Suomalaiset kuluttavat lahjoihin lähes 2 miljardia vuodessa

13.04.11 10:19 | Lehdistötiedotteet

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä lahjoihin noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Todellisuudessa rahaa kuluu huomattavasti enemmän, melkein 2 miljardia. Summa ei sisällä joululahjoja. Lähes joka toisen suomalaisen mielestä lahjoihin käytetäänkin liian paljon rahaa. Anteliaimpia lahjojen ostajia ovat isovanhemmat.

Nordean teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa panostetaan eniten ylioppilasjuhlien tai muiden valmistujaisten lahjoihin sekä häälahjoihin. Lukumääräisesti eniten ostetaan kuitenkin lasten syntymäpäivälahjoja. Useampi kuin joka neljäs vastaaja oli ostanut vähintään viisi lasten syntymäpäivälahjaa viimeisen vuoden aikana. Osa vastaajista kertoo ostaneensa jopa 11 lahjaa tai enemmän.

- Lasten kaverisynttärit ovat monessa perheessä todellinen menoerä. Tutkimuksemme mukaan lahjaan laitetaan kerralla keskimäärin 20 euroa. Vuoden aikana näistä pikkulahjoista saattaa kertyä varsin varteenotettava summa, etenkin jos useammalla perheen lapsella on kaverisynttärivaihe menossa samaan aikaan, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Muihin lahjoihin suomalainen kuluttaa tyypillisesti noin 40-70 euroa. Lahjan saajan läheisyys vaikuttaa selvästi kulutettuun rahamäärään, joten oman lapsen tai lapsenlapsen lahjoihin ollaan valmiita sijoittamaan reilusti.

- Esimerkiksi oman lapsen häälahjaan vanhemmat kuluttavat keskimäärin 510 euroa (mediaani 270 euroa) ja lapsenlapsen lakkiaisia juhlitaan 170 euron (mediaani 100 euroa) edestä. Läheisten ystävien häälahjaan tai sukulaislapsen lakkiaisiin sen sijaan panostetaan 70 eurolla (mediaani molemmissa 50 euroa).

Rippijuhlissa, ylioppilasjuhlissa tai valmistujaisissa päivänsankari saa yleisimmin lahjaksi rahaa mutta useimmissa muissa juhlatilaisuuksissa vanha kunnon lahjapaketti pitää edelleen pintansa. Neljä kymmenestä vastaajasta kokee, että rahaa pitäisi antaa suurempi summa kuin mitä sopiva lahjatavara maksaisi. Osakkeita, rahasto-osuuksia tai muita sijoituksia suomalaiset antavat lahjaksi varsin laiskasti.

Lahjoilla tärkeä merkitys sosiaalisessa kanssakäymisessä

Lahjojen antamisella on suuri sosiaalinen merkitys: melkein joka viides vastaaja ostaisi lahjan luotolla, jollei hänellä muutoin olisi varaa lahjaan. Yhtä usea jättäisi menemättä koko juhliin! Tulot luonnollisesti vaikuttavat kulutettuun rahamäärään. Pienituloisilla menee lahjoihin tuloihin suhteutettuna kaksinkertainen määrä rahaa keski- ja suurituloisiin verrattuna. Silti huomattavan monet pienituloiset tai yksin asuvat harmittelevat, että he käyttävät liian vähän rahaa lahjoihin. Sen sijaan suurituloiset ovat muita useammin sitä mieltä, että heiltä kuluu lahjoihin liikaa rahaa.

- Lahjojen ostamisessa kannattaa pitää järki mukana matkassa. Monesti lahjan rahallista arvoa tärkeämpää on ajatus, tunnearvo ja lahjan henkilökohtaisuus. Kustannuksissa voi säästää myös itse tekemällä. Moni kutsuja varmasti toivoo ennemmin, että ystävä tulee juhliin, vaikkei pystyisikään tuomaan kallista lahjaa. Vieraathan ne vasta tekevät juhlasta juhlan, Numminen muistuttaa.

Tutkimus tehtiin tammikuussa käyttäen Internet-paneelia. Paneeli muodostaa edustavan otoksen Internetiä käyttävästä väestöstä. Haastattelut tehtiin haastateltavien sukupuoli, ikä ja asuinpaikka huomioon ottaen. Suomessa kyselyyn vastasi 1029 yli 18-vuotiasta henkilöä. Tulokset heijastavat koko väestöön suhteutettuna noin 4 000 000:n tähän ikäryhmään kuuluvan suomalaisen asenteita ja toimintatapoja. Tutkimuksen toteutti Synovate.

Lisätietoja:
Anu Numminen, yksityistalouden ekonomisti, p. 09 165 88218
Anni Kuusisto, konserniviestintä, p. 09 165 42653