Maailmantalouden elpyminen tasaantuu

30.08.10 9:00 | Lehdistötiedotteet

Maailmantalouden kasvu on hidastumassa voimakkaan elpymisjakson jälkeen. Kasvun hidastuminen suhdannekierron tässä vaiheessa on luonnollista, eivätkä näkymät poikkea olennaisesti kevään ennusteista. Suomi elpyy mukavasti, mutta vaihtelevalla tempolla.

Nordean ekonomistit arvioivat maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 4,1 prosenttia, kuten toukokuun ennusteessakin. Ensi vuoden kasvuennuste on laskenut hieman, 3,8 prosentista 3,5 prosenttiin, muun muassa kiristyvän finanssipolitiikan vuoksi.

- Teollisuuden nopea kasvu sijoittuu aina ensimmäiseen vuoteen, kun talous ponnahtaa ylös taantumasta. Vaikka uskomme, että maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu seuraavan vuoden aikana, emme usko sen ajautuvan uuteen taantumaan, toteaa Nordean pääekonomisti Martti Nyberg.

Kun keväällä vallitsi suuri huoli euroalueen tilasta, ovat talouden lyhyen ajan näkymät nyt kääntyneet päälaelleen. Euroopassa talouden kasvu on ollut voimakasta Saksan johdolla, kun kasvu on taas vastaavasti hiipunut USA:ssa, Kiinassa ja Japanissa merkittävästi.

- Eurooppa on tullut koko ajan suhdannekierrossa viimeisenä ja täällä kovin kasvupyrähdys koettiin vasta tämän vuoden toisella neljänneksellä, jatkaa Nordean Nyberg.

Nordea on nostanut euroalueen talouskasvuennustetta hieman, 1,6 prosenttiin aiemmasta 1,4 prosentista. Ensi vuonna BKT:n odotetaan kasvavan 1,4 prosenttia, mikä on hieman aiemmin ennustettua vähemmän.

Rahapolitiikan virittäminen euroalueella tulee olemaan haasteellista Euroopan keskuspankille. Miten voi harjoittaa rahapolitiikkaa, joka sopii yhtä aikaa Saksalle, missä työttömyysaste on alimmillaan vuosikymmeneen ja Espanjalle, missä työttömyysaste on 20 prosenttia? Jos rahapolitiikka viritetään velkaisten reunamaiden tarpeisiin, saattaa se olla liian löysää Saksalle tai Suomelle.

- Jos vaihtoehtona on valita, hyydyttääkö Euroopan keskuspankki velkamaiden kasvun vai pitääkö se rahapolitiikan liian kevyenä nopeammin kasvavissa maissa, voi ajatella sen toimivan pragmaattisesti ja valita jälkimmäisen vaihtoehdon. Emme muutenkaan usko, että Euroopan keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa ennen ensi vuoden loppua, toteaa Nordean Nyberg.

Finanssipolitiikkaa kiristetään sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Presidentti Barack Obaman mahdollisuuksia aloittaa uusia finanssipoliittisia elvytyspaketteja rajoittaa Yhdysvaltojen valtavan budjettivajeen lisäksi myös kansan vastustus lisävelanotolle. Myös Euroopassa maat ovat kilvan esittäneet menoleikkauksia. Nykyisin puhutaan paljon siitä, miten finanssipolitiikan kiristäminen vaikuttaa talouden kasvuun.

- Kaikki toki riippuu siitä, kuinka paljon finanssipolitiikkaa kiristetään. Yhden prosenttiyksikön kiristäminen saattaa normaaliolosuhteissa rajoittaa taloudellista kasvua noin puolella prosentilla, jatkaa Nordean Nyberg.

Suomi elpyy mukavasti, mutta vaihtelevalla tempolla

Suomen talouden jo vuoden 2009 kesällä alkanut elpyminen näkyi BKT:n kasvuluvuissa selvästi vasta keväällä 2010. Vielä talvella tilapäistekijät piilottivat talouden piristymisen. Alustavien tietojen mukaan talouden vauhti on jopa aiempaa ennakoitua nopeampaa.

Nordean ekonomistit ovat nostaneet tämän vuoden BKT:n kasvuennusteen 3,5 prosenttiin aiemmasta 2,7 prosentista. Ensi vuonna talouden vauhti laantuu tilapäisesti, mutta hyvän kasvuperinnön turvin keskimääräinen talouskasvu yltää 3 prosenttiin, mikä oli myös kevään arvio. Kasvun notkahdus jää lyhyeksi ja talouden tahti alkaa piristyä uudelleen jo ensi vuoden lopulla ja BKT:n kasvu yltää jälleen 3,5 prosenttiin vuonna 2012.

- Suomen talous elpyy lähivuosina vaihtelevalla tempolla. Talous kasvaa lähiaikoina reippaasti edellisestä vuodesta, parhaimmillaan jopa yli 6 prosentin vauhtia. Ensi kesänä voidaan käväistä tilapäisesti jopa alle kahden prosentin, mutta keskimäärin talous kasvaa lähivuosina mukavasti, kertoo Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen.

Menneen taantuman jyrkkyydestä huolimatta sen seuraukset jäivät verrattain lieviksi. BKT:n huikeasta pudotuksesta huolimatta työttömyysasteen taso jäi selvästi pelättyä matalammaksi. Tänä vuonna työttömyysaste on keskimäärin 8,5 prosenttia. Taantumaa edeltäneelle hieman yli 6 prosentin tasolle ei lähivuosina kuitenkaan päästä, vaikka BKT nousee vuoden 2012 loppupuolella yli aiemman huipun.

Julkisen talouden alijäämä pysyy tänä vuonna alle kolmen prosentin tavoitteen ja ensi vuonna se on jälleen lähellä tasapainoa. Julkiseen talouteen sisältyy myös sosiaaliturvarahastojen ylijäämä. Pelkästään valtiontaloutta tarkasteltaessa tilanne on heikompi. Valtion taloudessa onkin lähivuosina tarjolla niukkuutta, sillä valtiontalouden alijäämä ei kuroudu umpeen itsestään.

Syy taantuman verrattain lieviin vaikutuksiin on se, että BKT:n voimakas supistuminen aiheutui ennen kaikkea pääomaintensiivisen viennin vähenemisestä. Yritykset olivat kuitenkin vahvassa kunnossa ja ryhtyivät rivakasti korjaustoimiin. Tilanne yritysten väillä on hyvin erilainen, mutta yleisesti ottaen yritykset ovat nousun alkaessa verrattain hyvässä tilanteessa. Kansainvälinen finanssikriisi säikäytti kotitalouksiakin, mutta matalat korot ja suotuisa tulokehitys palauttivat luottamuksen ja kulutushalut nopeasti, mikä näkyy niin asuinrakentamisessa kuin kulutuksessa.

- Verrattain vahvan kotitalouksien kysynnän vuoksi Suomen talouden tilanne erottuu edukseen euroalueella. Suomi elää silti viennistä ja viennin kilpailukyvyn on kaikilta osin pysyttävä Saksan vauhdissa, jotta Suomen asema euroalueella ei rapaudu, toteaa Nordean Heiskanen.

Lataa raportti

Lisätietoja:
Martti Nyberg, pääekonomisti, (09) 165 59941
Reijo Heiskanen, ekonomisti, (09) 165 59942