Setelipaino käynnistyy – miten käy asuntohintojen?

Kirjoittaja Heidi Schauman (KTT) työskentelee ekonomistina Nordea Marketsissa, missä hän seuraa erityisesti euroalueen taloutta, rahapolitiikkaa ja korkomarkkinoita. Lisäksi hän on pidempään seurannut mm. työ- ja asuntomarkkinoita. Nordeaan Heidi tuli vuonna 2014 toimittuaan pitkään ekonomistina Suomen Pankissa.
13.02.15 10:50 | Talous | Heidi Schauman

EKP käynnistää setelipainon. Näin on viime viikkoina raportoitu, mutta miten setelipaino vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään? Itse asiassa vaikutukset voivat olla paljon suurempia kuin moni arvaakaan.

Viime vuosina asuntohinnat ovat eriytyneet: hienoista nousua useammin hinnat ovat pysyneet paikallaan tai laskeneet. Lisäksi myytyjen asuntojen ja talojen määrä on historiallisesti katsottuna matala. Samalla erityyppisten kotien hinnat eri paikkakunnilla ovat kehittyneet eri suuntiin. Tämä on ollut suuri huolenaihe etenkin niille, jotka omistavat vanhemman omakotitalon syrjäseudulla. Helsingin ydinkeskustan hinnat ovat erkaantuneet entisestään muusta maasta.

Vaikka Suomen asuntomarkkinoilla on ollut käynnissä hiljaisempi jakso, laaja-alaista asuntohintojen laskua ei ole Suomessa kuitenkaan näkyvissä. Näin on, koska Suomessa ei ole asuntokuplaa. Aikaisempia hinnannousuja pystyy selittämään pitkälti tulojen kasvulla, pidemmillä ja suuremmilla asuntolainoilla sekä matalilla koroilla.

EKP:n rahapolitiikan määrällisen keventämisen ohjelma voi kuitenkin lopettaa maassamme vallinneen asuntohintojen hiljaisemman jakson.

Määrällinen keventäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että keskuspankki luo valtavasti rahaa ostaakseen erilaisia velkakirjoja markkinoilta. EKP ostaa – muun muussa Suomen Pankin kautta – maaliskuusta lähtien velkakirjoja arvoltaan 60 miljardia kuukausittain vuoden 2016 syyskuuhun saakka. Tämä on samalla epäsuora lupaus siitä, että korot pidetään lähellä nollaa pidemmän jakson.

Rahaa ei ole koskaan saatu näin halvalla.

EKP:n toive on, että nämä ostot nostavat myös hintoja, eli kiihdyttävät inflaatiota. Samalla on kuitenkin todennäköistä, että tietyt hinnat nousevat enemmän kuin muut – etenkin jos välityskanavat ovat enemmän tai vähemmän tukittuja. Silloin löysä raha kanavoituu helposti liikaakin asunto- ja muihin varallisuushintoihin. Sijoittajat, jotka eivät ole kahden asunnon loukussa, siirtynevät osto-ohjelman myötä entistä enemmän asunto- ja muille korkeamman tuotto-odotusten markkinoille. Näin käy etenkin, mikäli yritysten usko tulevaisuuteen ei ole riittävä suurempien investointien tekemiseen, tai jos yksinkertaisesti tuottavia investointikohteita ei löydy riittävästi.

Suomessa rahoituksen saatavuus ei ole muodostunut pullonkaulaksi. Siksi riski siitä, että ylimääräinen raharuiske kanavoituisi varallisuushintoihin, on jopa suurempi kuin muualla.

Muodostuu kiehtova kokonaiskuva, kun yhdistää pidempään jatkuvat ennätysmatalat korot setelipainon myönteisiin vaikutuksiin asuntomarkkinoilla. Monelle asuntomarkkinasiirron tekeminen voikin tulla houkuttelevammaksi kuin pitkään aikaan.