Blogi: Suomen vienti kohoavien kauppamuurien varjossa

26.08.16 10:43 | Talous | Tuuli Koivu

Kangertelevasta maailmankaupasta on tullut maailmantalouden heikon toipumisen symboli. Pienet avotaloudet – kuten Suomi – kärsivät maailmankaupan heikosta kehityksestä eniten. Merkittävää kaupan piristymistä ei ole näköpiirissä, mikä on myrkkyä Suomen vientivetoista kasvua odottavalle taloudelle.

Maailmankauppa kasvoi 2000-luvulla hyvin nopeasti (Kuva 1). Maiden välillä liikkuvien tavaroiden määrä lähes kaksinkertaistui vuosikymmenessä, ja kauppa kasvoi melkein tuplavauhtia maailman BKT:n kasvuun verrattuna. Rahoituskriisin jälkeen paluuta entiseen kehitykseen ei ole ollut. Kauppa on kasvanut hädin tuskin samaa vauhtia kuin tuotanto ja viimeiset kaksi vuotta kauppa on polkenut paikallaan.

Yksi syy kaupan heikkoudelle on kaupan vapauttamisen pysähtyminen. Viimeinen suuri harppaus otettiin vuonna 2001, kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Sen jälkeen edistyminen on ollut hidasta ja kauppaneuvottelut vaikkapa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä junnaavat paikallaan. Finanssikriisin jälkeen protektionismi on nostanut päätään laajemminkin ja WTO:n kesäisen raportin mukaan kauppakiistat ovat lisääntyneet.

Ja lisää on tulossa: Brexit tarkoittaa hyvin suurella todennäköisyydellä lisää kaupan muureja Eurooppaan. Yhdysvalloissa Trump on vaalikampanjassaan keskittynyt torjumaan vapaakauppaa ja luvannut muun muassa asettaa kiinalaisille ja meksikolaisille tuotteille korkeat tullit valituksi tullessaan. Vapaakaupan puolestapuhujia on vaikea löytää, kun yhä useammat näkevät globalisaation vahingollisena kehityskulkuna.

Toinen syy kaupan heikkoon kehitykseen on ollut talouskasvun rakenne. Finanssikriisistä on toivuttu pitkälti kuluttamisen kautta, kun taas kone- ja laiteinvestointien toipuminen on ollut hidasta. Erityisesti Kiinassa on ylikapasiteettia raskaassa teollisuudessa ja siellä talouden painopisteen odotetaan siirtyvän yhä vahvemmin investoinneista kulutukseen. Kehittyneissäkin talouksissa kone- ja laiteinvestointien kehitys on kangerrellut. Kaupan kannalta kehitys on ongelmallista siksi, että investoinnit ruokkivat paljon enemmän kansainvälistä kauppaa kuin kulutus, jonka sisällöstä kotimaisilla tuotteilla ja kasvavassa määrin palveluilla on suuri rooli.

Myös tuotannon siirtyminen maasta toiseen on hidastunut ja sen luonne on muuttunut, eikä globalisaatio siten ruoki kauppaa entiseen malliin. Vaikka YK:n kauppajärjestön UNCTADin tuoreet tilastot kertovat, että ulkomaisia suoria investointeja tehtiin viime vuonna enemmän kuin vuosiin, ne keskittyivät yritysjärjestelyihin pikemminkin kuin tuotantokapasiteetin kasvattamiseen (Kuva 2).

Lisäksi ruohonjuuritasolta tihkuu tietoja, että esimerkiksi Kiina pyrkii keskittämään kokonaiset tuotantoketjut itselleen korvatakseen aiemman mallin, jossa komponentit ja osat liikkuivat tuotannon eri vaiheissa useita kertoja rajojen yli. Kauppa ei kasva myöskään silloin, kun kertaalleen Kiinaan siirretty tuotanto muuttaa kohoavien kustannusten ajamana yhä halvemman kustannustason maihin. Näin ollen kansainvälistymisen positiiviset vaikutukset maailmankauppaan jäävät vähäisiksi. 

Kaupan kehitystä hidastaa myös se, että talouskasvusta yhä suurempi osa tulee kehittyvistä talouksista. Matalasta tulotasosta johtuen kasvu niissä maissa ruokkii suhteessa enemmän kotimaista tuotantoa kuin kansainvälistä kauppaa.   

Käänteet edellä kuvatuissa ilmiöissä tapahtuvat hitaasti, ja siten kaupan kehitys näyttää lähivuosinakin heikolta. Jos Suomi haluaa tämän kehityksen valossa kasvattaa vientiään, se tarkoittaa markkinaosuuksien valtaamista muilta mailta. Tämä vaatii rautaista kilpailukykyä. 

Kuva 1. Maailmankaupan kasvu on pysähtynyt

Maailmankauppa ja BKT 2608_2016

Kuva 2. Suorat sijoitukset keskittyvät yritysostoihin eivätkä ruoki maailmankauppaa entiseen malliin

Suorat sijoitukset keskittyvät yritysostoihin 2608_2016

Lähde: Nordea Markets ja UNCTAD

Latest blog posts from Tuuli Koivu

Blogi: EKP lataa akkujaan

Talous Tuuli Koivu

Heikko inflaatiokehitys pakottaa EKP:n uusiin kevennystoimiin joulukuussa ja ilmoittamaan osto-ohjelman jatkamisesta.

Blogi: Italian pankkisektorin ongelmiin ei ole helppoa ratkaisua

Talous Tuuli Koivu

Brexitin aallot löivät Italian pankkisektoriin ja nostivat vuosikausia muhineet ongelmat jälleen pintaan. Italiaa horjuttaa erittäin heikko talouskehitys ja...

Blogi: Velka ei ole syypää rahapolitiikan tehottomuuteen

Talous Tuuli Koivu

Monet euroalueen talouksista ovat korviaan myöten veloissa, ja EKP:n rahapolitiikan kriitikot pelkäävät, että suuri velkamäärä estää rahapolitiikan onnistumi...