Elpymistä eri tahtiin

04.05.10 10:00 | Lehdistötiedotteet

Maailmantalous jatkaa tänä vuonna voimakasta kasvuaan ja talouskasvun pohja laajenee. Kasvua tukee nyt teollisuuden lisäksi myös palvelusektori. Lisäksi eteenpäin katsovat indikaattorit ovat korkeimmillaan vuosiin ja ennakoivat maailmantalouden nousun jatkuvan. Myös Suomen talouden kasvuvauhti on parantunut kevään mittaan.

Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa pörssikurssit ovat nousseet 70 prosenttia pohjistaan. Muutokset reaalitaloudessa seuraavat rahoitusmarkkinoita useasti noin puolen vuoden viiveellä, joten myös osakemarkkinat uskovat kasvun jatkuvan.

- Kasvu on jakautunut epätasaisesti. Aasiassa talous on kasvanut koko ajan ja kasvun moottorit ovatkin tällä hetkellä juuri siellä. Lisäksi näyttää siltä, että vahvassa velkalastissa seilaavan Yhdysvaltojen talous on sittenkin elohopeaa verrattuna Euroopan talouteen ja talouden kehitys siellä viimeisen puolen vuoden aikana on ollut Euroopassa koettua myönteisempää. Tosin loppuvuonna odotamme kasvun nopeutuvan myös Euroopassa, toteaa Nordean pääekonomisti Martti Nyberg.

Rahapolitiikka on edelleen ennätyksellisen kevyttä ja näyttää siltä, että se pysyy verraten kevyenä myös vuoden loppuun. Epätavallisia keskuspankkitoimia aletaan purkaa jo tänä vuonna.

- Euroopan keskuspankki aloittaa rahapolitiikan kiristämisen vetämällä pois sitä ylimääräistä likviditeettiä, mitä se on markkinoille pumpannut. Tällöin lyhyet markkinakorot nousevat ohjauskoron yläpuolelle ja tekevät tilaa koron nostoille. Keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran vasta ensi vuonna, sanoo Nordean Nyberg.

Kreikan valtion velkaongelmat ovat pysyneet keskustelun keskiössä viime kuukaudet. Ajatus siitä, että Kreikka ei selviä veloistaan pelottaa markkinoita, mutta erityisesti ollaan huolissaan siitä, voiko sama kehitys levitä Portugaliin, Espanjaan ja Irlantiin.

- Huhtikuun lopussa Kreikka pyysi euroalueen ja IMF:n turvaverkon käyttöönottoa. Koska viime vuoden budjettialijäämä osoittautui odotettua suuremmaksi, on Kreikan valtiontaloutensa tasapainottamiseksi esitettävä uusia menojen leikkauksia. Tämän lisäksi on yksityisen sektorin Kreikassa opittava säästämään enemmän ja kuluttamaan vähemmän, jatkaa Nordean Nyberg.

Kuluttajat vahvistavat Suomen talouden vauhtia

Suomen talouden kasvuvauhti on parantunut kevään mittaan pohjimmiltaan odotusten mukaisesti, vaikka lakkojen kaltaiset tilapäistekijät ovatkin rokottaneet viennin kehitystä. Kokonaisuutena Nordean ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia, kuten tammikuun ennusteessakin.

- Talouskasvu painottuu kuitenkin aiempaa enemmän kotimaiselle kulutukselle, jonka kasvuennuste on nostettu 2,4 prosenttiin aiemmasta hieman yli prosentista, toteaa Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen.

Vuonna 2011 talous kasvaa hieman aiempaa arviota paremmin, 3,0 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa kotimaisen kysynnän vahvistumisesta.

Kulutuskysynnän parantuneiden näkymien lisäksi myös työttömyys on kehittynyt aiempia odotuksia paremmin, ja työttömyys on kääntymässä laskuun aiempaa odotettua matalammalta tasolta.

- Olemme alentaneet vuoden 2010 työttömyysaste-ennusteemme 9,6 prosenttiin, mutta viimeisimpien lukujen perusteella mahdollisuudet ovat kallellaan parempaan suuntaan, toteaa Nordean Heiskanen.

Kuluttajien vahva luottamus ja myönteiset yllätykset työmarkkinoilla yhdistettynä mataliin korkoihin vilkastuttavat myös asuntomarkkinoita. Asuinrakennusluvat ovat ponnahtaneetkin nopeasti pudotusta edeltäneelle tasolle ja asuinrakentamisen vahva kasvu sysää myös koko rakentamisen nousuun kuluvana vuonna.

Suomen julkinen talous on vahvalla pohjalla verrattuna useimpiin maihin, minkä vuoksi Suomen valtion lainakorot ovat pysyneet vakaina markkinoiden myllerryksestä huolimatta. Nordean arvion mukaan julkisen talouden alijäämä pysyy tänäkin vuonna sallituissa puitteissa noin 3 prosentissa bruttokansantuotteesta. Suomellakin on toki edessä tiukka kuuri valtiontalouden tasapainottamiseksi lähivuosina. Julkisen talouden kohtuullinen tila mahdollistaa sen, että julkisen talouden tasapainottaminen voidaan tehdä talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä vahingoittamatta.

Katso Martti Nyberg in haastattelu ja lataa Talousnäkymät.

Lisätietoja:

Martti Nyberg, pääekonomisti, (09) 165 59941

Reijo Heiskanen, ekonomisti, (09) 165 59942