Blogi: Lisää työtunteja - miksi ja miten?

28.08.15 10:29 | Talous | Pasi Sorjonen

Pitkällä aikavälillä talouskasvun nopeudella on valtava merkitys hyvinvoinnille. Vuotuisella 3 prosentin nousulla talous kasvaa 30 vuodessa enemmän kuin 2,4-kertaiseksi. Yhden prosentin vuosinousulla talous yltää samassa ajassa vain noin 1,35-kertaiseksi. Nämä ääripäät tarjoavat tyystin erilaiset lähtökohdat kansalaisten työllisyydelle, kulutusmahdollisuuksille sekä yhteiskunnan kyvylle kerätä verotuloja ja rahoittaa hyvinvointipalveluita.

Pitkän aikavälin talouskasvu määräytyy tehtyjen työtuntien kokonaismäärän lisäyksen ja tuottavuuden paranemisen summana. Jos esimerkiksi työtunteja tehdään prosentti enemmän ja tuntia kohden saadaan 2 prosenttia aiempaa enemmän aikaiseksi, nousua kertyy 3 prosenttia. Tämä matemaattinen tosiasia nostaa perinteiset arvot kunniaan. Uutteruus ja aikaansaava älykäs tekeminen saavat hyviä asioita aikaiseksi.

Kumpi on talouskasvun kannalta tärkeämpää, tuottavuuden kasvu vai työtuntien lisäys?

Viime vuosikymmenten aikana valtaosa Suomen talouskasvusta selittyy jokseenkin kokonaan tuottavuuden paranemisella, kun taas kokonaistyötuntien merkitys on työaikojen lyhentyessä ollut kasvun vauhdittajana mitätön. Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että vuosittaisten työtuntien lisääminen ei olisi jatkossa tärkeää. Päinvastoin.

Väestö vanhenee ja virta eläkkeelle pysyy vielä pitkään vuolaana. Työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä, kuin sinne tulee uusia. Tehtyjen työtuntien yhteismäärä vähenee. Vaikka tuottavuus paranisi entistä vauhtia (mistä ei ole lainkaan takeita), talouskasvu kuitenkin hidastuu vähempien työtuntien vuoksi. Entisen talouskasvun (oli se mitä hyvänsä) ylläpitäminen vaatii kovempaa tuottavuuden nousua paikkaamaan pienentyvää työpanosta.

Talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen tukeminen vaatii siis jatkossa sitä, että työpanoksen vähenemistä ainakin hidastetaan esimerkiksi maahanmuuton avulla. Parhaassa tapauksessa se voitaisiin pysäyttää kokonaan. Iso kysymys on, miten se tehdään.

Työtuntien kasvattaminen mielletään helposti, ja virheellisesti, pelkästään päivittäisen työajan lisäämiseksi. Moni muukin seikka vaikuttaa.

Työtunnit määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon meillä on työiässä olevia ihmisiä, kuinka moni työiässä olevista kuuluu työvoimaan, kuinka suurella osalla heistä on työpaikka ja millaista vuosityöaikaa he tekevät. Laskelma ottaa huomioon lomat, muut poissaolot ja päivittäisen työajan. Kokonaistuntimäärää voidaan nostaa joko joitakin tai kaikkia näitä osa-alueita parantamalla.

Suomen työmarkkinoiden erityinen ongelma on matala työllisyysaste. Työikäisestä väestöstä on töissä vain 67 prosenttia. Yksi kolmasosa ei ole. Osa-aikaista työtä on liian vähän tarjolla niille, jotka sitä haluaisivat tehdä. Myöskään vuosittainen työaikamme ei pärjää kansainvälisissä vertailuissa.

Yhteiskuntasopimusta ei nyt syntynyt, eikä kokonaistyötuntien kasvattamisessa edistytty. Työaikakysymykseen palataan varmasti uudelleen, sillä se on sekä välttämätöntä että suhdannetilanteesta riippumatonta. Muun väittäminen on pään hautaamista hiekkaan. Vaihtoehtona on pysyvä elintason lasku.

Pasin viimeisimmät kirjoitukset

Blogi: Kuuma asuntokauppa?

Asuminen ja lainat Pasi Sorjonen

Seuratessani uutisia ja kuunnellessani kiinteistönvälittäjien ja erilaisten asiantuntijoiden arvioita en voi välttyä saamasta sellaista käsitystä, että asunt...

Blogi: Heinäkuussa vaateostoksille

Talous Pasi Sorjonen

Blogi: Saako koulutusmenoja leikata?

Talous Pasi Sorjonen

Väestön koulutustason kohoaminen viimeisen 50 vuoden aikana vauhditti ennen näkemättömällä tavalla Suomen talouden nousua.