkinat

Nordean tutkimuksen mukaan nykyinen Suomen vientimarkkinoiden kasvunäkymä ei riitä hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi.