Vain neljänneksellä pohjoismaalaisista riittävä vararahasto

09.02.11 10:02 | Lehdistötiedotteet

Noin puolella pohjoismaalaisista on sama haave: 2-3 kuukauden nettotulojen verran säästöjä yllättävien menojen varalle. Kuitenkin vain 20­-25 prosenttia pohjoismaalaisista on saanut kasaan toivomansa verran puskurisäästöjä. Todellisuudessa säästöjä on tuskin kuukauden nettotulojen verran, monilla vieläkin vähemmän.

Nordean tutkimuksen mukaan suomalaiset säästävät muita pohjoismaisia naapureitaan ahkerammin pahan päivän varalle.

- Suomessa näkyy ilahduttavasti, että kokonaan ilman säästöjä olevien osuus on laskenut vuoden aikana dramaattisesti. Viime vuonna 23 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole minkäänlaisia säästöjä. Nyt luku on enää 8 prosenttia. On todella hienoa, että suomalaiset ymmärtävät säästämisen ja taloudellisen varautumisen tärkeyden, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Suomalaisnuoretkin säästävät ahkerasti
Suomalaiset 16-25-vuotiaat nuoret ovat ahkerampia säästäjiä kuin pohjoismaalaiset ikätoverinsa. Suomalaisista nuorista aikuisista 14 prosentilla, noin 92 000:lla ei ole lainkaan säästöjä yllättäviä menoja varten. Norjassa ja Ruotsissa ilman säästöjä on joka neljäs. Huolettomimpia ovat tanskalaiset nuoret aikuiset, joista jopa joka kolmas elää ilman minkäänlaista taloudellista puskuria.

Toisilla säästöt vain kasvavat
Viime vuoteen verrattuna todella suurten, yli yhdeksän kuukauden nettotulojen verran säästöjä omaavien henkilöiden osuus on kasvanut kaikissa neljässä maassa. Näin suuret – itse asiassa jo liiankin suuret – puskurisäästöt ovat tyypillisiä 54-65-vuotiaiden omistusasujien ikäluokassa.

Joka kymmenellä suomalaisella on yli yhdeksän kuukauden nettotulojen verran säästöjä yllättävien menojen varalle. Ruotsissa vastaavat säästöt on joka kuudennella, Norjassa joka seitsemännellä ja Tanskassa joka kahdeksannella. Nämä ihmiset ovat ahkeria säästäjiä, mutta heiltä puuttuu selkeä säästötavoite ja tuotto jää siten vaatimattomaksi. Tästä syystä puskurisäästöt eivät saisi kasvaa liian suuriksi.

- On järkevää asettaa itselleen säästötavoite välittömästi käytössä oleville puskurisäästöille ja sijoittaa loput ylimääräiset rahat mieluummin muihin parempituottoisiin säästämis- ja sijoitusmuotoihin. Sitä varten kannattaa teettää itselleen säästämis- ja sijoitussuunnitelma omassa pankissa, neuvoo Numminen.

Kuinka paljon rahaa pitäisi varata taloudelliseksi puskuriksi?
Suhteellisen pienikin puskuri riittää silloin, kun kaikki kiinteät kuukausimenot on jo ennestään tarkkaan laskettu ja budjetoitu. Asiaa auttaa myös, jos käytössä on taloustili, josta säännölliset kulut menevät maksuun automaattisesti. Mitä vähemmän on velvollisuuksia ja sitoumuksia, sitä pienempi on myös riski, että maksettavaksi lankeaisi suuria yllättäviä menoja.

Jos käytössä ei ole vielä minkäänlaista taloudellista turvaverkkoa, päätös säännöllisen säästämisen aloittamisesta kannattaa tehdä heti.

- Säästäminen kannattaa ohjelmoida omaan verkkopankkiin automaattiseksi. Kun siirtää rahan sivuun käyttötililtä heti palkkapäivänä, alkaa puskurisäästöä kertyä kokoon huomaamatta. Toinen hyvä ja huomaamaton tapa säästää on elektroninen säästölipas, jossa säästöä kertyy joka kerran kun käyttää maksukorttia, vinkkaa Numminen.

Tutkimuksessa haastateltiin yli 4400 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Vastaajat olivat iältään 16-65-vuotiaita. Koko väestöön suhteutettuna tutkimuksen otos edustaa yli 16 miljoonan pohjoismaalaisen asenteita ja näkemyksiä. Tutkimuksen toteutti Synovate.

Lisätietoja:
Anu Numminen, yksityistalouden ekonomisti, p. 09 165 88218
Anni Kuusisto, konserniviestintä, p. 09 165 42653