Tehdäänkö Suomessa todellakin liian vähän töitä?

24.07.15 11:59 | Talous | Heidi Schauman

Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon siitä että maassamme pitäisi tehdä enemmän töitä. Työajan pidentäminen eri keinoin on nähty osaratkaisuna Suomen ongelmiin. 

Totta onkin, että suurempi työpanos kasvattaisi taloutemme ja lieventäisi tulevaisuuden työvoimapulaa, joka syntyy väestön ikääntymisestä. Suurin ongelma ei kuitenkaan ole että ne jotka tekevät töitä tekisivät sitä liian vähän. Suurin ongelma on kaikki ne, jotka eivät tee töitä lainkaan.

Katsotaan vähän tilastoja. Keskimääräiset työtunnit per työviikko on Suomessa 35,6. Tämä luku ei eroa mitenkään merkittävästi muista maista. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa tehdään keskimäärin jopa lyhyempää työviikkoa (katso taulukko). Euroalueella tehdään keskimäärin hieman pidempää työviikkoa kuin Suomessa, mutta ero menee viivan paksuuteen.

Suuri ero verrattuna muihin maihin on kuitenkin, että ne jotka ovat kokopäiväisessä työssä tekevät tuntuvasti lyhyempää työviikkoa kuin muissa maissa. Suomessa kokopäivätyötä tekevä on vajaat 38,5 tuntia viikossa töissä kun euroalueella keskimäärin ollaan kaksi tuntia enemmän töissä joka viikko. Myös muissa pohjoismaissa tämä luku on korkeampi kuin Suomessa. Sekä kokopäivätyötä tekevät miehet että naiset ovat tuntuvasti lyhyemmän ajan töissä kuin euroalueella keskimäärin.

Tilannetta tasapainottaa kuitenkin se, että Suomessa tehdään hyvin vähän osa-aikatyötä. Vaikka Suomen naisten osallistumisaste on suhteellisen matala verrattuna muihin pohjoismaihin, ne naiset jotka ovat töissä tekevät paljon enemmän töitä kuin muualla. Osa-aikaisten osuus naisten työllisistä on Suomessa reippaasti alle 20 % kun se kaikissa muissa pohjoismaissa on yli 30 % ja Alankomaissa lähellä 70 %.  Myös miehet tekevät vähemmän osa-aikatyötä kuin monissa muissa maissa.

Töissä olevat suomalaiset tekevät siis suunnilleen yhtä paljon työtä kuin naapurimaissamme. Työnjako työllisten kesken on vaan erilainen kuin muissa maissa. Suomessa on suhteellisesti katsottuna enemmän kokoaikatyöllisiä, mutta kokoaikatyölliset tekevät lyhyempiä työpäiviä.  Työn määrän näkökulmasta ei pitäisi olla niin suuri ero kuka ne työtunnit tekee, kunhan niitä tehdään. Jos yhteiskuntaa tarkastelee jostain muusta näkökulmasta, tilanne on luonnollisesti erilainen.

Paljon suurempi ero naapurimaihimme löytyy jos tarkastelee työllisyysasteita, eli kuinka suuri osuus työikäisestä väestöstä tekee töitä. Tässä on Suomen suuri haaste.

Etenkin miesten työllisyysaste on hälyttävän paljon matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Naistenkin työllisyysaste on matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta tässä yhteydessä on tärkeätä pitää mielessä että Suomessa on paljon vähemmän osa-aikatyöllisiä naisia. Tämä vuorostaan ainakin osittain selittyy lastenhoidon erilaisilla rakenteilla.

Suurin työllisyyshaasteemme ei siis ole miten saamme jo työllistyneet tekemään enemmän töitä, vaan miten saamme suuremman osan työikäisestä väestöstä tekemään töitä ylipäänsä!

Kirjoittaja Heidi Schauman (KTT) työskentelee ekonomistina Nordea Marketsissa, missä hän seuraa erityisesti euroalueen taloutta, rahapolitiikkaa ja korkomarkkinoita. Lisäksi hän on pitkään seurannut työ- ja asuntomarkkinoita. Nordeaan Heidi tuli vuonna 2014 toimittuaan pitkään ekonomistina Suomen Pankissa.