Korjausliikkeestä kestävämpään kasvuun

14.01.10 11:00 | Lehdistötiedotteet

Talous kääntyi kasvuun Yhdysvalloissa ja useimmissa Euroopan maissa viime vuoden loppupuoliskolla. Kasvun odotetaan jatkuvan verraten voimakkaana myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Tämän jälkeen kasvu muuttuu verkkaisemmaksi elvytystoimenpiteiden tehon vaimentuessa. Suomen talous elpyy epäilyistä huolimatta euroaluetta vahvemmin.

- Vuosi 2009 oli oikeaa vuoristorataa maailmantaloudessa. Ennennäkemättömän alkuvuonna tapahtuneen BKT:n laskun jälkeen koettiin voimakas talouden nousu loppuvuodesta. Maailmantalous ponnisti pois syvästä taantumasta kohti kestävämpää kasvua alle puolessa vuodessa, toteaa Nordean pääekonomisti Martti Nyberg.

Kehittyvien maiden kuluttajat toimivatkin nyt maailman talouskasvun moottoreina. Heidän osuutensa koko maailman yksityisestä kulutuksesta on jo selvästi ylittänyt Yhdysvaltojen vastaavan. Viimevuotisen finanssikriisin keskittyessä erityisesti kehittyviin maihin siitä vähemmällä selvinneet kehittyvät maat ovat onnistuneet pitämään maailmantalouden kasvussa.

- Tilanne oli vastakkainen kehittyviä maita vuosina 1996-1998 ravistelleen finanssikriisin aikana, jolloin yhdysvaltalaiset kuluttajat nostivat kehittyvät maat takaisin kasvun tielle. Voidaan ajatella, että nyt kehittyvät maat maksoivat kiitollisuudenvelkansa takaisin, sanoo Martti Nyberg.

Valtion taloudet eri maissa olivat hyvin erilaisessa kunnossa taantumaan mentäessä; toiset ylijäämäisiä ja toiset vahvassa velkalastissa. Vahvalla taseella taantumaan joutuneet valtiot ovat paremmassa tilanteessa, sillä niiden valtionlainojen korot ovat matalat ja valtion velan osuus bruttokansantuotteesta on pieni.

- Tällaiset maat, kuten Suomi ja Ruotsi, pystyvät maksamaan taantumassa otetun lisävelan takaisin paljon matalammalla talouskasvulla kuin Kreikan ja Irlannin kaltaiset raskaasti velkaantuneet maat. Esimerkiksi kolmen prosentin talouskasvulla Suomi ja Ruotsi lyhentävät velkaansa, kun taas Kreikka ja Irlanti eivät selviä edes koroistaan, jatkaa Martti Nyberg.

Katseet kääntyvät tänä vuonna Euroopan keskuspankkiin ja sen harjoittamaan rahapolitiikkaan. Rahapolitiikkaa voidaan kiristää korkoja nostamalla tai vetämällä ylimääräistä likviditeettiä pois markkinoilta.

- Työttömyys ja teollisuuden käyttämätön kapasiteetti pitävät euroalueen inflaation maltillisena. Odotamme EKP:n aloittavan ylimääräisen likviditeetin purkamisen tämän vuoden jälkipuoliskolla, kun pankeille suunnattu, ohjauskorolla annettu 442 miljardin euron 12 kuukauden rahoitus erääntyy 1. heinäkuuta. Tämä nostaa lyhyitä markkinakorkoja, minkä jälkeen ohjauskorkoja nostetaan vuoden loppupuolella, toteaa Nordean Nyberg.

Suomen talous elpyy epäilyistä huolimatta euroaluetta vahvemmin

Suomen talous kääntyi jälleen kasvuun vuoden 2009 kesällä. Talouden vauhti paranee edelleen talven aikana, ja vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä BKT kasvaa myös edelliseen vuoteen nähden.

- Pääasiallinen syy vuoden 2009 jyrkkään tuotannon laskuun oli maailmankaupan alamäki, joka tyypillisesti heiluttaa Suomen vientiä enemmän kuin useimpia muita maita. Vientimarkkinoiden elpyessä Suomen talous elpyy vastaavasti muita paremmin. Epäilyistä huolimatta arvioimme edelleen, että näin on käymässä tälläkin kertaa, toteaa ekonomisti Reijo Heiskanen.

Maailmantalouden virkistymisen ohella Suomen talouden vauhtia piristää tänä vuonna kotitalouksien kysyntä. Vuonna 2010 Suomen talous kasvaakin muuta euroaluetta vahvemmin. Nordean ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan vuonna 2010 keskimäärin 2,7 prosenttia, mikä on aavistuksen korkeampi arvio kuin viime syyskuun 2,5 prosentin ennuste. BKT:n kasvuennuste vuodelle 2011 on nostettu 2,5 prosenttiin aiemmasta 2,0 prosentista.

Talouskasvu alkaa parantaa työllisyystilannetta loppuvuoden aikana. Kausitasatulla trendillä mitattuna työttömyys ei nouse juuri 10 prosenttia korkeammaksi vuoden aikana. Kausiluontoisesti käydään toki korkeammalla.

- Työttömyyden nousulla mitattuna tilanne muistuttaa 1970-luvun lopun taantumaa, mikä sekin hätätilahallituksineen oli vakava paikka, mutta toki eri mittakaavassa kuin 1990-luvun lama, toteaa Reijo Heiskanen.

Talouden pudotuksen kohdentuminen enemmän vientiteollisuuteen kuin kotimaiseen toimintaan vähentää myös julkisen talouden ongelmia. Julkisen sektorin alijäämät ovatkin jäämässä pelättyä pienemmiksi.

Inflaatiopaineet ovat pohjimmiltaan vähäiset, mutta energian hinnan, korkojen ja arvonlisäveron nousun myötä inflaatio kiihtyy jälleen yli kahden prosentin vuoden 2010 lopulla. Keskimäärin inflaatio jää silti prosenttiin vielä vuonna 2010.

Lisätietoja:

Martti Nyberg, pääekonomisti, (09) 165 59941

Reijo Heiskanen, ekonomisti, (09) 165 59942