Blogi: Harmittaako, jos henkivakuutus jää käyttämättä?

Petteri Änkilä johtaa Nordean suurasiakkaista vastaavaa toimintoa Suomessa
19.07.16 9:43 | Yritykset

Yritysten valuutta- ja korkoriskien suojaus puhuttaa aika ajoin ja tänäkin keväänä siitä on saatu useita mehukkaita otsikoita. Suojauksissa käytettävät johdannaisinstrumentit antavat oikein käytettyinä yritysjohdolle rauhan keskittyä yrityksen ydinliiketoimintaan ja väärin käytettynä lisäävät yrityksen riskejä. Halusimme tutkia, miten pohjoismaiset suuryritykset suojautuvat rahoitusriskeiltä ja haastattelimme yli 170 suuryritystä kymmeneltä eri toimialalta.

Yllätyimme tuloksista positiivisesti sillä pääsääntöisesti suuryritykset toteuttavat rahoitusriskien hallintaa hyvin systemaattisesti ja tätä toimintaa ohjaa yrityksen hallituksessa päätetty riskienhallintapolitiikka. Haastattelujen perusteella yritykset nostivat valuuttariskin hallinnan tärkeimmäksi prioriteetiksi seuraavalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämä onkin ollut viisas valinta, kun katsoo minkälaista heiluntaa Brexit-äänestyskin on saanut valuuttamarkkinoilla aikaan. Yli 90 prosenttia haastatelluista yrityksistä kertoi suojaavansa operatiivisia kassavirtoja ja myös valuuttalainat suojataan pääsääntöisesti, Suomessa yli 80-prosenttisesti ja pohjoismaisella tasolla yli 65-prosenttisesti. Sen sijaan ulkomaisten tytäryhtiöiden omaan pääomaan liittyvää valuuttariskiä suojataan nuukasti, vain 21 prosenttia haastatelluista suomalaista yrityksistä kertoi tekevänsä niin. Vaikuttaa siltä, että tuloslaskelmaan vaikuttavat erät suojataan hyvin, mutta tase jää vähemmälle huomiolle.

Matalia korkoja on hyödynnetty sekä pidentämällä lainojen juoksuaikoja että lukitsemalla matalia korkotasoja pidemmäksi aikaa. Negatiiviset korot ovat myös tuoneet yritykselle uuden haasteen. Yritysten paisuneille kassoille ei saada enää korkotuottoja vaan korkeintaan nollatuottoa. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa talletusmaksut ovat jo arkipäivää yrityksille ja Suomessa voidaan odottaa käyvän samoin. Ongelma on kansantaloudellisesti merkittävä kun yritykset eivät uskalla investoida vaan makuuttavat varoja nollakorolla tai jopa negatiivisella talletuskorolla pankeissa. Suomen 30 suurimman yrityksen kassat ovat yli kolminkertaistuneet viimeisen kuuden vuoden aikana. Haastattelumme perusteella ongelma tulee kasvamaan sillä 82 prosenttia pohjoismaisista suuryrityksistä näkee kassojensa kasvavan tai pysyvän nykytasolla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Mistä rahoitusriskien suojaamiskäytännöistä pienempien yhtiöiden kannattaisi ottaa suuryrityksistä mallia?

  1. Rahoitusriskien hallinta pitäisi olla systemaattista. Suuryrityksistäkin ainoastaan kymmenen prosenttia kertoo suojaavansa valuuttariskiään vain tapauskohtaisesti.

  2. Riskienhallintaa ohjaamaan tulisi laatia dokumentoitu ja hallituksen hyväksymä sekä valvoma riskipolitiikka.

  3. Riskilimiittien tulisi olla yksiselitteisiä ilman spekulointimahdollisuuksia.

  4. Riskipolitiikkaa pitäisi päivittää toimintaympäristön ja yrityksen oman liiketoiminnan muutosten yhteydessä.

Rahoitusriskien suojaaminen kuuluu vastuulliseen yritystoimintaan ja oikein toteutettuna käyttämättä jäänyt suojaus pitäisi harmittaa yhtä vähän kuin käyttämättömäksi jäänyt henkivakuutus.

Tutkimukseen pääset tutustumaan tästä linkistä https://insights.nordea.com/go/hedging-strategies-2016/

Blogin kirjoittaja on Petterin Änkilä, joka toimii Nordean suurasiakkaista vastaavana johtajana Suomessa.

Lue lisää

nordea logo

Nordea vahvistaa riskienhallintaa

Lehdistötiedote

Ekonomistien haastattelu Nordean talousennusteesta

Talous

Suomen taloudessa on positiivisia merkkejä, mutta vielä tarvittaisiin pysyvämpää viennin piristymistä.

Huijausviestejä taas liikkeellä

Päivittäiset raha-asiat

Huijausviesteissä saatetaan kysyä esimerkiksi pankkitunnuksia tai johdattaa linkin kautta väärennetylle verkkopankin sisäänkirjautumissivulle.