Kotitalouksien kyky ostaa asunto pysyy hyvänä

05.06.15 10:34 | Asuminen ja lainat | Pasi Sorjonen

Asuntolainaa saa nyt edullisemmin kuin koskaan ennen. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko on hiukan 1.5 prosentin alapuolella. Muutos vaikkapa vuoden 1990 alkupuoliskosta on valtava. Moni saattaa vielä muistaa, että silloin lainakorot jäivät vain täpärästi alle 13 prosentin.

Tarkoittaako ennätysmatala korko sitä, että myös kotitalouksien kyky ostaa asunto on juuri nyt ennätysmäisen hyvä?

Asunnonostokyvyn voidaan ajatella olevan sitä parempi, mitä pienempi osa kotitalouden tuloista menee lainan hoitamiseen. Tätä kykyä voidaan arvioida yksinkertaisella laskelmalla.

Oletetaan, että perheessä on kaksi keskituloista työssä käyvää henkilöä. Perhe ostaa keskikokoisen asunnon, joka esimerkiksi vuonna 2014 oli 80 neliömetrin kokoinen.

Keskimääräisten neliöhintojen avulla voidaan laskea asunnon hinta. Oletetaan, että lainaa otetaan 70 prosenttia tästä hinnasta 25 vuoden ajaksi korolla, joka vastaa uusien asuntolainojen keskikorkoa. Näiden tietojen avulla laskettu vuotuinen lainanhoitomeno ja varsinkin sen osuus perheen vuosituloista kuvaa kykyä ostaa asunto juuri nyt. Huomattakoon, että tämä mittari ei kuitenkaan kerro laajemmin kotitalouden kyvystä suoriutua asuntolainastaan.

Näin määritelty ostokyky riippuu paitsi korkojen, myös asuntojen hintojen ja kotitalouden tulojen kehityksestä sekä asuntojen keskikoosta. Hinnat ja tulot vaihtelevat paikkakunnittain. Samoin vaihtelee asuntojen keskikoko, mutta sitä ei ole otettu tässä laskelmassa huomioon.

Useimmissa tarkastelluista 21 kaupungista asunnonostokyky on nyt paras ikinä tai ainakin hyvin lähellä sitä. Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella esimerkkikotitalouden edullisin hetki ostaa asunto on toistaiseksi osunut vuoden 1996 lopulle. Laman vuoksi hinnat olivat tuolloin laskeneet selvästi, mutta keskitulot olivat nousussa. Lainakorko oli edelleen lähes 6 prosenttia.

Erot kaupunkien välillä ovat suuria. Esimerkiksi Kotkassa kahden hengen bruttotuloista menee nykykoroilla noin 5 prosenttia lainanhoitoon. Tampere osuu säännönmukaisesti koko maan keskiarvon pintaan (vajaat 8 prosenttia). Helsingissä vastaava osuus on huomattavasti korkeampi, 12 prosenttia. Laskelma ei kuitenkaan tee täysin oikeutta Helsingille, jossa asuntojen todellinen keskikoko on vain noin 64 neliömetriä. Tätä kokoa käyttäen lainahoito vie summan, joka vastaa vajaata 10 prosenttia bruttotuloista.

Asunnonostokyky näyttää pysyvän vielä kauan hyvänä. Sitä eivät muuta korot, jotka pysyvät pitkään matalina vaisun talouskehityksen vuoksi. Odotamme kolmen kuukauden markkinakoron pysyvän miinusmerkkisenä koko vuoden 2016. Lisätukea tulee siitä, että asuntojen hinnat ovat laskeneet suhteessa tuloihin.

Pasi Sorjonen viimeisimmät kirjoituk

Blogi: Kuuma asuntokauppa?

Asuminen ja lainat Pasi Sorjonen

Seuratessani uutisia ja kuunnellessani kiinteistönvälittäjien ja erilaisten asiantuntijoiden arvioita en voi välttyä saamasta sellaista käsitystä, että asunt...

Blogi: Heinäkuussa vaateostoksille

Talous Pasi Sorjonen

Blogi: Saako koulutusmenoja leikata?

Talous Pasi Sorjonen

Väestön koulutustason kohoaminen viimeisen 50 vuoden aikana vauhditti ennen näkemättömällä tavalla Suomen talouden nousua.