Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

1

Vuosikertomus 2023

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

2

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätös

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

3

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

Hallituksen toimintakertomus

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on

Helsinki ja Y-tunnus2743219-6. Yhtiö on Nordea

Bank Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (”Kiinnitysluot-

topankki”) toimii vakuudellisten joukkolainojen

liikkeeseenlaskijana Suomessa. Kiinnitysluotto-

pankin liikkeeseen laskemien joukkolainojen va-

kuutena on lähinnä suomalaisista asuntolai-

noista koostuva lainakanta. Kiinnitysluottopankki

ei itse myönnä asuntolainoja, vaan ostaa lainat

Nordea Bank Oyj:ltä. Kiinnitysluottopankin tasee-

seen sisältyvät lainat ovat pääsääntöisesti lä-

hinnä suomalaisille kotitalouksille myönnettyjä

pitkäaikaisia lainoja, joiden vakuutena on asuin-

kiinteistö.

Makrotalouden kehitys

Maailmantalous hidastui vuonna 2023 rahapolitii-

kan kiristyessä ja kansainvälisen kaupan vähen-

tyessä geopoliittisten jännitteiden ja lisääntyvän

protektionismin keskellä. Globaalin kasvun arvi-

oidaan olleen noin 3 prosenttia vuonna 2023 ver-

rattuna edellisen vuoden 3,5 prosenttiin. Työ-

markkinat pysyivät vahvoina ja inflaatio on tullut

alaspäin kuljetuskustannusten ja hyödykkeiden

ja energian hinnan pudottua jyrkästi.

Keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaa ag-

gressiivisesti taistellessaan korkeaa inflaatiota

vastaan. Ohjauskorkojen odotetaan olevan huip-

putasoillaan useimmissa kehittyneissä talouk-

sissa.

Suomen talous kasvoi vielä vuoden 2023 ensim-

mäisellä puoliskolla huolimatta heikon ostovoi-

man, nousseiden korkojen ja hidastuvan raken-

nussektorin aiheuttamasta vastatuulesta. Tilanne

muuttui kolmannella vuosineljänneksellä ja BKT

supistui 0,9 prosenttia. Alkuvuoden näkymät

ovat vaimeat ja työllisyystilanne on alkanut hei-

kentyä aiemmalta ennätyskorkealta tasoltaan.

Teollisuustuotantoon pitänyt suhteellisen hyvin

pintansa, vaikka uusien tilausten arvo on supis-

tunut merkittävästi.

Loppuvuotta kohden kuluttajien ostovoima pa-

rani hidastuvan inflaation ja palkankorotusten

myötä. Ostovoima on kuitenkin edelleen heikolla

tasolla korkeampien lainakorkojen lisättyä kotita-

louksien korkokustannuksia merkittävästi. Korko-

jen nousu on myös laskenut asuntojen hintoja ja

asuntokauppamääriä, heikentäen rakennussek-

torin asemaa.EKP nosti ohjauskorkonsa 4,0

prosenttiin syyskuussa ja rahapolitiikan kiristyk-

set ovat todennäköisesti tältä erää ohitse.

Kiinnitysluottotoiminnan kehitys vuonna

2023

Suomen asuntoluottomarkkinat pysyivät vaisuina

koko vuoden. Asuntokauppa vilkastui viimeisten

kuukausien aikana ensiasunnon ostajien kiireh-

dittyä markkinoille ennen vuoden loppua ja va-

rainsiirtoverovapauden loppumista. Markkinako-

rot lähtivät laskuun vuoden lopulla ja 12 kuukau-

den Euribor laski yli 0,5 prosenttiyksikköä syksyn

4,2 prosentin huipusta.

Uudisasuntojen kauppa on käynyt edelleen nih-

keästi, joten monet rakennusyhtiöt eivät ole aloit-

taneet ennakkomarkkinoinnissa olevien asunto-

jen rakentamista. Asuntotuotantoa vaivaa mark-

kinoiden ylitarjonta ja heikko kysyntä, mutta

myös nousseet kustannukset. Rakentamisen, ra-

hoituksen ja tonttien hinnat ovat pysyneet korke-

alla, kun samaan aikaan käytettyjen asuntojen

hinnat ovat laskeneet noin 10 prosenttia. Uudis-

tuotanto onkin nyt liian kallista suhteessa käytet-

tyihin asuntoihin. Myös vuokramarkkinoilla on

edelleen ylitarjontaa viime vuosien voimakkaan

rakentamisen jäljiltä.

Keskimääräiset uusien lainojen laina-ajat piteni-

vät nopeasti vuoden 2023 ensimmäisellä puolis-

kolla ja saavuttivat 25 vuotta heinäkuussa. 1.

heinäkuuta 2023 alkaen Nordea on rajannut

laina-ajan lainanmyöntöhetkellä enintään 30

vuoteen 10 prosentin poikkeusosuutta lukuun ot-

tamatta. Uusien lainojen keskimääräinen laina-

aika joulukuussa 2023 oli 24 vuotta.

Suomessa asuntolainoja on perinteisesti lyhen-

netty tasaisesti ja laina-aikana otetaan suhteelli-

sen lyhyitä ja harvoja lyhennysvapaita. Lyhen-

nysvapaiden ja lyhennysjouston kysyntä pysyi

normaalina koko vuoden 2023 ja lyhennysvapai-

den määrä on pysynyt alhaisella tasolla suh-

teessa lainojen määrään. Maksuviiveidenmää-

rien muutoksissa ei myöskään ole nähtävissä

korkeamman inflaation aiheuttamia olennaisia

vaikutuksia ja viiveiden määrän muutos on pysy-

nyt normaalivaihtelun rajoissa.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

4

Tuloslaskelma

Miljoonaa euroa

2023

2022

2021

Rahoituskate

265,7

269,2

262,6

Palkkiotuotot ja -kulut, netto

7,4

4,0

3,7

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

-10,9

10,9

9,8

Muut liiketoiminnan tuotot

0,0

0,0

0,1

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

262,2

284,1

276,2

Hallintokulut:

Henkilöstökulut

-1,9

-1,7

-1,4

Muut kulut

-142,1

-153,2

-146,5

Poistot koneista ja kalustoista

0,0

0,0

0,0

Liiketoiminnan kulut yhteensä

-144,0

-154,9

-147,9

Tulos ennen arvonalentumistappioita

118,2

129,2

128,3

Arvonalentumistappiot luotoista, netto

-16,4

-20,3

-40,2

Liikevoitto

101,8

108,9

88,1

Tuloverot

-20,4

-21,8

-17,6

Tilikauden tulos

81,4

87,1

70,5

Tase

Miljoonaa euroa

31.12.2023

31.12.2022

31.12.2021

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

201,4

155,9

1 821,3

Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta

1 042,1

1 812,9

923,1

Luotot yleisölle

31 066,0

32 061,7

30 903,4

Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin

portfoliosuojauksessa

-288,2

-630,9

55,8

Johdannaissopimukset

449,8

654,2

453,9

Muut varat

53,2

155,6

90,5

Varat yhteensä

32 524,3

34 209,4

34 248,0

Velat luottolaitoksille

10 297,3

10 072,5

10 669,4

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

19 931,4

21 305,1

21 846,8

Johdannaissopimukset

588,8

1 016,5

211,0

Muut velat

144,0

265,2

234,1

Oma pääoma

1 562,8

1 550,1

1 286,7

Velat ja oma pääoma yhteensä

32 524,3

34 209,4

34 248,0

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

5

Tunnusluvut

2023

2022

2021

Oman pääoman tuotto, %

5,1

5,7

5,7

Koko pääoman tuotto, %

0,3

0,3

0,2

Kulu/tuotto-suhde, %

55

55

54

Luottotappiotaso, pistettä

5,3

6,3

13,0

Ydinvakavaraisuussuhde, ennen Basel I –lattiasäännöksiä

1

, %

39,8

40,1

31,3

Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, ennen Basel I –lattiasäännöksiä

1

, %

39,8

40,1

31,3

Vakavaraisuussuhde, ennen Basel I –lattiasäännöksiä

1

, %

40,3

40,6

31,9

Ydinpääoma, ennen Basel I –lattiasäännöksiä

1

, miljoona euroa

1 559,5

1 559,8

1 257,6

Ensisijainen pääoma

1

, miljoonaa euroa

1 559,5

1 559,8

1 257,6

Riskipainotetut erät, ennen Basel I –lattiasäännöksiä

1

, miljoonaa euroa

3 922,5

3 891,7

4 014,2

Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta)

1

14

14

13

Henkilöstö keskimäärin

14

14

13

Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa

-1,5

-1,4

-1,2

Omavaraisuusaste, %

4,8

4,5

3,8

1

Kauden lopussa

Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistätunnusluvuista on saatavilla osoitteessa

Käsitteet

Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovatalla olevien määritelmien mukaiset.

Kulu/tuotto-suhde

Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan

tuottoihin prosentteina.

Katepooli

Katetun joukkovelkakirjalainan vakuutena ole-

vat joukkolainarekisteriin merkityt kiinteistöva-

kuudelliset luotot.

Omavaraisuusaste

Oma pääoma suhteessa tilinpäätöspäivän ta-

seen loppusummaan prosentteina.

Omat varat

Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijai-

sesta ja toissijaisesta pääomasta. Toissijaiseen

pääomaan luetaan huonommalla etuoikeudella

olevat velat ja siitä vähennetään mahdollinen

odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten

erotus.

Luottotappiotaso

Arvonalentumistappioiden osuus vuoden lopun

luotonannosta, pistettä.

Oman pääoman tuotto (ROE)

Tilikauden tulos prosentteina keskimääräisestä

omasta pääomasta vuoden aikana. Keskimää-

räiseen omaan pääomaan lasketaan tilikauden

tulos ja maksamattomat osingot.

Koko pääoman tuotto (ROA)

Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suh-

teessa keskimääräiseen taseen loppusum-

maan prosentteina.

Keskimääräinen taseen loppusumma on las-

kettu keskiarvona vuoden alun ja lopun tasei-

den loppusummista.

Riskipainotetut erät

Taseensaamisten ja taseen ulkopuolisten

erien vakavaraisuussäännösten mukaan las-

kettu summa, jossa on otettu huomioon luotto-

ja markkinariskit ja operatiiviset riskit. Sum-

maan ei sisällytetä omista varoista vähennetty-

jen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä aineettomia

hyödykkeitä.

Ensisijainen pääoma

Ensisijainen pääoma koostuu ydinpääomasta

ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma

on se osuus omasta pääomasta, josta on vä-

hennetty ehdotettu osinko, laskennalliset vero-

saamiset ja aineettomat oikeudet. Alijäämä –

odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten

erotus – vähennetään kokonaisuudessaan

ydinpääomasta. Myös muut vähennykset, ku-

ten rahavirran suojaukset vähennetään suo-

raan ydinpääomasta.

Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotet-

tuihin eriin

Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin

eriin prosentteina. Ydinvakavaraisuussuhde

tarkoittaa ydinpääoman (CET1) suhdetta riski-

painotettuihin eriin prosentteina.

Vakavaraisuussuhde

Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipai-

notettuihin eriin prosentteina.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

6

Pientalokiinteistöt,

42%

Asunto-osakkeet, 51%

Taloyhtiölainat, 4%

Kesämökit, 3%

Julkinen sektori, 0%

Helsingin

ympäristö, 53%

Länsi-Suomi, 20%

Itä- ja Pohjois-

Suomi, 13%

Etelä-Suomi, 15%

Tuloslaskelmankommentit

Tuloslaskelman luvut viittaavat kauteentammi-

joulukuu 2023 ja suluissa olevat luvut kauteen

tammi-joulukuu 2022.

Liikevoitto oli 101,8 miljoonaa euroa (108,9) ja

tilikauden tulos 81,4 miljoonaa euroa (87,1).

Oman pääoman tuotto oli 5,1 prosenttia (5,7).

Tuotot

Rahoituskatetta kertyi 265,7 miljoonaa euroa

(269,2). Korot jatkoivat nousua vuoden ensim-

mäisen puoliskon ajan ja kääntyivät laskuun

vuoden lopulla.Sekä asuntolainojen korko-

tuotot että vakuudellisten joukkolainojen ja kon-

serninsisäisen rahoitukset korkokulut ovat kas-

vaneet huomattavasti edellisiin vuosiin verrat-

tuna.

Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli

7,4 miljoonaa euroa (4,0). Palkkiotuottoja kertyi

lähinnä luotonannosta ja niitä oli yhteensä 13,7

miljoonaa euroa (

,9). Palkkiokuluja oli -6,3

miljoonaa euroa (-7,9) liittyen pääasiassa Nor-

dea Bank Oyj:n antamaan takaukseen ja likvi-

diteettilimiittiin.

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista

eristä oli -10,9 miljoonaa euroa (10,9), johtuen

haastavien markkinaolosuhteiden aiheutta-

masta korkojen heilahtelusta sekä rahoi-

tusinstrumenttien suojausten tehottomuudesta.

Kulut

Liiketoiminnan kulujen yhteismäärä oli -144,0

miljoonaa euroa (-154,9).

Henkilöstökuluja kertyi -1,9miljoonaa euroa

(-1,7). Henkilöstömäärä oli vuoden 2023 lo-

pussa 14 (14).

Muut liiketoiminnan kulut laskivat -142,1 miljoo-

naan euroon (-153,2). Ne koostuvat pääosin

maksuista, jotka maksetaan konsernin muille

yksiköille ulkoistetuista palveluista, sekä vuo-

den 2023 vakausmaksusta, joka oli -6,5 miljoo-

naa euroa (-8.9).

Kulu/tuotto -suhde oli 55 prosenttia (55)

vuonna 2023.

Luottotappiot

Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli

-16,4 miljoonaa euroa (-20,3) ja toteutuneita

luottotappioita oli -7,2 miljoonaa euroa (-6,2).

Laskentamallin tuottamien varausten lisäksi on

kirjattu 11,1 miljoonaaeuroa (24,9) johdon har-

kintaan perustuviavarauksia. Johdon harkin-

taan perustuva osuus kattaa sellaiset ennuste-

tut luottotappiot, joita IFRS9 -malli ei vielä huo-

mioi.

Tarkempiatietoja luottotappioista löytyy liit-

teistä 9ja 11.

Taseen kommentit

(Vertailuluvut viittaavat vuoden2022 lopun ti-

lanteeseen)

Kiinnitysluottopankin kokonaisvarat olivat 32,5

miljardia euroa (34,2).

Luotonanto

Luotonanto yleisölle väheni 3 prosentilla edelli-

seen vuoteen verrattuna ja oli 31,1 miljardia

euroa (32,1).

Henkilöasiakkailleannettujen luottojen osuus

luotonannosta oli 94 prosenttia (95) ja määrä

29,4 miljardia euroa (30,4). Luottoja yritys-

asiakkaille oli 1,7 miljardia euroa (1,7).

Bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alen-

tunut, kasvoivat 15,4 prosenttia 270,1 miljoo-

naan euroon (233,4). Määrä on edelleen alhai-

nen verrattuna luotonantoon yhteensä.

Katepooliin kuuluvien lainojen jakauma

Katepooliin kuuluvien lainojen maantieteellinen ja-

kauma

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

7

Vakuudelliset

joukkolainat, 61%

Konsernin sisäinen

rahoitus, 32%

Huonomman

etuoikeuden

lainat, 2%

Oma pääoma, 5%

Varainhankinta

Nordea Kiinnitysluottopankin rahoitusrakenne

Vakuudellisten joukkolainojenmäärä oli vuo-

den 2023 lopussa 19,6 miljardia euroa (21,5).

Kiinnitysluottopankki laski vuonna 2023 liikkee-

seen kolme uutta vakuudellista joukkolainaa ar-

voltaan yhteensä 3,0 miljardia euroa. Joukko-

lainoja erääntyi vuoden aikana 4,9 miljardin eu-

ron arvosta. Katepoolien yhteenlaskettu koko

oli 25,1 miljardia euroa (24,3). Ylivakuuksia oli

27,4 prosenttia (12,4).

Täyttääkseen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston

(Single Resolution Board, SRB) asettaman

omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen

vähimmäisvaatimuksen (Minimum Require-

ment for own funds and Eligible Liabilities,

MREL), jota on sovellettu 1 tammikuuta 2022

alkaen, Kiinnitysluottopankki on joulukuussa

2021 vastaanottanut Nordea Bank Oyj:ltä kon-

sernin sisäisen MREL-lainan arvoltaan 0,6 mil-

jardia euroa. Kyseessä on huonomman etuoi-

keusaseman velka (ns. Senior Non-Preferred

Debt), joka täyttää sisäisen MREL-lainan edel-

lytykset.

Pitkäaikaisen rahoituksen lisäksi Kiinnitysluot-

topankki hankki lyhytaikaista rahoitusta emoyh-

tiöltään Nordea Bank Oyj:ltä. Konsernin sisäis-

ten lainojen määrä oli vuoden 2023 lopussa

10,3 miljardia euroa (10,1). Yhtiöllä ei ole huo-

nommalla etuoikeudella liikkeeseen laskettuja

debentuurilainoja.

Voitonjako

Kiinnitysluottopankin jakokelpoiset varat olivat

vuoden 2022 lopussa 1 415,3 miljoonaa euroa

ja 87,1 miljoonan euron osingonmaksun jäl-

keen 1 327,9 miljoonaa euroa.

Vuodelle 2023 kirjattiin ennakko-osinkoa 81,4

miljoonaa euroa. Jakokelpoisten varojen määrä

oli vuoden 2023 lopussa 1 328,0 miljoonaa eu-

roa.

Ennakko-osingot kuvastavat Kiinnitysluottopan-

kin vakaata pääoma-asemaa.

Sitoumukset

Kiinnitysluottopankin taseen ulkopuoliset erät

koostuvat luottositoumuksista ja niiden määrä

oli 195,7 miljoonaa euroa (421,2).

Johdannaissopimukset

Kiinnitysluottopankin johdannaissopimukset liit-

tyvät lähinnä koronvaihtosopimuksiin. Johdan-

naissopimusten nimellis- ja markkina-arvoista

annetaan lisätietoja liitteessä 12.

Vakavaraisuus

Osiossa ”Pääoman hallinta” annetaan numero-

tietoja ja muita tietoja, joiden perusteella voi ar-

vioida yhtiön vakavaraisuutta.

Luokitus

Moody’sin luokitus yhtiön vakuudellisille jouk-

kolainoille oli vuoden 2023 lopussa Aaa.

Henkilöstöhallinto

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj noudattaa

Nordea-konsernin henkilöstöhallinnon periaat-

teita. Lisätietoja annetaan Nordea-konsernin

vuosikertomuksessa, joka julkaistaan viimeis-

tään viikolla 9, 2024.

Vastuullisuus

Nordea-konsernin vastuullisuustavoitteiden

mukaisesti Kiinnitysluottopankki on sitoutunut

kehittämään liiketoimintaansa kestävän kehi-

tyksen mukaisesti yhdistämällä taloudellisen

suorituskyvyn ympäristövastuuseen ja sosiaali-

seen vastuullisuuteen sekä hyvään hallintota-

paan. Toimintammeytimenä on kehittää kestä-

vään talouteen siirtymistä tukevia palveluita ja

tuotteita, jotta asiakkaillamme ja sijoittajillamme

on mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja, jotka

tukevat kestävää kehitystä.

Lisätietoa Nordea-konsernin vastuullisuus-

työstä annetaan Nordean vuosikertomuksessa,

vuoden 2023 vastuullisuusliitteissä ja muissa

vastuullisuusraporteissa, jotka ovat saatavilla

osoitteessa

.

Nämä vastuullisuusraportit kattavat myös Kir-

janpitolain Kiinnitysluottopankilta edellyttämät

selvitykset muista kuin taloudellisista tiedoista.

Oikeudenkäynnit

Vuoden 2023 loppuun mennessä Kiinnitysluot-

topankki ei ole ollut osallisena oikeudenkäyn-

neissä eikä riita-asioissa.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia

tapahtumia, jotka vaikuttaisivat tilinpäätöksen

arvioimiseen.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

8

Näkymät vuodelle 2024

Vuoden ensimmäisen puoliskon näkymätovat

epäsuotuisat niin yksityisen kulutuksen, raken-

nusalan kuin vienninkin osalta. Taloudenodo-

tetaan kuitenkin kääntyvän kasvuun vuoden

toisella puoliskolla, kun korot laskevat ja kulut-

tajien ostovoima paranee.

Nordea odottaa inflaation helpottavan edelleen

tänä vuonna ja laskevan Suomessa 2 prosentin

paikkeille. Kotitalouksien korkomenot pysyvät

edellisen vuoden tasolla korkojen odotetusta

laskusta huolimatta. Vuoden mittaan laskevat

korot tuovat helpotusta velallisille kotitalouk-

sille.

Kuluttajien ostovoima paranee alhaisen pysyt-

televän inflaation sekä tuloveron ja sosiaalitur-

vamaksujen leikkausten myötä. Yksityisen ku-

lutuksen odotetaan vilkastuvan vuoden loppua

kohti.

Työttömyysasteen odotetaan ylittävän8 pro-

senttia vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla.

Rakennusalan lisäksi myös teollisuuden ja pal-

velusektorin työllisyyden odotetaan heikkene-

vän.

Asuntorakentaminen jatkaa voimakasta supis-

tumistaan vuonna 2024. Uusia asuntoja valmis-

tuu vähemmän kuin edellisenä vuonna sa-

malla, kun kasvukeskusten väestönkasvu on

kiihtynyt. Tämän tuloksena markkinoiden ylitar-

jonta vähitellen helpottaa. Asuntohintojen odo-

tetaan alkavan elpyä vuoden toisella puolis-

kolla.

Kiinnitysluottopankin organisaatiorakenne

Määritelmät

Kiinnitysluottopankki = Nordea Kiinnitysluotto-

pankki Oyj

Nordea-konserni/konserni = Nordea Bank Oyj

kaikkine tytäryhtiöineen.

Osa Nordea-konsernia

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (Kiinnitysluot-

topankki) on Nordea Bank Oyj:n kokonaan

omistama tytäryhtiö, eikä sillä ole omia tytäryh-

tiöitä tai omistusosuuksia muissa yhtiöissä.

Kiinnitysluottopankin liiketoiminta on tiiviisti si-

doksissa Nordea-konserniin ja Nordea Bank

Oyj:n toimintaan Suomessa.

Kiinnitysluottopankki ei itse myönnä asuntolai-

noja, vaan ostaa lainat Nordea Bank Oyj:ltä.

Kiinnitysluottopankin taseeseen sisältyvät lai-

nat ovat pääsääntöisesti lähinnä suomalaisille

kotitalouksille myönnettyjä pitkäaikaisia lainoja,

joiden vakuutena on asuinkiinteistö.

Nordean eri yksiköt hoitavat ulkoistamissopi-

musten mukaisesti Kiinnitysluottopankin puo-

lesta muun muassa kirjanpidon ja raportoinnin,

likviditeetin hallinnan, riskienhallinnan, tietotek-

niset järjestelmät, luottojen ja niiden laadun si-

säisen valvonnan, luottojen hallinnoinnin ja hol-

vipalvelut.

Kiinnitysluottopankki on tuotevastuullinen yk-

sikkö, mikä tarkoittaa, että se vastaa kiinnitys-

luottoprosesseista ja niihin liittyvistä asuntolai-

natuotteista.

Nordean muiden yksiköiden kanssa tehdyn tii-

viin yhteistyön avulla Kiinnitysluottopankin hen-

kilöstö on voitu rajoittaa tuotteiden ja järjestel-

mien kehityksestä, yhtiön johtamisesta ja ris-

kienhallinnasta vastaavaan henkilöstöön. Vuo-

den 2023 lopussa Kiinnitysluottopankin henki-

löstömäärä oli 14.

Kiinnitysluottopankin toiminnan rahoitus

Kiinnitysluottopankki rahoittaa toimintansa las-

kemalla liikkeeseen vakuudellisia joukkolainoja

25 miljardin euron joukkolainaohjelmansa puit-

teissa. Euroopan keskuspankki on myöntänyt

Kiinnitysluottopankille Suomen luottolaitostoi-

minnasta annetun lain (610/2014) ja kiinnitys-

luottopankeista ja katetuista joukkolainoista an-

netun lain (151/2022) mukaisen luottolaitoksen

toimiluvan. Kaikki Kiinnitysluottopankin vuoden

2023 lopussa liikkeessä olleet joukkolainat oli-

vat vakuudellisia joukkolainoja.

Kiinnitysluottopankki hankkii lisäksi lyhytai-

kaista rahoitusta Nordea Bank Oyj:ltä kattaak-

seen jäljelle jäävän rahoitustarpeen.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

9

Kiinnitysluottopankin hallintoelimet ja johto

Hallitus

Hallituksen kokoonpano on muuttunut vuoden

aikana seuraavasti:

1.1.2023 – 31.3.2023

●

Jani Eloranta, puheenjohtaja

●

Kaj Blomster

●

Marte Kopperstad, varapuheenjohtaja

●

Ola Littorin

●

Minna Martikainen

●

Timo Nyman

●

Ilkka Salonen

1.4.2023 – 4.4.2023

●

Jani Eloranta, puheenjohtaja

●

Kaj Blomster

●

Ola Littorin

●

Minna Martikainen

●

Timo Nyman

●

Ilkka Salonen

5.4.2023 – 31.12.2023

●

Jani Eloranta, puheenjohtaja

●

Kaj Blomster

●

Ola Littorin

●

Minna Martikainen

●

Timo Nyman

●

Ilkka Salonen

●

Tina Sandvik, varapuheenjohtaja

Kaj Blomster, Minna Martikainenja Ilkka Salo-

nen ovat Nordea Bank Oyj:stä riippumattomia

hallituksen jäseniä.

Johtoryhmä 31.12.2023

●

Toimitusjohtaja– Jussi Pajala (syntynyt

vuonna 1968)

●

Operatiivinen johtaja ja toimitusjohtajan si-

jainen – Jussi-Petteri Lehtonen (syntynyt

vuonna 1982)

●

Riskijohtaja – Riina Virta (syntynyt vuonna

1974)

●

Talousjohtaja– Heikki Jousi (syntynyt

vuonna 1979)

●

Kiinnitysluottotuotteista vastaava johtaja –

Johanna Pölönen (syntynyt vuonna 1977)

●

Senior Compliance Officer – Minna Ollilai-

nen (syntynyt vuonna 1976)

Yhtiön rekisteröity osoite on:

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

Satamaradankatu 5, Helsinki

00020 NORDEA.

Eturistiriidat

Edellä mainitut henkilöt ovat tai heistä saattaa

tulla asiakkaita ja heille on myönnetty tai saate-

taan myöntää asuntolainoja, jotka Kiinnitysluot-

topankki ostaa. Yhtiön tietojen mukaan yhtiön

edut ja edellä mainittujen henkilöiden edut eivät

ole keskenään ristiriidassa. Jotta vältetään etu-

ristiriidat ja määritellään, miten yksittäisen hen-

kilön tulee toimia eturistiriitatilanteessa, Kiinni-

tysluottopankissa sovelletaan useita Nordea-

konsernissa laadittuja ohjeita, kuten eettisiä oh-

jeita, henkilöstön sivu- ja luottamustoimia kos-

kevia ohjeita sekä henkilöstön arvopaperi-ja

valuuttakauppaa koskevia sääntöjä. Hallituksen

jäseniä koskevat lisäksi Suomen osakeyhtiölain

mukaiset esteellisyyssäännöt.

Tilintarkastajat

PricewaterhouseCoopers Oy (valittiin uudel-

leen vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouk-

sessa)

Päävastuullinen tilintarkastaja

Jukka Paunonen

KHT.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

10

Pääoman hallinta

Yleistä tietoa pääoman hallinnasta

Kiinnitysluottopankissa pyritään käyttämään

pääomaa tehokkaasti, joten taseen eri omai-

suus- ja velkaeriä sekä riskiluokkia hallitaan ak-

tiivisesti. Tavoitteenaon parantaa osakkeen-

omistajan tuottoa, mutta säilyttää samalla kon-

servatiivinen pääomarakenne. Kiinnitysluotto-

pankin hallitus päättää vakavaraisuussuhteita

ja pääoman määrää koskevista tavoitteista

sekä pääoman hallinnan periaatteista.

Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut ydin-

vakavaraisuussuhdetta, ensisijaisen pääoman

suhdetta riskipainotettuihin eriin, vakavarai-

suussuhdetta ja omavaraisuusastetta koskevat

vähimmäistavoitteet, jotka ylittävät Finanssival-

vonnan määrittelemät pääomavaateet.

Kiinnitysluottopankissa sovelletaan sisäisten

luottoluokitusten menetelmää suurimpaan

osaan vastuista. Vuoden 2023 lopussayhti-

össä sovellettiin sisäisten luottoluokitusten me-

netelmää 98,8 prosenttiin (98,6) luottoriskiä si-

sältävistä vastuista.

Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuden hallinta-

prosessin (Internal Capital Adequacy Assess-

ment Process, ICAAP) mukaiset sisäiset pää-

omavaateet perustuvat pääomavaateiden vä-

himmäismäärään ja sisäisesti tunnistettuihin

riskeihin. Sisäisen pääomavaateen arviointi

kattaa seuraavat pääriskityypit: luottoriski, ope-

ratiivinen riski, keskittymäriski ja Pilari II -riskit,

kuten rahoitustaseen (Banking Book) korkoriski

ja stressitestiin perustuva lisäpääomavaatimus.

Lainat, joiden etuoikeus on muita huonompi

Kiinnitysluottopankilla ei ollut taseessaan vuo-

den 2023 lopussa huonommalla etuoikeudella

liikkeeseen laskettuja eräpäivällisiä debentuuri-

lainoja.

Omat varat

Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijai-

sesta ja toissijaisesta pääomasta. Ensisijainen

pääoma koostuu ydinpääomasta (CET1) ja en-

sisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma on

laadukkainta pääomaa, jonka tappionsietokyky

on paras mahdollinen. Se koostuu pääasiassa

maksetusta osakepääomasta ja kertyneistä

voittovaroista. Tilikauden tulos voidaansisällyt-

tää ydinpääomaan vasta valvontaviranomaisen

luvan ja ehdotetun osingon vähentämisen jäl-

keen. Toissijainenlisäpääoma koostuu ylijää-

mästä arvonalennusten ja odotettujen tappioi-

den erotuksesta (IRB).

Lisätietoa pääoman hallinnasta ja vakavarai-

suudesta annetaan vakavaraisuusasetuksen

vaatimusten

mukaisesti esitetyissä tiedoissa osoitteessa

Vakavaraisuussuhdeluvut

1

31.12.2023

31.12.2022

Ennen Basel I -lattiasäännöksiä

Ydinvakavaraisuussuhde, %

39,8

40,1

Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, %

39,8

40,1

Vakavaraisuussuhde, oma varat, %

40,3

40,6

Omat varat yhteensä/pääomavaade yhteensä

5,0

5,1

1

Sisältää tilikauden tuloksen

Vähimmäisomavaraisuusaste

31.12.2023

31.12.2022

Ensisijainen pääoma, siirtymäsäännösten mukaan, miljoonaaeuroa

1 559,5

1 559,8

Vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden arvo, miljoonaaeuroa

32 558,8

33 979,3

1

Vähimmäisomavaraisuusaste, prosenttia

4,8

4,6

1

Vuoden 2022 vertailulukua on korjattu vuoden 2022 vuosikertomuksella esitetystä. Korjauksella on vähäinen vaikutus vähimmäisomavaraisuusasteeseen.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

11

Yhteenveto omiin varoihin sisältyvistä eristä

1

Miljoonaa euroa

31.12.2023

31.12.2022

Omien varojen laskenta

Oma pääoma

1 644,2

1 637,2

Ennakko-osinko

-81,4

-87,1

Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä

1 562,8

1 550,1

Laskennalliset verosaamiset

-

-

Aineettomat hyödykkeet

-

-

Alijäämä(-) arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta(IRB)

-15,3

-17,4

Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50%)

-

-

Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat

-

-

Muut erät, netto

12,0

27,0

Ydinpääomaan (CET1) tehdyt vähennykset yhteensä

-3,3

9,6

Ydinpääoma (CET1) (vähennysten jälkeen)

1 559,5

1 559,8

Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä

-

-

Ensisijaiseen lisäpääomaan tehdyt vähennykset yhteensä

-

-

Ensisijainen lisäpääoma

-

-

Ensisijainen pääoma

1 559,5

1 559,8

Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä

0,0

0,0

Ylijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta(IRB)

20,8

20,8

Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50%)

-

-

Sijoitukset vakuutusyhtiöihin

-

-

Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat

-

-

Muut erät, netto

-

-

Toissijaiseen pääomaan tehdyt vähennykset yhteensä

20,8

20,8

Toissijainen pääoma

20,8

20,8

Omat varat yhteensä (vähennysten jälkeen)

2

1 580,3

1 580,6

1

Sisältää tilikauden tuloksen

2

Omat varat oikaistuna arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksella (IRB).Omat varat ilman IRB-oikaisuja olivat 1 574,8 miljoonaa euroa 31.12.2023

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

12

Omien varojen vähimmäisvaatimus ja riskipainotetuterät

31.12.2023

31.12.2022

Miljoonaa euroa

Vähimmäis-

vaatimus

Riskipainotetut

erät

Vähimmäis-

vaatimus

Riskipainotetut

erät

Luottoriski

280,6

3 508,1

281,1

3 513,4

- josta vastapuoliriski

-

-

-

-

Perusmenetelmä (IRB)

277,4

3 467,3

277,0

3 462,8

- valtiovastuut

-

-

-

-

- yritysvastuut

28,0

349,7

29,5

368,6

-edistynyt menetelmä

28,0

349,7

29,5

368,6

-luottolaitosvastuut

-

-

0,0

0,0

-vähittäisvastuut

249,4

3 117,5

241,9

3 023,8

-vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omai-

suutta

182,7

2 283,8

174,6

2 181,9

-muut vähittäisvastuut

66,7

833,7

67,4

841,9

- muut

0,0

0,0

5,6

1

70,4

1

Standardimenetelmä

3,3

40,8

4,0

50,5

- valtio- tai keskuspankkivastuut

3,3

40,8

4,0

50,5

- luottolaitosvastuut

-

-

0,0

0,0

Operatiivinen riski

32,3

403,8

29,4

367,2

Standardimenetelmä

32,3

403,8

29,4

367,2

Riskipainotettujen erien lisäys, Suomen vähim-

mäisriskipaino, vakavaraisuusasetuksen 458

artikla

-

-

-

-

Riskipainotettujen erien lisäys, Ruotsin vähim-

mäisriskipaino, vakavaraisuusasetuksen 458

artikla

0,8

10,5

0,9

11,2

Riskipainotettujen erien lisäys, vakavaraisuus-

asetuksen 3 artikla

-

-

-

-

Yhteensä

313,8

3 922,5

311,3

3 891,7

1

70,4 miljoonaa euroa luokassa Muut vuonna 2022 on saaminen Nordea Bank Oyj:ltä, joka on sisällytetty riskipainotettuihin eriin 100 prosentin riskipainolla.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

13

Uudet pääomavaateisiin liittyvät säännökset

Toukokuussa2021 Kiinnitysluottopankki vastaan-

otti yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen (Single

Resolution Board, SRB) päätöksen omien varojen

ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaati-

muksesta (MREL). Päätöksen mukaan Kiinnitys-

luottopankin tulee täyttää 1.1.2022 lukien koko-

naisriskiin pohjautuva vaatimus, joka on määräl-

tään 15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuus-

asteen laskennassa käytettävään vastuiden koko-

naismäärään pohjautuva vaatimus joka on määräl-

tään 4,81 prosenttia, sekä 1.1.2024 lukien koko-

naisriskiin pohjautuva vaatimus, joka on määräl-

tään 15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuus-

asteen laskennassa käytettävään vastuiden koko-

naismäärään pohjautuva vaatimus joka on määräl-

tään 5,91 prosenttia. Kiinnitysluottopankin yhteen-

lasketun puskurivaatimuksen täyttämiseen käyte-

tyt omat varat eivät ole käytettävissä kokonaisris-

kiin pohjautuvan vaatimuksen täyttämiseksi. Hy-

väksyttävien velkojen ja omien varojen määrää tu-

lee kasvattaa lineaarisesti kohti täysimääräistä vä-

himmäisvaatimusta.

Finanssivalvonta päätti pitää vastasyklisen pää-

omapuskurivaatimuksen 0 prosentissa vuonna

2023. Asuntoluottojen lainakatto päätettiin palaut-

taa 90 prosenttiin 20.12.2023.

Viimeistellyt Basel III -säännökset (”Basel IV”)

Basel III on maailmanlaajuinen pankkien vakava-

raisuutta, stressitestausta ja likviditeettiriskiä kos-

keva säännöstö. Joulukuussa 2017 julkaistiin vii-

meistellyt Basel III -säännökset, joita kutsutaan

usein myös Basel IV -paketiksi. Basel IV -paketti

tuli voimaan vuonna 2023 ja sisältää muutoksia

luottoriskiin, operatiiviseen riskiin, vastuun ar-

vonoikaisuriskiin ja omavaraisuusasteeseen sekä

uuden riskipainolattian.

Ennen kuin Basel IV -paketti koskee Nordeaa, se

on vietävä osaksi EU-säännöksiä. Euroopan ko-

missio julkaisi 27.10.2021 ja Euroopan neuvosto

31.10.2022 esityksensä uudistusten käyttöön-

otosta EU:ssa CRD-ja CRR-muutosten muo-

dossa. Euroopan komissio, neuvosto ja parla-

mentti saavuttivat alustavan sopimuksen

26.6.2023 ja neuvosto hyväksyi sen 7.12.2023.

Lopullinen voimaantulo edellyttää vielä CRD- ja

CRR -muutosten teknistä viimeistelyä ja parlamen-

tin virallista hyväksymistä. Euroopan unionin viral-

lisen lehden odotetaan julkaisevan säännökset

vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Uuden

sääntelyn odotetaan tulevan voimaan 1.1.2025.

Luottoriskin osalta esitys sisältää muutoksia sekä

sisäisten mallien että perusmenetelmän käyttöön.

Sisäisten mallien käyttöä joissakin vastuissa rajoi-

tetaan. Sisäisten mallien menetelmää ja perusme-

netelmää on lisäksi muutettu markkinariskin

osalta. Operatiivisen riskin kolme nykyistä lasken-

tamenetelmää korvataan yhdellä perusmenetel-

mällä, jota kaikkien pankkien on käytettävä.Vas-

tuun arvonoikaisuriskin sisäisen mallin menetel-

mää ei enää voi käyttää ja perusmenetelmää muu-

tetaan.

Riskipainolattia tullaan asettamaan 72,5 prosent-

tiin kaikista vastuista, jos ne laskettaisiin perusme-

netelmällä. Tämä tarkoittaa, että lattian mukainen

pääomavaatimus on 72,5 prosenttia luottoriskin,

markkinariskin ja operatiivisen riskin perusmene-

telmillä lasketuista pilari 1:n riskipainotettuja eriä

koskevista vaatimuksista. Lattia otetaan käyttöön

asteittain: 1.1.2025 alkaen lattia on 50 prosenttia

ja täysimääräinen lattia 72,5 prosenttia tulee voi-

maan 1.1.2030. Riskipainolattian mukaisen pää-

omavaatimuksen laskentaa koskevat siirtymä-

säännökset ovat voimassa vuoden 2032 loppuun

saakka.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

14

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

Tilinpäätös

Tuloslaskelma

Miljoonaa euroa

Liite

2023

2022

Liiketoiminnan tuotot

Korkotuotot

4

1206,1

414,8

Korkokulut

4

-940,5

-145,6

Rahoituskate

4

265,7

269,2

Palkkiotuotot

13,7

11,9

Palkkiokulut

-6,3

-7,9

Palkkiotuotot ja -kulut, netto

5

7,4

4,0

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

6

-10,9

10,9

Muut liiketoiminnan tuotot

0,0

0,0

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

262,2

284,1

Liiketoiminnan kulut

Hallintokulut:

Henkilöstökulut

7

-1,9

-1,7

Muut kulut

8

-142,1

-153,2

Poistot aineellisista hyödykkeistä

0,0

0,0

Liiketoiminnan kulut yhteensä

-144,0

-154,9

Tulos ennen arvonalentumistappioita

118,2

129,2

Arvonalentumistappiot luotoista, netto

9

-16,4

-20,3

Liikevoitto

101,8

108,9

Tuloverot

10

-20,4

-21,8

Tilikauden tulos

81,4

87,1

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajienosuus

81,4

87,1

Laaja tuloslaskelma

Miljoonaa euroa

2023

2022

Tilikauden tulos

81,4

87,1

Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleentuloslaskelmaan

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta:

- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana

2,6

-

- Verot tilikauden aikaisista arvostusvoitoista/-tappioista

0,0

-

- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden aikana

-2,6

-

- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä tilikauden aikana

0,0

-

Rahavirran suojauserät:

- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana

0,3

-43,4

- Verot tilikauden aikaisista arvostusvoitoista/-tappioista

-0,1

8,7

- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden aikana

-15,5

-2,5

- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä tilikauden aikana

-3,1

0,5

Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleentuloslaskelmaan

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittäminentilikauden aikana

0,0

0,0

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittämisestäkirjatut verot

tilikauden aikana

-0,0

-0,0

Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen

12,6

-36,7

Laajan tuloslaskelman mukainen tulos

94,1

50,4

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajienosuus

94,1

50,4

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

15

Tase

Miljoonaa euroa

Liite

31.12.2023

31.12.2022

Varat

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

201,4

155,9

Saamiset luottolaitoksilta

11

1 042,1

1 812,9

Luotot yleisölle

11

31 066,0

32 061,7

Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauk-

sessa

-288,2

-630,9

Johdannaiset

12

449,8

654,2

Koneet ja kalusto

0,0

0,0

Laskennalliset verosaamiset

10

16,3

20,2

Muut varat

13

27,9

133,6

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

14

9,0

1,8

Varat yhteensä

32 524,3

34 209,4

Velat

Velat luottolaitoksille

10 297,3

10 072,5

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

15

19 931,4

21 305,1

Johdannaissopimukset

12

588,8

1 016,5

Verovelat

0,5

4,4

Muut velat

16

96,5

90,9

Siirtovelat ja saadut ennakot

17

46,9

169,7

Varaukset

18

0,1

0,2

Eläkevelat

19

0,0

0,1

Velat yhteensä

30 961,5

32 659,3

Oma pääoma

Osakepääoma

250,0

250,0

Muut rahastot

1 184,8

1 172,2

Kertyneet voittovarat

128,0

127,9

Oma pääoma yhteensä

1 562,8

1 550,1

Velat ja oma pääoma yhteensä

32 524,3

34 209,4

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

16

Oman pääoman muutokset

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajillekuuluva osuus

Muut rahastot

Miljoonaa euroa

Osake-

pääoma

Rahavirran

suojaus-

erät

Käypä

arvo mui-

den laajan

tuloksen

erien

kautta

Sijoitetun

vapaan

oman

pääoman

rahasto

Etuuspohjai-

set eläke-

järjestelyt

Kertyneet

voittova-

rat

Oma

pääoma

yh-

teensä

Oma pääoma 1.1.2023

250,0

-27,9

0,0

1 200,0

0,1

127,9

1 550,1

Tilikauden tulos

-

-

-

-

-

81,4

81,4

Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan

Rahavirran suojauserät:

- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana

-

0,3

2,6

-

-

-

2,9

- Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut

verot tilikauden aikana

-

-0,1

0,0

-

-

-

-0,1

- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden

aikana

-

15,5

-2,6

-

-

-

12,9

- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä

tilikauden aikana

-

-3,1

0,0

-

-

-

-3,1

Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleentuloslaskelmaan

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:

-

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen

määrittäminen kauden aikana

-

-

-

-

0,0

-

0,0

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen

määrittämisestä kirjatut verot kauden aikana

-

-

-

-

0,0

-

0,0

Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jäl-

keen

-

12,6

0,0

-

0,0

-

12,6

Laajan tuloslaskelman mukainen tulos

-

12,6

0,0

-

0,0

81,4

94,1

Ennakko-osinko

-

-

-

-

-

-81,4

-81,4

Muut muutokset

-

-

-

-

-

0,1

0,1

Oma pääoma 31.12.2023

250,0

-15,3

0,0

1 200,0

0,1

128,0

1 562,8

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajillekuuluva osuus

Muut rahastot

Miljoonaa euroa

Osake-

pääoma

Rahavirran

suojaus-

erät

Käypä

arvo mui-

den laajan

tuloksen

erien

kautta

Sijoitetun

vapaan

oman

pääoman

rahasto

Etuuspohjai-

set eläke-

järjestelyt

Kertyneet

voittova-

rat

Oma

pääoma

yh-

teensä

Oma pääoma 1.1.2022

250,0

8,8

0,0

900,0

0,0

127,8

1 286,7

Tilikauden tulos

-

-

-

-

-

87,1

87,1

Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan

Rahavirran suojauserät:

- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana

-

-43,4

-

-

-

-

-43,4

- Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut

verot tilikauden aikana

-

8,7

-

-

-

-

8,7

- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden

aikana

-

-2,5

-

-

-

-

-2,5

- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä

tilikauden aikana

-

0,5

-

-

-

-

0,5

Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleentuloslaskelmaan

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:

-

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen

määrittäminen kauden aikana

-

-

-

-

0,1

-

0,1

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen

määrittämisestä kirjatut verot kauden aikana

-

-

-

-

0,0

-

0,0

Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jäl-

keen

-

-36,7

-

-

0,1

-

-36,6

Laajan tuloslaskelman mukainen tulos

-

-36,7

-

-

0,1

87,1

50,4

Ennakko-osinko

-

-

-

-

-

-87,1

-87,1

Muut muutokset

-

-

-

300,0

1

-

0,1

300,1

Oma pääoma 31.12.2022

250,0

-27,9

0,0

1 200,0

0,1

127,9

1 550,1

1

Pääomasijoitus 300 miljoonaa euroa emoyhtiöltä

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

17

Rahavirtalaskelma

Miljoonaa euroa

2023

2022

Liiketoiminta

Liikevoitto

101,8

108,9

Oikaisut kassavirtaan sisältymättömistä eristä

113,9

-602,5

1

Maksetut tuloverot

-23,6

-21,5

Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoimintaan kuuluviensaamisten ja velkojen

muutosta

192,1

-515,1

Liiketoimintaan kuuluvien saamisten muutos

Muutos luotonannossa luottolaitoksille

-16,3

-26,3

Muutos luotonannossa yleisölle

978,8

-1 178,9

Muutos johdannaisissa, netto

-236,4

615,9

Muutos muissa saamisissa

105,7

-57,5

Liiketoimintaan kuuluvien velkojen muutos

Muutos veloissa luottolaitoksille

224,8

-597,0

Muutos liikkeeseen lasketuissa arvopapereissa

-1 914,6

725,3

Muutos muissa veloissa

11,3

2,1

Liiketoiminnan rahavirta

-654,6

-1031,5

Rahoitustoiminta

Maksetut osingot

-87,1

-70,5

Muut muutokset omassa pääomassa

0,0

300,1

1

Rahoitustoiminnan rahavirta

-87,0

229,6

Kauden rahavirta

-741,6

-801,9

Rahavarat kauden alussa

1 382,3

2 184,2

Rahavarat kauden lopussa

640,7

1 382,3

Muutos

-741,6

-801,9

1

Oman pääoman rahavirran suojausrahastoon liittyvät muutokset vuonna 2022 on siirretty Rahoitustoiminnan alta oikaisuihin kassavirtaan sisältymättömistä eristä

Lisätiedot rahavirtalaskelmasta

Rahavirtalaskelmassa esitetään käteisten varojen ja niihinrinnastettujen varojen rahavirrat tilikauden aikanakoko liiketoiminnan

osalta. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n rahavirtalaskelmassaon noudatettu liiketoiminnan rahavirtojenepäsuoraa esittämistapaa,

jossa tilikauden tulosta oikaistaan muiden kuin maksuperusteistentapahtumien vaikutuksella (esim. poistot ja arvonalentumistappiot

luotoista). Rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan ja rahoitustoiminnanrahavirtoihin.

Liiketoiminta

Liiketoiminnalla tarkoitetaan pääasiallista tuloa tuottavaatoimintaa. Rahavirta muodostuu pääsääntöisesti liikevoitosta,jota oikais-

taan rahavirtoihin kuulumattomilla erillä ja maksetuilla tuloveroilla.Rahavirtoihin kuulumattomien erien oikaisuihinsisältyvät erät:

Miljoonaa euroa

2023

2022

Arvonalentumistappiot luotoista

16,9

20,6

Realisoitumattomat voitot/tappiot

13,1

-10,7

Siirtyvien erien ja varausten muutokset

-126,9

4,5

Käyvän arvon suojauslaskennan alaisten erien käyvän arvonmuutokset

198,1

-580,2

Muut erät

12,6

-36,7

1

Yhteensä

113,9

-602,5

1

Oman pääoman rahavirran suojausrahastoon liittyvät muutokset vuonna 2022 on siirretty Rahoitustoiminnan alta oikaisuihin kassavirtaan sisältymättömistä eristä

Liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutoksiinsisältyvät erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaankuuluvia varoja ja vel-

koja kuten luottoja, talletuksia ja liikkeeseen laskettujavelkainstrumentteja. Johdannaissopimusten muutokset esitetäännettona.

Liiketoiminnan rahavirtaan sisältyvät saadut korkotuototja maksetut korkokulut:

Miljoonaa euroa

2023

2022

1

Saadut korkotuotot

1 160,5

364,5

Maksetut korkokulut

-866,9

-70,2

1

Vertailuluku vuodelta 2022 on päivitetty huomioimaan muutokset kertyneissä koroissa

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

18

Rahavirtalaskelma,jatkuu

Rahoitustoiminta

Rahoitustoiminnan tapahtumat kuten osake-emissiot, osingonjakosekä huonomman etuoikeuden lainojen liikkeeseenlaskutja ly-

hennykset näkyvät muutoksina omassa pääomassa ja huonommanetuoikeuden lainoissa.

Käteiset ja niihin rinnastettavat varat

Seuraavat erät sisältyvät käteisiin varoihin:

Miljoonaa euroa

31.12.2023

31.12.2022

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

201,4

155,9

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta

439,3

1 226,4

Yhteensä

640,7

1 382,3

Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet.Saamisiin keskuspankeilta sisältyvät Suomen Pankissaolevat tilit, joilla olevat varat

ovat milloin tahansa käytettävissä.

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältävät Nordea Bank Oyj:ssa olevattilit, joilla olevat varat ovat milloin tahansa

käytettävissä.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

19

Tilinpäätöksen liitteet

Liite 1Tilinpäätösperiaatteet

1.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

................................... 19

2.

Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa

.....19

3.

IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole vielä

käytössä

.............................................................................19

4.

Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät

.........19

5.

Tuottojen ja arvonalentumisten kirjaaminen

..................21

6.

Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen ja taseesta

pois kirjaaminen

................................................................ 22

7.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat

.................22

8.

Suojauslaskenta

................................................................ 22

9.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

..24

10.

Keskuspankkeihin talletetut varat

................................... 24

11.

Rahoitusinstrumentit

......................................................... 24

12.

Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta

.......................26

13.

Leasing

...............................................................................28

14.

Verot

...................................................................................28

15.

Varaukset

...........................................................................28

16. Työsuhde-etuudet

.............................................................. 28

17. Oma pääoma

.....................................................................29

18.

Luottolupaukset

.................................................................29

19.

Lähipiiriä koskevat tapahtumat

........................................ 29

1.Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu EU-komis-

sion hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandar-

dien (International Financial Reporting Standards,

IFRS) mukaisesti. Lisäksi tilinpäätökseen on sovellettu

tiettyjä täydentäviä säännöksiä, jotka sisältyvät Suomen

kirjanpitolakiin, Suomen luottolaitostoiminnasta annet-

tuun lakiin, Suomen kiinnitysluottopankkitoiminnasta an-

nettuun lakiin, Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjei-

siin sekä valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoi-

tuspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpää-

töksestä antamaan asetukseen.

Edellä mainittujen standardien, suositusten ja lakien

mukaiset tiedot sisältyvät hallituksen toimintakertomuk-

sen pääoman hallintaa käsittelevään osioon sekä tilin-

päätöksen liitteisiin sekä muihin tilinpäätöksen kohtiin.

Kiinnitysluottopankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 15.

helmikuuta 2024. Lopullisesti tilinpäätös vahvistetaan

varsinaisessa yhtiökokouksessa 19. helmikuuta 2024.

Kiinnitysluottopankin tilinpäätösperiaatteet, laskentata-

vat ja esitystapa ovat samat kuin vuoden 2022 vuosi-

kertomuksessa lukuun ottamatta jäljempänä kohdassa

”Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa” ku-

vattuja muutoksia tilinpäätösperiaatteissa ja esitysta-

vassa.

Kaikki luvut on esitetty miljoonina euroina, ellei muuta

ole mainittu.

2.Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja

esitystavassa

Vuonna 2023 käyttöön otetut uudet tilinpäätöstä koske-

vat vaatimukset ja niiden vaikutukset Kiinnitysluottopan-

kin tilinpäätökseen kuvataan jäljempänä.

Muutokset IAS 12 Tuloverot -standardiin : Lasken-

nallisten verojen kirjaaminen tapahtumista, joista

syntyy samaan aikaan sekä laskennallinen vero-

velka että -saaminen

Kiinnitysluottopankki alkoi 1.1.2023 alkaen soveltaa

muutoksia IAS 12 Tuloverot-standardiin liittyen lasken-

nallisten verojen kirjaamiseen sellaisista tapahtumista,

joista syntyy samaan aikaan sekä laskennallinen vero-

velka että -saaminen.

Muutokset vaativat yrityksiä kirjaamaan laskennallisen

verovelan tai saamisen omaisuuserän tai velan alkupe-

räisen kirjaamisen yhteydessä silloin, kun liiketapahtu-

masta syntyy saman suuruisena sekä veronalainen että

vähennyskelpoinen väliaikainen ero. Tämä vaatimus voi

tulla kyseeseen vuokravelan ja sitä vastaavan käyttöoi-

keusomaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen yhtey-

dessä vuokrasopimuksen alkaessa. Vaatimus pätee

myös purkamisen ja palauttamisen yhteydessä sekä

muiden sellaisten velkojen tapauksissa, joissa vastaa-

vat summat kirjataan osana niihin liittyvän omaisuus-

erän kustannusta.

Bruttomääräiset laskennalliset verosaamiset ja verove-

lat esitetään liitetiedoissa, mutta netotetaan taseessa

mikäli standardin vaatimukset täyttyvät. Muutoksilla ei

ole merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen tai yhtiön va-

kavaraisuuteen soveltamisen alkaessa.

Muut IFRS-standardien muutokset

IASB on julkaissut seuraavat uudet tai muutetut stan-

dardit, joilla ei arvioida olevan käyttöönoton alkuvai-

heessa merkittävää vaikutusta Nordea-konsernin eikä

Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen

tai suuriin asiakasriskeihin:

●

Muutokset IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaat-

teet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja vir-

heet -standardiin

●

Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -stan-

dardiin ja IFRS -soveltamisohjeeseen 2: Tilinpää-

töksen laatimisperiaatteiden esittäminen

3.IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole

vielä käytössä

IASB on julkaissut muutoksia voimassa oleviin standar-

deihin IAS 1, IAS 7, IFRS 7 ja IFRS 16, joita Kiinnitys-

luottopankki ei ole ottanut käyttöön ennenaikaisesti.

IFRS-muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaiku-

tusta tilinpäätökseen.

4.Kriittinen arviointi ja arvioiden

epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen yleisesti hyväksyttyjen tilin-

päätösperiaatteiden mukaan edellyttää tietyissä yhteyk-

sissä arvioiden ja oletusten käyttöä. Myöhemmin toteu-

tuvat luvut saattavat poiketa jossain määrin arvioiduista.

Tässä kohdassa kuvataan:

●

Raportointikauden lopussa vallitsevat arvioiden

epävarmuustekijät, joihin liittyy merkittävä riski

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

20

siitä, että varojen ja velkojen kirjanpitoarvoa joudu-

taan olennaisesti oikaisemaan seuraavan tilikau-

den aikana ja

●

Tilinpäätösperiaatteiden soveltamisessa käytetyt

arviot (lukuun ottamatta arvioita, jotka sisältävät

oletuksia), joilla on merkittävin vaikutus tilinpäätök-

seen kirjattaviin lukuihin.

Kriittiset arviot ja epävarmuustekijät liittyvät erityisesti

seuraaviin seikkoihin:

●

Tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon

määrittäminen

●

Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen pois taseesta

●

Yleisölle annettujen luottojen ja luottolaitoksilta

olevien saamisten arvonalentumistestit

●

Rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus.

Tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon mää-

rittäminen

Kiinnitysluottopankin rahoitusinstrumenttien käyvän ar-

von määrittämistä koskevista tilinpäätösperiaatteista

kerrotaan kohdassa 9 ”Rahoitusinstrumenttien käyvän

arvon määrittäminen” ja liitteessä 23 ”Varojen ja velko-

jen käypä arvo”. OTC-johdannaisten ja sellaisten mui-

den rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämi-

sessä, joiden osalta ei ole saatavilla markkinoilla annet-

tua noteerausta eikä äskettäin noteerattua markkinahin-

taa, noudatetaan kriittistä arviointia, jolla on merkittävä

vaikutus tilinpäätökseen kirjattaviin lukuihin. Kriittinen

arviointi koskee seuraavia seikkoja:

●

Arvostusmenetelmän valinta

●

Päätös siitä, milloin kurssinoteeraus ei anna oi-

keaa kuvaa käyvästä arvosta (mukaan lukien pää-

tös siitä, milloin markkinat ovat toimivat)

●

Käyvän arvon oikaisu, jolla otetaan huomioon

luotto-, malli- ja likviditeettiriskit

●

Päätös siitä, mitkä markkinaparametrit ovat toden-

nettavissa.

Sellaisten rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrit-

tämisessä tarvittaviin kriittisiin arvioihin, joiden osalta ei

ole saatavilla markkinoilla annettua noteerausta eikä

äskettäin noteerattua markkinahintaa, liittyy myös paljon

arvioiden epävarmuustekijöitä.

Näissä tapauksissa päätökset pohjautuvat Kiinnitysluot-

topankin tilinpäätös- ja arvostusperiaatteiden mukai-

seen ammatilliseen arvioon.

Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypä

arvo hierarkiatason 2 arvostusmenetelmällä laskettuna

oli 444,4 miljoonaa euroa (653,1) ja rahoitusvelkojen

käypä arvo oli vastaavasti 568,3 miljoonaa euroa

(969,3) vuoden lopussa. Käypään arvoon arvostettavien

rahoitusvarojen käypä arvo hierarkiatason 3 arvostus-

menetelmällä laskettuna oli 5,5 miljoonaa euroa (1,0) ja

rahoitusvelkojen käypä arvo oli vastaavasti 20,5 miljoo-

naa euroa (47,2). Johdannaissopimusten arvoa määri-

tettäessä vuoden 2023 aikana tehdyt arvostusmuutok-

set (kuten CVA ja DVA)olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,0).

Tietoja sellaisten rahoitusinstrumenttien käypään ar-

voon liittyvästä herkkyysanalyysista, joiden arvostuk-

sessa käytetään merkittäviä ei-todennettavissa olevia

parametreja, annetaan liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen

käypä arvo”.

Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta

Luotot ja muut rahoitusvarat, joiden rahavirtoja on muo-

kattu tai joiden rahavirrat ovat osa velkajärjestelyä, kir-

jataan pois taseesta, ja uusi luotto kirjataan taseeseen,

jos uuden luoton ehdot ovat olennaisesti erilaiset kuin

vanhan luoton ehdot.

Kiinnitysluottopankissa näin tehdään yleensä, jos uuden

luoton rahavirtojen nykyarvo alkuperäisellä korolla dis-

kontattuna eroaa yli 10 prosenttia vanhan luoton jäljellä

olevien odotettujen rahavirtojen nykyarvosta. Ehtojen

katsotaan olevan merkittävästi erilaiset myös, jos rahoi-

tusvarojen muokatut kassavirrat ovat pelkästään pää-

oman ja koron maksuja mutta alkuperäiset vanhan luo-

ton ehdot eivät, tai päinvastoin.

Arvonalentumistestit, luotot yleisölle/saamiset luot-

tolaitoksilta

Luottojen arvonalentumistestejä koskevista tilinpäätös-

periaatteista kerrotaan kohdassa 12 ”Luotot yleisölle /

saamiset luottolaitoksilta”.

Johdon on tehtävä kriittisiä arvioita ja päätöksiä luotto-

jen arvonalentumisten laskennassa. Kiinnitysluottopan-

kin koko lainakanta ennen arvon alentumisia oli

32 188,4 miljoonaa euroa (33 945,7) vuoden lopussa.

Lisätietoja on liitteessä 11 ”Luottosalkku ja arvonalentu-

miset”.

Saatavakohtaisesti arvoltaan alentuneista saamisista

kirjattavien arvonalentumisten laskennassa tehdään ar-

vioita asiakkailta saatavien odotettujen rahavirtojen

määristä ja ajankohdista eri skenaarioissa. Tähän sisäl-

tyy myös mahdollisen vakuuden arvostus. Arvioita teh-

dään myös eri skenaarioiden toteutumisen todennäköi-

syydestä.

Saamisten arvostuksessa arvioidaan, milloin vastuu-

seen liittyvä luottoriski on kasvanut merkittävästi. Jos

riski on kasvanut merkittävästi, arvonalentumiskirjaus

perustuu odotettuihin tappioihin omaisuuserän koko

elinkaaren ajalta. Jos taas riski ei ole kasvanut merkittä-

västi, arvonalentumiskirjaus perustuu odotettuihin tappi-

oihin 12 seuraavan kuukauden aikana. Lisäksi arviointia

sisältyy odotettujen tappioiden laskennassa käytettäviin

muihin parametreihin (kuten tasolla 2 käytettyyn odotet-

tuun elinkaareen) sovellettavien mallinnusvaihtoehtojen

valintaan sekä siihen, ovatko historialliseen kehitykseen

perustuvat parametrit olennaisia tulevien tappioiden ar-

vioinnissa.

Arvonalentumiskirjausten laskennassa käytetty tilastolli-

nen malli perustuu makrotalouden skenaarioihin, jotka

edellyttävät johdon tekemiä arvioita skenaarioiden omi-

naisuuksista ja niiden toteutumisen todennäköisyy-

destä. Arvioita tarvitaan myös silloin, kun määritetään,

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

21

missä määrin eri skenaarioiden parametrit ovat histori-

allisen kehityksen perusteella olennaisia tulevien tappi-

oiden arvioinnissa. Saatavaryhmäkohtaisesti laskettui-

hin varauksiin tehdään korjauksia, mikäli historiallinen

aineisto ei riittävästi kuvaa johdon näkemystä odotetta-

vissa olevista luottotappioista. Näiden korjausten arvioi-

minen edellyttää johdolta kriittistä arviointia.

Rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus

Rahavirtojen suojausta koskevista tilinpäätösperiaat-

teista kerrotaan kohdassa 8 ”Suojauslaskenta”.

Tärkeä rahavirtojen suojauslaskentaan liittyvä päätös

on tehokkuuden mittaustavan valinta.

Kiinnitysluottopankissa sovelletussa rahavirtojen suo-

jauslaskennassa käytettävät suojausinstrumentit ovat

pääasiassa koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, jotka

kirjataan aina käypään arvoon. Valuuttakomponentti

määritellään valuuttariskin rahavirtasuojaukseksi ja kor-

kokomponentti korkoriskin käyvän arvon suojaukseksi.

Näiden rahavirtasuojausten tehokkuuden mittaukseen

käytetään hypoteettista johdannaismenetelmää, jossa

suojatusta sopimuksesta (valuuttakomponentti) odotet-

tujen vastaisten rahavirtojen kumulatiivisen muutoksen

nykyarvon tilalla käytetään täydellisen hypoteettisen

vaihtosopimuksen muutosta. Kriittistä arviointia tarvi-

taan täydellisen hypoteettisen vaihtosopimuksen omi-

naisuuksien määrittelyyn.

5.Tuottojen ja arvonalentumisten kirjaaminen

Rahoituskate

Korkotuotot ja -kulut lasketaan ja kirjataan efektiivisen

koron mukaan tai tarpeen vaatiessa sellaisen laskenta-

tavan mukaan, jonka tuloksen voidaan katsoa olevan

riittävän lähellä efektiivisen koron mukaan laskettua

summaa. Efektiivinen korko sisältää palkkiot, joiden kat-

sotaan olevan olennainen osa rahoitusinstrumentin

efektiivistä korkoa (yleensä palkkioita, jotka on saatu

korvauksena riskistä). Efektiivinen korko on sama kuin

korko, jolla diskontataan arvioidut vastaiset rahavirrat

rahoitusvaran tai -velan nettomääräiseen kirjanpitoar-

voon.

Rahoitusinstrumenteista kertyvät korkotuotot ja -kulut

luokitellaan jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun

ottamatta erään Rahoituskate.

Valuutanvaihtosopimusten korkokomponentit, koron-

vaihtosopimuksista maksetut ja niistä saadut korot sekä

kertyneissä koroissa tapahtuneet muutokset kirjataan

erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä,

lukuun ottamatta suojaustarkoituksessa käytettäviä joh-

dannaisia. Suojauslaskennassa käytettävien johdan-

naisten korko kirjataan efektiivisen koron mukaan laske-

tuksi korkotuotoksi, jos johdannainen suojaa saatavia,

ja korkokuluksi, jos johdannainen suojaa velkaa. Talou-

dellisissa suojauksissa korko luokitellaan muuksi korko-

tuotoksi, jos johdannainen suojaa saatavia ja korkoku-

luksi jos johdannainen suojaa velkaa.

Muut korkotuotot sisältävät rahoitusvelkoihin liittyvät ne-

gatiiviset kulut ja vastaavasti muut korkokulut sisältävät

rahoitusvaroihin liittyvät negatiiviset tuotot.

Palkkiotuotot ja -kulut, netto

Kiinnitysluottopankki saa palkkiotuottoja lähinnä asiak-

kaille tarjoamistaan luotonantoon liittyvistä palveluista.

Luotonantoon liittyvät palkkiotuotot koostuvat yleensä

lainanhoitoon liittyvistä palveluista. Palkkiotuotot kirja-

taan joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, kun

suoritevelvollisuudet on täytetty.

Luotonantoon liittyvät palkkiot, jotka eivät ole osa rahoi-

tusinstrumentin efektiivistä korkoa, kirjataan yhtenä

ajankohtana.

Palkkiokulut ovat yleensä suoriteperusteisia ja kirjataan

yhtenä ajankohtana kun palvelu on saatu. Ostettujen ta-

kaussitoumusten kulut jaksotetaan sitoumusten voimas-

saoloajalle ja kirjataan palkkiokuluiksi.

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

Toteutuneetja toteutumattomat voitot ja tappiot rahoi-

tusinstrumenteista, jotka arvostetaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti, kirjataan erään Nettotulos käypään

arvoon arvostettavista eristä. Toteutuneetja toteutumat-

tomat voitot ja tappiot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:

●

Korolliset arvopaperit ja muut korkosidonnaiset

instrumentit

●

Voitot/tappiot valuuttakurssimuutoksista

Rahavirtojen suojausten tehoton osa kirjataan erään

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Tähän erään sisältyvät myös jaksotettuun hankintame-

noon kirjatuista rahoitusinstrumenteista kertyneet toteu-

tuneet voitot ja tappiot, kuten saadut korkohyvitykset ja

liikkeeseen laskettujen omien velkojen takaisinostoista

kertyneet toteutuneet voitot/tappiot.

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisäl-

tää myös jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien

suojattujen varojen ja velkojen käyvän arvon muutokset

korkoriskin suojauksessa.

Muut liiketoiminnan tuotot ja muut kulut

Muita liiketoiminnan tuottoja, jotka eivät liity mihinkään

muuhun tuloslaskelman erään, kirjataan yleensä silloin,

kun on todennäköistä, että liiketoimesta saatavat hyödyt

tulevat Kiinnitysluottopankille ja kun merkittävät riskit ja

edut on siirretty ostajalle (yleensä silloin, kun liiketoimi

on saatu päätökseen).

Vakausmaksut esitetään tuloslaskelman erässä “Muut

kulut”.

Arvonalentumistappiot luotoista, netto

Arvonalentumistappiot jaksotettuun hankintamenoon ar-

vostettaviksi luokitelluista rahoitusvaroista (katso kohta

11 ”Rahoitusinstrumentit”) tase-erissä Saamiset luotto-

laitoksilta ja Luotot yleisölle kirjataan tuloslaskelman

erään Arvonalentumistappiot luotoista, netto. Tappiot

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

22

kirjataan nettomääräisinä, eli niistä on vähennetty va-

kuuden arvo ja muut luottoriskiä pienentävät tekijät.

Luotoista kertyvien arvonalentumistappioiden laskentaa

koskevista tilinpäätösperiaatteista kerrotaan kohdassa

12 ”Luotot yleisölle / saamiset luottolaitoksilta”.

6.Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen

ja taseesta pois kirjaaminen

Johdannaissopimukset, noteeratut arvopaperit ja va-

luuttakauppaan liittyvät spot-tapahtumat kirjataan tasee-

seen ja pois taseesta (ja omaisuus- tai velkaerä kirja-

taan taseeseen kaupantekopäivän ja selvityspäivän vä-

lillä erään Muut varat tai erään Muut velat) kaupanteko-

päivänä. Muut rahoitusinstrumentit kirjataan taseeseen

selvityspäivänä.

Rahoitusvarat, joita ei kirjata kaupankäyntipäivän ar-

voon, kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoi-

tusinstrumentin rahavirtoihin raukeavat tai siirtyvät toi-

selle osapuolelle. Oikeudet rahavirtoihin raukeavat tai

siirtyvät tavallisesti silloin, kun vastapuoli on esimerkiksi

maksanut lainan takaisin Nordealle (selvityspäivänä).

Luotot ja muut rahoitusvarat, joiden rahavirtoja on muo-

kattu tai joiden rahavirrat ovat osa velkajärjestelyä, kir-

jataan pois taseesta, ja uusi luotto kirjataan taseeseen,

jos uuden luoton ehdot ovat olennaisesti erilaiset kuin

vanhan luoton ehdot. Näin tehdään yleensä, jos uuden

luoton rahavirtojen nykyarvo alkuperäisellä korolla dis-

kontattuna eroaa yli 10 prosenttia vanhan luoton jäljellä

olevien odotettujen rahavirtojen nykyarvosta. Samoja

periaatteita sovelletaan rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka päät-

tyy.

7.Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat

Kiinnitysluottopankin toimintavaluutta on euro. Ulko-

maan valuutaksi katsotaan kaikki muut valuutat kuin yh-

tiön toimintavaluutta. Ulkomaanrahan määräiset tapah-

tumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanra-

han määräiset varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäi-

vän kurssiin.

Sellaisten tapahtumien selvityksestä syntyneet valuutta-

kurssierot, joiden valuuttakurssi on selvityspäivänä eri

kuin tapahtumapäivänä, sekä selvittämättömien valuut-

tamääräisten rahavarojen ja -velkojen toteutumattomat

valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelman erään Netto-

tulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

8.Suojauslaskenta

Osana riskienhallinnan periaatteitaan Kiinnitysluotto-

pankki on tunnistanut useita riskiluokkia ja niitä vastaa-

via johdannaisinstrumenteilla toteutettavia suojausstra-

tegioita,kuten kuvataan liitteessä 2 ”Riskien ja likvidi-

teetin hallinta” (markkinariskiosio) ja liitteessä 12 ”Joh-

dannaiset ja suojauslaskenta”.

Kun suojaus täyttää IAS 39 -standardissa määritellyt

suojauslaskennan soveltamisedellytykset, Kiinnitysluot-

topankki soveltaa yhtä näistä suojauslaskentamalleista:

●

käyvän arvon suojaus

●

rahavirtojen suojaus

Kiinnitysluottopankki on päättänyt jatkaa IAS 39 -stan-

dardin carve out -version mukaista suojauslaskentaa

IFRS 9 -standardin sallimalla tavalla.

EU:n carve out -version mukaisesti johdannaisryhmää

(tai sen osia) voidaan tarkastella yhdistelmänä ja ne

voidaan yhdessä määrittää suojausinstrumentiksi. Li-

säksi carve out -versio poistaa joitakin ydintalletusten

suojaukseen ja alisuojausstrategioihin liittyvän käyvän

arvon suojauksen rajoituksia. Kiinnitysluottopankki do-

kumentoi suojaussopimuksen tekohetkellä muodollisesti

sen, miten suojaus täyttää suojauslaskennan sovelta-

misedellytykset, mukaan lukien suojatun erän ja suojaa-

van erän taloudellinen suhde, riskin luonne, riskienhal-

linnan tavoite, suojaussopimukseen sovellettava strate-

gia ja menetelmä, jolla suojauksen tehokkuus arvioi-

daan.

Suojauslaskentaa voidaan käyttää vain, jos suojaus on

hyvin tehokas. Suojausta pidetään hyvin tehokkaana,

jos suojaussopimusta tehtäessä ja koko sen juoksuai-

kana voidaan olettaa, että suojatun erän käyvän arvon

muutokset neutraloituvat suojatun riskin osalta olennai-

silta osin suojaavan erän käyvän arvon muutoksilla.

Suojauksen tehokkuuden tulee olla 80–125 prosenttia.

Sopimuksilla, jotka tehdään Kiinnitysluottopankin suo-

jaustavoitteiden mukaisesti mutta jotka eivät täytä suo-

jauslaskennan soveltamisedellytyksiä, on taloudellinen

suojaussuhde.

Käyvän arvon suojaus

Käyvän arvon suojauslaskentamallia sovelletaan joh-

dannaissopimuksiin, joilla suojaudutaan tietylle riskille

alttiina olevien taseeseen kirjattujen varojen tai velkojen

käyvän arvon muutoksilta liitteessä 2 ”Riskien ja likvidi-

teetin hallinta” (markkinariskiosio) ja liitteessä 12 ”Joh-

dannaiset ja suojauslaskenta” määriteltyjen Kiinnitys-

luottopankin riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti.

Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen sisältyvien varojen

ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski syntyy

pääosin lainoista ja arvopapereista, joiden kiinteät kor-

kojaksot aiheuttavat korkoriskin. Johdannaissopimuk-

sen ja suojatun erän käyvän arvon muutokset, jotka ai-

heutuvat suojautumisen kohteena olevista riskeistä, kir-

jataan erikseen tuloslaskelman erään Nettotulos käy-

pään arvoon arvostettavista eristä. Jos suojaus on teho-

kas, suojatun erän ja suojaavan erän käyvän arvon

muutokset neutraloituvat.

Johdannaissopimuksella suojatun erän käyvän arvon

muutokset, jotka aiheutuvat suojautumisen kohteena

olevista riskeistä, näkyvät suojatun erän kirjanpitoarvon

oikaisussa, joka kirjataan myös tuloslaskelmaan. Kiinni-

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

23

tysluottopankki soveltaa käyvän arvon suojauslasken-

taa sekä mikrotasolla (yksittäiset velkaerät tai suljetut

velkasalkut joissa yksi tai useampi suojattava erä on

suojattu yhdellä tai useammalla suojausinstrumentilla),

että makrotasolla (avoimet salkut joissa suojattavien

erien joukko suojataan usealla suojausinstrumentilla).

Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin

mikrotason suojauksessa esitetään samalla taserivillä

suojattavien erien tasearvon kanssa. Suojattavien erien

käyvän arvon muutokset korkoriskin makrotason suo-

jauksessa esitetään erikseen rivillä Suojattavien erien

käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauk-

sessa.

Suojauksen tehottomuus kirjataan tuloslaskelman erään

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Suojattavat erät

Käyvän arvon suojauksen mukaan suojattu erä voi olla

kirjattu yksittäinen omaisuus- tai velkaerä tai kirjaama-

ton sitoumus tai sellaisen osa. Suojattu erä voi olla

myös ominaisuuksiltaan samankaltaisten omaisuus- tai

velkaerien tai sitoumusten ryhmä. Suojattuihin eriin kuu-

luu sekä yksittäisiä omaisuus- ja velkaeriä että omai-

suus- ja/tai velkaeristä koostuvia salkkuja.

Suojaavat instrumentit

Kiinnitysluottopankki käyttää suojausinstrumentteina

ensisijaisesti koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan

aina käypään arvoon.

Suojauksen tehokkuus

Arvioidessaan suojauksen tehokkuutta takautuvasti

Kiinnitysluottopankki määrittää suojaavien instrument-

tien käyvän arvon ja vertaa suojaavan instrumentin käy-

vän arvon muutosta suojatun erän käyvän arvon muu-

tokseen. Suojauksen tehokkuutta mitataan kumulatiivi-

sesti.

Jos suojaussuhde ei ole suojauslaskennan soveltamis-

edellytysten mukainen, suojauslaskenta lopetetaan.

Käyvän arvon suojauksissa suojaava instrumentti luoki-

tellaan uudelleen kaupankäyntitarkoituksessa pidettä-

väksi johdannaissopimukseksi ja suojatun erän käyvän

arvon muutos siihen asti, kun suojaus päättyy, jaksote-

taan tasasuuruisina erinä tuloslaskelmaan suojatun

erän jäljellä olevan juoksuajan kuluessa.

Suojauksen tehottomuus voi johtua

●

suojatuista ja suojaavista eristä saatavien rahavir-

tojen ajoituseroista

●

suojattujen ja suojaavien erien diskonttaamiseen

sovellettavien korkokäyrien eroista

●

Kiinnitysluottopankin tai vastapuolen luottoriskin

muutosten vaikutuksesta suojaavan tai suojatun

erän käypään arvoon

●

luottosalkun odotettujen ja toteutuneiden ennakko-

maksujen välisistä eroista.

Rahavirtojen suojaus

Liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta” (markkina-

riskiosio) ja liitteessä 12 ”Johdannaiset ja suojauslas-

kenta” määriteltyjen Kiinnitysluottopankin riskienhallin-

nan periaatteiden mukaisesti rahavirtojen suojauslas-

kentamallia sovelletaan, kun suojaudutaan vaihtuvakor-

koisten instrumenttien tulevien koronmaksujen vaihte-

luilta tai valuuttariskeiltä. Suojaavan instrumentin tehok-

kaaksi määritellystä osasta kertyvä voitto tai tappio kir-

jataan muuhun laajaan tulokseen ja kertyneet voitot tai

tappiot kirjataan oman pääoman rahavirran suojausra-

hastoon. Suojaavan instrumentin tehottomasta osasta

kertyvä voitto tai tappio kirjataan pois omasta pää-

omasta tuloslaskelman erään Nettotulos käypään ar-

voon arvostettavista eristä.

Suojaavista instrumenteista kertyvät voitot ja tappiot,

jotka kirjataan oman pääoman rahavirran suojausrahas-

toon muun laajan tuloksen kautta, kirjataan pois omasta

pääomasta tuloslaskelmaan samalla tilikaudella kuin

suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan, yleensä tilikau-

della, jolla korkotuotto tai korkokulu kirjataan.

Suojattavaterät

Rahavirran suojauksessa suojattavat erät voivat olla

erittäin todennäköisiä vaihtuvien korkojen rahavirtoja,

jotka kertyvät kirjatuista varoista tai veloista tai tulevista

varoista tai veloista. Rahavirtojen suojauksia käytetään

Kiinnitysluottopankissa, kun suojaudutaan vaihtuvakor-

koisiin luottoihin liittyvältä korkoriskiltä.

Suojaavat instrumentit

Kun Kiinnitysluottopankki suojautuu vaihtuvakorkoisiin

luottoihin liittyvältä korkoriskiltä, se käyttää suo-

jausinstrumentteina koronvaihtosopimuksia, jotka ar-

vostetaan aina käypään arvoon.

Suojauksen tehokkuus

Rahavirtasuojausten tehokkuus mitataan takautuvasti

hypoteettisella johdannaismenetelmällä, jossa suoja-

tusta sopimuksesta (valuuttakomponentti) odotettujen

vastaisten rahavirtojen kumulatiivisen muutoksen nyky-

arvon tilalla käytetään täydellisen hypoteettisen vaihto-

sopimuksen muutosta.

Jos suojaussuhde ei ole suojauslaskennan soveltamis-

edellytysten mukainen, suojauslaskenta lopetetaan.

Suojaavan instrumentin realisoitumaton arvon muutos

siitä hetkestä, kun suojaus viimeksi todettiin tehok-

kaaksi, kirjataan tuloslaskelmaan. Suojaavaan instru-

menttiin liittyvä kumulatiivinen voitto tai tappio, joka on

kirjattu oman pääoman rahavirran suojausrahastoon

muun laajan tuloksen kautta kaudelta, jolloin suojaus oli

tehokas, luokitellaan pois omasta pääomasta ja kirja-

taan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon

arvostettavista eristä, jos odotetun tapahtuman ei enää

odoteta toteutuvan.

Jos odotettu tapahtuma ei enää ole erittäin todennäköi-

nen mutta sen odotetaan edelleen toteutuvan, suojaa-

vaan erään liittyvä kumulatiivinen voitto tai tappio, joka

on kirjattu muuhun laajaan tulokseen kaudelta, jolloin

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

24

suojaus oli tehokas, sisältyy edelleen muuhun laajaan

tulokseen, kunnes tapahtuma toteutuu tai sen ei enää

odoteta toteutuvan.

Rahavirtasuojausten tehottomuuden syyt ovat yleisesti

ottaen samat kuin edellä kuvatut käyvän arvon suojaus-

ten tehottomuuden syyt. Ennakkomaksuihin liittyvä riski

ei kuitenkaan ole rahavirtasuojauksissa yhtä olennai-

nen, ja suojauksen tehottomuus johtuu muutoksista en-

nakoitujen vastaisten rahavirtojen ajoituksissa ja mää-

rissä.

9.Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon

määrittäminen

Käypä arvo on se hinta, joka laskentapäivänä saataisiin

varallisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velkaerän

siirtämisestä kyseisen omaisuus- tai velkaerän pääasi-

allisella markkinapaikalla, tai jos pääasiallista markkina-

paikkaa ei ole, omaisuus- tai velkaerän kannalta kaik-

kein edullisimmalla markkinapaikalla, tapahtuvassa ta-

vanomaisessa markkinaosapuolten välisessä kaupassa

kulloistenkin markkinaolosuhteiden vallitessa.

Paras käyvän arvon määritys saadaan, jos omaisuus-

tai velkaerä noteerataan julkisesti toimivilla markkinoilla.

Tällaista noteerausta käytetään rahoitusvarojen ja -vel-

kojen arvostuksessa aina kun se on saatavilla. Markki-

noiden katsotaan olevan toimivat, jos omaisuus- tai vel-

kaerällä käydään kauppaa niin usein ja niin suurella vo-

lyymilla, että hintatietoja on saatavilla jatkuvasti. Likvidi-

teettiä ja volyymeja koskevat absoluuttiset tasot, joiden

perusteella markkinoiden katsotaan olevan toimivat,

vaihtelevat instrumenttilajeittain. Joissakin lajeissa hin-

nanvaihtelu on vähäistä myös sellaisilla lajiin sisältyvillä

instrumenteilla, joilla käydään laajasti kauppaa. Tällai-

seen lajiin kuuluviin instrumentteihin sovellettavat likvi-

diteettivaatimukset ovat lievempiä ja vastaavasti käyvän

arvon määritykseen hyväksyttävien hintojen aikaraja on

pidempi.

Kaupankäyntitiheyttä ja -volyymeja seurataan säännölli-

sesti, jotta voidaan arvioida, ovatko markkinat toimivat

vai toimimattomat. Kiinnitysluottopankki käyttää pää-

sääntöisesti julkisia noteerauksia määrittäessään seu-

raavien noteerattujen johdannaissopimusten käypää ar-

voa.

Jos rahoitusinstrumentin noteeraus ei anna oikeaa ku-

vaa säännöllisestä markkinahinnasta tai jos noteerausta

ei saada, käypä arvo määritetään tarkoituksenmukaista

arvostusmenetelmää käyttäen. Arvostusmenetelmän

riittävyyttä seurataan säännöllisesti. Myös sitä, käyte-

täänkö noteerauksia vai teoreettisia hintoja, arvioidaan

säännöllisesti.

Arvostusmenetelmiä on monenlaisia, aina yksinkertai-

sesta diskontatun rahavirran analyysistä monimutkaisiin

optiohinnoittelumalleihin. Arvostusmenetelmät suunni-

tellaan siten, että markkinahintoja ja -kursseja käyte-

tään aina kun mahdollista, mutta arvostuksessa voi-

daan käyttää hyväksi myös malliparametreja, jotka eivät

ole todennettavissa. Arvostusmenetelmän riittävyys ar-

vioidaan tutkimalla, kuinka hyvin se vastaa markkina-

hintoja. Tämä tehdään vertaamalla laskennan tuloksena

saatuja hintoja asianomaisiin viitetietoihin, esimerkiksi

pörssinoteerauksiin, vastapuolen tekemiin arvostuksiin

tai konsensuspalvelujen tuottamiin hintatietoihin.

Kiinnitysluottopankki käyttää pääsääntöisesti arvostus-

menetelmiä määrittäessään OTC-johdannaissopimus-

ten käypää arvoa.

Kun rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään ar-

vostusmenetelmällä, tutkitaan, perustuvatko arvostus-

mallissa käytetyt muuttujat pääosin todennettavissa ole-

viin markkinatapahtumiin. Nordea-konserni pitää toden-

nettavissa oleviin markkinatapahtumiin perustuvana tie-

tona tietoa, joka saadaan yleisesti saatavilla olevista ul-

kopuolisista lähteistä, jos tällaisen tiedon voidaan kat-

soa edustavan realistista markkina-arvoa. Jos tiedoilla,

jotka eivät ole todennettavissa, on merkittävä vaikutus

arvostukseen, instrumenttia ei voida alun perin kirjata

arvostusmenetelmällä arvioituun käypään arvoon, ja

kaikki ensimmäisen päivän tuotot jaksotetaan tulosvai-

kutteisesti instrumentin voimassaoloajalle. Aktivoidut

ensimmäisen päivän tuotot siirretään tuloslaskelmaan,

jos tiedoista, jotka eivät ole todennettavissa, tulee to-

dennettavissa olevia tietoja.

Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot eritellään liitteessä

23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo” sen perusteella, pe-

rustuvatko ne

●

saman instrumentin noteeraukseen toimivilla mark-

kinoilla (taso 1)

●

todennettavia markkina-arvoja käyttävään arvos-

tusmenetelmään (taso 2)

●

ei-todennettavia markkina-arvoja käyttävään arvos-

tusmenetelmään (taso 3).

Kiinnitysluottopankin käyttämät arvostusmallit noudatta-

vat hyväksyttyjä rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun so-

vellettavia taloudellisia metodeja. Niissä otetaan huomi-

oon tekijät, joiden perusteella markkinaosapuolet mää-

rittelevät hinnan.

Mallinnettujen riskien komitea (Model Risk Committee)

hyväksyy uudet arvostusmallit, ja kaikkia malleja arvioi-

daan säännöllisesti.

Lisätietoja annetaan liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen

käypä arvo”.

10.Keskuspankkeihin talletetut varat

Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet. Saami-

siin keskuspankeilta sisältyvät Suomen Pankissa olevat

tilit, joilla olevat varat ovat milloin tahansa käytettävissä.

11.Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumenttien luokittelu

Kaikki rahoitusinstrumentit on luokiteltu johonkin seu-

raavista ryhmistä:

Rahoitusvarat:

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

25

●

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoi-

tusvarat

●

käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat ra-

hoitusvarat:

-

määrätty arvostettavaksi käypään arvoon tu-

losvaikutteisesti

Rahoitusvelat:

●

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoi-

tusvelat

●

käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat ra-

hoitusvelat:

-

määrätty arvostettavaksi käypään arvoon tu-

losvaikutteisesti

Rahoitusvarojen luokittelu riippuu sen salkun liiketoimin-

tamallista, johon instrumentti sisältyy, sekä siitä, sisäl-

tyykö rahavirtoihin pelkästään pääoman ja koron mak-

suja.

Rahoitusvarat, joiden rahavirtoihin sisältyy muutakin

kuin pääoman ja koron maksuja, arvostetaan käypään

arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki muut varat luokitellaan

liiketoimintamallin mukaan. Sellaiseen salkkuun sisälty-

vät instrumentit, jossa liiketoimintamallina on pitää inst-

rumentit ja kerryttää niistä sopimukseen perustuvia ra-

havirtoja, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Kaikkiin muihin liiketoimintamalleihin sisältyvät rahoitus-

varat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Kiinnitysluottopankki on jakanut rahoitusvaransa salk-

kuihin ja/tai alasalkkuihin, jotta liiketoimintamalli voidaan

arvioida. Salkut perustuvat siihen, miten rahoitusvaroja

hallitaan tietyn liiketoiminnallisen tavoitteen saavutta-

miseksi. Kiinnitysluottopankki on ottanut nykyisen liike-

toiminta-aluerakenteen huomioon asettaessaan tason,

jolla salkut määritellään. Määritellessään kunkin salkun

liiketoimintamallia Kiinnitysluottopankki on analysoinut

rahoitusvarojen tarkoituksen sekä esimerkiksi aiemmat

myynnit ja varainhoitajien palkkiot.

Kaikki rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alun perin

käypään arvoon. Kunkin rahoitusinstrumentin myö-

hempi arvostus taseessa ja se, miten instrumentin käy-

vän arvon muutokset kirjataan tilinpäätökseen, määräy-

tyvät luokittelun perusteella. Kiinnitysluottopankin ta-

seessa olevien rahoitusinstrumenttien luokittelu IFRS

9:n mukaisiin luokkiin on esitetty liitteessä 22 ”Rahoi-

tusinstrumenttien luokittelu”.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitus-

varat ja -velat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusva-

rat ja -velat kirjataan alun perin taseeseen käypään ar-

voon. Transaktiokulut sisältyvät kirjaukseen. Alkuperäi-

sen kirjauksen jälkeen tähän luokkaan kuuluvat instru-

mentit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Täl-

löin hankintamenon ja lunastusarvon välinen erotus jak-

sotetaan tuloslaskelmaan jäljellä olevan juoksuajan ku-

luessa efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jakso-

tettu hankintameno on rahoitusvaran tai -velan alkupe-

räinen arvostus, josta vähennetään pääoman takaisin-

maksut ja johon lisätään tai josta vähennetään efektiivi-

sen koron menetelmää käyttäen laskettu alkuperäisen

summan ja erääntyvän summan kumulatiivinen jakso-

tettu erotus. Rahoitusvarojen kohdalla summaa oikais-

taan lisäksi mahdollisella arvonalentumisella. Lisätietoja

efektiivisen koron menetelmästä on liitteen 1 kohdassa

5 ”Rahoituskate”. Lisätietoja IFRS 9:n mukaisista arvon-

alentumisista on jäljempänä kohdassa 12.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi luokitel-

tujen varojen ja velkojen korot kirjataan tuloslaskelman

eriin Korkotuotot ja Korkokulut.

Tähän ryhmään sisältyvät pääasiassa saamiset luotto-

laitoksilta sekä luotot yleisölle.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat, jotka arvostetaan käy-

pään arvoon tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoi-

tusvarat ja -velat arvostetaan transaktiokuluilla vähen-

nettyyn käypään arvoon. Kaikki käyvän arvon muutok-

set kirjataan suoraan tuloslaskelman erään Nettotulos

käypään arvoon arvostettavista eristä.

Ryhmään sisältyy kaksi alaryhmää: määrätty arvostetta-

vaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja määritetty

arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti (käy-

pään arvoon arvostamismahdollisuus).

Alaryhmä ”Määrätty arvostettavaksi käypään arvoon tu-

losvaikutteisesti” koostuu johdannaisinstrumenteista.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja ar-

vostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä

arvo on positiivinen (mahdollinen kertynyt korko mu-

kaan lukien), kirjataan taseen varoihin erään Johdan-

naissopimukset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on

negatiivinen (mahdollinen kertynyt korko mukaan lu-

kien), kirjataan taseen velkoihin erään Johdannaissopi-

mukset.

Toteutuneetja toteutumattomat voitot ja tappiot johdan-

naissopimuksista kirjataan tuloslaskelman erään Netto-

tulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen

Kiinnitysluottopankki netottaa taseeseen kirjatut rahoi-

tusvarat ja -velat, jos siihen on laillinen oikeus tavan-

omaisessa liiketoiminnassa sekä laiminlyönti-, kon-

kurssi- ja maksukyvyttömyystapauksissa ja jos tarkoi-

tuksena on toteuttaa suoritukset nettomääräisesti tai to-

teuttaa omaisuuserän myynti ja velkaerän kuittaus sa-

manaikaisesti.

Pörssijohdannaiset katsotaan yleensä selvitetyiksi päi-

vittäin, kun käteinen on maksettu tai saatu ja instru-

mentti on taas markkinaehtoinen.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

26

Liikkeeseen lasketut velkainstrumentit ja oman pää-

oman ehtoiset instrumentit

Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemat rahoi-

tusinstrumentit luokitellaan joko rahoitusveloiksi tai

omaksi pääomaksi. Liikkeeseen lasketut rahoitusinstru-

mentit luokitellaan rahoitusvelaksi, jos sopimusjärjeste-

lystä aiheutuu Kiinnitysluottopankille velvoite toimittaa

instrumentin haltijalle käteistä tai muita rahoitusvaroja

tai tietty määrä oman pääoman ehtoisia instrumentteja.

Jos näin ei ole, instrumentti on yleensä oman pääoman

ehtoinen ja se luokitellaan omaksi pääomaksi. Transak-

tiokulut eivät sisälly kirjaukseen. Jos liikkeeseen lasket-

tuun rahoitusinstrumenttiin sisältyy sekä velkakom-

ponentteja että oman pääoman ehtoisia komponentteja,

niitä käsitellään erikseen.

12.Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta

Soveltamisala

Jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon

muun laajan tuloksen kautta arvostettavaksi luokitellut

rahoitusinstrumentit sisältyvät arvonalentumislaskelmiin

luottoriskin vuoksi. Niitä ovat varat, jotka kirjataan tase-

eriin Saamiset luottolaitoksilta ja Luotot yleisölle. Näihin

tase-eriin kirjataan myös käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti arvostettavaksi luokitellut varat, jotka eivät sisälly

arvonalentumislaskelmiin. Katso kohta 11 edellä ja liite

22 ”Rahoitusinstrumenttien luokittelu”.

Arvonalentumislaskelmat tehdään myös taseen ulko-

puolisista sitoumuksista.

Kirjaaminen ja esitystapa

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut varat kirjataan

bruttomääräisinä, ja niistä odotetuista arvonalentumis-

tappioista kirjataan varaus, jos tappiota ei pidetä lopulli-

sena. Varaus esitetään nettomääräisenä taseessa

mutta erikseen liitteissä. Varausten muutokset kirjataan

tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot luotoista,

netto.

Jos arvonalentumistappiota pidetään lopullisena, se kir-

jataan toteutuneeksi luottotappioksi. Luoton kirjanpito-

arvo ja siihen liittyvä arvonalentuminen kirjataan pois ta-

seesta. Arvonalentumistappiota pidetään lopullisena,

jos velallinen on haettu konkurssiin ja pesänhoitaja on

todennut konkurssimenettelyn taloudellisen tuloksen,

jos Kiinnitysluottopankki antaa saamisensa anteeksi

joko lakisääteisessä tai vapaaehtoisessa velkajärjeste-

lyssä tai jos Kiinnitysluottopankki jostakin muusta

syystä pitää epätodennäköisenä, että saaminen makse-

taan takaisin.

Taseenulkopuolisten sitoumusten arvonalentumiset kir-

jataan tase-erään Varaukset. Varaustenmuutokset kir-

jataan erään Arvonalentumistappiot luotoista, netto.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostet-

tavat varat kirjataan taseeseen niiden käypään arvoon.

IFRS 9:n mukaisesti lasketut arvonalentumistappiot kir-

jataan tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot

luotoista, netto. Käyvän arvon oikaisut kirjataan muuhun

laajaan tulokseen.

Arvonalentumistestit

Kiinnitysluottopankki luokittelee kaikki vastuut eri ta-

soille saatavakohtaisesti. Tasoon1 sisältyvät varat, joi-

den luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tasoon2

sisältyvät varat, joiden luottoriski on kasvanut merkittä-

västi. Tasoon3 taas sisältyvät ongelmaluotot. Kiinnitys-

luottopankki seuraa, onko todettavissa merkkejä arvon

alentumisesta (taso 3) tunnistamalla tapahtumia, joilla

on haitallinen vaikutus arvioituihin vastaisiin rahavirtoi-

hin (tappiotapahtuma). Kiinnitysluottopankki käyttää va-

kavaraisuusasetuksen mukaista maksukyvyttömyyden

määritelmää. Lisätietoja tappiotapahtumien tunnistami-

sesta annetaan liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hal-

linta”. Vastuut, joista ei kirjata saatavakohtaisesti lasket-

tuja arvonalentumisia, sisältyvät malliperusteisiin arvon-

alentumislaskelmiin.

Saatavakohtaisesti arvoltaan alentuneeksi tunnistettui-

hin merkittäviin vastuisiin liittyvät arvonalentumistappiot

kirjataan saatavakohtaisesti. Sopimuksen kirjanpitoar-

voa verrataan odotettujen vastaisten rahavirtojen yh-

teenlaskettuun nettomääräiseen nykyarvoon. Jos kirjan-

pitoarvo on korkeampi, erotus kirjataan arvonalentumis-

tappioksi. Odotetut rahavirrat diskontataan alkuperäi-

sellä efektiivisellä korolla, ja niihin sisällytetään vakuuk-

sien käypä arvo ja muut luottoriskiä pienentävät tekijät.

Arvio perustuu kolmeen erilaiseen tulevaisuutta koske-

vien todennäköisyyksien mukaan laadittuun skenaari-

oon, joiden pohjalta lasketaan nettomääräinen nyky-

arvo.

Arvonalentumistappiot, jotka liittyvät sellaisiin arvoltaan

alentuneeksi saatavakohtaisesti tunnistettuihin vastui-

siin, jotka eivät ole yksinään merkittäviä, arvostetaan

käyttäen jäljempänä kuvattua saatavaryhmäkohtaista

mallia, kuitenkin niin, että arvostus perustuu jo toteutu-

neisiin maksuhäiriöihin.

Malliperusteiset laskelmat

Arvonalentumistappiot vastuista, joiden arvo ei yksi-

nään ole alentunut, lasketaan käyttäen tilastollista mal-

lia. Arvonalentumiskirjaukset lasketaan seuraavasti:

vastuun määrä maksukyvyttömyystilanteessa kertaa

maksukyvyttömyystodennäköisyys kertaa tappio-osuus

(LGD). Tason1 omaisuuserien kohdalla laskenta perus-

tuu ainoastaan 12 seuraavaan kuukauteen. Tasojen 2

ja 3 erien laskenta puolestaan perustuu omaisuuserän

koko odotettuun elinkaareen.

Arvonalentumiskirjaukset vastuista, joiden luottoriski ei

ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jäl-

keen, perustuvat 12 seuraavan kuukauden odotettuun

tappioon (taso 1). Arvonalentumiskirjaukset vastuista,

joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen

kirjauksen jälkeen mutta joiden arvo ei ole alentunut,

perustuvat odotettuihin tappioihin koko elinkaaren ajalta

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

27

(taso 2). Samaa kirjauskäytäntöä sovelletaan myös ta-

solle 3 luokiteltuihin vastuisiin, jotka eivät ole yksinään

merkittäviä mutta joiden arvo on alentunut.

Kiinnitysluottopankki käyttää kahta erilaista mallia tun-

nistaakseen, onko luottoriski kasvanut merkittävästi vai

ei. Sisäistä luokitusta ja pisteytystä käytetään, kun arvi-

oidaan asiakkaaseen liittyvää riskiä. Luokituksen tai pis-

teytyksen heikkeneminen viittaa siihen, että asiakkaa-

seen liittyvä luottoriski on kasvanut. Kiinnitysluotto-

pankki on tullut siihen tulokseen, että koko elinkaaren

maksukyvyttömyystodennäköisyyttä ei voida laskea

omaisuuserän syntymähetkellä ilman tietoa niistä va-

roista, jotka ovat taseessa siirtymähetkellä. Siirtymähet-

ken jälkeen perusteena käytetään omaisuuserän koko

elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköisyyden muu-

toksia.

Kiinnitysluottopankki käyttää siirtokriteerinä maksuky-

vyttömyystodennäköisyyden absoluuttisten ja suhteellis-

ten muutosten yhdistelmää niiden omaisuuserien koh-

dalla, joiden arvostus perustuu koko elinkaaren maksu-

kyvyttömyystodennäköisyyteen:

●

Vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen 12 kuukau-

den maksukyvyttömyystodennäköisyys on alle 1%:

Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-

myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli

100 % ja 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-

näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 45 pistettä,

siirretään tasolle 2.

●

Vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen 12 kuukau-

den maksukyvyttömyystodennäköisyys on 1 % tai

suurempi:

Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-

myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli

100 % tai 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-

näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 300 pis-

tettä, siirretään tasolle 2.

●

Muut kuin vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen

12 kuukauden maksukyvyttömyystodennäköisyys

on alle 0,5 %:

Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-

myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli

150 % ja 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-

näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 20 pistettä,

siirretään tasolle 2.

●

Muut kuin vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen

12 kuukauden maksukyvyttömyystodennäköisyys

on 0,5 % tai suurempi.

Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-

myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli

150 % tai 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-

näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 400 pis-

tettä, siirretään tasolle 2.

Kun on kyse varoista, joihin sovelletaan luokitus- ja pis-

teytysmalleja, luokituksen tai pisteytyksen muutokset

kalibroidaan vastaamaan koko elinkaaren maksukyvyt-

tömyystodennäköisyyteen perustuvaa merkittävää luot-

toriskin kasvua. Lisäksi luottojoustoasiakkaat ja asiak-

kaat, joilla on yli 30 päivää myöhässä olevia maksuja,

siirretään tasolle 2, ellei näiden asiakkaiden vastuita ole

jo aiemmin tunnistettu arvoltaan alentuneiksi (taso 3).

Yli 90 päivää myöhässä olevat vastuut luokitellaan

yleensä tasolle 3. Luokitus voidaan kuitenkin muuttaa,

jos on todisteita siitä, ettei asiakkaalla ole maksuhäiri-

öitä. Tällaiset vastuut luokitellaan tasolle 2.

Kun lasketaan arvonalentumisia, mukaan lukien tason

arviointi, laskenta perustuu tulevaisuutta koskeviin to-

dennäköisyyksiin. Nordea käyttää kolmea makrotalou-

den skenaariota arvioidessaan odotettujen arvonalentu-

mistappioiden epälineaarisuutta. Skenaarioita käytetään

odotettujen tappioiden laskennassa käytettyjen olen-

naisten parametrien oikaisuihin. Kussakin skenaariossa

odotettujen tappioiden todennäköisyyspainotettu kes-

kiarvo kirjataan arvonalentumiseksi. Malli perustuu en-

nen tilinpäätöspäivää kerättyihin tietoihin, joten Nordean

on tunnistettava tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa va-

rauksiin sen jälkeen, kun tiedot on otettu mukaan malli-

laskelmiin. Johto arvioi nämä tapahtumat ja muokkaa

varauksia tarvittaessa.

Toteutuneet luottotappiot

Toteutunutluottotappio tarkoittaa lainan tai saamisen

kirjaamista pois taseesta ja lopullisen luottotappion kir-

jaamista. Kun omaisuuserää pidetään saatavana, jota

ei saada perittyä, se on kirjattava lopulliseksi luottotap-

pioksi mahdollisimman pian riippumatta siitä, pide-

täänkö saamisoikeus voimassa vai ei. Lopullinen luotto-

tappiokirjaus voidaan tehdä ennen kuin luotonsaajaan

kohdistuvat oikeustoimet velan perimiseksi on saatettu

loppuun. Vaikka saatava, jota ei saada perittyä, kirja-

taan pois taseesta, asiakkaan juridinen velvollisuus

maksaa jäljellä oleva velka takaisin säilyy. Kun arvioi-

daan järjestämättömien luottojen takaisinsaantimahdol-

lisuuksia ja sitä, tarvitaanko alaskirjauksia, kiinnitetään

erityistä huomiota seuraavan laisiin vastuisiin (luettelo

ei ole täydellinen):

●

Yli 90 päivää erääntyneenä olleet vastuut. Jos vas-

tuuta tai sen osaa pidetään arvion perusteella mah-

dottomana periä takaisin, siitä tehdään alaskirjaus.

●

Maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevat vas-

tuut, joiden vakuuskattavuus on heikko.

●

Vastuut, joissa konkurssimenettelystä saatavien

tuottojen odotetaan kuluvan oikeudenkäyntikuluihin

ja joista takaisin saatavan osuuden odotetaan siksi

olevan vähäinen.

●

Osittainen alaskirjaus voi olla mahdollinen, jos on

olemassa kohtuullisia taloudellisia todisteita luoton-

saajan kyvyttömyydestä maksaa velka takaisin täy-

simääräisesti eli jos ei voida kohtuudella osoittaa,

että merkittävä osa velasta on perittävissä luotto-

joustojen ja/tai vakuuksien realisoinnin jälkeen.

●

Uudelleenjärjesteltävät vastuut.

Diskonttauskorko

Arvonalentumisen arvioinnissa käytetty diskonttaus-

korko on yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän luot-

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

28

tojen alkuperäinen efektiivinen korko. Tarpeenvaa-

tiessa diskonttauskorko voi perustua laskentatapaan,

jonka tuloksen voidaan katsoa olevan riittävän lähellä

efektiivisen koron mukaan laskettua arvonalentumista.

Uudelleenjärjestellyt luotot ja muutokset

Tässä yhteydessä uudelleenjärjestelty luotto määritel-

lään luotoksi, jossa Kiinnitysluottopankki on tehnyt ve-

lalliselle myönnytyksiä velallisen taloudellisten vaikeuk-

sien vuoksi ja jossa myönnytys on johtanut arvonalentu-

mistappioon. Uudelleenjärjestelyn jälkeen luottoa ei

yleensä enää pidetä saamisena, jonka arvo on alentu-

nut, jos se täyttää uudet lainaehdot. Jos arvonalentu-

mistappio saadaan takaisin, maksu kirjataan toteutu-

neen arvonalentumistappion palautuksena.

Luottojoustoasiakkaille annettujen luottojen sopimus-

pohjaisten rahavirtojen muutokset vähentävät luoton

bruttomääräistä kirjanpitoarvoa. Yleensä vähennys on

pienempi kuin kirjattu arvonalentuminen, eikä tuloslas-

kelmaan kirjata tappiota muutoksen vuoksi. Jos vähen-

nys on merkittävä, bruttosummia (luotto ja arvonalentu-

minen) pienennetään.

13.Leasing

Kiinnitysluottopankki vuokralleottajana

Oikeus käyttää vuokrasopimuksen kattamaa omaisuutta

kirjataan aloituspäivänä käyttöoikeusomaisuudeksi. Vel-

vollisuus maksaa vuokraa kirjataan vuokravastuuksi.

Kiinnitysluottopankin vuokrasopimukset liittyvät työsuh-

deautoihin. Taseenerä Koneet ja kalusto koostuu lea-

singautoista. Vuokrat maksetaan yleensä kiinteinä

erinä. Vuokrakausi on odotettu vuokra-ajan pituus.

Tämä kattaa vuokrasopimusten peruuttamattoman

vuokra-ajan.

14.Verot

Tuloslaskelman erä Tuloverot sisältää tilikauden verot

ja laskennallisen verovelan muutoksen. Tuloverot kirja-

taan tuloslaskelmaan, paitsi kun on kyse verovaikutuk-

sesta, joka liittyy muuhun laajaan tulokseen tai suoraan

omaan pääomaan kirjattavaan tapahtumaan. Tällöin ve-

rovaikutus kirjataan muuhun laajaan tulokseen tai

omaan pääomaan.

Tilikauden verolla tarkoitetaan vuoden aikana kerty-

neistä verotettavista tuloista perittävää verojen määrää

ja aiempina vuosina maksettuihin veroihin tehtyjä oikai-

suja. Se lasketaan niiden veroprosenttien mukaisesti,

jotka ovat voimassa tai jotka ovat käytännössä voi-

massa raportointipäivänä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan käyttäen

taselähtöistä menetelmää, ja ne koskevat kaikkia väliai-

kaisia eroja varojen ja velkojen verotusarvojen ja niiden

kirjanpitoarvojen välillä. Laskennallista veroa ei kirjata

väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen tai velkojen

alkuperäisistä kirjauksista yksittäisessä kirjanpitotapah-

tumassa.

Laskennallinen vero arvostetaan niiden veroprosenttien

mukaan, joita odotetaan sovellettavan väliaikaisiin eroi-

hin niiden kumoutuessa, niiden lakien mukaisesti, jotka

ovat voimassa tai jotka ovat käytännössä voimassa ra-

portointipäivänä. Laskennallisia verosaamisia ja -vel-

koja ei diskontata. Laskennallisina verosaamisina kirja-

taan ainoastaan se määrä, jonka arvioidaan vastaavan

tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tulosta, jota vas-

taan väliaikaiset erot ja tulevaisuudessa käytettävät ve-

rotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Laskennallisia

verosaamisia arvioidaan jokaisena raportointipäivänä,

ja niitä vähennetään, kunnes ei ole enää todennäköistä,

että saamiseen liittyvä verohyöty toteutuisi.

Tilikauden verosaamiset ja -velat netotetaan silloin, kun

se on lain mukaan sallittu ja Kiinnitysluottopankki aikoo

joko toteuttaa verosaamisen ja -velan nettomääräisesti

tai toteuttaa saamisen ja velan samanaikaisesti. Las-

kennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan, jos on

olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus ne-

tottaa tilikauden verosaamiset ja -velat.

15.Varaukset

Varaukset (jotka esitetään taseen vastattavissa) kirja-

taan, kun Kiinnitysluottopankilla on voimassa oleva

menneeseen tapahtumaan perustuva (juridinen tai tul-

kinnallinen) velvoite, jos on todennäköistä (ts. toteutu-

minen on todennäköisempää kuin toteutumatta jäämi-

nen), että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudel-

lista menetystä ja velvoitteen määrästä voidaan tehdä

luotettava arvio.

Varauksen määrä on paras mahdollinen arvio kulusta,

joka vaaditaan voimassa olevan velvoitteen täyttä-

miseksi tilikauden lopussa.

16. Työsuhde-etuudet

Kaikki suoritetuista palveluista Kiinnitysluottopankin

henkilöstölle annetut korvaukset ovat työsuhde-etuuk-

sia. Lyhytaikaiset etuudet maksetaan kahdentoista kuu-

kauden kuluessa sen raportointijakson päättymisestä,

jona palvelut on suoritettu. Työsuhteen päättymisen jäl-

keiset etuudet ovat etuuksia, jotka maksetaan työsuh-

teen päättymisen jälkeen. Kiinnitysluottopankissa ainoa

työsuhteen päättymisen jälkeinen etuus on eläke. Irtisa-

nomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia syntyy taval-

lisesti silloin, jos työsuhde irtisanotaan ennen normaalia

eläkeikää tai jos työntekijä vastaanottaa vapaaehtoisen

tukipaketin.

Lyhytaikaiset etuudet

Lyhytaikaiset etuudet koostuvat pääasiassa kiinteistä

palkoista ja tulosperusteisista palkkioista. Sekä kiinteät

palkat että tulosperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi

sillä tilikaudella, jona henkilöstö on suorittanut palveluja

Kiinnitysluottopankille.

Lisätietoja on liitteessä 7 ”Henkilöstökulut”.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Eläkejärjestelyt

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

29

Maksupohjaisissa järjestelyissä Kiinnitysluottopankki

maksaa vuosittaisia vakioituja eläkemaksuja eikä yhti-

öllä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta ylittää

näitä maksuja. Maksusuoritukset kirjataan suoraan ky-

seisen vuoden tuloslaskelmaan.

Kiinnitysluottopankilla on yksi etuuspohjainen eläkejär-

jestely, jota ei myönnetä enää uusille työntekijöille. Ky-

seessä on kattamaton eläkejärjestely, joka kirjataan elä-

keveloiksi.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvien velvoittei-

den nykyarvo ja niihin liittyvät kulut arvioidaan vakuu-

tusmatemaattisiin ja taloudellisiin oletuksiin perustuvien

vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella.

Kun määritetään velvoitteiden nykyarvoa ja eläkejärjes-

telyyn kuuluvien varojen käypää arvoa, vakuutusmate-

maattisten oletusten ja kokemukseen perustuvien vai-

kutusten muutokset voivat synnyttää uudelleenarvos-

tuksista johtuvia vaikutuksia (toteutuneita lukuja verra-

taan oletuksiin). Uudelleenarvostuksista johtuvat vaiku-

tukset kirjataan välittömästi omaan pääomaan muun

laajan tuloksen kautta.

Suomessa diskonttauskorko määritetään yrityslainojen

markkinatuoton perusteella.

17. Oma pääoma

Muut rahastot

Muut rahastot muodostuvat sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta ja rahavirran suojauksiin ja etuus-

pohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneisiin uudelleenar-

vostuksiin liittyvistä käyvän arvon rahastoista. Sijoitetun

vapaan oman pääoman rahasto koostuu Nordea Bank

Oyj:n Kiinnitysluottopankkiin sijoittamasta pääomasta,

jota ei ole kirjattu osakepääomaan.

Voittovarat

Voittovarat sisältävät edellisten tilikausien jakamatto-

man tuloksen.

18.Luottolupaukset

Peruuttamattomat luottolupaukset kirjataan taseen ulko-

puoliseen erään Luottolupaukset.

19.Lähipiiriä koskevat tapahtumat

Kiinnitysluottopankki määrittelee lähipiiriin kuuluvat osa-

puolet seuraavasti:

●

osakkeenomistaja, jolla on määräysvalta Kiinnitys-

luottopankissa

●

konserniyhtiöt

●

avainhenkilöt yhtiön johdossa

●

muut lähipiiriin kuuluvat.

Kaikki lähipiiriä koskevat tapahtumat toteutetaan mark-

kinaehtoperiaatteen mukaisesti lukuun ottamatta henki-

löstölle annettavia luottoja, ks. liite 7 ”Henkilöstökulut”.

Osakkeenomistajien määräysvalta Kiinnitysluotto-

pankissa

Nordea Bank Oyj on Nordea Kiinnitysluottopankin ainut

osakkeenomistaja 100 prosentin omistusosuudella ja

täten Nordea Bank Oyj:llä on täysi määräysvalta Nor-

dea Kiinnitysluottopankkiin nähden.

Konserniyhtiöt

Nordean konserniyhtiöillä tarkoitetaan emoyhtiö Nordea

Bank Oyj:n tytäryhtiöitä.

Konsernin sisäiset tapahtumat eri juridisten yksiköiden

välillä hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen ja OECD:n

siirtohinnoittelua koskevien säännösten mukaisesti. Ta-

pahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Avainhenkilötyhtiön johdossa

Avainhenkilöt Kiinnitysluottopankin johdossa ovat:

●

yhtiön hallituksen jäsenet

●

yhtiön toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

●

yhtiön johtoryhmä.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta ja

eläkkeistä sekä muista heihin liittyvistä liiketoimista ker-

rotaan liitteessä 7 ”Henkilöstökulut”.

Muut lähipiiriin kuuluvat

Muita lähipiiriin kuuluvia ovat johtoon kuuluvien avain-

henkilöiden perheenjäsenet ja Nordea Bank Oyj:n joh-

toon kuuluvat henkilöt ja näiden perheenjäsenet. Muihin

lähipiiriin kuuluviksi katsotaan myös yhtiöt, joissa Kiinni-

tysluottopankin tai Nordea Bank Oyj:n johtoon kuuluvilla

avainhenkilöillä on merkittävä vaikutusvalta, sekä yhtiöt,

joissa näiden avainhenkilöiden perheenjäsenillä on

merkittävä vaikutusvalta.

Tietoja liiketoimista Kiinnitysluottopankin ja muiden lähi-

piiriin kuuluvien välillä annetaan liitteessä 26 ”Lähipiirilii-

ketoimet”.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

30

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta

Organisaation riskitietoisuuden ylläpito on kiinteä osaliiketoimintastrategiaa. Kiinnitysluottopankki onmääritellyt selkeät viiteke-

hykset riskien-, ja likviditeetinhallintaan sisältäentoimintaperiaatteet ja -ohjeet erilaisille riskityypeille, vakavaraisuudelleja pää-

omarakenteelle.

Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan liittyvät riskit

Kaikkiin liiketoimintaa harjoittaviin yhtiöihin kohdistuu riskejä.Tällä toimialalla on tunnistettu useita merkittäviä riskejä,joita on

hallittava tehokkaasti. Monia näistä riskeistä eivoida poistaa kokonaan, sillä ne ovat luontainenosa liiketoimintaa ja sen harjoit-

tamista. Kiinnitysluottopankin merkittävimmät taloudellisetriskit ovat luotto-, markkina- ja likviditeettiriski,kun taas merkittävim-

piä ei-taloudellisia riskejä ovat operatiivinen riskija compliance-riski.

Geopoliittisilla konflikteilla oli merkittävä vaikutus yhteiskunnantoimintaan vuonna 2023. Korkea inflaatio jakeskuspankkien

kireä rahapolitiikka eivät ole vielä merkittävästi vaikuttaneetkotitalousasiakkaiden luottojen laatuun, mutta niillä onollut huomat-

tava vaikutus Suomen asuntomarkkinoihin vuonna 2023.

Riskienhallinta

Kiinnitysluottopankin liiketoiminnasta suurin osa hoidetaanemoyhtiönja sen konttoriverkoston toimesta, joten suurin osaKiinni-

tysluottopankin riskienhallinnasta on väistämättä sidoksissakonsernin riskienhallintaan.

Nordean hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niidenseurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteidenaset-

tamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan NordeaBank Oyj:n hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden

mukaisesti. Nordea Bank Oyj:n hallitus päättää valiokuntientukemana myös muun muassa luotto-, vastapuoli-,markkina-, likvi-

diteetti- ja liiketoimintariskejä sekä operatiivisia riskejäkoskevista periaatteista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista(Inter-

nal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP) jalikviditeetin hallintaprosessista (Internal LiquidityAdequacy Assessment

Process, ILAAP). Periaatteet tarkistetaan vähintäänkerran vuodessa.

Kiinnitysluottopankin vahva taloudellinen asema mahdollistaaasiakkaiden aktiivisen tukemisen ja toimimisenyhtiön riskinotto-

halukkuuden puitteissa epävarmasta ja nopeasti muuttuvastageopoliittisesta tilanteesta,korkeasta inflaatiosta ja kireästä raha-

politiikasta huolimatta. Kiinnitysluottopankki on toteuttanutvuoden 2023 aikana useita sisäisiä stressitestejäkorkean inflaation,

korkojen nopean nousun ja globaalin kaupanjyrkän hidastumisen varalta.Näissä stressitesteissä Kiinnitysluottopankin pääoma-

ja likviditeettitilanne ovat näyttäneet kestävän hyvinkaikkein vakavimmissakin skenaarioissa.

Kiinnitysluottopankin riskit ovat sen liiketoimintastrategianja pitkän aikavälin taloudellisten etujen mukaiset. Nevastaavat Kiinni-

tysluottopankin riskinottokapasiteettia, ja ne pidetäänKiinnitysluottopankin hallituksen riskinottohalukkuudenkautta vahvistaman

riskiprofiilin mukaisina.

Kiinnitysluottopankin riskienhallinnan tavoitteena on riskientehokas valvonta. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan,että riskit py-

syvät riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa.Riskinottohalukkuus ja riskit pidetään tasolla, jokaottaa huomioon Kiinnitys-

luottopankin kyvyn kattaa tappioita, ja on siksi sidoksissaKiinnitysluottopankin pääomarakenteen hallintaan.

Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestätoiminnasta. Kiinnitysluottopankin riskijohtaja ja johtoryhmävar-

mistavat, etteivät konsernissa esitetyt riskilimiitit ja riskinottohalukkuusole vahingollisia tai sopimattomia Kiinnitysluottopankin

liiketoiminnalle, ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin, jos niidentodetaan olevan vahingollisia tai sopimattomia. Konserninhallituksen

vahvistamat toimintaohjeet,konsernijohtajan vahvistamat ohjeet ja muut konserninsisäiset periaatteet muokataan Kiinnitysluot-

topankissa sovellettavaan muotoon, jotta ne ovatkaikkien EU-säännösten, kansallisten säännösten ja suhteellisuuttakoskevien

näkökohtien mukaiset.

Kiinnitysluottopankin hallituksella on ylin vastuu yhtiöstä,ja se määrittelee Kiinnitysluottopankin hallintojärjestelyt,valvoo niitä ja

vastaa niiden toimeenpanosta. Hallintojärjestelyillävarmistetaan yhtiön tehokas ja hallittu hallinta.Lisäksi Kiinnitysluottopankin

hallitus hyväksyy pääomasijoitukset, riskistrategian jatärkeimmät riskilimiitit yhtiön johdon ja Nordeanvaliokuntien tekemien

esitysten pohjalta.

Hallituksen riskivaliokunta auttaa hallitusta sen valvontavelvollisuuksientäyttämisessä koskien Kiinnitysluottopankin liiketoimin-

nan riskienhallintaa, riskien kontrollointia ja riskienhallintaprosesseja,sisältäen luotto-, markkina-, likviditeetti-, vakavaraisuus-ja

malliriskit sekä operatiivisen riskin ja sisäisten ja ulkoistensääntöjen noudattamisen, mukaan lukien niiden hallinnassahyödyn-

nettävät prosessit ja hallintorakenteet.

Yhtiöllä on kolme puolustuslinjaa. Ensimmäiseen puolustuslinjaankuuluvat yhtiön kaikki toiminnot alla erikseen kuvattujalukuun

ottamatta. Toisen puolustuslinjan muodostavat CRO-toiminto, joka vastaa riskienhallintaa ja prosessejakoskevien periaatteiden

käyttöönotosta, ja Compliance-toiminto, joka seuraa, ettäsisäisiä ja ulkoisia sääntöjä noudatetaan. Kolmas puolustuslinjaon

sisäinen tarkastus.

Toinen puolustuslinja on riippumaton ensimmäisestä puolustuslinjasta ja valvoo sitä. Kolmas puolustuslinjaon riippumaton en-

simmäisestä ja toisesta puolustuslinjasta ja valvoo niitä.Toinen ja kolmas puolustuslinja muodostavat yhdessä sisäisen valvon-

nan toiminnot,jotka raportoivat suoraan Kiinnitysluottopankin hallitukselle.CRO-toimintoa johtaa riskijohtaja (Chief Risk Officer)

ja sijaisena toimii Senior Risk Manager.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

31

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Likviditeettiriski

Kiinnitysluottopankissa likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiäsiitä, että Kiinnitysluottopankki pystyy suoriutumaan maksuvalmiutta

koskevista velvoitteistaan vain kestämättömän korkein kustannuksintai ei lainkaan pysty suoriutumaan velvoitteistaan niiden

erääntyessä. Kiinnitysluottopankin likviditeettiriski liittyypääasiassa toiminnan rahoittamiseen markkinoilta jaNordea Bank

Oyj:ltä hankituilla lainoilla.

Nordean Group Treasury -yksikkö (GT) vastaa Kiinnitysluottopankin likviditeetinhallinnasta ulkoistamissopimusten mukaisesti.

GT hallitsee likviditeettiä konsernin sisäisten sääntöjensekä Kiinnitysluottopankin vahvistaman riskistrategianja riskilimiittien

mukaisesti. Vastuu määritellään ulkoistamissopimuksissa. Likviditeettiriskin hallinta on integroitukonsernin likviditeettiriskin hal-

lintaan, jotta se on mahdollisimman tehokasta kokokonsernissa. Yhtiön likviditeetin hallinta kuvastaakonservatiivista asennetta

likviditeettiriskiin.

GT ja Group Risk (GR) vastaavat riskien tunnistamisesta,valvonnasta ja raportoinnista. Likviditeettiriskiinliittyvät riskinottoha-

lukkuuden rajat hyväksyy Kiinnitysluottopankin hallitus.Kiinnitysluottopankin ylläpitämän likviditeettipuskurin avulla pyritäänvar-

mistamaan kiireellinen rahoitus silloin kun tavanomaisista lähteistäei saada riittävästi varoja. Yhtiön likviditvarat koostuvat kes-

kuspankkitalletuksista.

Kiinnitysluottopankin rahavirrat ovat liiketoiminnan luonteenvuoksi erittäin hyvin ennakoitavissa. Merkittävin lyhyen aikavälin

likviditeettiriski liittyy vakuudellisten joukkolainojen juoksuaikoihin.Sisäistä selviytymisjaksoa (survival horizon) seurataan, jase

kertoo kulloisenkin likviditeettipuskurin mukaisen selviytymisjaksonpäivinä tai kuukausina. Tärkeimmät likviditeetin lähteetovat

yhtiön liikkeeseen laskemat vakuudelliset joukkolainat jaNordea Bank Oyj:n tarjoama rahoitus.

Likviditeettiriskiä valvotaan useilla mittareilla. Maksuvalmiusvaatimus(liquidity coverage ratio) on lakisääteinen vaatimus,joka

lasketaan periaatteessa jakamalla likviditeetti-ikkunan aikanasaapuvat rahavirrat lähtevillä rahavirroilla. Yli 100prosentin mak-

suvalmius tarkoittaa, että yhtiöllä on ylimääräistä likviditeettiä.Maksuvalmiusvaatimus on kiinteä suhdeluku, millä varmistetaan,

että likviditeettipuskuria kasvatetaan ennen kuin erääntyväjoukkolaina saapuu likviditeetti-ikkunaan.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) tarkoittaapankin pysyvistä rahoituslähteistä saatavilla olevansumman suhteutta-

mista pankin pysyvän rahoituksen tarpeeseen. Suhdeluvunon oltava vähintään 100 prosenttia.

Osana likviditeetin hallintaa Kiinnitysluottopankin tuleejatkuvasti pitää katepooleissa olevien varojenmäärä katetuista joukkolai-

noista aiheutuvien maksuvelvoitteiden määrän yläpuolella.Lisäksi lain maksuvalmiusvaatimuksen mukaan onvarmistettava,

että katepoolissa on jatkuvasti enimmäisnettoulosvirtauksentulevana 180 päivänä kattava määrä edellytyksettäyttäviä varoja.

Kiinnitysluottopankki tarkkailee sekä ylivakuuksien määrää ettäkatepoolin maksuvalmiusvaatimuksen täyttymistä. Katettujen

joukkolainojen määrä ja niiden vakuudeksi asetettujenvarojen määrä katepooleissa on esitetty liitteessä21 ”Omien velkojen

vakuudeksi annetut vakuudet”.

Vuoden 2023 lopussa Kiinnitysluottopankin sisäinen selviytymisjakso oli 279 päivää(219), maksuvalmius oli 2 897 prosenttia

(1 691) ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksen suhdelukuoli 112,4 prosenttia(108,9). Ylivakuuksien määrä katepoolissa 1oli

12,6 prosenttia (13,0) ja katepoolissa 2 64,5 prosenttia(17,0). Maturiteettijakauma on esitetty liitteessä25 ”Varojen ja velkojen

maturiteettijakauma”.

Pääoman hallinta ja pääomariski

Kiinnitysluottopankki pyrkii käyttämään pääomaa tehokkaasti,joten taseen eri omaisuus-ja velkaeriä sekä riskiluokkia hallitaan

aktiivisesti. Tavoitteena on parantaa osakkeenomistajan tuottoa, mutta säilyttää samalla konservatiivinenpääomarakenne. Kiin-

nitysluottopankin hallitus päättää vakavaraisuussuhteita japääoman määrää koskevista tavoitteista sekäpääoman hallinnan

periaatteista. Ilman riittävää pääoman hallintaa riskinäon, ettei Kiinnitysluottopankki täytä sisäisiä ja ulkoisiapääomavaatimuk-

sia.

Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut ydinvakavaraisuussuhdetta,ensisijaisen pääoman suhdetta riskipainotettuihin eriin,

vakavaraisuussuhdetta,omavaraisuusastetta ja omien varojen ja alentamiskelpoistenvelkojen vähimmäisvaatimusta koskevat

vähimmäistavoitteet, jotka ylittävät Finanssivalvonnan jayhteisen kriisinratkaisuviranomaisen (Single ResolutionBoard, SRB)

määrittelemät pääomavaateet.

Kiinnitysluottopankissa sovelletaan sisäisten luottoluokitustenmenetelmää suurimpaan osaan vastuista. Vuoden 2023 lopussa

yhtiössä sovellettiin sisäisten luottoluokitusten menetelmää98,8 prosenttiin (98,6) luottoriskiä sisältävistävastuista.

Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuden hallintaprosessin(Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP)mukaiset

sisäiset pääomavaateet perustuvat pääomavaateidenvähimmäismäärään ja sisäisesti tunnistettuihin riskeihin.Sisäisen pää-

omavaateen arviointi kattaa seuraavat pääriskityypit: luottoriskisisältäen keskittymäriskin,malliriski, operatiivinen riski ja rahoi-

tustaseen (Banking Book) korkoriskin muodostamamarkkinariski. Sisäinen pääomavaade sisältää myös stressitestiinperustu-

van lisäpääomavaatimuksen.

Lainat, joiden etuoikeus on muita huonompi

Kiinnitysluottopankilla ei ollut vuoden 2023 lopussataseessaan lainoja, joiden etuoikeus on muita huonompi.

Omat varat

Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijaisestapääomasta. Ensisijainen pääoma koostuu ydinpääomasta

(CET1) ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääomaon laadukkainta pääomaa, jonka tappionsietokykyon paras mahdollinen.

Se koostuu pääasiassa maksetusta osakepääomasta jakertyneistä voittovaroista. Tilikauden tulos voidaan sisällyttääydinpää-

omaan vasta valvontaviranomaisen luvan ja ehdotetunosingon vähentämisen jälkeen. Toissijainen lisäpääoma koostuu ylijää-

mästä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta(IRB).

Omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimus(MREL)

SRB:n päätöksen mukaan Kiinnitysluottopankin tuleetäyttää 1.1.2022 lukien kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus,joka on mää-

rältään 15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteenlaskennassa käytettävään vastuiden kokonaismääräänpohjautuva

vaatimus joka on määrältään 4,81 prosenttia, sekä 1.1.2024lukien kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus, jokaon määrältään

15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassakäytettävään vastuiden kokonaismääräänpohjautuva vaatimus

joka on määrältään 5,91 prosenttia. Kiinnitysluottopankintulee kasvattaa hyväksyttävien velkojen ja omienvarojen määrää line-

aarisesti kohti täysimääräistä vähimmäisvaatimusta. Vaatimusten täyttämiseksi Kiinnitysluottopankintaseessa on konsernin

sisäinen MREL-laina tasearvoltaan 604 miljoonaa euroa(605).

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

32

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Luottoriskin hallinta

Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan liittyvät riskit aiheutuvatpääosin luottoriskistä. Luottoriskillä tarkoitetaanriskiä siitä, että vas-

tapuoli ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan tai eihalua täyttää niitä eivätkä vakuudeksi pantatutvarat kata velkaa. Muu-

tokset yhtiön mahdollisuuksissa saada vastapuoliltatakaisin lainoihin ja muihin saataviin sijoitetut varatovat riskejä, jotka ovat

luontainen osa yhtiön liiketoimintaa. Yhtiön lainansaajienja muiden vastapuolien luottojen laatu voi heiketäyleisen taloussuh-

danteen heikkenemisen, rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskientai laskevien vakuusarvojen vuoksi. Luottojen laadun heikkene-

misellä on negatiivinen vaikutus yhtiön varojen arvoon.Jos yhtiön on tällaisessa tilanteessa aiemminkirjattujen arvonalentumis-

ten lisäksi kirjattava uusia arvonalentumisia jatoteutuneita luottotappioita, kirjauksella olisi huomattavanegatiivinen vaikutus

yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen tilanteeseen ja tulokseen.

Konsernin liiketoiminta-alueet ovat yhdessä GroupCredit Management -yksikön kanssa ensisijaisesti vastuussaomaan toimin-

taansa liittyvien luottoriskien hallinnasta (mukaanlukien tunnistus, valvonta ja raportointi) sovittujenrajojen ja periaatteiden mu-

kaisesti. Kiinnitysluottopankin luottoriskit koostuvat Large Corporates& Institutions-ja Business Banking Finland -liiketoiminta-

alueiden yritysluotoista ja Private Banking- ja PersonalBanking Finland -liiketoiminta-alueiden kotitalouksillemyönnetyistä luo-

toista. Luottoriskien hallintavastuu määritellään Kiinnitysluottopankinja Nordea Bank Oyj:n välisissä ulkoistamissopimuksissa.

Toisessa puolustuslinjassa Group Credit Risk Control (GCRC) vastaa Kiinnitysluottopankin luottoprosessikokonaisuudestaeli

sitä koskevasta ohjeistuksesta ja sisäisistä säännöistä.GCRC vastaa myös luottosalkun laadun ja luottoprosessinvalvonnasta

ja seurannasta. Kiinnitysluottopankissa luottojen laatuaja ohjeiden noudattamista valvotaan Nordea-konsernintuottamien ra-

porttien ja Kiinnitysluottopankin henkilöstön suorittamientarkastusten avulla. Raportit toimitetaan johtoryhmälle,riskivaliokun-

nalle ja hallitukselle.

Asiakasluokitus

Luokitus-ja pisteytysmallit kuuluvat keskeisesti luottoriskin hallintaan.Nämä mallit pyrkivät arvioimaan asiakkaita ja ennusta-

maan maksukyvyttömyyttä. Luokitusmalleja sovelletaanyritysasiakkaisiin, kun taas pisteytysmalleja sovelletaan henkilöasiak-

kaisiin ja pieniin yrityksiin. Asiakkaan luokitus vahvistetaanyleensä limiitti- tai luottoesityksen tai vuosikatsauksenyhteydessä ja

hyväksytään vastuussa olevan luottoryhmän toimesta. Pisteytysmallitovat tilastollisia menetelmiä asiakkaan maksukyvyttö-

myystodennäköisyyden ennustamiseksi.

Luottoriskille altistuminen

Kiinnitysluottopankki arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatuaNordea-konsernin raporttien ja sisäisen valvonnanperusteella.

Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia,joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti jaliiketoiminta-alueet arvioi-

vat vähintään neljännesvuosittain tarpeen kirjataarvonalennus niiden senhetkisen tilanteen, asiakkaanliiketoimintanäkymien ja

velanhoitokyvyn perusteella.

Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavastuuksi.Arvonalentumisen määrä on arvioitu tappio,joka muodostuu maksa-

matta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja tulevienrahavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatunvakuuden arvo, erotuksesta.

Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat ollajärjestämättömiä saamisia tai muita saamisia.

Luottoriskin enimmäismäärä

31.12.2023

31.12.2022

Miljoonaa euroa

Liite

Jaksotettuun

hankinta-

menoon ja

käypään ar-

voon muun

laajan

tuloksen

kautta kirjatta-

vat varat

Käypään ar-

voon tulos-

vaikutteisesti

kirjattavat

rahoitusvarat

Jaksotettuun

hankinta-

menoon ja

käypään ar-

voon muun

laajan

tuloksen

kautta kirjatta-

vat varat

Käypään ar-

voon tulos-

vaikutteisesti

kirjattavat

rahoitusvarat

Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta

11

1 243,5

-

1 968,8

-

Luotot yleisölle

11

31 066,0

-

32 061,7

-

Johdannaiset

12

-

449,8

-

654,2

Taseen ulkopuoliset erät

195,7

-

421,2

-

Yhteensä

32 505,2

449,8

34 451,7

654,2

Arvonalentumiset luottoriskistä

Miljoonaa euroa

Liite

31.12.2023

31.12.2022

Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta

-

-

Luotot yleisölle

-80,4

-71,1

Taseen ulkopuoliset erät

-0,1

-0,2

Yhteensä

-80,5

-71,3

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

33

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Vakuudet ja takaukset

Jos vastapuoli ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan,luottotappioiden välttämiseksi on tärkeää, ettäluoton vakuudeksi an-

nettu pantti ja/tai takaus kattaa Kiinnitysluottopankin saatavanvastapuolelta. Pääomavaateiden ja odotettujen tappioidenlas-

kennassa tappioriskiä mitataan useilla luottoriskimalleilla.Useimmat näistä malleista ottavat huomioonriskien suojausmenetel-

mät, kuten vakuudet ja takaukset. Eri vakuustyypeillä onerilaiset tappio-osuudet (LGD), jotka puolestaanvaikuttavat pääoman

tarpeeseen. Vakuudet arvostetaan saantihetkellä ja säännöllisesti sen jälkeen.

Vakuuksien jakauma pysyi lähes ennallaan vuonna 2023. Taulukko osoittaa, että valtaosa vakuuksista on asuinkiinteistöjä.

Vakuusjakauma

31.12.2023

31.12.2022

Rahoitusvakuudet

0,6 %

0,7 %

Asuinkiinteistöt

98,2 %

98,0 %

Liikekiinteistöt

0,7 %

0,7 %

Muut fyysiset vakuudet

0,5 %

0,6 %

Yhteensä

100,0 %

100,0 %

Luototussuhde

Luototussuhteella (LTV) tarkoitetaan luoton määrää jaettuna saadun vakuuden markkina-arvollaja sitä pidetään käyttökelpoi-

sena mittarina vakuuksien laatua arvioitaessa. Vuoden lopussa katepoolin1 painotettu keskimääräinen luototussuhde oli 50,5

prosenttia (53,2) ja katepoolin 2 painotettu keskimääräinenluototussuhde oli 53,2 prosenttia (59,5).

Luototussuhde

1

31.12.2023

31.12.2022

katepoolissa

3

katepoolin

ulkopuolella

4

katepoolissa

3

katepoolin

ulkopuolella

4

Luototussuhde

miljoonaa euroa

miljoonaa euroa

%

miljoonaa euroa

miljoonaa euroa

%

<40%

19 146,1

3 091,8

71,6

17 787,4

3 716,0

67,1

40–50%

2 552,4

607,1

10,2

2 704,4

806,1

10,9

50–60%

1 853,6

563,7

7,8

2 109,7

771,2

9,0

60–70%

1 231,9

509,2

5,6

1 498,0

729,7

6,9

70-80%

2

231,9

465,7

2,2

99,3

673,6

2,4

80-100%

-

812,6

2,6

-

1 166,3

3,6

Yhteensä

3

25 015,9

6 050,1

100,0

24 198,9

7 862,8

100,0

1

Kuvaa luototussuhteen indeksoimatonta jakautumista luokkiin, joissa yksittäinen laina voi esiintyä useammassa luokassa. Luototussuhde lasketaan käyttäen vakuuden

markkina-arvoa.

2

Kiinnitysluottopankin katepooliin hyväksyttävän asuntovakuudellisen luoton määrävoi olla korkeintaan 70 prosenttia vakuuden markkina-arvosta katepoolissa 1 ja kor-

keintaan 80 prosenttia vakuuden markkina-arvosta katepoolissa 2.

3

Katepoolissa olevat henkilöasiakkaiden asuntovakuudelliset luotot

3

Katepoolin ulkopuolisia luottoja ja muita katepooliin hyväksyttäviä vakuuksia

Saatavakohtainen ja saatavaryhmäkohtainen arvonalentumistestaus

Arvonalentumisten kirjaamista säädellään IFRS 9:ssä jane perustuvat odotettujen luottotappioidenmallintamiselle. Arvonalentu-

mistestaus (saatavakohtainenja saatavaryhmäkohtainen)tehdään kolmen erilaisentulevaisuutta koskevanja painotetun skenaa-

rion avulla, joissa testattavat erät jaetaan kolmeenryhmään riippuen niiden luottoriskin kehittymisestä.

Tasoon 1 sisältyvät varat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tasoon 2 sisältyvät varat, joiden luottoriski on kasvanut

merkittävästi. Tasoon 3 taas sisältyvät ongelmaluotot. Kaikki vastuut luokitellaan tasoille saatavakohtaisesti.Tason 3 merkittävät

vastuut arvioidaan saatavakohtaisesti. Tasojen1 ja 2 vastuut ja tasolle 3 luokitellut vastuut,jotka eivät ole yksinään merkittäviä,

arvioidaan saatavaryhmäkohtaisesti.

Kiinnitysluottopankki seuraaluottosaamistensa laatuajatkuvasti arvonalentumistentunnistus- jalievitysprosessin kautta.Heikkoja

ja luottoriskin takia arvoltaanalentuneita saamisia tarkkaillaanja arvioidaan uudelleen vähintäänneljännesvuosittain senhetkisen

suoriutumisen, liiketoiminnan näkymien, tulevan velanhoitokyvyn jamahdollisten varausten näkökulmasta. Kiinnitysluottopankki

kirjaa ainoastaantiettyjä erityisiäluottoriskioikaisuja. Erityiset luottoriskioikaisutkoostuvat saatavakohtaisesti jasaatavaryhmä-

kohtaisesti arvioiduista varauksista. Neljännesvuosittaisissa tuloslaskelmissaerityisiin luottoriskioikaisuihin viitataan luottotappi-

oina ja taseen erityisiin luottoriskioikaisuihin viitataanvarauksina.

Saatavakohtaiset varaukset

Saatavakohtaisia varauksiakirjataan, mikäliluottotapahtumien jahavaittavien tietojenperusteella negatiivinenvaikutus asiak-

kaalta odotettavissaoleviin tuleviinrahavirtoihin onsiinä määrintodennäköinen, ettätäysi takaisinmaksuon (saadutvakuudet

huomioiden) epätodennäköistä.

Saamiset, joihin kohdistuu saatavakohtainen varaus, ovatluottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita jaluokitellaan tasoon 3. Va-

raus on yhtä suuri kuin odotettu tappio, joka puolestaanon ero jäljellä olevan saamisen ja odotetun rahavirrandiskontatun arvon

välillä, mukaan lukien saadun vakuuden arvo.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

34

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Järjestämättömät luotot

Järjestämättömillä luotoilla tarkoitetaanasiakkaiden vastuita, jotka ovatolleet yli 90 päivää erääntyneenä,maksukyvyttömyysme-

nettelyssä tai joiden maksamista pidetäänepätodennäköisenä. Tällaiset asiakkaatvoivat olla joko järjestämättömiätai muita kuin

järjestämättömiä. Jos asiakas selviytyy maksukyvyttömyydestä, asiakasta pidetään tervehtyneenä. Tyypillisesti tällaisessa tilan-

teessa asiakasonnistuu tasapainottamaanraha-asiansa. Tervehtymisenedellytyksenä takaisinsaannintulisi kattaaasiakkaan

koko velka, takaisinmaksusta on laadittava tyydyttäväsuunnitelma ja arvion mukaan toipuminen on käynnissä.

Saatavaryhmäkohtaiset varaukset

Ryhmäkohtainen malli suoritetaanneljännesvuosittain. Yksi merkittävätekijä varauksien kirjaamiselleovat saamistentasolta 1

tasolle 2 siirtymisen käynnistävät tapahtumat. 1 tammikuuta2018 jälkeen taseeseen kirjatuille saamisillekäynnistävänä tapahtu-

mana käytetään elinkaaren aikaisenmaksukyvyttömyyden todennäköisyydenmuutoksia. Lisäksi asiakkaat, joihinsovelletaan lai-

nanhoitojoustoja ja asiakkaat, joiden maksut ovat olleet yli 30 päivää erääntyneinä siirretään tasolle 2. Tasolla1, varaukset ovat

yhtä suuretkuin 12kuukauden ajaltaodotetut tappiot.Tasoilla2 ja3, varauksetovat yhtäsuuret kuinluoton elinkaarenajalta

odotetut tappiot. Mallin tuottamaalopputulosta täydennetään asiantuntija-arvioilla,jotta varmistetaan varaustenriittävyys. Maksu-

kyvyttömille asiakkaille, joille ei ole kirjattu saatavakohtaisiavarauksia, kirjataan saatavaryhmäkohtaiset varaukset.

Lainanhoitojoustot

Lainanhoitojoustoilla tarkoitetaanvelallisen taloudellisista vaikeuksistajohtuvia lainaehtojen helpotuksiatai velan uudelleenjärjes-

telyä. Lainahoitojoustojen tarkoituksena on varmistaa lainan takaisinmaksu lyhytaikaisten joustojen avulla. Esimerkkejä lainaeh-

tojen helpotuksista ovat muutokset lyhentämisprofiiliin tai -aikatauluun, asiakasmarginaaliin tai sopimuslausekkeisiin. Lainanhoi-

tojoustoja myönnetään valikoivastija yksilöllisin perusteinsisäisen ohjeistuksenmukaisesti ja niitäseuraa arvonalentumistestaus.

Lainanhoitojoustosaamiset voivat ollakannattavia taijärjestämättömiä. Luottotappiovarauksia kirjataantarvittaessa. Asiakkaat,

joille myönnetään lainanhoitojoustoja siirretääntasolle 2, elleiluottoja ole joaikaisemmin luokiteltu arvoltaanalentuneiksi (taso

3). Kannattavien lainanhoitojoustosaamisten koeaika on vähintään 24 kuukautta. Joslaina siirtyy pois lainanhoitojousto -statuk-

sesta, se ei voi siirtyä tasolle 1 ennen kuin kaikki tason 2 kriteerit onohitettu, ja se voi siirtyä tasolta kolme pois vasta silloin, kun

se ei enää ole luottoriskin johdosta arvoltaanalentunut eikä järjestämätön.

Lainanhoitojoustot

Miljoonaa euroa

31.12.2023

31.12.2022

Lainanhoitojoustot

212,0

195,7

- josta järjestämättömät

70,9

51,8

Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoistaja lainanhoitojoustoista

-11,5

-9,1

- josta järjestämättömät

-9,1

-6,7

Tunnusluvut

31.12.2023

31.12.2022

Lainanhoitojoustot / luotot ja muut saamiset ennen arvonalentumisia

1

0,7 %

0,6 %

Saatavakohtaiset arvonalentumiset / lainanhoitojoustot

2

5,4 %

4,7 %

- josta järjestämättömät

12,8 %

12,9 %

1

Lainanhoitojoustot//Luotot ennen arvonalentumisia

2

Saatavakohtaiset arvonalentumiset/Lainanhoitojoustot

Herkkyysanalyysi

Yksi tärkeä tekijä odotettavissa olevien luottotappioiden ennustamisessa on arvioida syitä, jotka aiheuttavatluottoriskin merkittä-

väälisääntymistä.Ymmärtääkseenkynnystasojenherkkyyttä,Nordeaonkäyttänytmalliperusteistenvaraustenlaskennassa

kahta erilaista skenaariota:

Kynnystasot

Skenaario 1

Skenaario 2

Kotitalousasiakkaiden luotot

Suhteellinen kynnystaso

100 %

50 %

150 %

Absoluuttinen 12 kuukauden kynnystaso

45 pistettä

35 pistettä

55 pistettä

Absoluuttinen elinkaaren kynnystaso

300 pistettä

250 pistettä

350 pistettä

Luokituksen muutos

1

1-6

1 alas

1 ylös

Yritysasiakkaiden luotot

Suhteellinen kynnystaso

150 %

100 %

200 %

Absoluuttinen 12 kuukauden kynnystaso

20 pistettä

15 pistettä

25 pistettä

Absoluuttinen elinkaaren kynnystaso

400 pistettä

350 pistettä

450 pistettä

Luokituksen muutos

1

1-6

1 alas

1 ylös

1

Ennen IFRS9 standardiinsiirtymistä (1 tammikuuta2018) alunperin kirjattujen vastuidenosalta tasoluokitus onpäätetty luottoluokituksessa tapahtuneidenmuutosten

perusteella. Kynnystaso skenaariossa 1 onasetettu yhden pykälän mallissa käytettyäalemmas. Kynnystaso skenaariossa 2 on asetettuyhden pykälän mallissa käytettyä

ylemmäs..

Varaukset olisivat kasvaneet 0,7 miljoonaa euroa (1,0) skenaariossa 1 ja laskeneet 0,4miljoonaa euroa (1,0) skenaariossa 2.

Lisätietoja luokitusasteikosta ja keskimääräisistä maksukyvyttömyydentodennäköisyyksistä on taulukossa “Jaksotettuun han-

kintamenoon arvostettujen luottojen luokitus/pisteytys”.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

35

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Varaukset ovat herkkiä luokituksen muutoksille vaikka kynnysarvoja ei saavutettaisi.Alla oleva taulukko esittää vaikutuksen

varauksiin liiketoiminta-alueittain, jos luottoluokitus aleneeyhdellä pykälällä pankin kaikkien vastuiden osalta.Se sisältää sekä

korkeamman riskin vaikutukset että vastuiden siirtymisenkynnystason ylittyessä tasolta 1 tasolle 2. Se sisältäämyös vaikutuk-

set vastuiden siirtyessä luottoluokitukseltaan yhden pykälänjärjestämättömien luottojen yläpuolelta järjestämättömiinluottoihin.

Vaikutukseksi on arvioitu 16,2 miljoonaa euroa (12,8) vuonna 2023. Luku perustuutilastollisiin laskelmiin, eikä erillisarviointiin

kuten todellisten merkittävien järjestämättömien luottojentapauksessa.

Herkkyysanalyysi

2023

2022

Miljoonaa euroa

Kirjatut varaukset

Varaukset

jos luokitus alenee

yhden pykälän

Kirjatut varaukset

Varaukset

jos luokitus alenee

yhden pykälän

Personal Banking

46

64

39

53

Business Banking

7

11

7

11

Large Corporations and institutions

0

0

0

0

Muut

2

3

1

2

Yhteensä

54

78

47

66

Ennakoiva tieto

Ennakoivaa tietoa käytetään sekä merkittävän luottoriskinlisääntymisen arvioinnissa että odotettavissa olevien luottotappioiden

laskennassa. Nordeakäyttää kolmeamakrotaloudellista skenaariota (perus,suotuisa jaepäsuotuisa). Vuoden2023 viimeisen

kvartaalin skenaariot onpainotettu lopullisten odotettavissa olevienluottotappioiden mukaisiksi käyttäenperusskenaariossa 50

prosentin (50), epäsuotuisassa skenaariossa 40 prosentin(40) ja suotuisassa skenaariossa 10 prosentin (10)olettamaa.

Nordean Group Risk-yksikkö on toimittanut makrotaloudelliset skenaariot, jotka perustuvat Oxford Economics -tutkimuslaitoksen

malliin. Ennuste on yhdistelmätilastollista mallinnusta sekä asiantuntija-harkintaa jahuolellinen tarkistus ja laadunvarmistus on

osa ennusteprosessia. Malli on rakennettu kuvaamaan taloudellisten muuttujien keskinäisiä suhteita historiassa ja huomioimaan

näiden muuttujien keskeiset yhteydet. Malli tuottaa kymmenen vuoden ennusteen ja tätä pidemmille periodeille odotettujen luot-

totappioiden laskennassa käytetään pitkän aikavälinkeskiarvoja.

Makrotaloudelliset skenaariot heijastavat Nordean näkemystä Suomen talouden mahdollisesta kehityksestäVenäjän Ukrainaan

kohdistaman hyökkäyssodan ja Lähi-Idän konfliktin vaikutuksesta.Skenaariot huomioivat mahdollisuuden korkean inflaation jat-

kumiselle uuden energian hintojennousun vaikutuksesta ja korkeidenkorkojen vaikutukset rahoitusmarkkinoihinja taloudelliseen

toimeliaisuuteen. Skenaarioitakehitettäessä Nordeahuomioi pohjoismaidenhallitusten jakeskuspankkien ennusteet,samoin kuin

Nordean Tutkimus -yksikön ja EKP:n makrotaloudelliset ennusteet euroalueelle.

Perusskenaario perustuuSuomen Pankinja Euroopankeskuspankin ennusteille.Suomessa kohonnutkorkotaso onsynnyttä-

mässä lievän taantuman. Suomen asuntomarkkinat ja asuntojen hinnatovat tasaantuneet vuoden 2023 alaspäin suuntautuneen

korjausliikkeen jälkeen. Riskit perusskenaarion ympärilläkallistuvat epäsuotuisaan suuntaan.

Kaksi vaihtoehtoistaskenaariota kattavat joukonmahdollisia riskitekijöitä, joidenvuoksi taloudenkehitys voipoiketa perusske-

naariosta. Korkean energianhinnan vahvistama sitkeäja nopea inflaatiosaattaa pitää keskuspankkienkorkostrategian pidem-

pään korkeammalla tasollalaukaisten syvän lamanyksityisen kulutuksen jainvestointien hiipuessa. Myösasuntojen hinnoissa

voidaan nähdävielä suurempipudotus korkeidenkorkojen, kotitalouksienheikentyneen ostovoimanja alhaisenluottamuksen

vuoksi. Toisaalta inflaation normalisoituminen voi tukea kasvua vuonna 2024 ja siitä eteenpäin.

Vuoden 2023 lopussa laskentamallin tuottamien varausten lisäksi Kiinnitysluottopankin luottosalkkuun on tehty yhteensä 26 mil-

joonaa euroakorjauksia, sisältäen11miljoonaaeuroa johdonharkintaan perustuviavarauksia ja15 miljoonaaeuroa johdon

harkintaan perustuvista varauksista uudelleen kohdistettuja eriä. Järjestämättömiin luottoihin liittyvää 15 miljoonan euron erää ei

ole sisällytetty malliinperustuviin painotettuihin varauksiin allaolevassa taulukossa. Johdon harkintaanperustuva osuus kattaa

sellaiset ennustetut luottotappiot, joita IFRS 9-malli ei vielä huomioi suhdannevaihteluiden tai havaittujen rakenteellisten puuttei-

den vuoksi.Suhdannevaihtelu huomioidaanylimääräisillä luottosalkkumallinnuksilla,kun makrotaloudenkehityksessä onhuo-

mattavaa epävarmuutta.Myös IFRS 9-mallin mahdollisestialiarvioima asiakkaidenluottoluokituksen heikentyminenhuomioidaan

päivitettyjen makrotaloudellisten skenaarioiden kautta.

Malliin perustuvia skenaariomallinnuksia verrattiin alustavaan alhaaltaylös -luottotappioennusteprosessiin luottotappioennustei-

den varovaisuuden varmistamiseksi. Johdon päättämä suhdannevaraus pyrkii korjaamaan IFRS 9 -mallien antaman odotettujen

luottotappioiden määränodotusten mukaiselle vaihteluvälilleeikä ennusteiden ylälaitaan.Se kattaa myösennustettujen luottotap-

pioiden realisoitumisen merkittävissä määrin vuoden aikana.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

36

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Skenaariot ja varaukset

2023

2023

2024

2025

Painottamat-

tomat

odotetut

luottotappiot

Toden-

näköisyys

Malliin

perustu-

vat va-

raukset

Korjaus

malliin

perustuviin

varauksiin

Erilliset

varaukset

Varaukset

yhteensä

Suomi

51

10%

Suotuisa skenaario

- BKT:n kasvu, %

2,1%

1,6%

1,2%

- Työttömyysaste, %

7,6%

7,1%

6,8%

- Kotitalouksien kulutuksen

muutos, %

2,4%

1,4%

1,1%

- Asuntojen hintojen muu-

tos, %

1,1%

2,8%

2,7%

Perusskenaario

53

50%

54

26

0

80

- BKT:n kasvu, %

0,2%

1,4%

1,5%

- Työttömyysaste, %

8,0%

7,4%

7,1%

- Kotitalouksien kulutuksen

muutos, %

0,8%

1,1%

1,1%

- Asuntojen hintojen muu-

tos, %

1,0%

1,8%

2,0%

Epäsuotuisa skenaario

57

40%

- BKT:n kasvu, %

-3,2%

1,0%

1,5%

- Työttömyysaste, %

8,6%

8,3%

7,9%

- Kotitalouksien kulutuksen

muutos, %

-2,2%

0,6%

0,6%

- Asuntojen hintojen muu-

tos, %

-1,5%

0,5%

0,8%

Yhteensä, miljoonaa

euroa

54

26

0

80

2022

2023

2024

2025

Painottamat-

tomat

odotetut

luottotappiot

Toden-

näköisyys

Malliin

perustu-

vat va-

raukset

Korjaus

malliin

perustuviin

varauksiin

Erilliset

varaukset

Varaukset

yhteensä

Suomi

45

10%

Suotuisa skenaario

- BKT:n kasvu, %

0,7%

1,5%

1,2%

- Työttömyysaste, %

7,2%

7,4%

7,4%

- Kotitalouksien kulutuksen

muutos, %

0,5%

0,9%

1,3%

- Asuntojen hintojen muu-

tos, %

-4,4%

0,7%

2,6%

Perusskenaario

46

50%

47

24

0

71

- BKT:n kasvu, %

-0,3%

1,1%

1,0%

- Työttömyysaste, %

7,4%

7,7%

7,7%

- Kotitalouksien kulutuksen

muutos, %

-0,3%

0,6%

0,9%

- Asuntojen hintojen muu-

tos, %

-5,0%

0,0%

1,9%

Epäsuotuisa skenaario

50

40%

- BKT:n kasvu, %

-3,0%

0,1%

0,9%

- Työttömyysaste, %

8,2%

8,5%

8,4%

- Kotitalouksien kulutuksen

muutos, %

-2,7%

-0,8%

0,1%

- Asuntojen hintojen muu-

tos, %

-7,2%

-1,5%

0,4%

Yhteensä, miljoonaa

euroa

47

24

0

71

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

37

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Luottoriski lukuina

Kiinnitysluottopankin luotot yleisölle vähenivät 3 prosentillavuoden 2023aikana ja niitä oli vuoden lopussa 31,1 miljardiaeuroa

(32,1). Yrityksille annettujen luottojen osuus luotoistayleisölle oli 6 prosenttia (5) ja henkilöasiakkaille annettujenluottojen osuus

94 prosenttia (95). Luotonannon maturiteettijakaumatesitetään liitteessä 25. Odotettujen luottotappioidenlaskennassa Kiinnitys-

luottopankki käyttää käyttäytymisperusteista maturiteettia,joka on yleensä lyhyempi kuin sopimusperusteinenmaturiteetti. Kiin-

nitysluottopankki luotottaa vain Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä.Luottolupauksia oli 195,7 miljoonaa euroa (421,2).

Edellisvuoden tapaan Kiinnitysluottopankin varoihin eisisältynyt joukkolainoja tai muita korollisia arvopapereita.Saamisia luotto-

laitoksilta oli vuoden lopussa 1,0 miljardia euroa (1,8).Koko summa kohdistui emoyhtiöön.

Saamisia, joiden arvo on alentunut, oli vuoden 2023lopussa bruttomääräisesti 270,1 miljoonaa euroa(234,0). Niistä 99 prosent-

tia (97) liittyi henkilöasiakkaisiin. Kun näistä saamisistavähennetään 50,6 miljoonaa euroa (44,2) saatavakohtaisiaarvonalentu-

miskirjauksia, saamisia, joiden arvo on alentunut, olinettomääräisesti 219,5 miljoonaa euroa (189,8)eli 0,70 prosenttia (0,59)

luotoista yleisölle ennen taseeseen kirjattuja arvonalentumisia.Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista (tasoilla 1ja

2) taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli 29,8 miljoonaaeuroa (26,9). Lisätietoja on liitteessä 11 ”Luottosalkku ja siihen sisäl-

tyvät arvonalentumiset”.

Arvoltaan alentuneiden saamisten vakuudeksi saatujen varojenmäärä oli 557,5 miljoonaa euroa (319,7) vuoden2023 lopussa.

Arvoltaan alentuneet saamiset ja tunnusluvut

2023

2022

Arvoltaan alentuneet saamiset, brutto, miljoonaa euroa

270,1

234,0

- josta muut kuin järjestämättömät

27,6

30,5

- josta järjestämättömät

242,5

203,5

Saamiset, joiden arvo on alentunut / luototyhteensä, brutto, pistettä

1

84

69

Saamiset, joiden arvo on alentunut / luototyhteensä, netto, pistettä

2

68

56

Arvonalentumiset / tasojen 1 ja 2 saamiset, pistettä

3

9

8

Arvonalentumiset / saamiset yhteensä (tasoilla 1, 2 ja3), pistettä

4

25

21

Arvonalentumiset / saamiset tasolla 3, prosenttia

5

19

19

1

Luotot, joiden arvo on alentunut (taso 3), ennen arvonalentumisia / hankintamenoon arvostetut luotot ennen arvonalentumisia

2

Luotot, joiden arvo on alentunut (taso 3), arvonalentumisten jälkeen / hankintamenoon arvostetut luotot ennen arvonalentumisia

3

Arvonalentumiset (taso 1 ja 2) luotoista, joiden arvo ei ole alentunut / hankintamenoon arvostetut luotot, joiden arvo ei ole alentunut (tasot 1 ja 2)

4

Arvonalentumiset yhteensä (tasot 1,2 ja 3) / hankintamenoon arvostetut luotot ennen arvonalentumisia, pistettä

5

Arvonalentumiset (taso 3) luotoista, joiden arvo on alentunut / luotot (taso 3), joiden arvo on alentunut

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

38

0

10

20

30

40

50

60

70

6+

6

6-

5+

5

5-

4+

4

4-

3+

3

3-

2+

2

2-

1+

1

1-

%

12.2022

12.2023

0

10

20

30

40

6+

6

6-

5+

5

5-

4+

4

4-

3+

3

3-

2+

2

2-

1+

1

1-

%

12.2022

12.2023

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Luokitus-ja pisteytysjakauma

Yksitapa arvioidaluottolaatua onanalysoida luottojenjakautumista eriluottoluokkiin yritysasiakkaidenja luottolaitostensekä

kotitalouksien osalta. Keskimääräinen luottolaatu pysyikorkealla tasolla sekä yritysten että kotitalouksienluottosalkuissa vuonna

2023. Määrällisesti 14,3prosenttia (12,2) yritysasiakkaistasiirtyi parempaan luokkaan,kun taas 13,7prosenttia (12,2) siirtyialem-

paan luokkaan. Vastuiden osalta 11,7prosenttia (12,2) yritysasiakkaiden vastuista siirtyi ylempään luokkaan, kun taas 13,6 pro-

senttia (10,0) siirtyi alempaan luokkaan.Kotitalouksien osalta määrältään 29,4 prosenttia(51,6) siirtyi ylempään luokkaanja 30,0

prosenttia (18,3)alempaan luokkaan.Vastuidenosalta 29,5prosenttia (54,2)kotitalouksista siirtyiylempään luokkaanja 31,0

prosenttia (17,9) alempaan luokkaan.

Luokitusjakauma, yritysvastuut, sisäisten luottoluokitustenmenetelmä

Yritysvastuista 91 prosenttia (92) luokiteltiin vähintäänluokkaan 4- (asteikolla 6+ – 1-, jossa 6+ onparas ja 1- heikoin luokka).

Yritysvastuista 6 prosenttia (5) luokiteltiin korkeintaanluokkaan 1+. Järjestämättömät luotot eivät ole mukanaluokitusjakau-

massa.

Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut, sisäisten luottoluokitustenmenetelmä

Henkilöasiakkaista 93 prosenttia (94) pisteytettiin vähintäänluokkaan C- (asteikolla A+ – F-, jossa A+ on parasja F- heikoin

luokka), mikä tarkoittaa 1 prosentin tai pienempäämaksukyvyttömyyden todennäköisyyttä. Henkilöasiakkaista1 prosenttia (1)

pisteytettiin korkeintaanluokkaan F+. Järjestämättömät luotot eivät ole mukanapisteytysjakaumassa.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

39

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen luottojenluokitus/pisteytys

1

Miljoonaa euroa

Bruttokirjanpitoarvo 31.12.2023

Luokitus/pisteytys

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Varaukset

6 / A

17 737,5

78,1

0,4

17 816,0

-1,0

5 / B

6 876,9

332,4

0,8

7 210,1

-2,4

4 / C

2 233,4

652,6

1,7

2 887,7

-4,2

3 / D

966,9

605,3

2,0

1 574,2

-5,7

2 / E

296,4

336,5

1,3

634,2

-4,6

1 / F

192,1

473,0

16,1

681,2

-12,5

Standardimenetelmä / Luokittelematon

12,2

4,0

0,2

16,4

-0,4

0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)

40,8

68,4

247,6

356,8

-49,7

Sisäiset erät

2

1 011,7

-

-

1 011,7

-

Yhteensä

29 367,9

2 550,3

270,1

32 188,3

-80,5

Miljoonaa euroa

Bruttokirjanpitoarvo 31.12.2022

Luokitus/pisteytys

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Varaukset

6 / A

18 540,5

41,3

0,9

18 582,7

-1,1

5 / B

7 413,9

195,8

1,3

7 611,0

-2,5

4 / C

2 259,4

479,3

0,4

2 739,1

-3,6

3 / D

1 079,5

492,6

2,6

1 574,7

-5,3

2 / E

365,2

271,2

1,8

638,2

-3,8

1 / F

265,4

417,7

15,9

699,0

-12,8

Standardimenetelmä / Luokittelematon

8,2

2,3

0,2

10,7

-0,4

0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)

42,8

47,6

210,9

301,3

-41,6

Sisäiset erät

2

1 789,0

-

-

1 789,0

-

Yhteensä

31 763,9

1 947,8

234,0

33 945,7

-71,1

1

Kunkin saatavan tasoluokitus ja laskettu arvonalentuminen perustuvat tilanteeseen lokakuun 2023 (lokakuu 2022) lopussa. Saatavan määrä ja luottoluokitus perustuvat

tilanteeseen joulukuun 2023 (joulukuu 2022) lopussa. Osa joulukuun luottoluokituksen perusteella maksukyvyttömiksi määritellyistä saatavista eivät olleet maksukyvyttö-

miä lokakuun lopussa ja tämä näkyy tasoluokituksissa.

2

Vastuut konserniyhtiöille

Taseen ulkopuolisten erien luokitus/pisteytys

Miljoonaa euroa

Nimellismäärä 31.12.2023

Luokitus/pisteytys

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Varaukset

6 / A

131,3

0,2

-

131,5

0,0

5 / B

39,5

0,5

-

40,0

0,0

4 / C

10,4

2,1

-

12,5

0,0

3 / D

3,9

3,8

-

7,7

0,0

2 / E

-

1,6

-

1,6

0,0

1 / F

-

1,6

-

1,6

0,0

Standardimenetelmä / Luokittelematon

0,6

-

-

0,6

-

0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)

-

-

0,2

0,2

-

Yhteensä

185,7

9,8

0,2

195,7

0,0

Miljoonaa euroa

Nimellismäärä 31.12.2022

Luokitus/pisteytys

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Varaukset

6 / A

271,4

0,2

-

271,6

0,0

5 / B

94,6

0,3

-

94,9

0,0

4 / C

20,9

5,6

-

26,5

0,0

3 / D

15,8

6,0

-

21,8

-0,1

2 / E

0,6

1,9

-

2,5

0,0

1 / F

0,8

1,6

-

2,4

0,0

Standardimenetelmä / Luokittelematon

1,4

-

-

1,4

0,0

0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)

-

-

0,1

0,1

0,0

Yhteensä

405,5

15,6

0,1

421,2

-0,1

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

40

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Erääntyneet luotot

Alla olevassa taulukossa 6 päivää tai sitä kauemminerääntyneenä olleet luotot, yhteensä 375,3 miljoonaaeuroa (299,2), esite-

tään jaoteltuna yritys- ja henkilöasiakkaiden luottoihin.Luotto luokitellaan erääntyneeksi, jos mitä tahansapääomaan, korkoon

tai palkkioihin liittyväämaksusuoritusta ei ole tehty eräpäivään mennessä.

31.12.2023

31.12.2022

Miljoonaa euroa

Yritys-

asiakkaat

Henkilö-

asiakkaat

Yritys-

asiakkaat

Henkilö-

asiakkaat

6-30 päivää

4,6

128,9

1,7

120,8

31-60 päivää

1,9

56,7

2,0

45,5

61-90 päivää

2,6

24,5

0,3

19,0

>90 päivää

0,7

155,4

0,8

109,1

Yhteensä

9,8

365,5

4,8

294,4

Erääntyneet luotot / luotot yleisölle taseeseen kirjattujen arvon-

alentumisten jälkeen, %

0,6

1,2

0,3

1,0

Arvonalentumistappiot, netto

Nettomääräisiä arvonalentumistappioita kertyi -16,4 miljoonaaeuroa (-20,3), sisältäen varausten nettokasvun9,3 miljoonaa eu-

roa. Johdon harkintaan perustuvia suhdanneperusteisiavarauksia on kirjattu yhteensä 11,1 miljoonaa euroa (10,1) laskentamal-

lin tuottamien varausten lisäksi. Johdon harkintaan perustuvatjärjestämättömiin luottoihin liittyvät rakenteellisetvaraukset (14,8

miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa) on uudelleenallokoituja sisällytetty saatavaryhmäkohtaisten varausten prosessiinvuo-

den 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä. Taseeseen ei ole kirjattu rakenteellisia varauksia vuoden2023 lopussa.

Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja luottotappiotasot

2023

2022

Arvonalentumistappiot luotoista, netto, miljoonaaeuroa

-16,4

-20,3

Luottotappiotaso, pistettä

5,3

6,3

- josta taso 3

4,4

5,9

- josta tasot 1 ja 2

0,9

0,4

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

41

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Luottojen ja arvonalentumisten muutokset

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojenkirjanpitoarvo, ennen arvonalentumisia

Keskuspankit ja luottolaitokset

Yleisö

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Avaava tase 1.1.2023

1 813,0

-

-

1 813,0

29 950,9

1 947,7

234,2

32 132,8

Syntymä- ja saantihetket

1

-

-

-

-

2 871,1

-

-

2 871,1

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)

-

-

-

-

-683,0

683,0

-

0,0

Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)

-

-

-

-

-

-9,4

9,4

0,0

Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)

-

-

-

-

-23,4

-

23,4

0,0

Takaisinmaksut ja myynnit

2

-770,9

-

-

-770,9

-4 057,3

-300,1

-67,9

-4 425,3

Toteutuneet luottotappiot

-

-

-

-

-

-

-7,9

-7,9

Muut muutokset

3

-

-

-

-

267,6

229,0

79,0

575,6

Päättävä tase 31.12.2023

1 042,1

-

-

1 042,1

28 325,9

2 550,2

270,2

31 146,3

Yhteensä

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yh-

teensä

Avaava tase 1.1.2023

31 763,9

1 947,7

234,2

33 945,8

Syntymä- ja saantihetket

1

2 871,1

-

-

2 871,1

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)

-683,0

683,0

-

0,0

Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)

-

-9,4

9,4

0,0

Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)

-23,4

-

23,4

0,0

Takaisinmaksut ja myynnit

2

-4 828,2

-300,1

-67,9

-5 196,2

Toteutuneet luottotappiot

-

-

-7,9

-7,9

Muut muutokset

3

267,6

229,0

79,0

575,6

Päättävä tase 31.12.2023

29 368,0

2 550,2

270,2

32 188,4

Keskuspankit ja luottolaitokset

Yleisö

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

so 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Avaava tase 1.1.2022

923,1

-

-

923,1

28 544,1

2 182,9

233,4

30 960,3

Syntymä- ja saantihetket

1

-

-

-

-

4 774,3

-

-

4 774,3

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)

-

-

-

-

100,6

-100,6

-

0,0

Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)

-

-

-

-

-

-28,7

28,7

0,0

Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)

-

-

-

-

-17,2

-

17,2

0,0

Takaisinmaksut ja myynnit

2

-

-

-

-

-3 757,2

-285,6

-46,0

-4 088,8

Toteutuneet luottotappiot

-

-

-

-

-

-

-6,5

-6,5

Muut muutokset

3

889,9

-

-

889,9

306,3

179,7

7,3

493,3

Päättävä tase 31.12.2022

1 813,0

-

-

1 813,0

29 950,9

1 947,7

234,2

32 132,8

Yhteensä

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso

3

Yhteensä

Avaava tase 1.1.2022

29 467,2

2 182,9

233,4

31 883,5

Syntymä- ja saantihetket

1

4 774,3

-

-

4 774,3

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)

100,6

-100,6

-

0,0

Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)

-

-28,7

28,7

0,0

Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)

-17,2

-

17,2

0,0

Takaisinmaksut ja myynnit

2

-3 757,2

-285,6

-46,0

-4 088,8

Toteutuneet luottotappiot

-

-

-6,5

-6,5

Muut muutokset

3

1 196,2

179,7

7,3

1 383,2

Päättävä tase 31.12.2022

31 763,9

1 947,7

234,2

33 945,8

1

Sisältää vuoden aikana myönnetyt luotot

2

Sisältää luottojen takaisinmaksut

3

Nostot edellisillä kausilla myönnetyistä sitoumuksista (lainat yleisölle) ja muutokset Nordea Bank Oyj:ssä olevissa talletuksissa (saamiset luottolaitoksilta)

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

42

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojenarvonalentumisten muutokset

Keskuspankit ja luottolaitokset

Yleisö

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Avaava tase 1.1.2023

-

-

-

-

-4,7

-22,2

-44,2

-71,1

Syntymä- ja saantihetket

-

-

-

-

-0,5

-

-

-0,5

Siirrot tasolta 1 tasolle 2

-

-

-

-

0,8

-14,8

-

-14,0

Siirrot tasolta 1 tasolle 3

-

-

-

-

0,0

-

-3,7

-3,7

Siirrot tasolta 2 tasolle 1

-

-

-

-

-0,2

7,0

-

6,8

Siirrot tasolta 2 tasolle 3

-

-

-

-

-

1,5

-6,4

-4,9

Siirrot tasolta 3 tasolle 1

-

-

-

-

0,0

-

0,4

0,4

Siirrot tasolta 3 tasolle 2

-

-

-

-

0,0

-0,7

6,2

5,5

Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa

-

-

-

-

0,7

1,0

-6,0

-4,3

Takaisinmaksut ja myynnit

-

-

-

-

0,4

1,9

3,1

5,4

Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet

luottotappiot

-

-

-

-

-

-

-

-

Päättävä tase 31.12.2023

-

-

-

-

-3,5

-26,3

-50,6

-80,4

Yhteensä

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yh-

teensä

Avaava tase 1.1.2023

-4,7

-22,2

-44,2

-71,1

Syntymä- ja saantihetket

-0,5

-

-

-0,5

Siirrot tasolta 1 tasolle 2

0,8

-14,8

-

-14,0

Siirrot tasolta 1 tasolle 3

0,0

-

-3,7

-3,7

Siirrot tasolta 2 tasolle 1

-0,2

7,0

-

6,8

Siirrot tasolta 2 tasolle 3

-

1,5

-6,4

-4,9

Siirrot tasolta 3 tasolle 1

0,0

-

0,4

0,4

Siirrot tasolta 3 tasolle 2

0,0

-0,7

6,2

5,5

Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa

0,7

1,0

-6,0

-4,3

Takaisinmaksut ja myynnit

0,4

1,9

3,1

5,4

Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet

luottotappiot

-

-

-

-

Päättävä tase 31.12.2023

-3,5

-26,3

-50,6

-80,4

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

43

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojenarvonalentumisten muutokset

Keskuspankit ja luottolaitokset

Yleisö

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Avaava tase 1.1.2022

-

-

-

-

-4,8

-20,7

-31,5

-57,0

Syntymä- ja saantihetket

-

-

-

-

-1,2

-

-

-1,2

Siirrot tasolta 1 tasolle 2

-

-

-

-

0,4

-11,0

-

-10,6

Siirrot tasolta 1 tasolle 3

-

-

-

-

0,0

-

-3,8

-3,8

Siirrot tasolta 2 tasolle 1

-

-

-

-

-0,4

8,3

-

7,9

Siirrot tasolta 2 tasolle 3

-

-

-

-

-

1,0

-7,4

-6,4

Siirrot tasolta 3 tasolle 1

-

-

-

-

-0,1

-

1,3

1,2

Siirrot tasolta 3 tasolle 2

-

-

-

-

-

-0,5

3,1

2,6

Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa

-

-

-

-

0,9

-1,3

-11,0

-11,4

Takaisinmaksut ja myynnit

-

-

-

-

0,5

2,0

5,0

7,5

Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet

luottotappiot

-

-

-

-

-

-

0,1

0,1

Päättävä tase 31.12.2022

-

-

-

-

-4,7

-22,2

-44,2

-71,1

Yhteensä

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yh-

teensä

Avaava tase 1.1.2022

-4,8

-20,7

-31,5

-57,0

Syntymä- ja saantihetket

-1,2

-

-

-1,2

Siirrot tasolta 1 tasolle 2

0,4

-11,0

-

-10,6

Siirrot tasolta 1 tasolle 3

0,0

-

-3,8

-3,8

Siirrot tasolta 2 tasolle 1

-0,4

8,3

-

7,9

Siirrot tasolta 2 tasolle 3

-

1,0

-7,4

-6,4

Siirrot tasolta 3 tasolle 1

-0,1

-

1,3

1,2

Siirrot tasolta 3 tasolle 2

-

-0,5

3,1

2,6

Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa

0,9

-1,3

-11,0

-11,4

Takaisinmaksut ja myynnit

0,5

2,0

5,0

7,5

Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet

luottotappiot

-

-

0,1

0,1

Päättävä tase 31.12.2022

-4,7

-22,2

-44,2

-71,1

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

44

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Taseen ulkopuolisista eristä kirjattujen arvonalentumisten muutokset

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Avaava tase 1.1.2023

-0,1

-0,1

-

-0,2

Syntymä- ja saantihetket

0,0

0,0

-

0,0

Siirrot tasolta 1 tasolle 2

0,0

0,0

-

0,0

Siirrot tasolta 1 tasolle 3

0,0

-

-

0,0

Siirrot tasolta 2 tasolle 1

0,0

0,0

-

0,0

Siirrot tasolta 2 tasolle 3

-

0,0

-

0,0

Siirrot tasolta 3 tasolle 1

-

-

-

-

Siirrot tasolta 3 tasolle 2

-

0,0

-

0,0

Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa

0,1

0,0

-

0,1

Takaisinmaksut ja myynnit

0,0

0,0

-

0,0

Päättävä tase 31.12.2023

0,0

-0,1

-

-0,1

Miljoonaa euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Avaava tase 1.1.2022

0,0

-0,2

-

-0,2

Syntymä- ja saantihetket

-0,1

-0,1

-

-0,2

Siirrot tasolta 1 tasolle 2

0,0

0,0

-

0,0

Siirrot tasolta 1 tasolle 3

0,0

-

-

0,0

Siirrot tasolta 2 tasolle 1

0,0

0,1

-

0,0

Siirrot tasolta 2 tasolle 3

-

0,0

-

0,1

Siirrot tasolta 3 tasolle 1

0,0

-

-

0,0

Siirrot tasolta 3 tasolle 2

-

0,0

-

0,0

Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa

0,0

0,1

-

0,1

Takaisinmaksut ja myynnit

0,0

0,0

-

0,0

Päättävä tase 31.12.2022

-0,1

-0,1

-

-0,2

Markkinariski

Markkinariski tarkoittaa tappioriskiä joko kaupankäyntivarastossatai muussa rahoitustoiminnassa, joka johtuu markkinahintojen

ja markkina-arvoon tai rahoituskatteeseen vaikuttavienparametrien muutoksista. Markkinariskiä esiintyyriippumatta erien kirjan-

pitokäsittelystä.

Koska Kiinnitysluottopankilla ei ole lainkaan kaupankäyntivarastoonkuuluvia saamisia, sen markkinariski rajoittuu rahoitusta-

seen korkoriskiin (IRRBB).IRRBB määritellään korkojen epäedullisista muutoksista johtuvanaolemassa olevana tai mahdolli-

sena riskinä Kiinnitysluottopankin pääomalle tai tuotoille.Markkinariskejä hallitaan keskitetysti GT:ssa tuottojen ja taloudellisen

arvon näkökulmasta ja niihin sisältyy erilaisia korkolattiastaaiheutuvia riskejä joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskunja asiakas-

sopimusten osalta (gap risk, basis risks, option risk).

GT vastaa kokonaisvaltaisesti rahoitustaseen markkinariskienhallinnasta Nordea-konsernin taseessa, mukaanlukien Kiinnitys-

luottopankki. Vastuut markkinariskin hallinnasta on kuvattu konserninsisäisissä ulkoistussopimuksissa.Kiinnitysluottopankin

riskienhallinta on suurelta osin integroitu konserninriskienhallintaan, jotta markkinariskiä hallitaan kokokonsernissa mahdolli-

simman tehokkaasti. GT ja GR vastaavat riskientunnistamisesta, valvonnasta ja raportoinnista.

Kokonaisvaltaista ja räätälöityä stressitestausta käytetäänosana riskienhallinnan viitekehystä mittaamaanmarkkinariskiin liitty-

vää riskinottohalukkuutta ja kalibroimaan Kiinnitysluottopankinkannalta olennaisten markkinariskitekijöiden seurantaanja hallin-

taan käytettäviä raja-arvoja. Markkinariskiin liittyvän riskinottohalukkuudenrajat hyväksyy Kiinnitysluottopankin hallitus.

Suomen luottomarkkinoiden rakenteesta johtuen suurin osaKiinnitysluottopankin luotoista on vaihtuviin Euribor-liitännäisiinkor-

koihin sidottuja ja niiden viitekoron arvo ei voi laskeaalle nollan, kun taas kiinteäkorkoisia luottojaon vain pieni osa luottosal-

kusta. Näin ollen myös tukkurahoitus lasketaanliikkeelle tai vaihdetaan vaihtuvakorkoiseenmuotoon. Tästä syntyvä jäännös-

arvo gap riskin ja kiinteän riskin välillä hallinnoidaanKiinnitysluottopankin puolesta GT:ssa. Suora nettokorkoriski, joka aiheutuu

jäljelle jäävistä hinnoittelueroista, sekä rajallinen kiinteäkorkoriski suojataan koronvaihtosopimuksilla (IRS)ja yliyön indeksin-

vaihtosopimuksilla (OIS), jotka ovat osittain suojauslaskennanpiirissä. Käyvän arvon suojaus ja rahavirransuojaus on kuvattu

yksityiskohtaisemmin Liitteessä 12 ”Johdannaiset jasuojauslaskenta”.

Kiinnitysluottopankin rahoitustaseen korkoriskiä mitataan rakenteellisenkorkoriskin (SIIR) ja taloudellisen arvon stressimenetel-

män (EV) avulla.

Rakenteellinen korkoriski

Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Kiinnitysluottopankillekertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12kuukauden

aikana kaikkien korkojen muuttuessa kahden prosenttiyksikönverran. Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, jokasyntyy

tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen,volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista.SIIR-

mallissa oletetaan taseen pysyvän muuttumattomanaja siinä käytetään asiakaskäyttäytymiseen perustuvaaennakkomaksujen

mallinnusta. Lisäksi SIIR-mallissa huomioidaan Suomenpankkisääntelyssä asetettu korkolattia, joka estääkotitalousasiakkai-

den negatiiviset korot.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

45

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Rakenteellista korkoriskiä mitataan Kiinnitysluottopankissadynaamisilla simulaatioilla, joissa lasketaanuseita rahoituskatetta

koskevia skenaarioita ja verrataan niiden ja rahoituskatettakoskevan perusodotuksen välisiä eroja. Käytössäon useita korkos-

kenaarioita. Hallitus on asettanut riskilimiitin kahdellekorkoskenaariolle (nouseva ja laskeva korkoskenaario).Nämä skenaariot

mittaavat markkinakorkotason kahden prosenttiyksikön muutoksenvaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukaudenajanjaksolla,

jolloin taseen oletetaan pysyvän muuttumattomana. Laskennassaotetaan huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteetja Nor-

dean omia korkoja koskeva päätöksentekoprosessi.

Rakenteellisen korkoriskin riskilimiitin asettamisessaon kiinnitetty huomiota taloudellisen rakenteen optimointiin,riskinoton tasa-

painottamiseen ja luotettavaan tuloskasvuun. GT vastaarakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta.Nousevien korko-

jen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2023 lopussa18 miljoonaa euroa (-7). Laskevien markkinakorkojenrakenteellinen kor-

koriski oli -18 miljoonaa euroa (14). Esitettyjen lukujenmukaan rahoituskate kasvaa, jos korot nousevat,ja pienenee, jos korot

laskevat.

Taloudellisen arvon stressimenetelmä(Economic value Stress test)

Taloudellisen arvon stressimenetelmä arvioi koron muutoksista aiheutuneita taloudellisen arvon muutoksiarahoitustaseen varoi-

hin, velkoihin sekä korollisiin johdannaisvastuisiin kirjanpitoluokituksistaja marginaaleista riippumatta. Menetelmässä mitataan

rahoitustaseen oman pääoman taloudellisen arvon muutoksiaBasel-komitean määrittämien kuuden eri korkoskenaarionkautta.

Vastuiden raja-arvona käytetään tämän mittausjärjestelmän antamaa suurinta arvoa.

Taloudellisen arvon menetelmä perustuu taseen divestointiin hyödyntäen termiinikäyriä maksukäyttäytymisenmallinnuksessa.

SIIR -mallin tapaan myös EV -mallissa huomioidaanSuomen pankkisääntelyssä asetettu korkolattia, jokaestää kotitalousasiak-

kaiden negatiiviset korot.

Kiinnitysluottopankin markkinariski

Miljoonaa euroa

31.12.2023

31.12.2022

Korkoriski

Rakenteellinen korkoriski (SIIR), -2 %

-17,9

14,1

Rakenteellinen korkoriski (SIIR), +2 %

17,9

-7,0

Taloudellisen arvon stressimenetelmä (EV)

-36,2

6,8

Operatiivinen riski

Operatiivinen riski määritellään Nordeassa riskiksi, jokaaiheutuu sisäisten prosessien puutteellisuudestatai virheellisestä toi-

minnasta, ihmisistä tai järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä.Operatiivinen riski sisältää juridiset riskit. Tappioriskiin sisältyy välit-

tömiä tai välillisiä taloudellisia tappioita muun muassalakisääteisistä sanktioista, oikeudellisista riskeistä, maineenkärsimisestä

tai liiketoimintaprosesseihin kohdistuvista häiriöistä.

Operatiivinen riski kuuluu olennaisena osana Nordeanliiketoimintaan. Johtajat ovat vastuussa toimivaltaansakuuluvien operatii-

visten riskien hallinnasta ja rajoittamisesta määriteltyjen riskilimiittienja riskinottohalukkuuden puitteissa.

Kiinnitysluottopankki ei havainnut mitään merkittävää lisääntyneenepävarmuuden ja jatkuvien geopoliittisten konfliktienaiheut-

tamaa kasvua operatiivisissa tappioissa. Kiinnitysluottopankkion seurannut geopoliittista tilannetta Euroopassa ja Lähi-Idässä

tiiviisti vuonna 2023 ja myös jatkaa sen seuraamista.Tietoverkkoturvallisuuden ja osin myös fyysisen turvallisuudenuhkata-

sojen nähtiin kohonneen ja lisääntyneeseen riskiin vastattiintarvittavilla toimilla.

Operatiivisten riskien hallintaan sisältyy kaikki toiminta,jonka tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja mitata,vastata ja vähentää, ja

valvoa ja seurata riskejä ja raportoida niistä. Riskienhallintaa on tukemassa useita prosesseja, kutenesimerkiksi riskien ja val-

vonnan itsearviointi, muutosriskin hallinta ja hyväksyntä, poikkeamienhallinta, skenaarioanalyysi, liiketoiminnan jatkuvuudenja

kriisien hallinta, tietoturvan hallinta, kolmansien osapuoltenriskiarviointi, vakuutusriskin hajauttaminen jamerkittävät operatiivi-

set prosessit. Joitakin näistä prosesseista kuvataantarkemmin seuraavissa kappaleissa. Riskinottoa hallinnoidaanriskinottoha-

lukkuuden mukaisilla rajoilla. Riskinottohalukkuuslausunto(Risk Appetite Statement, RAS) määrittelee

-

riskinottohalukkuuden ylittävän jäännösriskitason ja riskienlievittämistoimia koskevat vaatimukset

-

poikkeamista syntyvän kokonaistappion.

Nordea-konsernissa liiketoiminta-alueet ja yksiköt vastaavat omaanliiketoimintaansa liittyvien operatiivisten riskien hallinnasta

ja rajoittamisesta. Kiinnitysluottopankki vastaa omastaliiketoiminnastaan aiheutuvien operatiivisten riskienhallinnasta ja rajoitta-

misesta sekä riskienhallinnan seuraamisesta tärkeimmissäpalveluja tuottavissa Nordea Bank Oyj:n liiketoimintayksiköissä.

Kiinnitysluottopankki on ottanut käyttöön Nordea-konserninoperatiivisten riskien hallintaperiaatteet. Kiinnitysluottopankinopera-

tiiviset riskit ovat pitkälti johdettavissa Nordea BankOyj:n operatiivisista riskeistä, koska suurin osaliiketoiminnoista on ulkois-

tettu Nordea Bank Oyj:lle. Kiinnitysluottopankki tekeeoman arvion tärkeimmistä riskeistä, jotka onhallittava, ja säätelee niiden

hallintaa palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa tehdyissäpalvelusopimuksissa.

Kiinnitysluottopankin CRO-toiminto vastaa Kiinnitysluottopankinensimmäisen puolustuslinjan operatiivisen riskinhallinnanseu-

rannasta ja valvonnasta ja seuraa yhtiön toimintaasille määritellyn riskinottohalukkuuden puitteissa. GroupOperational Risk

(GOR) -yksikkö, joka toimii Group Riskin (GR) alaisuudessamuodostaa toisen puolustuslinjan riskinhallintatoiminnonkonser-

nissa ja vastaa operatiivisen riskin hallintakehikonkehittämisestä ja ylläpidosta sekä ensimmäisen puolustuslinjanoperatiivisen

riskinhallinnan seurannasta ja valvonnasta. GOR tarjoaapalvelua Kiinnitysluottopankille sen kanssa tehdyn palvelusopimuksen

mukaisesti.

Riskien ja valvonnan itsearviointiprosessi antaa yleiskuvanja arvion operatiivista ja compliance-riskeistä konsernissasekä lisää

riskitietoisuutta ja mahdollistaa riskien tehokkaan arvioimisen,valvonnan ja lievittämisen.

Muutosriskien hallinta-ja hyväksymiskehikko varmistaa, että muutosten(esim. tuote- tai prosessimuutokset) taloudellisetja ei-

taloudelliset riskit ymmärretään ja että niitä voidaan riskistrategianja riskinottohalukkuuden puitteissa riittävästi hallita,ennen

kuin muutos on hyväksytty, toteutettu ja saatettu voimaan.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

46

Liite 2Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu

Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kriisien hallinta varmistaayhtiön kyvyn selviytyä poikkeuksellisista tilanteista jakriiseistä. Liiketoi-

minnan jatkuvuussuunnitelmassa kuvataan toimintamallit,joiden avulla poikkeaviin tilanteisiin vastataan, niistäselvitään ja pala-

taan normaaliin toimintaan. Jatkuvuussuunnitelmat perustuvatliiketoimintavaikutusten analyysiin, ja ne testataanvähintään ker-

ran vuodessa. Testin tavoitteena on varmistaa suunnitelmien toimivuus ja löytää tärkeimmätkehitystarpeet. Koska Nordea Bank

Oyj hoitaa suuren osan Kiinnitysluottopankin prosesseista,analyysi tehdään Nordean palveluja tarjoavienyksiköiden kanssa

yhteistyönä.

Operatiivisten riskien hallinnan tuloksista raportoidaanKiinnitysluottopankin hallitukselle neljännesvuosittaintai tarpeen mukaan

välittömästi.

Konsernin sisäinen riippuvuus

Kiinnitysluottopankin liiketoiminta on tiiviisti sidoksissa NordeaBank Oyj:n ja sen palveluja tarjoavien yksiköidentoimintaan.

Tämä riippuvuus on yhtiön suurin operatiivinen riski. Esimerkiksijos Nordea Bank Oyj lopettaisi palvelujentarjoamisen tai jät-

täisi muuten täyttämättä velvoitteensa Kiinnitysluottopankille,Kiinnitysluottopankin liiketoiminta kärsisi. Tämä riskion otettu huo-

mioon kehittämällä Nordea Bank Oyj:n tarjoamien palvelujenentistä tiukempaa valvontaa ja niitä koskevaa raportointia.

Taloudellisen raportoinnin riski

Taloudellisen raportoinnin riskillä tarkoitetaan riskiä virheistä tai puutteista taloudellisessa raportoinnissa,viranomaisraportoin-

nissa ja selvityksissä, veroraportoinnissa ja ympäristöasioihin,sosiaalisiin asioihin ja hallintotapaan liittyvissä selvityksissä.Ul-

koistussopimusten mukaisesti Group Finance (GF)vastaa Kiinnitysluottopankin taloudellisen raportoinnin riskienhallinnasta.

GF tuottaa konserninlaajuiset valvontarakenteet taloudellisenraportoinnin riskien hallintaan. KiinnitysluottopankinCRO-toiminto

vastaa riskienhallinnan riippumattomasta seurannasta yhdessäGroup Riskin kanssa, ja raportoi havainnoistaanyhtiön hallituk-

selle neljännesvuosittain.

Operatiivisiin riskeihin liittyvät tappiot ovat pysyneeterittäin vähäisinä, eikä vuonna 2023 esiintynytolennaisia Kiinnitysluotto-

pankkiin vaikuttavia tapahtumia.

Compliance-riski

Compliance-riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuusäännösten noudattamatta jättämisestä.

Compliance-riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeenpuolustuslinjaan. Liiketoiminta-alueet, juridiset yksikötja konsernitoi-

minnot ensimmäisessä puolustuslinjassa vastaavat omastapäivittäisestä riskienhallinnastaan sekä compliance-riskienvalvon-

nasta. Johto vastaa kaikilla tasoilla liiketoiminnasta riskirajojen,päätettyjen ohjeiden ja riskienhallintaprosessienmukaisesti.

Konsernin sisäinen tarkastus muodostaa kolmannen puolustuslinjanja tekee tarkastuksia ja toimii sidosryhmien varmistajana

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosesseissa.

Group Compliance (GC)-yksikkö toisessa puolustuslinjassavalvoo konsernin riskejä ja koordinoi, tukeeja tarkkailee konsernin

compliance-riskien hallinnan tehokkuutta ja eheyttä.GC tarjoaa riippumattoman näkemyksen asiaankuuluviensääntöjen ja

säännösten noudattamisesta ja neuvoo, tukee ja kouluttaaensimmäistä puolustuslinjaa siinä, miten compliance-velvoitteetvoi-

daan täyttää mahdollisimman tehokkaasti. GC raportoi neljännesvuosittainkaikista merkittävistä compliance-riskeistä Kiinnitys-

luottopankin johtoryhmälle ja hallitukselle ja kertoonäille Kiinnitysluottopankin riskitilanteesta suhteessaennalta määriteltyyn

riskinottohalukkuuteen ja riskinsietokykyyn. Neljännesvuosiraporttisisältää myös GC:n havainnot Kiinnitysluottopankinriskien-

hallinnan ja -valvonnan tehokkuudesta. Valvontatoimintojen riskiraportointi mahdollistaatehokkaat ja riskiperusteiset päätöksen-

tekomenettelyt ja lähestymistavan Kiinnitysluottopankin hallitukselleja tarkastusvaliokunnalle.

GC on nimittänyt yhtiölle Compliance Officerin (CO), jokatukee ja neuvoo Kiinnitysluottopankkia complianceenliittyvissä asi-

oissa. CO hoitaa pelkästään Kiinnitysluottopankinasioita, ja hän voi hyödyntää koko GC-yksikön resursseja.Yhtiön CO vastaa

Kiinnitysluottopankin compliance-asioiden yleisestä toimintasuunnitelmastaja siitä, että toimet ovat linjassa konsernincompli-

ance-suunnittelun kanssa. Lisäksi Nordeassa jatketaaninvestointeja tehostettuihin compliance-standardeihinja -prosesseihin

sekä compliance-toimintojen riittäviin resursseihin. Nordea-konserniinkuuluvana tytäryhtiönä Kiinnitysluottopankki hyötyykon-

sernissa tehdystä työstä.

Talousrikosten ehkäisy

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on riippuvainen NordeaBank Oyj:stä talousrikosten ehkäisyyn liittyvissä toimenpiteissä.Kiinni-

tysluottopankin tärkeimpiin valvontamenetelmiin kuuluurahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseensekä pakotetarkis-

tusvelvoitteiden täyttämiseen liittyvän toiminnan seurantaNordea Bank Oyj:ssä. Varmistaakseen tarkoituksenmukaisen osaami-

sen yhtiössä Kiinnitysluottopankki on jatkanut vuoden 2023 aikanarahanpesun estämistä koskevaa tehostettuakoulutusta koko

henkilöstölle. Talousrikosten ehkäisyn valvontaympäristöä on lisäksi tehostettu lisäämällä säännöllistäyhteistyötä keskeisten

sidosryhmien kanssa.

Kehittyvien riskien hallitseminen

Käyttäessään Nordea-konsernin operatiivisten riskienhallintakehikkoa Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj varmistaajatkuvasti

soveltavansa uusimpia riskiluokitteluja ja prosesseja oikea-aikaisesti.Uusia kehittyviä riskialueita tarkkaillaan tehostetusti ja

materiaalisten riskien luetteloa päivitetään tarpeenmukaan riittävän riskienhallinnan ja raportoinninvarmistamiseksi.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

47

Liite 3Segmenttiraportointi

Toimintasegmenttien tuloksen laskenta

Laskentaperiaatteet ja toimintasegmenttien väliset allokoinnitvastaavat ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälleraportoituja

tietoja. Kiinnitysluottopankissa on määritelty ylimmäksi operatiiviseksipäätöksentekijäksi Kiinnitysluottopankin hallitus.

Toimintasegmentit

Kiinnitysluottopankin taloudelliset tulokset esitetään yhtenäkokonaisuutena. Kiinnitysluottopankin koko toimintaliittyy vakuudel-

listen lainojen liikkeeseenlaskuun. Toimitusjohtaja valmistelee kaikki merkittävät Kiinnitysluottopankin päätöksetja päätökset

tekee hallitus. Kiinnitysluottopankin liiketoimintamallin,toiminnan luonteen ja hallintorakenteiden vuoksiraportointi on järkevää

tehdä koko yhtiöstä yhtenä toimintasegmenttinä.

Liite 4Korkotuotot ja korkokulut

Miljoonaa euroa

2023

2022

Korkotuotot

Korkotuotot efektiivisen koron menetelmällä

Saamisista luottolaitoksilta

39,4

5,8

Luotoista yleisölle

1 011,2

337,3

Efektiivisen koron laskentaan sisällytettävät palkkiot

11,5

11,9

Korot rahoitusvaroja suojaavista johdannaisista

131,1

18,7

Muut korkotuotot

7,6

21,6

Muut

Korkotuotot johdannaissopimuksista, netto

5,3

19,5

Korkotuotot yhteensä

1 206,1

414,8

- josta velkojen negatiivista tuottoa

-

21,6

Korkokulut

Korkokulut efektiivisen koron menetelmällä

Veloista luottolaitoksille

-325,8

-42,8

Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista

-452,6

-114,1

Korkotuotot johdannaissopimuksista, netto

-149,2

31,2

Muut korkokulut

-12,8

-19,9

Korkokulut yhteensä

-940,4

-145,6

- josta varojen negatiivista tuottoa

-

-1,7

Rahoituskate

265,7

269,2

Arvoltaan alentuneista saamisista kertyneiden korkojen osuuskorkotuotoista oli 4,2 miljoonaa euroa (2,8).

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

48

Liite 5Palkkiotuotot ja –kulut, netto

Miljoonaa euroa

2023

2022

Arvopaperivälitys, arvopaperien liikkeeseenlaskut ja corporatefinance -toiminta

-0,7

-0,4

- josta kulut

-0,7

-0,4

Luotonanto

13,7

11,9

- josta tuotot

13,7

11,9

Takaukset ja maksuvalmius

-5,7

-7,5

- josta kulut

-5,7

-7,5

Muut palkkiot

0,0

0,0

- josta tuotot

0,0

0,0

- josta kulut

0,0

0,0

Yhteensä

7,4

4,0

Sellaisista rahoitusvaroista ja -veloista, joita eikirjata käypään arvoon tuloslaskelman kautta, saadutpalkkiotuotot olivat 13,7

miljoonaa euroa (11,9). Näitä tuottoja ei oteta huomioon efektiivistä korkoamääritettäessä.

Takaukset ja maksuvalmius koostuu Nordea Bank Oyj:n palveluistaan veloittamista kuluista. Takauskulut liittyvät Nordea Pankki

Suomi Oyj:n alun perin liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin,joihin liittyville haltijasuorituksille Nordea BankOyj on antanut

takauksen Kiinnitysluottopankin puolesta. Maksuvalmiuskulutliittyvät sopimukseen, jonka perusteella NordeaBank Oyj takaa

Kiinnitysluottopankin päivittäisen toiminnan maksuvalmiustarpeet.Takauskulut olivat yhteensä -3,3 miljoonaa euroa (-4,9) ja

maksuvalmiuskulut -2,4 miljoonaa euroa (-2,6).

Liite 6Nettotulos käypään arvoon arvostettavistaeristä

Miljoonaa euroa

2023

2022

Korkosidonnaiseterät ja valuuttakurssimuutokset

-10,9

10,9

Yhteensä

-10,9

10,9

Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto

Miljoonaa euroa

2023

2022

Rahoitusvarat, jotka on arvostettu käypään arvoon muidenlaajan tuloksen erien kautta

1

2,6

-

Rahoitusvarat ja -velat, jotka on määrätty arvostettavaksikäypään arvoon tulosvaikutteisesti

180,8

-577,1

Rahoitusvarat, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

2

333,6

-648,8

Rahoitusvelat, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

2

-527,9

1 236,7

Valuuttakurssimuutokset (pl. valuuttasuojaukset)

0,0

0,1

Yhteensä

-10,9

10,9

1

Kiinnitysluottopankin taseessa oli vuoden 2023 aikana likviditeettipuskurina käytettyjä velkapapereita, jotka korvattiin keskuspankkitalletuksilla ennen vuoden loppua

2

Koostuvat lähinnä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien suojattujen varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksista korkoriskin suojauksessa. Lisätietoja on liitteen

1 Tilinpäätösperiaatteet osassa Käyvän arvon suojaus.

Liite 7Henkilöstökulut

Miljoonaa euroa

2023

2022

Palkat ja palkkiot

-1,5

-1,4

Eläkekulut (erittely alla)

-0,3

-0,2

Sosiaaliturvamaksut

0,0

-0,1

Voittopalkkiojärjestelmä

-0,1

0,0

Muut henkilöstökulut

0,0

0,0

Yhteensä

-1,9

-1,7

Miljoonaa euroa

2023

2022

Eläkekulut:

Etuuspohjaiset eläkejärjestelmät

0,0

0,0

Maksuperusteiset eläkejärjestelmät

-0,3

-0,2

Yhteensä

-0,3

-0,2

Palkitsemista koskevien tietojen julkistaminen pohjoismaistenpankkivalvontaviranomaisten ja yleisten määräysten

mukaan

Säännösten mukaiset kvalitatiiviset tiedot esitetään Nordeanhallituksen toimintakertomuksen erillisessä palkitsemistakoske-

vassa osassa. Kvantitatiiviset tiedot puolestaan julkaistaanerillisessä raportissa Nordean kotisivuilla (www.nordea.com) viikkoa

ennen Nordean varsinaista yhtiökokousta 21. maaliskuuta2024.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

.

Vuosikertomus 2023

49

Liite 7Henkilöstökulut, jatkuu

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut palkkiot

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen jäsenistäoli 31.12.2023neljä Nordea Bank Oyj:n palveluksessa, ja kolmejäsentä

oli ulkopuolisia. Nordea Bank Oyj:n palveluksessa olevillehallituksen jäsenille ei maksettu erillisiä palkkioita.Ulkopuolisille halli-

tuksen jäsenille maksettiin palkkioita 76 000 euroavuodelta 2023 (77 250). Nordea Bank Oyjmaksoi muiden hallituksen jäsen-

ten palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut. Toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja muut henkilöstökuluton esitetty alla.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajallemaksetut palkkiot

Kiinteä palkka

Edut

Yhteensä

Euroa

2023

2023

2023

Toimitusjohtaja

Jussi Pajala

251 070

15 394

266 464

Kiinteä palkka

Edut

Yhteensä

Euroa

2022

2022

2022

Toimitusjohtaja

Jussi Pajala

197 427

31 338

228 766

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajallaei ollut vuoden 2023 eikä vuoden 2022 lopussaetuuspohjaisia eläkejärjes-

telyjä.

Luotot Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalleja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksenjäsenille

Taseessa olevat

rahalainat

Maksetut korot

Taseessa olevat

rahalainat

Maksetut korot

Euroa

31.12.2023

2023

31.12.2022

2022

Toimitusjohtaja

Jussi Pajala

306 608

6 127

426 616

3 646

Hallituksen jäsenet

506 791

16 242

495 550

6 191

Yhteensä

813 399

22 369

922 166

9 837

Johtoon kuuluville avainhenkilöille annettuja luottojaoli 1 618 718 euroa (1 398 807) ja korkotuottojanäistä luotoista kertyi 45

231 euroa (13 613) vuonna 2023. Suomessa henkilöstölleannettujen luottojen korko vastaa Nordean rahoituskustannusta,jo-

hon lisätään 0,30 prosenttiyksikön marginaali. Luotot johtoonkuuluvien avainhenkilöiden perheenjäsenille myönnetäännormaa-

lein markkinaehdoin, samoin luotot johtoon kuuluvilleavainhenkilöille, jotka eivät ole Nordea-konserninpalveluksessa.

Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset

Kiinnitysluottopankki ei ole pantannut varallisuuttatai antanut muuta vakuutta tai vastuusitoumusta johtoonkuuluvien avainhen-

kilöiden tai tilintarkastajien puolesta. Toimi-ja hallintoelinten jäsenet eivät omista NordeaKiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeita

tai sen liikkeeseen laskemia optio-oikeuksia tai vaihtovelkakirjalainoja.

Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä (keskimäärin)

31.12.2023

31.12.2022

Kokopäivätoiminen henkilöstö

14

14

Osa-aikainen henkilöstö

-

-

Yhteensä

14