Kilpailukykysopimus olisi palkansaajien suhteen tasapuolinen

04.03.16 15:10 | Talous

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemassa kilpailukykysopimuksessa ehdotetaan työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen korottamista yli kahdella prosenttiyksiköllä. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski, kuinka nämä korotukset jakautuisivat palkansaajien kesken.

- Palkansaajien käteen jäävät tulot laskisivat maksukorotusten myötä noin miljardilla eurolla. Nettotulot laskisivat lähes kaikilla tulotasoilla n. 1,5–2 prosenttia, joten maksukorotusten suhteellinen vaikutus eri palkkatasoilla on melko tasainen, Olli Kärkkäinen kommentoi.

Palkansaajat sijoittuvat koko väestön tasolla tarkasteltuna keskimäärin suurituloisempiin tulokymmenyksiin. Tämän takia myös maksukorotukset painottuvat suurituloisempiin tulokymmenyksiin, mikä tasoittaa tuloeroja.

- Suurituloisimmat viisi tulokymmenystä ovat maksukorotusten suurimpia häviäjiä sekä euromääräisesti että suhteellisesti tarkasteltuna, Olli Kärkkäinen kertoo. 

Miehet maksavat sosiaalivakuutusmaksukorotuksista naisia suuremman osan, mutta julkisen sektorin lomarahaleikkaukset kohdistuvat pääosin naisille.

- Kun huomioidaan sekä maksukorotukset että lomarahaleikkaukset, jakaantuu kokonaisvaikutus miesten ja naisten kesken yllättävänkin tasaisesti. Miesten osuus kokonaissummasta on 50,5 prosenttia ja naisten 49,5 prosenttia, Kärkkäinen sanoo.

Mahdollisen kilpailukykysopimuksen maksajia ovat palkansaajat, mutta ketkä voittaisivat sopimuksesta?

- Yritykset toki hyötyvät siitä, että niiden sosiaalivakuutusmaksuja kevennetään. Kilpailukykysopimuksen suurimpia voittajia ovat kuitenkin ne työttömät, jotka mahdollisesti työllistyvät kilpailukykysopimuksen myötä. VM:n arvion mukaan sopimuksen toimet voisivat lisätä työllisyyttä 35 000 henkilöllä. Pienipalkkaiseen työhön työllistyvän tulot kasvavat jopa 500 eurolla kuukaudessa ja keskituloiseen työhön työllistyvän tulot kasvavat jopa 1 300 euroa. Tähän verrattuna keskimääräisen palkansaajan nettotulojen menetykset ovat suhteellisesti pieniä, Kärkkäinen muistuttaa. 

Liite: Analyysi kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (pdf) (pdf, 599 KB)

Lue lisää

Nordean tutkimus: Protektionismi uhkaa Suomen vientivetoista kasvua

Markkinat

Nordean tutkimuksen mukaan nykyinen Suomen vientimarkkinoiden kasvunäkymä ei riitä hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi.

Nordea mukana Slush-tapahtumassa

Yritykset Digipalvelut

Slushissa ja Sijoitus-Invest -tapahtumassa esillä mm. joukkorahoitus, kasvuyritysyksikkö sekä Nordea Accelerator.