Blogi: Maailman kilteimmät hyvätuloiset?

17.07.15 10:53 | Talous | Pasi Sorjonen

Viimeaikaisessa talouskeskustelussa on väläytetty ajatusta, että vähäosaiset kantavat suurimman taakan Suomen julkisen talouden tervehdyttämisessä, kun taas parempiosaiset eivät osallistu lainkaan. Väite ei voisi olla enemmän väärin.

Hyvätuloiset suomalaiset osallistuvat jatkuvasti merkittävällä panoksella yhteiskunnan rahoittamiseen. He maksavat huomattavan osan kaikista kotitalouksien veroista, mutta saavat siitä huolimatta vastineeksi pienempiä tulonsiirtoja tuloihin suhteutettuna silloin kun niitä tarvitsevat. Hyvätuloisen ei kannata jäädä työttömäksi, eikä hänellä ole samanlaisia taloudellisia kannustimia hankkia lapsia kuin pienempituloisilla. Lisäksi hyvätuloinen maksaa hölmöillessään päiväsakkoja, jotka nousevat tulojen myötä, vaikka tulot on itsessään jo kertaalleen verotettu progressiivisesti. Mahtaako Suomessa asua maailman kilteimmät hyvätuloiset, kun he tämän kaiken mukisematta hyväksyvät?

Ansiotuloja verotetaan ankarasti kiristyvällä progressiolla. Vain hieman keskitulot ylittävillä 45 000 euron vuosiansioilla joutuu lisätuloistaan maksamaan puolet veroa, vajaan 80 000 tuloilla 58 prosenttia. Ei siis ole ihme, että merkittävä osa kaikista veroista kerätään hyvätuloisilta. Ne 11 prosenttia suomalaisista, joiden veronalaiset tulot olivat vuonna 2013 vähintään 50 000 euroa, maksoivat 45 prosenttia kaikista kotitalouksien veroista ja peräti 75 prosenttia valtion keräämistä ansiotuloveroista.

Tuloprogression ohella Suomessa toimii tulonsiirtojen regressio. Esimerkiksi ansiosidonnainen päiväraha ja äitiysraha ovat suhteellisesti sitä pienempiä, mitä korkeampi henkilön aiempi tulotaso on. Oheinen taulukko näyttää, kuinka ansiopäivärahan osuus henkilön työttömyyttä edeltäneistä tuloista putoaa nopeasti tulojen myötä. Pienillä tuloilla ansiopäiväraha on yli puolet aikaisemmista kuukausituloista, suuremmilla tuloilla enää vain kolmannes niistä.


Maailman kilteimmät hyvätuloiset - Table 2 - Desktop

Äitiyspäiväraha on ensimmäiseltä 56 päivältä korkeampi ja laskee sitten. Oheinen taulukko näyttää tuon korkeamman päivärahan eri tulotasoilla (olettaen 21 arkipäivää kuukauteen). Matalammilla tuloilla päiväraha on noin 80 prosenttia aikaisemmista kuukausituloista, mutta korkeammilla tuloilla se putoaa vajaaseen 60 prosenttiin.

Maailman kilteimmät hyvätuloiset - Table 1 - Desktop

Kaikki tietävät, että hyvätuloisten ei kannata hölmöillä, koska sakkorangaistukset eivät ole könttäsummia vaan nousevat nettotulojen kasvaessa. Ylinopeudesta (25 km/h kun nopeusrajoitus on yli 60 km/h) mätkähtävä päiväsakko on parin tonnin kuukausituloilla (brutto) reilut 250 euroa, mutta kymppitonnin tuloilla yli tuhat euroa. Sakko kohoaa tämänkin jälkeen siten, että hyvin suurilla tuloilla se on noin kolmannes kuukauden nettotuloista. Niinpä sadan tonnin tuloilla (verojen jälkeen) sakko olisi vähän päälle 33 000 euroa. Samasta teosta langetettavien rangaistusten haitarilla ei ole lainkaan ylärajaa, vaikka sakkoihin voikin pyytää kohtuullistamista. Kolmen euron hyvitys per päivä per huollettava lapsi ei paljon helpota. Jatkossa sakkorangaistukset nousevat vieläkin suuremmiksi, sillä hallitus kaavailee niiden kaksinkertaistamista.

Verot ovat korkeat, päiväsakot ankarat ja tulonsiirrot kulkevat päättäväisen leikkurin läpi. Kuka muu sietää tällaista kuin hyvätuloinen suomalainen. Maailman kiltein?


Lähteet: Tilastokeskus, Palkansaajien työttömyyskassa Finka, Poliisi, Kela, omat laskelmat

Pasi Sorjonen viimeisimmät kirjoituk

Blogi: Kuuma asuntokauppa?

Asuminen ja lainat Pasi Sorjonen

Seuratessani uutisia ja kuunnellessani kiinteistönvälittäjien ja erilaisten asiantuntijoiden arvioita en voi välttyä saamasta sellaista käsitystä, että asunt...

Blogi: Heinäkuussa vaateostoksille

Talous Pasi Sorjonen

Blogi: Saako koulutusmenoja leikata?

Talous Pasi Sorjonen

Väestön koulutustason kohoaminen viimeisen 50 vuoden aikana vauhditti ennen näkemättömällä tavalla Suomen talouden nousua.