Nordea: Asuntolainan hoitokyky hyvällä tasolla

17.11.11 12:00 | Lehdistötiedotteet

Kotitalouksien kyky hoitaa asuntolainaa pysyi edelleen hyvänä vuoden 2011 tammi-syyskuun välisenä aikana. Asuntojen hintojen ja korkojen lievä nousu on kuitenkin pitänyt indeksin noususuunnassa: Nordean asuntoindeksin pisteluku oli vuoden 2011 kolmannen neljänneksen lopussa 34,5, kun se viime vuoden lopussa oli 32,7. Hintojen noususta huolimatta asuntolainojen hoitoa helpottaa edelleen erittäin matala korkotaso.

Keskimääräinen korko kuitenkin nousi tarkastelujaksolla vuoden 2010 lopun 2,2 prosentista 2,6 prosenttiin. Eniten asuntoindeksi nousi Lahdessa. Sen sijaan Porvoossa ja Kokkolassa pisteluku laski hienoisesti.

Heikoin asuntolainan hoitokyky oli Helsingissä (51,2) ja paras se oli Kotkassa ja Kajaanissa (22,9). Helsinkiläisen kotitalouden asuntolainan kuukausikustannus nousi 901 euroon, jossa nousua on 55 euroa kuukaudessa vuodenvaihteeseen verrattuna. Kotkalais- tai kajaanilaiskotitalouden lainakulu sen sijaan on nyt 331 euroa kuukaudessa.

Asuntojen hinnat nousivat tammi-syyskuussa koko maan tasolla hieman. Keskikokoisen asunnon keskimääräinen hinta koko maan tasolla oli syyskuun lopussa 167 651 euroa. Helsingissä se oli 282 931 euroa, kun taas halvimmalla asunnon sai Kotkasta, jossa se maksoi 103 987 euroa. Kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna esimerkkiasuntojen hinnat kuitenkin laskivat kolmannella neljänneksellä hieman Helsingissä, Espoossa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kokkolassa, Kuopiossa, Kotkassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Rovaniemellä ja Tampereella. Joensuussa, Lahdessa, Seinäjoella, Turussa ja Vaasassa esimerkkiasunnon hinta nousi.

- Velkakriisin pitkittyessä pelot uudesta taantumasta pitävät korot toistaiseksi matalalla. Koska asuntolaina kuitenkin otetaan tyypillisesti noin 20 vuodeksi, on todennäköistä, ettei näin matalista koroista saada nauttia koko laina-aikaa, huomauttaa Nordean vt. pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Tästä syystä uutta asuntolainaa ei nykykoroilla laskien pidä mitoittaa oman maksukyvyn ylärajoille, vaan on varauduttava korkotason nousuun laina-ajan kuluessa. Pankissa laskelmat tehdään asiakkaalle tällä hetkellä 6 %:n korolla.

- Jos asuntolainaa on tuloihin suhteutettuna reilusti, kuten vaikkapa ensiasunnon ostaneella tai talon juuri rakentaneella tyypillisesti on, korkosuojauksen käyttäminen on edelleen varsin perusteltua. Suojaa voi hakea joko korkokatolla tai sitomalla esimerkiksi osan lainasta pitkään korkoon, neuvoo yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Asunnon hintaLainan
hoitomeno/kk
Indeksi 1/2011Indeksi 2/2011Indeksi 3/2011Muutos
Q1-Q3
Koko maa167 65153433,534,734,5+1,0
Helsinki282 93190150,351,651,2+0,9
Espoo244 83877939,941,541,5+1,6
Porvoo172 72355035,635,935,1-0,5
Vantaa193 84361736,638,438,2+1,6
Tampere169 03753833,834,834,3+0,5
Hämeenlinna138 77844228,930,730,2+1,3
Kuopio143 38645630,231,530,7+0,5
Turku145 22946229,230,730,8+1,6
Joensuu141 92645229,831,131,5+1,7
Mikkeli131 40541828,529,629,6+1,1
Lappeenranta131 02141728,829,528,4+0,4
Jyväskylä143 07845528,730,129,9+1,2
Vaasa144 53846027,728,129,4+1,7
Oulu128 25640825,126,225,8+0,7
Lahti130 17641426,928,528,8+1,9
Seinäjoki133 17142427,528,929,3+1,8
Kokkola121 19038627,928,027,0-0,9
Kotka103 98733121,823,322,9+1,1
Rovaniemi117 58137425,025,725,4+0,4
Pori109 67034922,424,723,7+1,3
Kajaani104 06433122,524,122,9+0,4

Nordean asuntoindeksissä asuntolainan hoitokulu on laskettu 76,8 neliön asunnolle, joka on Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen asunnon keskikoko. Esimerkkiasiakas on ottanut lainaa 70 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja laina-aika on 25 vuotta.

Lähtökohtana on, että lainanhoitokustannukset ilman verovähennyksiä eivät saisi ylittää 25 prosenttia kotitalouden bruttotuloista. Indeksin luku 100 kuvaa tilannetta, jossa kotitalous käyttää 25 prosenttia bruttotuloistaan asuntolainan hoitokustannuksiin. Mitä pienempi luku on, sitä parempi on kotitalouden kyky hoitaa indeksin esimerkkiasuntoon tarvittavaa asuntolainaa juuri tällä hetkellä.

Lisätietoja:
Anu Numminen, yksityistalouden ekonomisti, (09) 165 88218
Pasi Sorjonen, vt. pääekonomisti, (09) 165 59942
Anni Kuusisto, konserniviestintä, (09) 165 42320