Kuka päästelee ja ketä yskittää?

08.03.15 15:24 | Talous

Talouskasvuun tarvitaan joko tuottavuuden nousua tai lisääntyviä työtunteja. Koska länsimaissa tuottavuuden kasvu on hidastunut ja väestö ikääntyy, työikäisen ja -kykyisen työvoiman täytyy tehdä töitä aiempaa enemmän. Naistenpäivänä onkin hyvä aika pohtia, miten naisten osallistumista työmarkkinoille voisi lisätä. Erityisesti julkisen vallan tehtävä on politiikalla ohjata ihmisiä töihin yhteisen hyvinvoinnin kohentamiseksi. 

Polttoainetta verotetaan raskaasti, koska autoilu aiheuttaa päästöjä. Vaikka kävelisin itse kaikkialle, kärsin naapurin pakokaasuttelusta. Oman kulutuksensa lisäksi kaasuttelijan on maksettava naapureiden kärsimästä haitasta. 

Tiedostamme harvoin valintojemme aiheuttamia negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Tupakoitsija usein ymmärtää sauhuttelun aiheuttamat terveyshaitat itselleen, muttei ajattele, että hänenkin terveydenhoitonsa kustannukset tulevat yhteisestä pussista. Siksi valtion on tultava väliin mm. tupakan korkean verotuksen kautta. 

Tavoitteena on tietysti, että valtio ohjaisi kansalaisten valintoja vähentääkseen näitä negatiivisia ulkoisvaikutuksia. On siksi erikoista, että päättäjät haluavat ylläpitää järjestelmää, joka syrjii minua ja kaikkia muita alle 40-vuotiaita naisia. 

Kun nuori äiti valitsee jäädä pitkäksi aikaa kotiin, hän aivan oikein miettii oman perheensä parasta. Valinnalla on kuitenkin vaikutuksia myös muihin. Mitä useampi äiti jää pitkälle hoitovapaalle, sitä todennäköisempänä työnantajat pitävät sitä, että minäkin jään. Hänen takiaan minäkin olen siis vähemmän haluttava työntekijä. Työnantajan kannattaa palkata mieluummin yhtä hyvä mies tai maksaa minulle alhaisempaa palkkaa. Jos olisin yrittäjä, niin tekisin minäkin. 

Alhaisempi palkka ja epävarmat työsuhteet taas osaltaan lisäävät naisten osuutta perhevapaiden käyttäjistä. Muutenkin naisten valinta jäädä kotiin pitkäksi aikaa on usein vähemmän vapaa kuin moni itse uskoo. Mielipideilmastossa on yhä voimakas paine siihen, että äiti on pienten lasten kanssa kotona. 

Talouskasvuun on vain kaksi tietä: joko tuottavuus kasvaa tai työnteko lisääntyy. Nuoret naiset ovat koulutettua ja pätevää työvoimaa, joka käy Suomessa todella vajaalla teholla. Ruotsissa 30–34-vuotiaista naisista työllisiä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa. Suomi on yhä Pohjoismaiden mittakaavassa kotiäitiyhteiskunta.