Blogi: Ruotsin rahapolitiikka ei ole itsenäistä

22.04.16 9:14 | Talous

Ruotsin talous kasvoi viime vuonna noin neljä prosenttia, mutta Riksbank painoi korkoja entistä tukevammin nollan alapuolelle. Vielä jokin aika sitten olisi ollut ennenkuulumatonta, että vahvalla kasvu-uralla olevan talouden korkoja lasketaan – ja vieläpä nollan alapuolelle.

Suuriin syy Riksbankin elvytysvimmaan on Euroopan keskuspankki (EKP), jonka mittava osto-ohjelma pakottaa Ruotsin rahapolitiikan kevyemmäksi kuin yleinen talouskehitys perustelisi. Luonnollisestikin kaikki keskuspankit seuraavat muiden keskuspankkien tekemisiä. Mutta Riksbank joutuu seuraamaan EKP:tä lähes pakkomielteisesti, koska ilman koronlaskuja ja muita kevennystoimia Ruotsin kruunun eurokurssi vahvistuisi merkittävästi ja tuontihintojen lasku vaimentaisi jo ennestään vaisuja inflaatiopaineita. Riksbankilla on jo pidemmän aikaa ollut vaikeuksia saada inflaatio kahden prosentin tavoitteeseensa, ja EKP on entisestään vaikeuttanut tätä päämäärää.

Euroalueen rahapolitiikka on siis käytännössä merkittävä osa Ruotsin rahapolitiikkaa. Kun EKP keventää, kruunun vahvistumisen pelossa Riksbank joutuu keventämään perässä. Lopputulos on ongelmallinen, koska Ruotsin historiallisen matalalle laskettu korkotaso ja vahva talouskasvu lisäävät ylikuumentumisen riskiä jo ennestään kuumilla asuntomarkkinoilla. Tilanne ruokkii jo voimakkaasti velkaantuneita kotitalouksia velkaantumaan lisää; tämän vuoden syyskuussa kotitalouksilla oli velkaa reilut 176 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Suhde on ennätyksellinen suuri, ja sen nousu jatkuu yhä (katso kuva 1).

Riksbank ei ole ainoa keskuspankki Euroopassa, joka pienen kokonsa vuoksi on EKP:n heittopussi. Jyrän alle ovat jääneet myös Tanska ja Sveitsi. Pienten keskuspankkien alisteisuutta osoittaa hyvin se, että EKP:n aggressiivinen elvytys on saanut ne painamaan keskeiset politiikkakorot miinukselle, vaikka negatiivisten korkojen toimivuudesta on entuudestaan ollut hyvin vähän käytännön kokemusta.

Perinteisesti rahapolitiikan itsenäisyydellä on tarkoitettu sitä, että valtiovalta ei aja omia tavoitteitaan keskuspankin kautta. Tässä mielessä Ruotsin rahapolitiikka on toki itsenäistä. Mutta EKP-vetoisuuden vuoksi on vaikea nähdä Riksbankin olevan itsenäinen siinä mielessä, että keskuspankin korkopolitiikka perustuisi laajamittaisemmin kotimaan talouden kehitykseen. Vuoden 2013 lopun jälkeen rahapolitiikka on eriytynyt selvästi aiemmasta linjastaan, kun makrovakaus siirtyi entistä enemmän Ruotsin finanssivalvonnan piiriin ja Riksbank keskittyi puhtaammin inflaatiotavoitteeseensa (katso kuva 2).

Englannin keskuspankin entinen pääjohtaja Mervyn King on osuvasti haukkunut inflaatiokahjoiksi keskuspankkiireita, jotka keskittyvät inflaatioon makrovakauden kustannuksella. Samainen King valmisteli, yhdessä professori Marvin Goodfriendin kanssa, raportin Ruotsin rahapolitiikan tilasta. Heidän suositustensa myötä Riksbankin toimintaan saattaa jatkossa tulla enemmän sävyjä esimerkiksi sen suhteen, kuinka paljon keskuspankin olisi syytä painottaa myös muita tekijöitä (kuten mahdollisia riskejä asuntomarkkinoilla) kuin pelkästään kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Vaikka korkopolitiikan ajureihin tulisikin lisää ”sävyjä”, inflaatiotavoite säilyy keskeisenä päämääränä – ja EKP:n toiminta piirtää suuntaviivoja Ruotsin rahapolitiikalle jatkossakin.

Riksbank_1_1

Kuva 1. Ruotsin kotitalouksien velkaantuneisuus jatkaa kasvussa.

Riksbank_2_2

Kuva 2. Vuoden 2013 loppupuolen jälkeen Riksbankin rahapolitiikan reaktiofunktio on muuttunut, kun makrovakauden valvonta siirtyi Ruotsin finanssivalvonnalle. Aiemmin keskuspankki näyttää painottaneen työmarkkinoita korkopolitiikassaan, mutta sittemmin inflaatio on saanut enemmän painoarvoa.

Kaj Paulamäki

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Nordea Marketsissa

Lue lisää

Blogi: Italia ei muutu, mikä lisää riskiä muutoksesta

Markkinat Talous Jan von Gerich

Toivoa muutoksesta Italiaan tuonut Renzin hallitus kaatui perustuslakikansanäänestyksen myötä. Tulos ei johda uuteen eurokriisiin nyt, mutta Italian ongelmat...

Nordean tutkimus: Protektionismi uhkaa Suomen vientivetoista kasvua

Markkinat

Nordean tutkimuksen mukaan nykyinen Suomen vientimarkkinoiden kasvunäkymä ei riitä hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi.