Blogi: Rationaalista rakkautta

02.05.16 14:30 | Talous | Olli Karkkainen

Tiedätkö miksi avioitumistilastoissa on piikki 49 ikävuoden kohdalla? Kysyin tätä kollegoiltani, kun Tilastokeskus julkaisi vuoden 2015 avioitumistilaston, jonka ikäjakaumassa näkyi sama piikki kuin aikaisempinakin vuosina. Selitykseksi tarjottiin muun muassa viidenkympin villitystä. Oma selitykseni ei ole kovin romanttinen, vaan se liittyy leskeneläkkeen taloudellisiin kannustimiin.

Viidenkymmenen vuoden ikä on merkittävä rajapyykki monen ihmisen elämässä. Se on myös merkittävä raja lainsäädännössä, sillä kyseinen ikä vaikuttaa sekä lapsettomien puolisoiden että nuorten leskien leskeneläkkeeseen.

Lapsettomat puolisot ovat oikeutettuja leskeneläkkeeseen ainoastaan siinä tapauksessa, että avioliitto on solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta. Avopuolisot tai yli 50-vuotiaana avioituneet lapsettomat lesket eivät leskeneläkettä saa. Lainsäädäntö asettaakin lapsettomille pariskunnille hyvin selvän taloudellisen kannustimen mennä naimisiin ennen kuin he juhlivat viisikymppisiään.

Jos henkilö on jo leski, oikeus leskeneläkkeeseen lakkaa, jos hän menee alle 50-vuotiaana uudelleen naimisiin. Tässä tilanteessa leski kuitenkin saa kertakorvauksena kolmen vuoden leskeneläkettä vastaavan summan, mutta kannustin ei ole niin selkeä kuin lapsettomien puolisoiden tapauksessa. Leski saa kyllä kolmen vuoden leskeneläkkeen kerralla, mutta sen jälkeen oikeus leskeneläkkeeseen lakkaa.

Olen kannustinloukkututkimusteni yhteydessä tottunut epäilyihin siitä, onko taloudellisilla kannustimilla oikeasti vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Tilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että taloudellisilla kannustimilla on vaikutuksia jopa avioitumisen ajankohtaan. Avioitumispiikki 49 ikävuoden kohdalle syntyi nimittäin vasta 1990-luvun leskeneläkeuudistuksen jälkeen (kts. kuvat). Sitä ennen avioituneilla lapsettomilla puolisoilla on oikeus leskeneläkkeeseen, vaikka avioliitto olisi solmittu 50 ikävuoden jälkeen. Nuorten leskien osalta 1990-luvun uudistuksessa kasvatettiin uudelleen avioitumisen yhteydessä maksettavaa kertakorvausta kahdesta vuodesta kolmen vuoden leskeneläkettä vastaavaan summaan.

Vaikka avioliitto solmittaisiinkin taloudellisin perustein, ei se toki tarkoita sitä, että itse parisuhde olisi syntynyt taloudellisista syistä. Moni 49-vuotiaana avioituneista on saattanut asua pitkäänkin avoliitossa ilman tarvetta avioliitolle. Avioliiton solmimiseen näyttää kuitenkin liittyvän tunteiden lisäksi myös rahalliset kannustimet.

Leskeneläkkeen synnyttämä piikki avioitumistilastoissa on hyvä muistutus siitä, että taloudellisilla kannustimilla on merkitystä. Leskeneläkkeen tapauksessa olisi ehkä syytä pohtia, onko nykyjärjestelmän synnyttämä avioitumisoptimointi kenenkään kannalta järkevää.

Naisten_avioituvuus

Miesten_avioituvuus

Latest blog posts from Olli Kärkkäinen

Blogi: Ilmaisen ämpärin ansa

Päivittäiset raha-asiat Olli Karkkainen

Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja ilmaisen ämpärin ansa.

Blogi: Veroyllätys pelastaa ostovoiman

Talous Olli Karkkainen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus sisälsi tänä vuonna yllätyksen.

Blogi: Norsu paljastaa: suomalaiset ovat globalisaation voittajia

Talous Olli Karkkainen

Moni kokee jääneensä paitsi globaalin kasvun hedelmistä.

Blogi: Työpaikat vaihtavat paikkakuntaa, ihmiset eivät

Asuminen ja lainat Talous Olli Karkkainen

Kaupungistumisen myötä nykyistä suurempi osa työpaikoista keskittyy kasvukeskuksiin.