Blogi: Kun työaikapankki ei riitä

15.09.15 11:56 | Talous | Heidi Schauman

Kuulun niihin, jotka ovat pitkään kaivanneet enemmän joustoa työmarkkinoille.  Joustavuutta voi lisätä monella tavalla. Esimerkiksi työaika voi joustaa sisäisellä marginaalilla niin, että työaika joustaa työnantajan tarpeiden mukaan. Tämä heijastaa Saksan mallia. Tai se voi joustaa ulkoisella marginaalilla, niin että irtisanominen on helpompaa Tanskan tai anglosaksisen maailman mallin mukaan.

Saksan malli kiinnostaa Suomessa, ehkä koska se tuntuu turvalliselta. Tanskalainen malli on pelottavampi, vaikka suurempi irtisanomisriski käveleekin käsi kädessä kattavamman sosiaaliturvan kanssa.

Saksalainen sisäisen jouston malli tukee taloutta suhdanneongelmien tasoittamisessa, mutta se ei auta rakenneongelmien ratkaisemisessa. Rakenneuudistusten yhteydessä tarvitaan aina irtisanomisia niin, että työvoima voi kohdentua uudelleen tuottavimmille aloille. Suurten sisäisten joustojen riski on, että ne hidastavat rakennemuutosta työmarkkinoilla.

Saksalaisessa sisäisessä työaikajoustokokonaisuudessa on neljä eri joustomuotoa. Yksi näistä on työaikapankkijärjestelmä, joka on viime aikoina ollut esillä myös Suomessa. Työaikapankkijärjestelmässä työnantaja voi korkeasuhdanteessa lisätä työntekijän työtunteja ja vastaavasti vähentää niitä huonoina aikoina ilman, että tästä koituu lisäkustannuksia. Työaikapankkien puitteissa ei siis makseta ylityökorvauksia. Tämä tukee yrityksiä hyvinä aikoina. 

Matalasuhdanteessa työaikapankit eivät tarjoa yhtä paljon joustoa, koska palkkakustannukset eivät jousta alaspäin, ainoastaan työtunnit. Saksan vuosien 2008-09 matalasuhdanteessa 20 % työaikojen supistumisesta tuli juuri työaikapankkien saldojen pienentämisestä.

Merkittävästi suurempi osuus työaikojen supistumisesta vuosina 2008–09 – noin 40 % – tuli lyhennetystä työajasta.  Lyhennetty työaika työnantajan aloitteesta on toinen järjestelmä, joka perustuu monissa työehtosopimuksissa olevaan klausuuliin, jonka mukaan työnantaja voi lyhentää työaikaa tarpeen mukaan. Useimmiten myös palkka joustaa tässä järjestelmässä. Tämä on matalasuhdanteessa paljon tehokkaampi joustomuoto kuin työaikapankki, koska se sallii kustannusten joustavan työajan lisäksi.

Näiden joustomuotojen lisäksi 20 % vuosien 2008–09 työajan laskusta tuli ihan perinteisestä ylityön vähenemisestä ja 25 % julkisesti tuetusta Kurzarbeit -ohjelmasta. Kurzarbeit-ohjelmalla on paljon yhteisiä piirteitä Suomen lomautusjärjestelmän kanssa, vaikka rahoitusmalli on erilainen niin kuin myös työajan leikkaamismalli.

Jos haluamme kehittää Suomen työaikajoustomallia Saksan mallin suuntaan laajentamalla joustojen kirjoa, on tärkeää, että palkkajoustoja ei unohdeta. Palkkajousto yhdistettynä työajan joustoon on Saksan mallin selkäranka matalasuhdanteessa.

Erilaiset työaika- ja palkkajoustot tarjoavat osaratkaisun Suomen monimutkaiselle työmarkkinaongelmalle. Hallituksen tuore ehdotus pyrkii ratkaisemaan ongelmakokonaisuuden toista osaa, joka on yleinen kustannustaso.

Nämä ratkaisuehdotukset eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan muitakin ratkaisuja. Kannustinloukuista pitää päästä eroon ja rakenteellisesti liian matalaa työllisyyttä pitää saada nostettua lähemmäksi muiden pohjoismaiden tasoa.