NMB AR 2023 fin_finalp1i0
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
1
 
Vuosikertomus 2023
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
2
Sisältö
Hallituksen toimintakertomus
Makrotalouden kehitys
.................................................... 3
Kiinnitysluottotoiminnan kehitys vuonna 2023
............. 3
Tuloslaskelma
 ................................................................ .. 4
Tase
 ................................................................ .................. 4
Tunnusluvut
 ................................................................ ..... 5
Käsitteet
................................................................ ............ 5
Tuloslaskelman kommentit
 ............................................ 6
Taseen kommentit
........................................................... 6
Henkilöstöhallinto
 ............................................................ 7
Oikeudenkäynnit
.............................................................. 7
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
 ........................ 7
Näkymät vuodelle 2024
 .................................................. 8
Kiinnitysluottopankin organisaatiorakenne
 .................. 8
Pääoman hallinta
 .......................................................... 10
Tilinpäätös
Tuloslaskelma ................................................................ .. 14
Laaja tuloslaskelma.......................................................... 14
Tase ................................ ................................................. 15
Oman pääoman muutokset ............................................... 16
Rahavirtalaskelma ............................................................ 17
Tilinpäätöksen liitteet ...................................................... 19
Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle ............ 69
Tilintarkastuskertomus ..................................................... 70
Selvitys hyvästä hallintotavasta 2023 .............................. 77
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
3
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Hallituksen toimintakertomus
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on
Helsinki ja Y-tunnus
 
2743219-6. Yhtiö on Nordea
Bank Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (”Kiinnitysluot-
topankki”) toimii vakuudellisten joukkolainojen
liikkeeseenlaskijana Suomessa. Kiinnitysluotto-
pankin liikkeeseen laskemien joukkolainojen va-
kuutena on lähinnä suomalaisista asuntolai-
noista koostuva lainakanta. Kiinnitysluottopankki
ei itse myönnä asuntolainoja, vaan ostaa lainat
Nordea Bank Oyj:ltä. Kiinnitysluottopankin tasee-
seen sisältyvät lainat ovat pääsääntöisesti lä-
hinnä suomalaisille kotitalouksille myönnettyjä
pitkäaikaisia lainoja, joiden vakuutena on asuin-
kiinteistö.
Makrotalouden kehitys
Maailmantalous hidastui vuonna 2023 rahapolitii-
kan kiristyessä ja kansainvälisen kaupan vähen-
tyessä geopoliittisten jännitteiden ja lisääntyvän
protektionismin keskellä. Globaalin kasvun arvi-
oidaan olleen noin 3 prosenttia vuonna 2023 ver-
rattuna edellisen vuoden 3,5 prosenttiin. Työ-
markkinat pysyivät vahvoina ja inflaatio on tullut
alaspäin kuljetuskustannusten ja hyödykkeiden
ja energian hinnan pudottua jyrkästi.
 
Keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaa ag-
gressiivisesti taistellessaan korkeaa inflaatiota
vastaan. Ohjauskorkojen odotetaan olevan huip-
putasoillaan useimmissa kehittyneissä talouk-
sissa.
Suomen talous kasvoi vielä vuoden 2023 ensim-
mäisellä puoliskolla huolimatta heikon ostovoi-
man, nousseiden korkojen ja hidastuvan raken-
nussektorin aiheuttamasta vastatuulesta. Tilanne
muuttui kolmannella vuosineljänneksellä ja BKT
supistui 0,9 prosenttia. Alkuvuoden näkymät
ovat vaimeat ja työllisyystilanne on alkanut hei-
kentyä aiemmalta ennätyskorkealta tasoltaan.
Teollisuustuotanto
 
on pitänyt suhteellisen hyvin
pintansa, vaikka uusien tilausten arvo on supis-
tunut merkittävästi.
 
Loppuvuotta kohden kuluttajien ostovoima pa-
rani hidastuvan inflaation ja palkankorotusten
myötä. Ostovoima on kuitenkin edelleen heikolla
tasolla korkeampien lainakorkojen lisättyä kotita-
louksien korkokustannuksia merkittävästi. Korko-
jen nousu on myös laskenut asuntojen hintoja ja
asuntokauppamääriä, heikentäen rakennussek-
torin asemaa.
 
EKP nosti ohjauskorkonsa 4,0
prosenttiin syyskuussa ja rahapolitiikan kiristyk-
set ovat todennäköisesti tältä erää ohitse.
Kiinnitysluottotoiminnan kehitys vuonna
2023
Suomen asuntoluottomarkkinat pysyivät vaisuina
koko vuoden. Asuntokauppa vilkastui viimeisten
kuukausien aikana ensiasunnon ostajien kiireh-
dittyä markkinoille ennen vuoden loppua ja va-
rainsiirtoverovapauden loppumista. Markkinako-
rot lähtivät laskuun vuoden lopulla ja 12 kuukau-
den Euribor laski yli 0,5 prosenttiyksikköä syksyn
4,2 prosentin huipusta.
 
Uudisasuntojen kauppa on käynyt edelleen nih-
keästi, joten monet rakennusyhtiöt eivät ole aloit-
taneet ennakkomarkkinoinnissa olevien asunto-
jen rakentamista. Asuntotuotantoa vaivaa mark-
kinoiden ylitarjonta ja heikko kysyntä, mutta
myös nousseet kustannukset. Rakentamisen, ra-
hoituksen ja tonttien hinnat ovat pysyneet korke-
alla, kun samaan aikaan käytettyjen asuntojen
hinnat ovat laskeneet noin 10 prosenttia. Uudis-
tuotanto onkin nyt liian kallista suhteessa käytet-
tyihin asuntoihin. Myös vuokramarkkinoilla on
edelleen ylitarjontaa viime vuosien voimakkaan
rakentamisen jäljiltä.
 
Keskimääräiset uusien lainojen laina-ajat piteni-
vät nopeasti vuoden 2023 ensimmäisellä puolis-
kolla ja saavuttivat 25 vuotta heinäkuussa. 1.
heinäkuuta 2023 alkaen Nordea on rajannut
laina-ajan lainanmyöntöhetkellä enintään 30
vuoteen 10 prosentin poikkeusosuutta lukuun ot-
tamatta. Uusien lainojen keskimääräinen laina-
aika joulukuussa 2023 oli 24 vuotta.
Suomessa asuntolainoja on perinteisesti lyhen-
netty tasaisesti ja laina-aikana otetaan suhteelli-
sen lyhyitä ja harvoja lyhennysvapaita. Lyhen-
nysvapaiden ja lyhennysjouston kysyntä pysyi
normaalina koko vuoden 2023 ja lyhennysvapai-
den määrä on pysynyt alhaisella tasolla suh-
teessa lainojen määrään. Maksuviiveiden
 
mää-
rien muutoksissa ei myöskään ole nähtävissä
korkeamman inflaation aiheuttamia olennaisia
vaikutuksia ja viiveiden määrän muutos on pysy-
nyt normaalivaihtelun rajoissa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
4
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa
2023
2022
2021
Rahoituskate
265,7
269,2
262,6
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
7,4
4,0
3,7
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä
-10,9
10,9
9,8
Muut liiketoiminnan tuotot
0,0
0,0
0,1
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
262,2
284,1
276,2
Hallintokulut:
Henkilöstökulut
-1,9
-1,7
-1,4
Muut kulut
-142,1
-153,2
-146,5
Poistot koneista ja kalustoista
0,0
0,0
0,0
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-144,0
-154,9
-147,9
Tulos ennen arvonalentumistappioita
118,2
129,2
128,3
Arvonalentumistappiot luotoista, netto
-16,4
-20,3
-40,2
Liikevoitto
101,8
108,9
88,1
Tuloverot
-20,4
-21,8
-17,6
Tilikauden tulos
81,4
87,1
70,5
Tase
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
31.12.2021
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,4
155,9
1 821,3
Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta
1 042,1
1 812,9
923,1
Luotot yleisölle
31 066,0
32 061,7
30 903,4
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin
portfoliosuojauksessa
-288,2
-630,9
55,8
Johdannaissopimukset
 
449,8
654,2
453,9
Muut varat
53,2
155,6
90,5
Varat yhteensä
32 524,3
34 209,4
34 248,0
Velat luottolaitoksille
10 297,3
10 072,5
10 669,4
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
19 931,4
21 305,1
21 846,8
Johdannaissopimukset
 
588,8
1 016,5
211,0
Muut velat
144,0
265,2
234,1
Oma pääoma
1 562,8
1 550,1
1 286,7
Velat ja oma pääoma yhteensä
32 524,3
34 209,4
34 248,0
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
5
Tunnusluvut
2023
2022
2021
Oman pääoman tuotto, %
5,1
5,7
5,7
Koko pääoman tuotto, %
0,3
0,3
0,2
Kulu/tuotto-suhde, %
55
55
54
Luottotappiotaso, pistettä
5,3
6,3
13,0
Ydinvakavaraisuussuhde, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, %
39,8
40,1
31,3
Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, %
39,8
40,1
31,3
Vakavaraisuussuhde, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, %
40,3
40,6
31,9
Ydinpääoma, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, miljoona euroa
1 559,5
1 559,8
1 257,6
Ensisijainen pääoma
1
, miljoonaa euroa
1 559,5
1 559,8
1 257,6
Riskipainotetut erät, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, miljoonaa euroa
3 922,5
3 891,7
4 014,2
Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta)
1
14
14
13
Henkilöstö keskimäärin
14
14
13
Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa
-1,5
-1,4
-1,2
Omavaraisuusaste, %
4,8
4,5
3,8
1
 
Kauden lopussa
Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä
 
tunnusluvuista on saatavilla osoitteessa
www.nordea.com/en/investor -relations/.
Käsitteet
 
Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat
 
alla olevien määritelmien mukaiset.
Kulu/tuotto-suhde
Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan
tuottoihin prosentteina.
Katepooli
Katetun joukkovelkakirjalainan vakuutena ole-
vat joukkolainarekisteriin merkityt kiinteistöva-
kuudelliset luotot.
Omavaraisuusaste
Oma pääoma suhteessa tilinpäätöspäivän ta-
seen loppusummaan prosentteina.
Omat varat
Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijai-
sesta ja toissijaisesta pääomasta. Toissijaiseen
pääomaan luetaan huonommalla etuoikeudella
olevat velat ja siitä vähennetään mahdollinen
odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten
erotus.
 
Luottotappiotaso
Arvonalentumistappioiden osuus vuoden lopun
luotonannosta, pistettä.
Oman pääoman tuotto (ROE)
Tilikauden tulos prosentteina keskimääräisestä
omasta pääomasta vuoden aikana. Keskimää-
räiseen omaan pääomaan lasketaan tilikauden
tulos ja maksamattomat osingot.
Koko pääoman tuotto (ROA)
Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suh-
teessa keskimääräiseen taseen loppusum-
maan prosentteina.
Keskimääräinen taseen loppusumma on las-
kettu keskiarvona vuoden alun ja lopun tasei-
den loppusummista.
Riskipainotetut erät
Taseen
 
saamisten ja taseen ulkopuolisten
erien vakavaraisuussäännösten mukaan las-
kettu summa, jossa on otettu huomioon luotto-
ja markkinariskit ja operatiiviset riskit. Sum-
maan ei sisällytetä omista varoista vähennetty-
jen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä aineettomia
hyödykkeitä.
Ensisijainen pääoma
Ensisijainen pääoma koostuu ydinpääomasta
ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma
on se osuus omasta pääomasta, josta on vä-
hennetty ehdotettu osinko, laskennalliset vero-
saamiset ja aineettomat oikeudet. Alijäämä –
odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten
erotus – vähennetään kokonaisuudessaan
ydinpääomasta. Myös muut vähennykset, ku-
ten rahavirran suojaukset vähennetään suo-
raan ydinpääomasta.
 
Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotet-
tuihin eriin
Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin
eriin prosentteina. Ydinvakavaraisuussuhde
tarkoittaa ydinpääoman (CET1) suhdetta riski-
painotettuihin eriin prosentteina.
Vakavaraisuussuhde
Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipai-
notettuihin eriin prosentteina.
 
NMB AR 2023 fin_finalp6i0 NMB AR 2023 fin_finalp6i1 NMB AR 2023 fin_finalp6i2
 
 
 
 
 
 
NMB AR 2023 fin_finalp6i3
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
6
Pientalokiinteistöt,
42%
Asunto-osakkeet, 51%
Taloyhtiölainat, 4%
Kesämökit, 3%
Julkinen sektori, 0%
Helsingin
ympäristö, 53%
Länsi-Suomi, 20%
Itä- ja Pohjois-
Suomi, 13%
Etelä-Suomi, 15%
Tuloslaskelman
 
kommentit
Tuloslaskelman luvut viittaavat kauteen
 
tammi-
joulukuu 2023 ja suluissa olevat luvut kauteen
tammi-joulukuu 2022.
 
Liikevoitto oli 101,8 miljoonaa euroa (108,9) ja
tilikauden tulos 81,4 miljoonaa euroa (87,1).
Oman pääoman tuotto oli 5,1 prosenttia (5,7).
Tuotot
Rahoituskatetta kertyi 265,7 miljoonaa euroa
(269,2). Korot jatkoivat nousua vuoden ensim-
mäisen puoliskon ajan ja kääntyivät laskuun
vuoden lopulla.
 
Sekä asuntolainojen korko-
tuotot että vakuudellisten joukkolainojen ja kon-
serninsisäisen rahoitukset korkokulut ovat kas-
vaneet huomattavasti edellisiin vuosiin verrat-
tuna.
Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli
 
7,4 miljoonaa euroa (4,0). Palkkiotuottoja kertyi
lähinnä luotonannosta ja niitä oli yhteensä 13,7
miljoonaa euroa (
11
,9). Palkkiokuluja oli -6,3
miljoonaa euroa (-7,9) liittyen pääasiassa Nor-
dea Bank Oyj:n antamaan takaukseen ja likvi-
diteettilimiittiin.
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista
eristä oli -10,9 miljoonaa euroa (10,9), johtuen
haastavien markkinaolosuhteiden aiheutta-
masta korkojen heilahtelusta sekä rahoi-
tusinstrumenttien suojausten tehottomuudesta.
Kulut
Liiketoiminnan kulujen yhteismäärä oli -144,0
miljoonaa euroa (-154,9).
Henkilöstökuluja kertyi -1,9
 
miljoonaa euroa
 
(-1,7). Henkilöstömäärä oli vuoden 2023 lo-
pussa 14 (14).
Muut liiketoiminnan kulut laskivat -142,1 miljoo-
naan euroon (-153,2). Ne koostuvat pääosin
maksuista, jotka maksetaan konsernin muille
yksiköille ulkoistetuista palveluista, sekä vuo-
den 2023 vakausmaksusta, joka oli -6,5 miljoo-
naa euroa (-8.9).
 
Kulu/tuotto -suhde oli 55 prosenttia (55)
vuonna 2023.
 
Luottotappiot
Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli
 
-16,4 miljoonaa euroa (-20,3) ja toteutuneita
luottotappioita oli -7,2 miljoonaa euroa (-6,2).
Laskentamallin tuottamien varausten lisäksi on
kirjattu 11,1 miljoonaa
 
euroa (24,9) johdon har-
kintaan perustuvia
 
varauksia. Johdon harkin-
taan perustuva osuus kattaa sellaiset ennuste-
tut luottotappiot, joita IFRS
 
9 -malli ei vielä huo-
mioi.
Tarkempia
 
tietoja luottotappioista löytyy liit-
teistä 9
 
ja 11.
Taseen kommentit
(Vertailuluvut viittaavat vuoden
 
2022 lopun ti-
lanteeseen)
Kiinnitysluottopankin kokonaisvarat olivat 32,5
miljardia euroa (34,2).
 
Luotonanto
Luotonanto yleisölle väheni 3 prosentilla edelli-
seen vuoteen verrattuna ja oli 31,1 miljardia
euroa (32,1).
 
Henkilöasiakkaille
 
annettujen luottojen osuus
luotonannosta oli 94 prosenttia (95) ja määrä
29,4 miljardia euroa (30,4). Luottoja yritys-
asiakkaille oli 1,7 miljardia euroa (1,7).
Bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alen-
tunut, kasvoivat 15,4 prosenttia 270,1 miljoo-
naan euroon (233,4). Määrä on edelleen alhai-
nen verrattuna luotonantoon yhteensä.
Katepooliin kuuluvien lainojen jakauma
Katepooliin kuuluvien lainojen maantieteellinen ja-
kauma
 
NMB AR 2023 fin_finalp7i0
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
7
Vakuudelliset
joukkolainat, 61%
Konsernin sisäinen
rahoitus, 32%
Huonomman
etuoikeuden
lainat, 2%
Oma pääoma, 5%
Varainhankinta
Nordea Kiinnitysluottopankin rahoitusrakenne
Vakuudellisten joukkolainojen
 
määrä oli vuo-
den 2023 lopussa 19,6 miljardia euroa (21,5).
Kiinnitysluottopankki laski vuonna 2023 liikkee-
seen kolme uutta vakuudellista joukkolainaa ar-
voltaan yhteensä 3,0 miljardia euroa. Joukko-
lainoja erääntyi vuoden aikana 4,9 miljardin eu-
ron arvosta. Katepoolien yhteenlaskettu koko
oli 25,1 miljardia euroa (24,3). Ylivakuuksia oli
27,4 prosenttia (12,4).
 
Täyttääkseen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston
(Single Resolution Board, SRB) asettaman
omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen
vähimmäisvaatimuksen (Minimum Require-
ment for own funds and Eligible Liabilities,
MREL), jota on sovellettu 1 tammikuuta 2022
alkaen, Kiinnitysluottopankki on joulukuussa
2021 vastaanottanut Nordea Bank Oyj:ltä kon-
sernin sisäisen MREL-lainan arvoltaan 0,6 mil-
jardia euroa. Kyseessä on huonomman etuoi-
keusaseman velka (ns. Senior Non-Preferred
Debt), joka täyttää sisäisen MREL-lainan edel-
lytykset.
Pitkäaikaisen rahoituksen lisäksi Kiinnitysluot-
topankki hankki lyhytaikaista rahoitusta emoyh-
tiöltään Nordea Bank Oyj:ltä. Konsernin sisäis-
ten lainojen määrä oli vuoden 2023 lopussa
10,3 miljardia euroa (10,1). Yhtiöllä ei ole huo-
nommalla etuoikeudella liikkeeseen laskettuja
debentuurilainoja.
Voitonjako
Kiinnitysluottopankin jakokelpoiset varat olivat
vuoden 2022 lopussa 1 415,3 miljoonaa euroa
ja 87,1 miljoonan euron osingonmaksun jäl-
keen 1 327,9 miljoonaa euroa.
Vuodelle 2023 kirjattiin ennakko
 
-osinkoa 81,4
miljoonaa euroa. Jakokelpoisten varojen määrä
oli vuoden 2023 lopussa 1 328,0 miljoonaa eu-
roa.
 
Ennakko-osingot kuvastavat Kiinnitysluottopan-
kin vakaata pääoma-asemaa.
Sitoumukset
Kiinnitysluottopankin taseen ulkopuoliset erät
koostuvat luottositoumuksista ja niiden määrä
oli 195,7 miljoonaa euroa (421,2).
Johdannaissopimukset
Kiinnitysluottopankin johdannaissopimukset liit-
tyvät lähinnä koronvaihtosopimuksiin. Johdan-
naissopimusten nimellis- ja markkina-arvoista
annetaan lisätietoja liitteessä 12.
Vakavaraisuus
 
Osiossa ”Pääoman hallinta” annetaan numero-
tietoja ja muita tietoja, joiden perusteella voi ar-
vioida yhtiön vakavaraisuutta.
Luokitus
Moody’sin luokitus yhtiön vakuudellisille jouk-
kolainoille oli vuoden 2023 lopussa Aaa.
Henkilöstöhallinto
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj noudattaa
Nordea-konsernin henkilöstöhallinnon periaat-
teita. Lisätietoja annetaan Nordea-konsernin
vuosikertomuksessa, joka julkaistaan viimeis-
tään viikolla 9, 2024.
Vastuullisuus
 
Nordea-konsernin vastuullisuustavoitteiden
mukaisesti Kiinnitysluottopankki on sitoutunut
kehittämään liiketoimintaansa kestävän kehi-
tyksen mukaisesti yhdistämällä taloudellisen
suorituskyvyn ympäristövastuuseen ja sosiaali-
seen vastuullisuuteen sekä hyvään hallintota-
paan. Toimintamme
 
ytimenä on kehittää kestä-
vään talouteen siirtymistä tukevia palveluita ja
tuotteita, jotta asiakkaillamme ja sijoittajillamme
on mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja, jotka
tukevat kestävää kehitystä.
Lisätietoa Nordea-konsernin vastuullisuus-
työstä annetaan Nordean vuosikertomuksessa,
vuoden 2023 vastuullisuusliitteissä ja muissa
vastuullisuusraporteissa, jotka ovat saatavilla
osoitteessa
https://www.nordea.com/fi/vastuul-
lisuus
.
 
Nämä vastuullisuusraportit kattavat myös Kir-
janpitolain Kiinnitysluottopankilta edellyttämät
selvitykset muista kuin taloudellisista tiedoista.
 
Oikeudenkäynnit
 
Vuoden 2023 loppuun mennessä Kiinnitysluot-
topankki ei ole ollut osallisena oikeudenkäyn-
neissä eikä riita-asioissa.
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
 
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia
tapahtumia, jotka vaikuttaisivat tilinpäätöksen
arvioimiseen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
8
Näkymät vuodelle 2024
Vuoden ensimmäisen puoliskon näkymät
 
ovat
epäsuotuisat niin yksityisen kulutuksen, raken-
nusalan kuin vienninkin osalta. Talouden
 
odo-
tetaan kuitenkin kääntyvän kasvuun vuoden
toisella puoliskolla, kun korot laskevat ja kulut-
tajien ostovoima paranee.
Nordea odottaa inflaation helpottavan edelleen
tänä vuonna ja laskevan Suomessa 2 prosentin
paikkeille. Kotitalouksien korkomenot pysyvät
edellisen vuoden tasolla korkojen odotetusta
laskusta huolimatta. Vuoden mittaan laskevat
korot tuovat helpotusta velallisille kotitalouk-
sille.
 
Kuluttajien ostovoima paranee alhaisen pysyt-
televän inflaation sekä tuloveron ja sosiaalitur-
vamaksujen leikkausten myötä. Yksityisen ku-
lutuksen odotetaan vilkastuvan vuoden loppua
kohti.
 
Työttömyysasteen odotetaan ylittävän
 
8 pro-
senttia vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla.
Rakennusalan lisäksi myös teollisuuden ja pal-
velusektorin työllisyyden odotetaan heikkene-
vän.
Asuntorakentaminen jatkaa voimakasta supis-
tumistaan vuonna 2024. Uusia asuntoja valmis-
tuu vähemmän kuin edellisenä vuonna sa-
malla, kun kasvukeskusten väestönkasvu on
kiihtynyt. Tämän tuloksena markkinoiden ylitar-
jonta vähitellen helpottaa. Asuntohintojen odo-
tetaan alkavan elpyä vuoden toisella puolis-
kolla.
 
Kiinnitysluottopankin organisaatiorakenne
Määritelmät
Kiinnitysluottopankki = Nordea Kiinnitysluotto-
pankki Oyj
Nordea-konserni/konserni = Nordea Bank Oyj
kaikkine tytäryhtiöineen.
Osa Nordea-konsernia
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (Kiinnitysluot-
topankki) on Nordea Bank Oyj:n kokonaan
omistama tytäryhtiö, eikä sillä ole omia tytäryh-
tiöitä tai omistusosuuksia muissa yhtiöissä.
Kiinnitysluottopankin liiketoiminta on tiiviisti si-
doksissa Nordea-konserniin ja Nordea Bank
Oyj:n toimintaan Suomessa.
 
Kiinnitysluottopankki ei itse myönnä asuntolai-
noja, vaan ostaa lainat Nordea Bank Oyj:ltä.
Kiinnitysluottopankin taseeseen sisältyvät lai-
nat ovat pääsääntöisesti lähinnä suomalaisille
kotitalouksille myönnettyjä pitkäaikaisia lainoja,
joiden vakuutena on asuinkiinteistö.
 
Nordean eri yksiköt hoitavat ulkoistamissopi-
musten mukaisesti Kiinnitysluottopankin puo-
lesta muun muassa kirjanpidon ja raportoinnin,
likviditeetin hallinnan, riskienhallinnan, tietotek-
niset järjestelmät, luottojen ja niiden laadun si-
säisen valvonnan, luottojen hallinnoinnin ja hol-
vipalvelut.
 
Kiinnitysluottopankki on tuotevastuullinen yk-
sikkö, mikä tarkoittaa, että se vastaa kiinnitys-
luottoprosesseista ja niihin liittyvistä asuntolai-
natuotteista.
 
Nordean muiden yksiköiden kanssa tehdyn tii-
viin yhteistyön avulla Kiinnitysluottopankin hen-
kilöstö on voitu rajoittaa tuotteiden ja järjestel-
mien kehityksestä, yhtiön johtamisesta ja ris-
kienhallinnasta vastaavaan henkilöstöön. Vuo-
den 2023 lopussa Kiinnitysluottopankin henki-
löstömäärä oli 14.
Kiinnitysluottopankin toiminnan rahoitus
Kiinnitysluottopankki rahoittaa toimintansa las-
kemalla liikkeeseen vakuudellisia joukkolainoja
25 miljardin euron joukkolainaohjelmansa puit-
teissa. Euroopan keskuspankki on myöntänyt
Kiinnitysluottopankille Suomen luottolaitostoi-
minnasta annetun lain (610/2014) ja kiinnitys-
luottopankeista ja katetuista joukkolainoista an-
netun lain (151/2022) mukaisen luottolaitoksen
toimiluvan. Kaikki Kiinnitysluottopankin vuoden
2023 lopussa liikkeessä olleet joukkolainat oli-
vat vakuudellisia joukkolainoja.
 
Kiinnitysluottopankki hankkii lisäksi lyhytai-
kaista rahoitusta Nordea Bank Oyj:ltä kattaak-
seen jäljelle jäävän rahoitustarpeen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
9
Kiinnitysluottopankin hallintoelimet ja johto
Hallitus
Hallituksen kokoonpano on muuttunut vuoden
aikana seuraavasti:
 
1.1.2023 – 31.3.2023
●
 
Jani Eloranta, puheenjohtaja
 
●
 
Kaj Blomster
●
 
Marte Kopperstad, varapuheenjohtaja
 
●
 
Ola Littorin
●
 
Minna Martikainen
●
 
Timo Nyman
●
 
Ilkka Salonen
1.4.2023 – 4.4.2023
●
 
Jani Eloranta, puheenjohtaja
 
●
 
Kaj Blomster
●
 
Ola Littorin
●
 
Minna Martikainen
●
 
Timo Nyman
●
 
Ilkka Salonen
5.4.2023 – 31.12.2023
●
 
Jani Eloranta, puheenjohtaja
 
●
 
Kaj Blomster
●
 
Ola Littorin
●
 
Minna Martikainen
●
 
Timo Nyman
●
 
Ilkka Salonen
●
 
Tina Sandvik, varapuheenjohtaja
Kaj Blomster, Minna Martikainen
 
ja Ilkka Salo-
nen ovat Nordea Bank Oyj:stä riippumattomia
hallituksen jäseniä.
Johtoryhmä 31.12.2023
●
 
Toimitusjohtaja
 
– Jussi Pajala (syntynyt
vuonna 1968)
 
●
 
Operatiivinen johtaja ja toimitusjohtajan si-
jainen – Jussi-Petteri Lehtonen (syntynyt
vuonna 1982)
●
 
Riskijohtaja – Riina Virta (syntynyt vuonna
1974)
●
 
Talousjohtaja
 
– Heikki Jousi (syntynyt
vuonna 1979)
●
 
Kiinnitysluottotuotteista vastaava johtaja –
Johanna Pölönen (syntynyt vuonna 1977)
●
 
Senior Compliance Officer – Minna Ollilai-
nen (syntynyt vuonna 1976)
Yhtiön rekisteröity osoite on:
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki
00020 NORDEA.
Eturistiriidat
Edellä mainitut henkilöt ovat tai heistä saattaa
tulla asiakkaita ja heille on myönnetty tai saate-
taan myöntää asuntolainoja, jotka Kiinnitysluot-
topankki ostaa. Yhtiön tietojen mukaan yhtiön
edut ja edellä mainittujen henkilöiden edut eivät
ole keskenään ristiriidassa. Jotta vältetään etu-
ristiriidat ja määritellään, miten yksittäisen hen-
kilön tulee toimia eturistiriitatilanteessa, Kiinni-
tysluottopankissa sovelletaan useita Nordea-
konsernissa laadittuja ohjeita, kuten eettisiä oh-
jeita, henkilöstön sivu- ja luottamustoimia kos-
kevia ohjeita sekä henkilöstön arvopaperi-
 
ja
valuuttakauppaa koskevia sääntöjä. Hallituksen
jäseniä koskevat lisäksi Suomen osakeyhtiölain
mukaiset esteellisyyssäännöt.
Tilintarkastajat
PricewaterhouseCoopers Oy (valittiin uudel-
leen vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouk-
sessa)
Päävastuullinen tilintarkastaja
Jukka Paunonen
KHT.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
10
Pääoman hallinta
Yleistä tietoa pääoman hallinnasta
Kiinnitysluottopankissa pyritään käyttämään
pääomaa tehokkaasti, joten taseen eri omai-
suus- ja velkaeriä sekä riskiluokkia hallitaan ak-
tiivisesti. Tavoitteena
 
on parantaa osakkeen-
omistajan tuottoa, mutta säilyttää samalla kon-
servatiivinen pääomarakenne. Kiinnitysluotto-
pankin hallitus päättää vakavaraisuussuhteita
ja pääoman määrää koskevista tavoitteista
sekä pääoman hallinnan periaatteista.
Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut ydin-
vakavaraisuussuhdetta, ensisijaisen pääoman
suhdetta riskipainotettuihin eriin, vakavarai-
suussuhdetta ja omavaraisuusastetta koskevat
vähimmäistavoitteet, jotka ylittävät Finanssival-
vonnan määrittelemät pääomavaateet.
 
Kiinnitysluottopankissa sovelletaan sisäisten
luottoluokitusten menetelmää suurimpaan
osaan vastuista. Vuoden 2023 lopussa
 
yhti-
össä sovellettiin sisäisten luottoluokitusten me-
netelmää 98,8 prosenttiin (98,6) luottoriskiä si-
sältävistä vastuista.
Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuden hallinta-
prosessin (Internal Capital Adequacy Assess-
ment Process, ICAAP) mukaiset sisäiset pää-
omavaateet perustuvat pääomavaateiden vä-
himmäismäärään ja sisäisesti tunnistettuihin
riskeihin. Sisäisen pääomavaateen arviointi
kattaa seuraavat pääriskityypit: luottoriski, ope-
ratiivinen riski, keskittymäriski ja Pilari II -riskit,
kuten rahoitustaseen (Banking Book) korkoriski
 
ja stressitestiin perustuva lisäpääomavaatimus.
Lainat, joiden etuoikeus on muita huonompi
Kiinnitysluottopankilla ei ollut taseessaan vuo-
den 2023 lopussa huonommalla etuoikeudella
liikkeeseen laskettuja eräpäivällisiä debentuuri-
lainoja.
 
Omat varat
Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijai-
sesta ja toissijaisesta pääomasta. Ensisijainen
pääoma koostuu ydinpääomasta (CET1) ja en-
sisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma on
laadukkainta pääomaa, jonka tappionsietokyky
on paras mahdollinen. Se koostuu pääasiassa
maksetusta osakepääomasta ja kertyneistä
voittovaroista. Tilikauden tulos voidaan
 
sisällyt-
tää ydinpääomaan vasta valvontaviranomaisen
luvan ja ehdotetun osingon vähentämisen jäl-
keen. Toissijainen
 
lisäpääoma koostuu ylijää-
mästä arvonalennusten ja odotettujen tappioi-
den erotuksesta (IRB).
Lisätietoa pääoman hallinnasta ja vakavarai-
suudesta annetaan vakavaraisuusasetuksen
vaatimusten
mukaisesti esitetyissä tiedoissa osoitteessa
www.nordea.com
.
Vakavaraisuussuhdeluvut
1
31.12.2023
31.12.2022
Ennen Basel I -lattiasäännöksiä
Ydinvakavaraisuussuhde, %
39,8
40,1
Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, %
39,8
40,1
Vakavaraisuussuhde, oma varat, %
40,3
40,6
Omat varat yhteensä/pääomavaade yhteensä
5,0
5,1
1
Sisältää tilikauden tuloksen
Vähimmäisomavaraisuusaste
31.12.2023
31.12.2022
Ensisijainen pääoma, siirtymäsäännösten mukaan, miljoonaa
 
euroa
1 559,5
1 559,8
Vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden arvo, miljoonaa
 
euroa
32 558,8
33 979,3
1
Vähimmäisomavaraisuusaste, prosenttia
4,8
4,6
1
Vuoden 2022 vertailulukua on korjattu vuoden 2022 vuosikertomuksella esitetystä. Korjauksella on vähäinen vaikutus vähimmäisomavaraisuusasteeseen.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
11
Yhteenveto omiin varoihin sisältyvistä eristä
1
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Omien varojen laskenta
Oma pääoma
1 644,2
1 637,2
Ennakko-osinko
-81,4
-87,1
Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä
1 562,8
1 550,1
Laskennalliset verosaamiset
-
-
Aineettomat hyödykkeet
-
-
Alijäämä(-) arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta
 
(IRB)
-15,3
-17,4
Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50
 
%)
-
-
Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat
-
-
Muut erät, netto
12,0
27,0
Ydinpääomaan (CET1) tehdyt vähennykset yhteensä
-3,3
9,6
Ydinpääoma (CET1) (vähennysten jälkeen)
1 559,5
1 559,8
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä
-
-
Ensisijaiseen lisäpääomaan tehdyt vähennykset yhteensä
-
-
Ensisijainen lisäpääoma
-
-
Ensisijainen pääoma
 
1 559,5
1 559,8
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä
0,0
0,0
Ylijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta
 
(IRB)
20,8
20,8
Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50
 
%)
-
-
Sijoitukset vakuutusyhtiöihin
-
-
Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat
-
-
Muut erät, netto
-
-
Toissijaiseen pääomaan tehdyt vähennykset yhteensä
20,8
20,8
Toissijainen pääoma
20,8
20,8
Omat varat yhteensä (vähennysten jälkeen)
2
1 580,3
1 580,6
1
 
Sisältää tilikauden tuloksen
2
 
Omat varat oikaistuna arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksella (IRB).
 
Omat varat ilman IRB-oikaisuja olivat 1 574,8 miljoonaa euroa 31.12.2023
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
12
Omien varojen vähimmäisvaatimus ja riskipainotetut
 
erät
31.12.2023
31.12.2022
Miljoonaa euroa
Vähimmäis-
vaatimus
Riskipainotetut
erät
Vähimmäis-
vaatimus
Riskipainotetut
erät
Luottoriski
280,6
3 508,1
281,1
3 513,4
 
- josta vastapuoliriski
-
-
-
-
Perusmenetelmä (IRB)
277,4
3 467,3
277,0
3 462,8
- valtiovastuut
-
-
-
-
- yritysvastuut
28,0
349,7
29,5
368,6
 
-
 
edistynyt menetelmä
28,0
349,7
29,5
368,6
-
 
luottolaitosvastuut
-
-
0,0
0,0
-
 
vähittäisvastuut
249,4
3 117,5
241,9
3 023,8
-
 
vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omai-
suutta
182,7
2 283,8
174,6
2 181,9
-
 
muut vähittäisvastuut
66,7
833,7
67,4
841,9
- muut
0,0
0,0
5,6
1
70,4
1
Standardimenetelmä
3,3
40,8
4,0
50,5
- valtio- tai keskuspankkivastuut
3,3
40,8
4,0
50,5
- luottolaitosvastuut
-
-
0,0
0,0
Operatiivinen riski
32,3
403,8
29,4
367,2
Standardimenetelmä
32,3
403,8
29,4
367,2
Riskipainotettujen erien lisäys, Suomen vähim-
mäisriskipaino, vakavaraisuusasetuksen 458
artikla
-
-
-
-
Riskipainotettujen erien lisäys, Ruotsin vähim-
mäisriskipaino, vakavaraisuusasetuksen 458
artikla
0,8
10,5
0,9
11,2
Riskipainotettujen erien lisäys, vakavaraisuus-
asetuksen 3 artikla
-
-
-
-
Yhteensä
 
313,8
3 922,5
311,3
3 891,7
1
 
70,4 miljoonaa euroa luokassa Muut vuonna 2022 on saaminen Nordea Bank Oyj:ltä, joka on sisällytetty riskipainotettuihin eriin 100 prosentin riskipainolla.
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
13
Uudet pääomavaateisiin liittyvät säännökset
 
Toukokuussa
 
2021 Kiinnitysluottopankki vastaan-
otti yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen (Single
Resolution Board, SRB) päätöksen omien varojen
ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaati-
muksesta (MREL). Päätöksen mukaan Kiinnitys-
luottopankin tulee täyttää 1.1.2022 lukien koko-
naisriskiin pohjautuva vaatimus, joka on määräl-
tään 15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuus-
asteen laskennassa käytettävään vastuiden koko-
naismäärään pohjautuva vaatimus joka on määräl-
tään 4,81 prosenttia, sekä 1.1.2024 lukien koko-
naisriskiin pohjautuva vaatimus, joka on määräl-
tään 15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuus-
asteen laskennassa käytettävään vastuiden koko-
naismäärään pohjautuva vaatimus joka on määräl-
tään 5,91 prosenttia. Kiinnitysluottopankin yhteen-
lasketun puskurivaatimuksen täyttämiseen käyte-
tyt omat varat eivät ole käytettävissä kokonaisris-
kiin pohjautuvan vaatimuksen täyttämiseksi. Hy-
väksyttävien velkojen ja omien varojen määrää tu-
lee kasvattaa lineaarisesti kohti täysimääräistä vä-
himmäisvaatimusta.
Finanssivalvonta päätti pitää vastasyklisen pää-
omapuskurivaatimuksen 0 prosentissa vuonna
2023. Asuntoluottojen lainakatto päätettiin palaut-
taa 90 prosenttiin 20.12.2023.
Viimeistellyt Basel III -säännökset (”Basel IV”)
Basel III on maailmanlaajuinen pankkien vakava-
raisuutta, stressitestausta ja likviditeettiriskiä kos-
keva säännöstö. Joulukuussa 2017 julkaistiin vii-
meistellyt Basel III -säännökset, joita kutsutaan
usein myös Basel IV -paketiksi. Basel IV -paketti
tuli voimaan vuonna 2023 ja sisältää muutoksia
luottoriskiin, operatiiviseen riskiin, vastuun ar-
vonoikaisuriskiin ja omavaraisuusasteeseen sekä
uuden riskipainolattian.
Ennen kuin Basel IV -paketti koskee Nordeaa, se
on vietävä osaksi EU-säännöksiä. Euroopan ko-
missio julkaisi 27.10.2021 ja Euroopan neuvosto
31.10.2022 esityksensä uudistusten käyttöön-
otosta EU:ssa CRD-
 
ja CRR-muutosten muo-
dossa. Euroopan komissio, neuvosto ja parla-
mentti saavuttivat alustavan sopimuksen
26.6.2023 ja neuvosto hyväksyi sen 7.12.2023.
Lopullinen voimaantulo edellyttää vielä CRD- ja
CRR -muutosten teknistä viimeistelyä ja parlamen-
tin virallista hyväksymistä. Euroopan unionin viral-
lisen lehden odotetaan julkaisevan säännökset
vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Uuden
sääntelyn odotetaan tulevan voimaan 1.1.2025.
Luottoriskin osalta esitys sisältää muutoksia sekä
sisäisten mallien että perusmenetelmän käyttöön.
Sisäisten mallien käyttöä joissakin vastuissa rajoi-
tetaan. Sisäisten mallien menetelmää ja perusme-
netelmää on lisäksi muutettu markkinariskin
osalta. Operatiivisen riskin kolme nykyistä lasken-
tamenetelmää korvataan yhdellä perusmenetel-
mällä, jota kaikkien pankkien on käytettävä.
 
Vas-
tuun arvonoikaisuriskin sisäisen mallin menetel-
mää ei enää voi käyttää ja perusmenetelmää muu-
tetaan.
Riskipainolattia tullaan asettamaan 72,5 prosent-
tiin kaikista vastuista, jos ne laskettaisiin perusme-
netelmällä. Tämä tarkoittaa, että lattian mukainen
pääomavaatimus on 72,5 prosenttia luottoriskin,
markkinariskin ja operatiivisen riskin perusmene-
telmillä lasketuista pilari 1:n riskipainotettuja eriä
koskevista vaatimuksista. Lattia otetaan käyttöön
asteittain: 1.1.2025 alkaen lattia on 50 prosenttia
ja täysimääräinen lattia 72,5 prosenttia tulee voi-
maan 1.1.2030. Riskipainolattian mukaisen pää-
omavaatimuksen laskentaa koskevat siirtymä-
säännökset ovat voimassa vuoden 2032 loppuun
saakka.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
14
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Tilinpäätös
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa
Liite
2023
2022
Liiketoiminnan tuotot
Korkotuotot
4
1206,1
414,8
Korkokulut
4
-940,5
-145,6
Rahoituskate
4
265,7
269,2
 
Palkkiotuotot
13,7
11,9
Palkkiokulut
-6,3
-7,9
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
5
7,4
4,0
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä
6
-10,9
10,9
Muut liiketoiminnan tuotot
 
0,0
0,0
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
 
262,2
284,1
Liiketoiminnan kulut
Hallintokulut:
 
Henkilöstökulut
7
-1,9
-1,7
 
Muut kulut
8
-142,1
-153,2
Poistot aineellisista hyödykkeistä
0,0
0,0
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-144,0
-154,9
Tulos ennen arvonalentumistappioita
118,2
129,2
Arvonalentumistappiot luotoista, netto
9
-16,4
-20,3
Liikevoitto
101,8
108,9
Tuloverot
10
-20,4
-21,8
Tilikauden tulos
81,4
87,1
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien
 
osuus
81,4
87,1
Laaja tuloslaskelma
Miljoonaa euroa
2023
2022
Tilikauden tulos
81,4
87,1
Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen
 
tuloslaskelmaan
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta:
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana
2,6
-
- Verot tilikauden aikaisista arvostusvoitoista/-tappioista
0,0
-
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden aikana
-2,6
-
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä tilikauden aikana
0,0
-
Rahavirran suojauserät:
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana
0,3
-43,4
- Verot tilikauden aikaisista arvostusvoitoista/-tappioista
-0,1
8,7
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden aikana
-15,5
-2,5
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä tilikauden aikana
-3,1
0,5
Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen
 
tuloslaskelmaan
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittäminen
 
tilikauden aikana
0,0
0,0
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittämisestä
 
kirjatut verot
 
 
tilikauden aikana
 
-0,0
-0,0
Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen
12,6
-36,7
Laajan tuloslaskelman mukainen tulos
94,1
50,4
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien
 
osuus
94,1
50,4
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
15
Tase
Miljoonaa euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
Varat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,4
155,9
Saamiset luottolaitoksilta
11
1 042,1
1 812,9
Luotot yleisölle
11
31 066,0
32 061,7
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauk-
sessa
-288,2
-630,9
Johdannaiset
12
449,8
654,2
Koneet ja kalusto
0,0
0,0
Laskennalliset verosaamiset
10
16,3
20,2
Muut varat
13
27,9
133,6
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
14
9,0
1,8
Varat yhteensä
32 524,3
34 209,4
Velat
Velat luottolaitoksille
10 297,3
10 072,5
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
15
19 931,4
21 305,1
Johdannaissopimukset
 
12
588,8
1 016,5
Verovelat
0,5
4,4
Muut velat
16
96,5
90,9
Siirtovelat ja saadut ennakot
17
46,9
169,7
Varaukset
18
0,1
0,2
Eläkevelat
19
0,0
0,1
Velat yhteensä
30 961,5
32 659,3
Oma pääoma
Osakepääoma
250,0
250,0
Muut rahastot
1 184,8
1 172,2
Kertyneet voittovarat
128,0
127,9
Oma pääoma yhteensä
1 562,8
1 550,1
Velat ja oma pääoma yhteensä
32 524,3
34 209,4
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
16
Oman pääoman muutokset
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajille
 
kuuluva osuus
Muut rahastot
Miljoonaa euroa
Osake-
pääoma
Rahavirran
suojaus-
erät
Käypä
arvo mui-
den laajan
tuloksen
erien
kautta
Sijoitetun
 
vapaan
oman
 
pääoman
 
rahasto
Etuuspohjai-
set eläke-
järjestelyt
Kertyneet
 
voittova-
rat
Oma
 
pääoma
yh-
teensä
Oma pääoma 1.1.2023
250,0
-27,9
0,0
1 200,0
0,1
127,9
1 550,1
Tilikauden tulos
-
-
-
-
-
81,4
81,4
Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
Rahavirran suojauserät:
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana
-
0,3
2,6
-
-
-
2,9
- Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut
 
verot tilikauden aikana
-
-0,1
0,0
-
-
-
-0,1
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden
 
aikana
-
15,5
-2,6
-
-
-
12,9
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä
 
tilikauden aikana
-
-3,1
0,0
-
-
-
-3,1
Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen
 
tuloslaskelmaan
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:
-
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
 
määrittäminen kauden aikana
-
-
-
-
0,0
-
0,0
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
 
määrittämisestä kirjatut verot kauden aikana
-
-
-
-
0,0
-
0,0
Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jäl-
keen
-
12,6
0,0
-
0,0
-
12,6
Laajan tuloslaskelman mukainen tulos
-
12,6
0,0
-
0,0
81,4
94,1
Ennakko-osinko
-
-
-
-
-
-81,4
-81,4
Muut muutokset
-
-
-
-
-
0,1
0,1
Oma pääoma 31.12.2023
250,0
-15,3
0,0
1 200,0
0,1
128,0
1 562,8
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajille
 
kuuluva osuus
Muut rahastot
Miljoonaa euroa
Osake-
pääoma
Rahavirran
suojaus-
erät
Käypä
arvo mui-
den laajan
tuloksen
erien
kautta
Sijoitetun
 
vapaan
oman
 
pääoman
 
rahasto
Etuuspohjai-
set eläke-
järjestelyt
Kertyneet
 
voittova-
rat
Oma
 
pääoma
yh-
teensä
Oma pääoma 1.1.2022
250,0
8,8
0,0
900,0
0,0
127,8
1 286,7
Tilikauden tulos
-
-
-
-
-
87,1
87,1
Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
Rahavirran suojauserät:
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana
-
-43,4
-
-
-
-
-43,4
- Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut
 
verot tilikauden aikana
-
8,7
-
-
-
-
8,7
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden
 
aikana
-
-2,5
-
-
-
-
-2,5
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä
 
tilikauden aikana
-
0,5
-
-
-
-
0,5
Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen
 
tuloslaskelmaan
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:
-
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
 
määrittäminen kauden aikana
-
-
-
-
0,1
-
0,1
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
 
määrittämisestä kirjatut verot kauden aikana
-
-
-
-
0,0
-
0,0
Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jäl-
keen
-
-36,7
-
-
0,1
-
-36,6
Laajan tuloslaskelman mukainen tulos
-
-36,7
-
-
0,1
87,1
50,4
Ennakko-osinko
-
-
-
-
-
-87,1
-87,1
Muut muutokset
-
-
-
300,0
1
-
0,1
300,1
Oma pääoma 31.12.2022
250,0
-27,9
0,0
1 200,0
0,1
127,9
1 550,1
1
Pääomasijoitus 300 miljoonaa euroa emoyhtiöltä
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
17
Rahavirtalaskelma
Miljoonaa euroa
2023
2022
Liiketoiminta
Liikevoitto
101,8
108,9
Oikaisut kassavirtaan sisältymättömistä eristä
113,9
-602,5
1
Maksetut tuloverot
-23,6
-21,5
Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoimintaan kuuluvien
 
saamisten ja velkojen
muutosta
192,1
-515,1
Liiketoimintaan kuuluvien saamisten muutos
Muutos luotonannossa luottolaitoksille
-16,3
-26,3
Muutos luotonannossa yleisölle
978,8
-1 178,9
Muutos johdannaisissa, netto
-236,4
615,9
Muutos muissa saamisissa
105,7
-57,5
Liiketoimintaan kuuluvien velkojen muutos
Muutos veloissa luottolaitoksille
224,8
-597,0
Muutos liikkeeseen lasketuissa arvopapereissa
-1 914,6
725,3
Muutos muissa veloissa
11,3
2,1
Liiketoiminnan rahavirta
-654,6
-1031,5
Rahoitustoiminta
Maksetut osingot
-87,1
-70,5
Muut muutokset omassa pääomassa
0,0
300,1
1
Rahoitustoiminnan rahavirta
-87,0
229,6
Kauden rahavirta
-741,6
-801,9
Rahavarat kauden alussa
1 382,3
2 184,2
Rahavarat kauden lopussa
640,7
1 382,3
Muutos
-741,6
-801,9
1
Oman pääoman rahavirran suojausrahastoon liittyvät muutokset vuonna 2022 on siirretty Rahoitustoiminnan alta oikaisuihin kassavirtaan sisältymättömistä eristä
 
Lisätiedot rahavirtalaskelmasta
Rahavirtalaskelmassa esitetään käteisten varojen ja niihin
 
rinnastettujen varojen rahavirrat tilikauden aikana
 
koko liiketoiminnan
osalta. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n rahavirtalaskelmassa
 
on noudatettu liiketoiminnan rahavirtojen
 
epäsuoraa esittämistapaa,
jossa tilikauden tulosta oikaistaan muiden kuin maksuperusteisten
 
tapahtumien vaikutuksella (esim. poistot ja arvonalentumistappiot
luotoista). Rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan ja rahoitustoiminnan
 
rahavirtoihin.
Liiketoiminta
Liiketoiminnalla tarkoitetaan pääasiallista tuloa tuottavaa
 
toimintaa. Rahavirta muodostuu pääsääntöisesti liikevoitosta,
 
jota oikais-
taan rahavirtoihin kuulumattomilla erillä ja maksetuilla tuloveroilla.
 
Rahavirtoihin kuulumattomien erien oikaisuihin
 
sisältyvät erät:
Miljoonaa euroa
2023
2022
Arvonalentumistappiot luotoista
16,9
20,6
Realisoitumattomat voitot/tappiot
13,1
-10,7
Siirtyvien erien ja varausten muutokset
-126,9
4,5
Käyvän arvon suojauslaskennan alaisten erien käyvän arvon
 
muutokset
198,1
-580,2
Muut erät
12,6
-36,7
1
Yhteensä
113,9
-602,5
1
Oman pääoman rahavirran suojausrahastoon liittyvät muutokset vuonna 2022 on siirretty Rahoitustoiminnan alta oikaisuihin kassavirtaan sisältymättömistä eristä
 
Liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutoksiin
 
sisältyvät erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan
 
kuuluvia varoja ja vel-
koja kuten luottoja, talletuksia ja liikkeeseen laskettuja
 
velkainstrumentteja. Johdannaissopimusten muutokset esitetään
 
nettona.
Liiketoiminnan rahavirtaan sisältyvät saadut korkotuotot
 
ja maksetut korkokulut:
 
Miljoonaa euroa
2023
2022
1
Saadut korkotuotot
1 160,5
364,5
Maksetut korkokulut
-866,9
-70,2
1
Vertailuluku vuodelta 2022 on päivitetty huomioimaan muutokset kertyneissä koroissa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
18
Rahavirtalaskelma,
 
jatkuu
Rahoitustoiminta
Rahoitustoiminnan tapahtumat kuten osake-emissiot, osingonjako
 
sekä huonomman etuoikeuden lainojen liikkeeseenlaskut
 
ja ly-
hennykset näkyvät muutoksina omassa pääomassa ja huonomman
 
etuoikeuden lainoissa.
Käteiset ja niihin rinnastettavat varat
Seuraavat erät sisältyvät käteisiin varoihin:
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,4
155,9
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta
439,3
1 226,4
Yhteensä
640,7
1 382,3
 
Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet.
 
Saamisiin keskuspankeilta sisältyvät Suomen Pankissa
 
olevat tilit, joilla olevat varat
ovat milloin tahansa käytettävissä.
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältävät Nordea Bank Oyj:ssa olevat
 
tilit, joilla olevat varat ovat milloin tahansa
käytettävissä.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
19
Tilinpäätöksen liitteet
Liite 1
 
Tilinpäätösperiaatteet
1.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
 
................................... 19
2.
Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa
 
.....
 
19
3.
IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole vielä
käytössä
 
................................................................
 
.............
 
19
4.
Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät
 
.........
 
19
5.
Tuottojen ja arvonalentumisten kirjaaminen
 
..................
 
21
6.
Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen ja taseesta
pois kirjaaminen
 
................................................................ 22
7.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat
.................
 
22
8.
Suojauslaskenta
 
................................................................ 22
9.
Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen
 
..
 
24
10.
Keskuspankkeihin talletetut varat
 
................................... 24
11.
Rahoitusinstrumentit
 
......................................................... 24
12.
Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta
 
.......................
 
26
13.
Leasing
 
................................................................
 
...............
 
28
14.
Verot
 
................................................................
 
...................
 
28
15.
Varaukset
 
................................................................
 
...........
 
28
16. Työsuhde-etuudet
 
.............................................................. 28
17. Oma pääoma
 
................................................................
 
.....
 
29
18.
Luottolupaukset
 
................................................................
 
.
 
29
19.
Lähipiiriä koskevat tapahtumat
 
........................................ 29
1.
 
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu EU-komis-
sion hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandar-
dien (International Financial Reporting Standards,
IFRS) mukaisesti. Lisäksi tilinpäätökseen on sovellettu
tiettyjä täydentäviä säännöksiä, jotka sisältyvät Suomen
kirjanpitolakiin, Suomen luottolaitostoiminnasta annet-
tuun lakiin, Suomen kiinnitysluottopankkitoiminnasta an-
nettuun lakiin, Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjei-
siin sekä valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoi-
tuspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpää-
töksestä antamaan asetukseen.
 
Edellä mainittujen standardien, suositusten ja lakien
mukaiset tiedot sisältyvät hallituksen toimintakertomuk-
sen pääoman hallintaa käsittelevään osioon sekä tilin-
päätöksen liitteisiin sekä muihin tilinpäätöksen kohtiin.
Kiinnitysluottopankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 15.
helmikuuta 2024. Lopullisesti tilinpäätös vahvistetaan
varsinaisessa yhtiökokouksessa 19. helmikuuta 2024.
Kiinnitysluottopankin tilinpäätösperiaatteet, laskentata-
vat ja esitystapa ovat samat kuin vuoden 2022 vuosi-
kertomuksessa lukuun ottamatta jäljempänä kohdassa
”Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa” ku-
vattuja muutoksia tilinpäätösperiaatteissa ja esitysta-
vassa.
Kaikki luvut on esitetty miljoonina euroina, ellei muuta
ole mainittu.
2.
 
Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja
esitystavassa
Vuonna 2023 käyttöön otetut uudet tilinpäätöstä koske-
vat vaatimukset ja niiden vaikutukset Kiinnitysluottopan-
kin tilinpäätökseen kuvataan jäljempänä.
Muutokset IAS 12 Tuloverot -standardiin : Lasken-
nallisten verojen kirjaaminen tapahtumista, joista
syntyy samaan aikaan sekä laskennallinen vero-
velka että -saaminen
Kiinnitysluottopankki alkoi 1.1.2023 alkaen soveltaa
muutoksia IAS 12 Tuloverot-standardiin liittyen lasken-
nallisten verojen kirjaamiseen sellaisista tapahtumista,
joista syntyy samaan aikaan sekä laskennallinen vero-
velka että -saaminen.
Muutokset vaativat yrityksiä kirjaamaan laskennallisen
verovelan tai saamisen omaisuuserän tai velan alkupe-
räisen kirjaamisen yhteydessä silloin, kun liiketapahtu-
masta syntyy saman suuruisena sekä veronalainen että
vähennyskelpoinen väliaikainen ero. Tämä vaatimus voi
tulla kyseeseen vuokravelan ja sitä vastaavan käyttöoi-
keusomaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen yhtey-
dessä vuokrasopimuksen alkaessa. Vaatimus pätee
myös purkamisen ja palauttamisen yhteydessä sekä
muiden sellaisten velkojen tapauksissa, joissa vastaa-
vat summat kirjataan osana niihin liittyvän omaisuus-
erän kustannusta.
 
Bruttomääräiset laskennalliset verosaamiset ja verove-
lat esitetään liitetiedoissa, mutta netotetaan taseessa
mikäli standardin vaatimukset täyttyvät. Muutoksilla ei
ole merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen tai yhtiön va-
kavaraisuuteen soveltamisen alkaessa.
Muut IFRS-standardien muutokset
IASB on julkaissut seuraavat uudet tai muutetut stan-
dardit, joilla ei arvioida olevan käyttöönoton alkuvai-
heessa merkittävää vaikutusta Nordea-konsernin eikä
Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen
tai suuriin asiakasriskeihin:
●
 
Muutokset IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaat-
teet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja vir-
heet -standardiin
●
 
Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -stan-
dardiin ja IFRS -soveltamisohjeeseen 2: Tilinpää-
töksen laatimisperiaatteiden esittäminen
 
3.
 
IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole
vielä käytössä
IASB on julkaissut muutoksia voimassa oleviin standar-
deihin IAS 1, IAS 7, IFRS 7 ja IFRS 16, joita Kiinnitys-
luottopankki ei ole ottanut käyttöön ennenaikaisesti.
IFRS-muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaiku-
tusta tilinpäätökseen.
4.
 
Kriittinen arviointi ja arvioiden
epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen yleisesti hyväksyttyjen tilin-
päätösperiaatteiden mukaan edellyttää tietyissä yhteyk-
sissä arvioiden ja oletusten käyttöä. Myöhemmin toteu-
tuvat luvut saattavat poiketa jossain määrin arvioiduista.
Tässä kohdassa kuvataan:
●
 
Raportointikauden lopussa vallitsevat arvioiden
epävarmuustekijät, joihin liittyy merkittävä riski
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
20
siitä, että varojen ja velkojen kirjanpitoarvoa joudu-
taan olennaisesti oikaisemaan seuraavan tilikau-
den aikana ja
 
●
 
Tilinpäätösperiaatteiden soveltamisessa käytetyt
arviot (lukuun ottamatta arvioita, jotka sisältävät
oletuksia), joilla on merkittävin vaikutus tilinpäätök-
seen kirjattaviin lukuihin.
Kriittiset arviot ja epävarmuustekijät liittyvät erityisesti
seuraaviin seikkoihin:
●
 
Tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
määrittäminen
 
●
 
Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen pois taseesta
●
 
Yleisölle annettujen luottojen ja luottolaitoksilta
olevien saamisten arvonalentumistestit
●
 
Rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus.
 
Tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon mää-
rittäminen
Kiinnitysluottopankin rahoitusinstrumenttien käyvän ar-
von määrittämistä koskevista tilinpäätösperiaatteista
kerrotaan kohdassa 9 ”Rahoitusinstrumenttien käyvän
arvon määrittäminen” ja liitteessä 23 ”Varojen ja velko-
jen käypä arvo”. OTC-johdannaisten ja sellaisten mui-
den rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämi-
sessä, joiden osalta ei ole saatavilla markkinoilla annet-
tua noteerausta eikä äskettäin noteerattua markkinahin-
taa, noudatetaan kriittistä arviointia, jolla on merkittävä
vaikutus tilinpäätökseen kirjattaviin lukuihin. Kriittinen
arviointi koskee seuraavia seikkoja:
●
 
Arvostusmenetelmän valinta
 
●
 
Päätös siitä, milloin kurssinoteeraus ei anna oi-
keaa kuvaa käyvästä arvosta (mukaan lukien pää-
tös siitä, milloin markkinat ovat toimivat)
 
●
 
Käyvän arvon oikaisu, jolla otetaan huomioon
luotto-, malli- ja likviditeettiriskit
 
●
 
Päätös siitä, mitkä markkinaparametrit ovat toden-
nettavissa.
Sellaisten rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrit-
tämisessä tarvittaviin kriittisiin arvioihin, joiden osalta ei
ole saatavilla markkinoilla annettua noteerausta eikä
äskettäin noteerattua markkinahintaa, liittyy myös paljon
arvioiden epävarmuustekijöitä.
 
Näissä tapauksissa päätökset pohjautuvat Kiinnitysluot-
topankin tilinpäätös- ja arvostusperiaatteiden mukai-
seen ammatilliseen arvioon.
Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypä
arvo hierarkiatason 2 arvostusmenetelmällä laskettuna
oli 444,4 miljoonaa euroa (653,1) ja rahoitusvelkojen
käypä arvo oli vastaavasti 568,3 miljoonaa euroa
(969,3) vuoden lopussa. Käypään arvoon arvostettavien
rahoitusvarojen käypä arvo hierarkiatason 3 arvostus-
menetelmällä laskettuna oli 5,5 miljoonaa euroa (1,0) ja
rahoitusvelkojen käypä arvo oli vastaavasti 20,5 miljoo-
naa euroa (47,2). Johdannaissopimusten arvoa määri-
tettäessä vuoden 2023 aikana tehdyt arvostusmuutok-
set (kuten CVA ja DVA
 
)
 
olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,0).
 
Tietoja sellaisten rahoitusinstrumenttien käypään ar-
voon liittyvästä herkkyysanalyysista, joiden arvostuk-
sessa käytetään merkittäviä ei-todennettavissa olevia
parametreja, annetaan liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen
käypä arvo”.
Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta
Luotot ja muut rahoitusvarat, joiden rahavirtoja on muo-
kattu tai joiden rahavirrat ovat osa velkajärjestelyä, kir-
jataan pois taseesta, ja uusi luotto kirjataan taseeseen,
jos uuden luoton ehdot ovat olennaisesti erilaiset kuin
vanhan luoton ehdot.
 
Kiinnitysluottopankissa näin tehdään yleensä, jos uuden
luoton rahavirtojen nykyarvo alkuperäisellä korolla dis-
kontattuna eroaa yli 10 prosenttia vanhan luoton jäljellä
olevien odotettujen rahavirtojen nykyarvosta. Ehtojen
katsotaan olevan merkittävästi erilaiset myös, jos rahoi-
tusvarojen muokatut kassavirrat ovat pelkästään pää-
oman ja koron maksuja mutta alkuperäiset vanhan luo-
ton ehdot eivät, tai päinvastoin.
 
Arvonalentumistestit, luotot yleisölle/saamiset luot-
tolaitoksilta
Luottojen arvonalentumistestejä koskevista tilinpäätös-
periaatteista kerrotaan kohdassa 12 ”Luotot yleisölle /
saamiset luottolaitoksilta”.
Johdon on tehtävä kriittisiä arvioita ja päätöksiä luotto-
jen arvonalentumisten laskennassa. Kiinnitysluottopan-
kin koko lainakanta ennen arvon alentumisia oli
32 188,4 miljoonaa euroa (33 945,7) vuoden lopussa.
Lisätietoja on liitteessä 11 ”Luottosalkku ja arvonalentu-
miset”.
Saatavakohtaisesti arvoltaan alentuneista saamisista
kirjattavien arvonalentumisten laskennassa tehdään ar-
vioita asiakkailta saatavien odotettujen rahavirtojen
määristä ja ajankohdista eri skenaarioissa. Tähän sisäl-
tyy myös mahdollisen vakuuden arvostus. Arvioita teh-
dään myös eri skenaarioiden toteutumisen todennäköi-
syydestä.
Saamisten arvostuksessa arvioidaan, milloin vastuu-
seen liittyvä luottoriski on kasvanut merkittävästi. Jos
riski on kasvanut merkittävästi, arvonalentumiskirjaus
perustuu odotettuihin tappioihin omaisuuserän koko
elinkaaren ajalta. Jos taas riski ei ole kasvanut merkittä-
västi, arvonalentumiskirjaus perustuu odotettuihin tappi-
oihin 12 seuraavan kuukauden aikana. Lisäksi arviointia
sisältyy odotettujen tappioiden laskennassa käytettäviin
muihin parametreihin (kuten tasolla 2 käytettyyn odotet-
tuun elinkaareen) sovellettavien mallinnusvaihtoehtojen
valintaan sekä siihen, ovatko historialliseen kehitykseen
perustuvat parametrit olennaisia tulevien tappioiden ar-
vioinnissa.
Arvonalentumiskirjausten laskennassa käytetty tilastolli-
nen malli perustuu makrotalouden skenaarioihin, jotka
edellyttävät johdon tekemiä arvioita skenaarioiden omi-
naisuuksista ja niiden toteutumisen todennäköisyy-
destä. Arvioita tarvitaan myös silloin, kun määritetään,
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
21
missä määrin eri skenaarioiden parametrit ovat histori-
allisen kehityksen perusteella olennaisia tulevien tappi-
oiden arvioinnissa. Saatavaryhmäkohtaisesti laskettui-
hin varauksiin tehdään korjauksia, mikäli historiallinen
aineisto ei riittävästi kuvaa johdon näkemystä odotetta-
vissa olevista luottotappioista. Näiden korjausten arvioi-
minen edellyttää johdolta kriittistä arviointia.
Rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus
Rahavirtojen suojausta koskevista tilinpäätösperiaat-
teista kerrotaan kohdassa 8 ”Suojauslaskenta”.
Tärkeä rahavirtojen suojauslaskentaan liittyvä päätös
on tehokkuuden mittaustavan valinta.
Kiinnitysluottopankissa sovelletussa rahavirtojen suo-
jauslaskennassa käytettävät suojausinstrumentit ovat
pääasiassa koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, jotka
kirjataan aina käypään arvoon. Valuuttakomponentti
määritellään valuuttariskin rahavirtasuojaukseksi ja kor-
kokomponentti korkoriskin käyvän arvon suojaukseksi.
Näiden rahavirtasuojausten tehokkuuden mittaukseen
käytetään hypoteettista johdannaismenetelmää, jossa
suojatusta sopimuksesta (valuuttakomponentti) odotet-
tujen vastaisten rahavirtojen kumulatiivisen muutoksen
nykyarvon tilalla käytetään täydellisen hypoteettisen
vaihtosopimuksen muutosta. Kriittistä arviointia tarvi-
taan täydellisen hypoteettisen vaihtosopimuksen omi-
naisuuksien määrittelyyn.
5.
 
Tuottojen ja arvonalentumisten kirjaaminen
Rahoituskate
Korkotuotot ja -kulut lasketaan ja kirjataan efektiivisen
koron mukaan tai tarpeen vaatiessa sellaisen laskenta-
tavan mukaan, jonka tuloksen voidaan katsoa olevan
riittävän lähellä efektiivisen koron mukaan laskettua
summaa. Efektiivinen korko sisältää palkkiot, joiden kat-
sotaan olevan olennainen osa rahoitusinstrumentin
efektiivistä korkoa (yleensä palkkioita, jotka on saatu
korvauksena riskistä). Efektiivinen korko on sama kuin
korko, jolla diskontataan arvioidut vastaiset rahavirrat
rahoitusvaran tai -velan nettomääräiseen kirjanpitoar-
voon.
 
Rahoitusinstrumenteista kertyvät korkotuotot ja -kulut
luokitellaan jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun
ottamatta erään Rahoituskate.
Valuutanvaihtosopimusten korkokomponentit, koron-
vaihtosopimuksista maksetut ja niistä saadut korot sekä
kertyneissä koroissa tapahtuneet muutokset kirjataan
erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä,
lukuun ottamatta suojaustarkoituksessa käytettäviä joh-
dannaisia. Suojauslaskennassa käytettävien johdan-
naisten korko kirjataan efektiivisen koron mukaan laske-
tuksi korkotuotoksi, jos johdannainen suojaa saatavia,
ja korkokuluksi, jos johdannainen suojaa velkaa. Talou-
dellisissa suojauksissa korko luokitellaan muuksi korko-
tuotoksi, jos johdannainen suojaa saatavia ja korkoku-
luksi jos johdannainen suojaa velkaa.
 
Muut korkotuotot sisältävät rahoitusvelkoihin liittyvät ne-
gatiiviset kulut ja vastaavasti muut korkokulut sisältävät
rahoitusvaroihin liittyvät negatiiviset tuotot.
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
Kiinnitysluottopankki saa palkkiotuottoja lähinnä asiak-
kaille tarjoamistaan luotonantoon liittyvistä palveluista.
Luotonantoon liittyvät palkkiotuotot koostuvat yleensä
lainanhoitoon liittyvistä palveluista. Palkkiotuotot kirja-
taan joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, kun
suoritevelvollisuudet on täytetty.
 
Luotonantoon liittyvät palkkiot, jotka eivät ole osa rahoi-
tusinstrumentin efektiivistä korkoa, kirjataan yhtenä
ajankohtana.
 
Palkkiokulut ovat yleensä suoriteperusteisia ja kirjataan
yhtenä ajankohtana kun palvelu on saatu. Ostettujen ta-
kaussitoumusten kulut jaksotetaan sitoumusten voimas-
saoloajalle ja kirjataan palkkiokuluiksi.
 
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä
Toteutuneet
 
ja toteutumattomat voitot ja tappiot rahoi-
tusinstrumenteista, jotka arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, kirjataan erään Nettotulos käypään
arvoon arvostettavista eristä. Toteutuneet
 
ja toteutumat-
tomat voitot ja tappiot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:
●
 
Korolliset arvopaperit ja muut korkosidonnaiset
instrumentit
 
●
 
Voitot/tappiot valuuttakurssimuutoksista
 
Rahavirtojen suojausten tehoton osa kirjataan erään
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
 
Tähän erään sisältyvät myös jaksotettuun hankintame-
noon kirjatuista rahoitusinstrumenteista kertyneet toteu-
tuneet voitot ja tappiot, kuten saadut korkohyvitykset ja
liikkeeseen laskettujen omien velkojen takaisinostoista
kertyneet toteutuneet voitot/tappiot.
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisäl-
tää myös jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
suojattujen varojen ja velkojen käyvän arvon muutokset
korkoriskin suojauksessa.
 
Muut liiketoiminnan tuotot ja muut kulut
Muita liiketoiminnan tuottoja, jotka eivät liity mihinkään
muuhun tuloslaskelman erään, kirjataan yleensä silloin,
kun on todennäköistä, että liiketoimesta saatavat hyödyt
tulevat Kiinnitysluottopankille ja kun merkittävät riskit ja
edut on siirretty ostajalle (yleensä silloin, kun liiketoimi
on saatu päätökseen).
Vakausmaksut esitetään tuloslaskelman erässä “Muut
kulut”.
Arvonalentumistappiot luotoista, netto
Arvonalentumistappiot jaksotettuun hankintamenoon ar-
vostettaviksi luokitelluista rahoitusvaroista (katso kohta
11 ”Rahoitusinstrumentit”) tase-erissä Saamiset luotto-
laitoksilta ja Luotot yleisölle kirjataan tuloslaskelman
erään Arvonalentumistappiot luotoista, netto. Tappiot
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
22
kirjataan nettomääräisinä, eli niistä on vähennetty va-
kuuden arvo ja muut luottoriskiä pienentävät tekijät.
Luotoista kertyvien arvonalentumistappioiden laskentaa
koskevista tilinpäätösperiaatteista kerrotaan kohdassa
12 ”Luotot yleisölle / saamiset luottolaitoksilta”.
6.
 
Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen
ja taseesta pois kirjaaminen
Johdannaissopimukset, noteeratut arvopaperit ja va-
luuttakauppaan liittyvät spot-tapahtumat kirjataan tasee-
seen ja pois taseesta (ja omaisuus- tai velkaerä kirja-
taan taseeseen kaupantekopäivän ja selvityspäivän vä-
lillä erään Muut varat tai erään Muut velat) kaupanteko-
päivänä. Muut rahoitusinstrumentit kirjataan taseeseen
selvityspäivänä.
Rahoitusvarat, joita ei kirjata kaupankäyntipäivän ar-
voon, kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoi-
tusinstrumentin rahavirtoihin raukeavat tai siirtyvät toi-
selle osapuolelle. Oikeudet rahavirtoihin raukeavat tai
siirtyvät tavallisesti silloin, kun vastapuoli on esimerkiksi
maksanut lainan takaisin Nordealle (selvityspäivänä).
Luotot ja muut rahoitusvarat, joiden rahavirtoja on muo-
kattu tai joiden rahavirrat ovat osa velkajärjestelyä, kir-
jataan pois taseesta, ja uusi luotto kirjataan taseeseen,
jos uuden luoton ehdot ovat olennaisesti erilaiset kuin
vanhan luoton ehdot. Näin tehdään yleensä, jos uuden
luoton rahavirtojen nykyarvo alkuperäisellä korolla dis-
kontattuna eroaa yli 10 prosenttia vanhan luoton jäljellä
olevien odotettujen rahavirtojen nykyarvosta. Samoja
periaatteita sovelletaan rahoitusvelkoihin.
 
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka päät-
tyy.
 
7.
 
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat
Kiinnitysluottopankin toimintavaluutta on euro. Ulko-
maan valuutaksi katsotaan kaikki muut valuutat kuin yh-
tiön toimintavaluutta. Ulkomaanrahan määräiset tapah-
tumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanra-
han määräiset varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäi-
vän kurssiin.
Sellaisten tapahtumien selvityksestä syntyneet valuutta-
kurssierot, joiden valuuttakurssi on selvityspäivänä eri
kuin tapahtumapäivänä, sekä selvittämättömien valuut-
tamääräisten rahavarojen ja -velkojen toteutumattomat
valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelman erään Netto-
tulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
8.
 
Suojauslaskenta
Osana riskienhallinnan periaatteitaan Kiinnitysluotto-
pankki on tunnistanut useita riskiluokkia ja niitä vastaa-
via johdannaisinstrumenteilla toteutettavia suojausstra-
tegioita,
 
kuten kuvataan liitteessä 2 ”Riskien ja likvidi-
teetin hallinta” (markkinariskiosio) ja liitteessä 12 ”Joh-
dannaiset ja suojauslaskenta”.
 
Kun suojaus täyttää IAS 39 -standardissa määritellyt
suojauslaskennan soveltamisedellytykset, Kiinnitysluot-
topankki soveltaa yhtä näistä suojauslaskentamalleista:
●
 
käyvän arvon suojaus
●
 
rahavirtojen suojaus
Kiinnitysluottopankki on päättänyt jatkaa IAS 39 -stan-
dardin carve out -version mukaista suojauslaskentaa
IFRS 9 -standardin sallimalla tavalla.
 
EU:n carve out -version mukaisesti johdannaisryhmää
(tai sen osia) voidaan tarkastella yhdistelmänä ja ne
voidaan yhdessä määrittää suojausinstrumentiksi. Li-
säksi carve out -versio poistaa joitakin ydintalletusten
suojaukseen ja alisuojausstrategioihin liittyvän käyvän
arvon suojauksen rajoituksia. Kiinnitysluottopankki do-
kumentoi suojaussopimuksen tekohetkellä muodollisesti
sen, miten suojaus täyttää suojauslaskennan sovelta-
misedellytykset, mukaan lukien suojatun erän ja suojaa-
van erän taloudellinen suhde, riskin luonne, riskienhal-
linnan tavoite, suojaussopimukseen sovellettava strate-
gia ja menetelmä, jolla suojauksen tehokkuus arvioi-
daan.
 
Suojauslaskentaa voidaan käyttää vain, jos suojaus on
hyvin tehokas. Suojausta pidetään hyvin tehokkaana,
jos suojaussopimusta tehtäessä ja koko sen juoksuai-
kana voidaan olettaa, että suojatun erän käyvän arvon
muutokset neutraloituvat suojatun riskin osalta olennai-
silta osin suojaavan erän käyvän arvon muutoksilla.
Suojauksen tehokkuuden tulee olla 80–125 prosenttia.
Sopimuksilla, jotka tehdään Kiinnitysluottopankin suo-
jaustavoitteiden mukaisesti mutta jotka eivät täytä suo-
jauslaskennan soveltamisedellytyksiä, on taloudellinen
suojaussuhde.
Käyvän arvon suojaus
Käyvän arvon suojauslaskentamallia sovelletaan joh-
dannaissopimuksiin, joilla suojaudutaan tietylle riskille
alttiina olevien taseeseen kirjattujen varojen tai velkojen
käyvän arvon muutoksilta liitteessä 2 ”Riskien ja likvidi-
teetin hallinta” (markkinariskiosio) ja liitteessä 12 ”Joh-
dannaiset ja suojauslaskenta” määriteltyjen Kiinnitys-
luottopankin riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti.
Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen sisältyvien varojen
ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski syntyy
pääosin lainoista ja arvopapereista, joiden kiinteät kor-
kojaksot aiheuttavat korkoriskin. Johdannaissopimuk-
sen ja suojatun erän käyvän arvon muutokset, jotka ai-
heutuvat suojautumisen kohteena olevista riskeistä, kir-
jataan erikseen tuloslaskelman erään Nettotulos käy-
pään arvoon arvostettavista eristä. Jos suojaus on teho-
kas, suojatun erän ja suojaavan erän käyvän arvon
muutokset neutraloituvat.
Johdannaissopimuksella suojatun erän käyvän arvon
muutokset, jotka aiheutuvat suojautumisen kohteena
olevista riskeistä, näkyvät suojatun erän kirjanpitoarvon
oikaisussa, joka kirjataan myös tuloslaskelmaan. Kiinni-
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
23
tysluottopankki soveltaa käyvän arvon suojauslasken-
taa sekä mikrotasolla (yksittäiset velkaerät tai suljetut
velkasalkut joissa yksi tai useampi suojattava erä on
suojattu yhdellä tai useammalla suojausinstrumentilla),
että makrotasolla (avoimet salkut joissa suojattavien
erien joukko suojataan usealla suojausinstrumentilla).
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin
mikrotason suojauksessa esitetään samalla taserivillä
suojattavien erien tasearvon kanssa. Suojattavien erien
käyvän arvon muutokset korkoriskin makrotason suo-
jauksessa esitetään erikseen rivillä Suojattavien erien
käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauk-
sessa.
Suojauksen tehottomuus kirjataan tuloslaskelman erään
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
Suojattavat erät
Käyvän arvon suojauksen mukaan suojattu erä voi olla
kirjattu yksittäinen omaisuus- tai velkaerä tai kirjaama-
ton sitoumus tai sellaisen osa. Suojattu erä voi olla
myös ominaisuuksiltaan samankaltaisten omaisuus- tai
velkaerien tai sitoumusten ryhmä. Suojattuihin eriin kuu-
luu sekä yksittäisiä omaisuus- ja velkaeriä että omai-
suus- ja/tai velkaeristä koostuvia salkkuja.
Suojaavat instrumentit
Kiinnitysluottopankki käyttää suojausinstrumentteina
ensisijaisesti koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan
aina käypään arvoon.
 
Suojauksen tehokkuus
Arvioidessaan suojauksen tehokkuutta takautuvasti
Kiinnitysluottopankki määrittää suojaavien instrument-
tien käyvän arvon ja vertaa suojaavan instrumentin käy-
vän arvon muutosta suojatun erän käyvän arvon muu-
tokseen. Suojauksen tehokkuutta mitataan kumulatiivi-
sesti.
 
Jos suojaussuhde ei ole suojauslaskennan soveltamis-
edellytysten mukainen, suojauslaskenta lopetetaan.
Käyvän arvon suojauksissa suojaava instrumentti luoki-
tellaan uudelleen kaupankäyntitarkoituksessa pidettä-
väksi johdannaissopimukseksi ja suojatun erän käyvän
arvon muutos siihen asti, kun suojaus päättyy, jaksote-
taan tasasuuruisina erinä tuloslaskelmaan suojatun
erän jäljellä olevan juoksuajan kuluessa.
Suojauksen tehottomuus voi johtua
 
●
 
suojatuista ja suojaavista eristä saatavien rahavir-
tojen ajoituseroista
●
 
suojattujen ja suojaavien erien diskonttaamiseen
sovellettavien korkokäyrien eroista
●
 
Kiinnitysluottopankin tai vastapuolen luottoriskin
muutosten vaikutuksesta suojaavan tai suojatun
erän käypään arvoon
●
 
luottosalkun odotettujen ja toteutuneiden ennakko-
maksujen välisistä eroista.
Rahavirtojen suojaus
Liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta” (markkina-
riskiosio) ja liitteessä 12 ”Johdannaiset ja suojauslas-
kenta” määriteltyjen Kiinnitysluottopankin riskienhallin-
nan periaatteiden mukaisesti rahavirtojen suojauslas-
kentamallia sovelletaan, kun suojaudutaan vaihtuvakor-
koisten instrumenttien tulevien koronmaksujen vaihte-
luilta tai valuuttariskeiltä. Suojaavan instrumentin tehok-
kaaksi määritellystä osasta kertyvä voitto tai tappio kir-
jataan muuhun laajaan tulokseen ja kertyneet voitot tai
tappiot kirjataan oman pääoman rahavirran suojausra-
hastoon. Suojaavan instrumentin tehottomasta osasta
kertyvä voitto tai tappio kirjataan pois omasta pää-
omasta tuloslaskelman erään Nettotulos käypään ar-
voon arvostettavista eristä.
Suojaavista instrumenteista kertyvät voitot ja tappiot,
jotka kirjataan oman pääoman rahavirran suojausrahas-
toon muun laajan tuloksen kautta, kirjataan pois omasta
pääomasta tuloslaskelmaan samalla tilikaudella kuin
suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan, yleensä tilikau-
della, jolla korkotuotto tai korkokulu kirjataan.
Suojattavat
 
erät
Rahavirran suojauksessa suojattavat erät voivat olla
erittäin todennäköisiä vaihtuvien korkojen rahavirtoja,
jotka kertyvät kirjatuista varoista tai veloista tai tulevista
varoista tai veloista. Rahavirtojen suojauksia käytetään
Kiinnitysluottopankissa, kun suojaudutaan vaihtuvakor-
koisiin luottoihin liittyvältä korkoriskiltä.
Suojaavat instrumentit
Kun Kiinnitysluottopankki suojautuu vaihtuvakorkoisiin
luottoihin liittyvältä korkoriskiltä, se käyttää suo-
jausinstrumentteina koronvaihtosopimuksia, jotka ar-
vostetaan aina käypään arvoon.
Suojauksen tehokkuus
Rahavirtasuojausten tehokkuus mitataan takautuvasti
hypoteettisella johdannaismenetelmällä, jossa suoja-
tusta sopimuksesta (valuuttakomponentti) odotettujen
vastaisten rahavirtojen kumulatiivisen muutoksen nyky-
arvon tilalla käytetään täydellisen hypoteettisen vaihto-
sopimuksen muutosta.
 
Jos suojaussuhde ei ole suojauslaskennan soveltamis-
edellytysten mukainen, suojauslaskenta lopetetaan.
Suojaavan instrumentin realisoitumaton arvon muutos
siitä hetkestä, kun suojaus viimeksi todettiin tehok-
kaaksi, kirjataan tuloslaskelmaan. Suojaavaan instru-
menttiin liittyvä kumulatiivinen voitto tai tappio, joka on
kirjattu oman pääoman rahavirran suojausrahastoon
muun laajan tuloksen kautta kaudelta, jolloin suojaus oli
tehokas, luokitellaan pois omasta pääomasta ja kirja-
taan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon
arvostettavista eristä, jos odotetun tapahtuman ei enää
odoteta toteutuvan.
 
Jos odotettu tapahtuma ei enää ole erittäin todennäköi-
nen mutta sen odotetaan edelleen toteutuvan, suojaa-
vaan erään liittyvä kumulatiivinen voitto tai tappio, joka
on kirjattu muuhun laajaan tulokseen kaudelta, jolloin
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
24
suojaus oli tehokas, sisältyy edelleen muuhun laajaan
tulokseen, kunnes tapahtuma toteutuu tai sen ei enää
odoteta toteutuvan.
Rahavirtasuojausten tehottomuuden syyt ovat yleisesti
ottaen samat kuin edellä kuvatut käyvän arvon suojaus-
ten tehottomuuden syyt. Ennakkomaksuihin liittyvä riski
ei kuitenkaan ole rahavirtasuojauksissa yhtä olennai-
nen, ja suojauksen tehottomuus johtuu muutoksista en-
nakoitujen vastaisten rahavirtojen ajoituksissa ja mää-
rissä.
9.
 
Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
määrittäminen
Käypä arvo on se hinta, joka laskentapäivänä saataisiin
varallisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velkaerän
siirtämisestä kyseisen omaisuus- tai velkaerän pääasi-
allisella markkinapaikalla, tai jos pääasiallista markkina-
paikkaa ei ole, omaisuus- tai velkaerän kannalta kaik-
kein edullisimmalla markkinapaikalla, tapahtuvassa ta-
vanomaisessa markkinaosapuolten välisessä kaupassa
kulloistenkin markkinaolosuhteiden vallitessa.
Paras käyvän arvon määritys saadaan, jos omaisuus-
tai velkaerä noteerataan julkisesti toimivilla markkinoilla.
Tällaista noteerausta käytetään rahoitusvarojen ja -vel-
kojen arvostuksessa aina kun se on saatavilla. Markki-
noiden katsotaan olevan toimivat, jos omaisuus- tai vel-
kaerällä käydään kauppaa niin usein ja niin suurella vo-
lyymilla, että hintatietoja on saatavilla jatkuvasti. Likvidi-
teettiä ja volyymeja koskevat absoluuttiset tasot, joiden
perusteella markkinoiden katsotaan olevan toimivat,
vaihtelevat instrumenttilajeittain. Joissakin lajeissa hin-
nanvaihtelu on vähäistä myös sellaisilla lajiin sisältyvillä
instrumenteilla, joilla käydään laajasti kauppaa. Tällai-
seen lajiin kuuluviin instrumentteihin sovellettavat likvi-
diteettivaatimukset ovat lievempiä ja vastaavasti käyvän
arvon määritykseen hyväksyttävien hintojen aikaraja on
pidempi.
Kaupankäyntitiheyttä ja -volyymeja seurataan säännölli-
sesti, jotta voidaan arvioida, ovatko markkinat toimivat
vai toimimattomat. Kiinnitysluottopankki käyttää pää-
sääntöisesti julkisia noteerauksia määrittäessään seu-
raavien noteerattujen johdannaissopimusten käypää ar-
voa.
Jos rahoitusinstrumentin noteeraus ei anna oikeaa ku-
vaa säännöllisestä markkinahinnasta tai jos noteerausta
ei saada, käypä arvo määritetään tarkoituksenmukaista
arvostusmenetelmää käyttäen. Arvostusmenetelmän
riittävyyttä seurataan säännöllisesti. Myös sitä, käyte-
täänkö noteerauksia vai teoreettisia hintoja, arvioidaan
säännöllisesti.
Arvostusmenetelmiä on monenlaisia, aina yksinkertai-
sesta diskontatun rahavirran analyysistä monimutkaisiin
optiohinnoittelumalleihin. Arvostusmenetelmät suunni-
tellaan siten, että markkinahintoja ja -kursseja käyte-
tään aina kun mahdollista, mutta arvostuksessa voi-
daan käyttää hyväksi myös malliparametreja, jotka eivät
ole todennettavissa. Arvostusmenetelmän riittävyys ar-
vioidaan tutkimalla, kuinka hyvin se vastaa markkina-
hintoja. Tämä tehdään vertaamalla laskennan tuloksena
saatuja hintoja asianomaisiin viitetietoihin, esimerkiksi
pörssinoteerauksiin, vastapuolen tekemiin arvostuksiin
tai konsensuspalvelujen tuottamiin hintatietoihin.
Kiinnitysluottopankki käyttää pääsääntöisesti arvostus-
menetelmiä määrittäessään OTC-johdannaissopimus-
ten käypää arvoa.
Kun rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään ar-
vostusmenetelmällä, tutkitaan, perustuvatko arvostus-
mallissa käytetyt muuttujat pääosin todennettavissa ole-
viin markkinatapahtumiin. Nordea-konserni pitää toden-
nettavissa oleviin markkinatapahtumiin perustuvana tie-
tona tietoa, joka saadaan yleisesti saatavilla olevista ul-
kopuolisista lähteistä, jos tällaisen tiedon voidaan kat-
soa edustavan realistista markkina-arvoa. Jos tiedoilla,
jotka eivät ole todennettavissa, on merkittävä vaikutus
arvostukseen, instrumenttia ei voida alun perin kirjata
arvostusmenetelmällä arvioituun käypään arvoon, ja
kaikki ensimmäisen päivän tuotot jaksotetaan tulosvai-
kutteisesti instrumentin voimassaoloajalle. Aktivoidut
ensimmäisen päivän tuotot siirretään tuloslaskelmaan,
jos tiedoista, jotka eivät ole todennettavissa, tulee to-
dennettavissa olevia tietoja.
Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot eritellään liitteessä
23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo” sen perusteella, pe-
rustuvatko ne
●
 
saman instrumentin noteeraukseen toimivilla mark-
kinoilla (taso 1)
●
 
todennettavia markkina-arvoja käyttävään arvos-
tusmenetelmään (taso 2)
●
 
ei-todennettavia markkina-arvoja käyttävään arvos-
tusmenetelmään (taso 3).
Kiinnitysluottopankin käyttämät arvostusmallit noudatta-
vat hyväksyttyjä rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun so-
vellettavia taloudellisia metodeja. Niissä otetaan huomi-
oon tekijät, joiden perusteella markkinaosapuolet mää-
rittelevät hinnan.
Mallinnettujen riskien komitea (Model Risk Committee)
hyväksyy uudet arvostusmallit, ja kaikkia malleja arvioi-
daan säännöllisesti.
Lisätietoja annetaan liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen
käypä arvo”.
10.
 
Keskuspankkeihin talletetut varat
Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet. Saami-
siin keskuspankeilta sisältyvät Suomen Pankissa olevat
tilit, joilla olevat varat ovat milloin tahansa käytettävissä.
11.
 
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumenttien luokittelu
Kaikki rahoitusinstrumentit on luokiteltu johonkin seu-
raavista ryhmistä:
Rahoitusvarat:
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
25
●
 
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoi-
tusvarat
●
 
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat ra-
hoitusvarat:
-
 
määrätty arvostettavaksi käypään arvoon tu-
losvaikutteisesti
Rahoitusvelat:
●
 
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoi-
tusvelat
●
 
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat ra-
hoitusvelat:
-
 
määrätty arvostettavaksi käypään arvoon tu-
losvaikutteisesti
 
Rahoitusvarojen luokittelu riippuu sen salkun liiketoimin-
tamallista, johon instrumentti sisältyy, sekä siitä, sisäl-
tyykö rahavirtoihin pelkästään pääoman ja koron mak-
suja.
Rahoitusvarat, joiden rahavirtoihin sisältyy muutakin
kuin pääoman ja koron maksuja, arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki muut varat luokitellaan
liiketoimintamallin mukaan. Sellaiseen salkkuun sisälty-
vät instrumentit, jossa liiketoimintamallina on pitää inst-
rumentit ja kerryttää niistä sopimukseen perustuvia ra-
havirtoja, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Kaikkiin muihin liiketoimintamalleihin sisältyvät rahoitus-
varat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Kiinnitysluottopankki on jakanut rahoitusvaransa salk-
kuihin ja/tai alasalkkuihin, jotta liiketoimintamalli voidaan
arvioida. Salkut perustuvat siihen, miten rahoitusvaroja
hallitaan tietyn liiketoiminnallisen tavoitteen saavutta-
miseksi. Kiinnitysluottopankki on ottanut nykyisen liike-
toiminta-aluerakenteen huomioon asettaessaan tason,
jolla salkut määritellään. Määritellessään kunkin salkun
liiketoimintamallia Kiinnitysluottopankki on analysoinut
rahoitusvarojen tarkoituksen sekä esimerkiksi aiemmat
myynnit ja varainhoitajien palkkiot.
 
Kaikki rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alun perin
käypään arvoon. Kunkin rahoitusinstrumentin myö-
hempi arvostus taseessa ja se, miten instrumentin käy-
vän arvon muutokset kirjataan tilinpäätökseen, määräy-
tyvät luokittelun perusteella. Kiinnitysluottopankin ta-
seessa olevien rahoitusinstrumenttien luokittelu IFRS
9:n mukaisiin luokkiin on esitetty liitteessä 22 ”Rahoi-
tusinstrumenttien luokittelu”.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitus-
varat ja -velat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusva-
rat ja -velat kirjataan alun perin taseeseen käypään ar-
voon. Transaktiokulut sisältyvät kirjaukseen. Alkuperäi-
sen kirjauksen jälkeen tähän luokkaan kuuluvat instru-
mentit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Täl-
löin hankintamenon ja lunastusarvon välinen erotus jak-
sotetaan tuloslaskelmaan jäljellä olevan juoksuajan ku-
luessa efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jakso-
tettu hankintameno on rahoitusvaran tai -velan alkupe-
räinen arvostus, josta vähennetään pääoman takaisin-
maksut ja johon lisätään tai josta vähennetään efektiivi-
sen koron menetelmää käyttäen laskettu alkuperäisen
summan ja erääntyvän summan kumulatiivinen jakso-
tettu erotus. Rahoitusvarojen kohdalla summaa oikais-
taan lisäksi mahdollisella arvonalentumisella. Lisätietoja
efektiivisen koron menetelmästä on liitteen 1 kohdassa
5 ”Rahoituskate”. Lisätietoja IFRS 9:n mukaisista arvon-
alentumisista on jäljempänä kohdassa 12.
 
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi luokitel-
tujen varojen ja velkojen korot kirjataan tuloslaskelman
eriin Korkotuotot ja Korkokulut.
 
Tähän ryhmään sisältyvät pääasiassa saamiset luotto-
laitoksilta sekä luotot yleisölle.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat, jotka arvostetaan käy-
pään arvoon tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoi-
tusvarat ja -velat arvostetaan transaktiokuluilla vähen-
nettyyn käypään arvoon. Kaikki käyvän arvon muutok-
set kirjataan suoraan tuloslaskelman erään Nettotulos
käypään arvoon arvostettavista eristä.
Ryhmään sisältyy kaksi alaryhmää: määrätty arvostetta-
vaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja määritetty
arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti (käy-
pään arvoon arvostamismahdollisuus).
Alaryhmä ”Määrätty arvostettavaksi käypään arvoon tu-
losvaikutteisesti” koostuu johdannaisinstrumenteista.
Johdannaissopimukset
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja ar-
vostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä
arvo on positiivinen (mahdollinen kertynyt korko mu-
kaan lukien), kirjataan taseen varoihin erään Johdan-
naissopimukset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on
negatiivinen (mahdollinen kertynyt korko mukaan lu-
kien), kirjataan taseen velkoihin erään Johdannaissopi-
mukset.
Toteutuneet
 
ja toteutumattomat voitot ja tappiot johdan-
naissopimuksista kirjataan tuloslaskelman erään Netto-
tulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen
Kiinnitysluottopankki netottaa taseeseen kirjatut rahoi-
tusvarat ja -velat, jos siihen on laillinen oikeus tavan-
omaisessa liiketoiminnassa sekä laiminlyönti-, kon-
kurssi- ja maksukyvyttömyystapauksissa ja jos tarkoi-
tuksena on toteuttaa suoritukset nettomääräisesti tai to-
teuttaa omaisuuserän myynti ja velkaerän kuittaus sa-
manaikaisesti.
 
Pörssijohdannaiset katsotaan yleensä selvitetyiksi päi-
vittäin, kun käteinen on maksettu tai saatu ja instru-
mentti on taas markkinaehtoinen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
26
Liikkeeseen lasketut velkainstrumentit ja oman pää-
oman ehtoiset instrumentit
Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemat rahoi-
tusinstrumentit luokitellaan joko rahoitusveloiksi tai
omaksi pääomaksi. Liikkeeseen lasketut rahoitusinstru-
mentit luokitellaan rahoitusvelaksi, jos sopimusjärjeste-
lystä aiheutuu Kiinnitysluottopankille velvoite toimittaa
instrumentin haltijalle käteistä tai muita rahoitusvaroja
tai tietty määrä oman pääoman ehtoisia instrumentteja.
Jos näin ei ole, instrumentti on yleensä oman pääoman
ehtoinen ja se luokitellaan omaksi pääomaksi. Transak-
tiokulut eivät sisälly kirjaukseen. Jos liikkeeseen lasket-
tuun rahoitusinstrumenttiin sisältyy sekä velkakom-
ponentteja että oman pääoman ehtoisia komponentteja,
niitä käsitellään erikseen.
12.
 
Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta
Soveltamisala
Jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon
muun laajan tuloksen kautta arvostettavaksi luokitellut
rahoitusinstrumentit sisältyvät arvonalentumislaskelmiin
luottoriskin vuoksi. Niitä ovat varat, jotka kirjataan tase-
eriin Saamiset luottolaitoksilta ja Luotot yleisölle. Näihin
tase-eriin kirjataan myös käypään arvoon tulosvaikuttei-
sesti arvostettavaksi luokitellut varat, jotka eivät sisälly
arvonalentumislaskelmiin. Katso kohta 11 edellä ja liite
22 ”Rahoitusinstrumenttien luokittelu”.
Arvonalentumislaskelmat tehdään myös taseen ulko-
puolisista sitoumuksista.
Kirjaaminen ja esitystapa
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut varat kirjataan
bruttomääräisinä, ja niistä odotetuista arvonalentumis-
tappioista kirjataan varaus, jos tappiota ei pidetä lopulli-
sena. Varaus esitetään nettomääräisenä taseessa
mutta erikseen liitteissä. Varausten muutokset kirjataan
tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot luotoista,
netto.
Jos arvonalentumistappiota pidetään lopullisena, se kir-
jataan toteutuneeksi luottotappioksi. Luoton kirjanpito-
arvo ja siihen liittyvä arvonalentuminen kirjataan pois ta-
seesta. Arvonalentumistappiota pidetään lopullisena,
jos velallinen on haettu konkurssiin ja pesänhoitaja on
todennut konkurssimenettelyn taloudellisen tuloksen,
jos Kiinnitysluottopankki antaa saamisensa anteeksi
joko lakisääteisessä tai vapaaehtoisessa velkajärjeste-
lyssä tai jos Kiinnitysluottopankki jostakin muusta
syystä pitää epätodennäköisenä, että saaminen makse-
taan takaisin.
 
Taseen
 
ulkopuolisten sitoumusten arvonalentumiset kir-
jataan tase-erään Varaukset. Varausten
 
muutokset kir-
jataan erään Arvonalentumistappiot luotoista, netto.
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostet-
tavat varat kirjataan taseeseen niiden käypään arvoon.
IFRS 9:n mukaisesti lasketut arvonalentumistappiot kir-
jataan tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot
 
luotoista, netto. Käyvän arvon oikaisut kirjataan muuhun
laajaan tulokseen.
Arvonalentumistestit
 
Kiinnitysluottopankki luokittelee kaikki vastuut eri ta-
soille saatavakohtaisesti. Tasoon
 
1 sisältyvät varat, joi-
den luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tasoon
 
2
sisältyvät varat, joiden luottoriski on kasvanut merkittä-
västi. Tasoon
 
3 taas sisältyvät ongelmaluotot. Kiinnitys-
luottopankki seuraa, onko todettavissa merkkejä arvon
alentumisesta (taso 3) tunnistamalla tapahtumia, joilla
on haitallinen vaikutus arvioituihin vastaisiin rahavirtoi-
hin (tappiotapahtuma). Kiinnitysluottopankki käyttää va-
kavaraisuusasetuksen mukaista maksukyvyttömyyden
määritelmää. Lisätietoja tappiotapahtumien tunnistami-
sesta annetaan liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hal-
linta”. Vastuut, joista ei kirjata saatavakohtaisesti lasket-
tuja arvonalentumisia, sisältyvät malliperusteisiin arvon-
alentumislaskelmiin.
Saatavakohtaisesti arvoltaan alentuneeksi tunnistettui-
hin merkittäviin vastuisiin liittyvät arvonalentumistappiot
kirjataan saatavakohtaisesti. Sopimuksen kirjanpitoar-
voa verrataan odotettujen vastaisten rahavirtojen yh-
teenlaskettuun nettomääräiseen nykyarvoon. Jos kirjan-
pitoarvo on korkeampi, erotus kirjataan arvonalentumis-
tappioksi. Odotetut rahavirrat diskontataan alkuperäi-
sellä efektiivisellä korolla, ja niihin sisällytetään vakuuk-
sien käypä arvo ja muut luottoriskiä pienentävät tekijät.
Arvio perustuu kolmeen erilaiseen tulevaisuutta koske-
vien todennäköisyyksien mukaan laadittuun skenaari-
oon, joiden pohjalta lasketaan nettomääräinen nyky-
arvo.
Arvonalentumistappiot, jotka liittyvät sellaisiin arvoltaan
alentuneeksi saatavakohtaisesti tunnistettuihin vastui-
siin, jotka eivät ole yksinään merkittäviä, arvostetaan
käyttäen jäljempänä kuvattua saatavaryhmäkohtaista
mallia, kuitenkin niin, että arvostus perustuu jo toteutu-
neisiin maksuhäiriöihin.
Malliperusteiset laskelmat
Arvonalentumistappiot vastuista, joiden arvo ei yksi-
nään ole alentunut, lasketaan käyttäen tilastollista mal-
lia. Arvonalentumiskirjaukset lasketaan seuraavasti:
vastuun määrä maksukyvyttömyystilanteessa kertaa
maksukyvyttömyystodennäköisyys kertaa tappio-osuus
(LGD). Tason
 
1 omaisuuserien kohdalla laskenta perus-
tuu ainoastaan 12 seuraavaan kuukauteen. Tasojen 2
ja 3 erien laskenta puolestaan perustuu omaisuuserän
koko odotettuun elinkaareen.
Arvonalentumiskirjaukset vastuista, joiden luottoriski ei
ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jäl-
keen, perustuvat 12 seuraavan kuukauden odotettuun
tappioon (taso 1). Arvonalentumiskirjaukset vastuista,
joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen
kirjauksen jälkeen mutta joiden arvo ei ole alentunut,
perustuvat odotettuihin tappioihin koko elinkaaren ajalta
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
27
(taso 2). Samaa kirjauskäytäntöä sovelletaan myös ta-
solle 3 luokiteltuihin vastuisiin, jotka eivät ole yksinään
merkittäviä mutta joiden arvo on alentunut.
Kiinnitysluottopankki käyttää kahta erilaista mallia tun-
nistaakseen, onko luottoriski kasvanut merkittävästi vai
ei. Sisäistä luokitusta ja pisteytystä käytetään, kun arvi-
oidaan asiakkaaseen liittyvää riskiä. Luokituksen tai pis-
teytyksen heikkeneminen viittaa siihen, että asiakkaa-
seen liittyvä luottoriski on kasvanut. Kiinnitysluotto-
pankki on tullut siihen tulokseen, että koko elinkaaren
maksukyvyttömyystodennäköisyyttä ei voida laskea
omaisuuserän syntymähetkellä ilman tietoa niistä va-
roista, jotka ovat taseessa siirtymähetkellä. Siirtymähet-
ken jälkeen perusteena käytetään omaisuuserän koko
elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköisyyden muu-
toksia.
Kiinnitysluottopankki käyttää siirtokriteerinä maksuky-
vyttömyystodennäköisyyden absoluuttisten ja suhteellis-
ten muutosten yhdistelmää niiden omaisuuserien koh-
dalla, joiden arvostus perustuu koko elinkaaren maksu-
kyvyttömyystodennäköisyyteen:
●
Vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen 12 kuukau-
den maksukyvyttömyystodennäköisyys on alle 1%:
Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-
myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli
100 % ja 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-
näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 45 pistettä,
siirretään tasolle 2.
 
●
Vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen 12 kuukau-
den maksukyvyttömyystodennäköisyys on 1 % tai
suurempi:
Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-
myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli
100 % tai 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-
näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 300 pis-
tettä, siirretään tasolle 2.
 
●
Muut kuin vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen
12 kuukauden maksukyvyttömyystodennäköisyys
on alle 0,5 %:
Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-
myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli
150 % ja 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-
näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 20 pistettä,
siirretään tasolle 2.
 
●
Muut kuin vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen
12 kuukauden maksukyvyttömyystodennäköisyys
on 0,5 % tai suurempi.
Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-
myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli
150 % tai 12 kuukauden maksukyvyttömyystoden-
näköisyyden absoluuttinen kasvu on yli 400 pis-
tettä, siirretään tasolle 2.
Kun on kyse varoista, joihin sovelletaan luokitus- ja pis-
teytysmalleja, luokituksen tai pisteytyksen muutokset
kalibroidaan vastaamaan koko elinkaaren maksukyvyt-
tömyystodennäköisyyteen perustuvaa merkittävää luot-
toriskin kasvua. Lisäksi luottojoustoasiakkaat ja asiak-
kaat, joilla on yli 30 päivää myöhässä olevia maksuja,
siirretään tasolle 2, ellei näiden asiakkaiden vastuita ole
jo aiemmin tunnistettu arvoltaan alentuneiksi (taso 3).
Yli 90 päivää myöhässä olevat vastuut luokitellaan
yleensä tasolle 3. Luokitus voidaan kuitenkin muuttaa,
jos on todisteita siitä, ettei asiakkaalla ole maksuhäiri-
öitä. Tällaiset vastuut luokitellaan tasolle 2.
Kun lasketaan arvonalentumisia, mukaan lukien tason
arviointi, laskenta perustuu tulevaisuutta koskeviin to-
dennäköisyyksiin. Nordea käyttää kolmea makrotalou-
den skenaariota arvioidessaan odotettujen arvonalentu-
mistappioiden epälineaarisuutta. Skenaarioita käytetään
odotettujen tappioiden laskennassa käytettyjen olen-
naisten parametrien oikaisuihin. Kussakin skenaariossa
odotettujen tappioiden todennäköisyyspainotettu kes-
kiarvo kirjataan arvonalentumiseksi. Malli perustuu en-
nen tilinpäätöspäivää kerättyihin tietoihin, joten Nordean
on tunnistettava tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa va-
rauksiin sen jälkeen, kun tiedot on otettu mukaan malli-
laskelmiin. Johto arvioi nämä tapahtumat ja muokkaa
varauksia tarvittaessa.
 
Toteutuneet luottotappiot
Toteutunut
 
luottotappio tarkoittaa lainan tai saamisen
kirjaamista pois taseesta ja lopullisen luottotappion kir-
jaamista. Kun omaisuuserää pidetään saatavana, jota
ei saada perittyä, se on kirjattava lopulliseksi luottotap-
pioksi mahdollisimman pian riippumatta siitä, pide-
täänkö saamisoikeus voimassa vai ei. Lopullinen luotto-
tappiokirjaus voidaan tehdä ennen kuin luotonsaajaan
kohdistuvat oikeustoimet velan perimiseksi on saatettu
loppuun. Vaikka saatava, jota ei saada perittyä, kirja-
taan pois taseesta, asiakkaan juridinen velvollisuus
maksaa jäljellä oleva velka takaisin säilyy. Kun arvioi-
daan järjestämättömien luottojen takaisinsaantimahdol-
lisuuksia ja sitä, tarvitaanko alaskirjauksia, kiinnitetään
erityistä huomiota seuraavan laisiin vastuisiin (luettelo
ei ole täydellinen):
●
 
Yli 90 päivää erääntyneenä olleet vastuut. Jos vas-
tuuta tai sen osaa pidetään arvion perusteella mah-
dottomana periä takaisin, siitä tehdään alaskirjaus.
●
 
Maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevat vas-
tuut, joiden vakuuskattavuus on heikko.
●
 
Vastuut, joissa konkurssimenettelystä saatavien
tuottojen odotetaan kuluvan oikeudenkäyntikuluihin
ja joista takaisin saatavan osuuden odotetaan siksi
olevan vähäinen.
●
 
Osittainen alaskirjaus voi olla mahdollinen, jos on
olemassa kohtuullisia taloudellisia todisteita luoton-
saajan kyvyttömyydestä maksaa velka takaisin täy-
simääräisesti eli jos ei voida kohtuudella osoittaa,
että merkittävä osa velasta on perittävissä luotto-
joustojen ja/tai vakuuksien realisoinnin jälkeen.
●
 
Uudelleenjärjesteltävät vastuut.
Diskonttauskorko
Arvonalentumisen arvioinnissa käytetty diskonttaus-
korko on yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän luot-
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
28
tojen alkuperäinen efektiivinen korko. Tarpeen
 
vaa-
tiessa diskonttauskorko voi perustua laskentatapaan,
jonka tuloksen voidaan katsoa olevan riittävän lähellä
efektiivisen koron mukaan laskettua arvonalentumista.
Uudelleenjärjestellyt luotot ja muutokset
Tässä yhteydessä uudelleenjärjestelty luotto määritel-
lään luotoksi, jossa Kiinnitysluottopankki on tehnyt ve-
lalliselle myönnytyksiä velallisen taloudellisten vaikeuk-
sien vuoksi ja jossa myönnytys on johtanut arvonalentu-
mistappioon. Uudelleenjärjestelyn jälkeen luottoa ei
yleensä enää pidetä saamisena, jonka arvo on alentu-
nut, jos se täyttää uudet lainaehdot. Jos arvonalentu-
mistappio saadaan takaisin, maksu kirjataan toteutu-
neen arvonalentumistappion palautuksena.
 
Luottojoustoasiakkaille annettujen luottojen sopimus-
pohjaisten rahavirtojen muutokset vähentävät luoton
bruttomääräistä kirjanpitoarvoa. Yleensä vähennys on
pienempi kuin kirjattu arvonalentuminen, eikä tuloslas-
kelmaan kirjata tappiota muutoksen vuoksi. Jos vähen-
nys on merkittävä, bruttosummia (luotto ja arvonalentu-
minen) pienennetään.
13.
 
Leasing
Kiinnitysluottopankki vuokralleottajana
Oikeus käyttää vuokrasopimuksen kattamaa omaisuutta
kirjataan aloituspäivänä käyttöoikeusomaisuudeksi. Vel-
vollisuus maksaa vuokraa kirjataan vuokravastuuksi.
 
Kiinnitysluottopankin vuokrasopimukset liittyvät työsuh-
deautoihin. Taseen
 
erä Koneet ja kalusto koostuu lea-
singautoista. Vuokrat maksetaan yleensä kiinteinä
erinä. Vuokrakausi on odotettu vuokra-ajan pituus.
Tämä kattaa vuokrasopimusten peruuttamattoman
vuokra-ajan.
14.
 
Verot
Tuloslaskelman erä Tuloverot sisältää tilikauden verot
ja laskennallisen verovelan muutoksen. Tuloverot kirja-
taan tuloslaskelmaan, paitsi kun on kyse verovaikutuk-
sesta, joka liittyy muuhun laajaan tulokseen tai suoraan
omaan pääomaan kirjattavaan tapahtumaan. Tällöin ve-
rovaikutus kirjataan muuhun laajaan tulokseen tai
omaan pääomaan.
 
Tilikauden verolla tarkoitetaan vuoden aikana kerty-
neistä verotettavista tuloista perittävää verojen määrää
ja aiempina vuosina maksettuihin veroihin tehtyjä oikai-
suja. Se lasketaan niiden veroprosenttien mukaisesti,
jotka ovat voimassa tai jotka ovat käytännössä voi-
massa raportointipäivänä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan käyttäen
taselähtöistä menetelmää, ja ne koskevat kaikkia väliai-
kaisia eroja varojen ja velkojen verotusarvojen ja niiden
kirjanpitoarvojen välillä. Laskennallista veroa ei kirjata
väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen tai velkojen
alkuperäisistä kirjauksista yksittäisessä kirjanpitotapah-
tumassa.
Laskennallinen vero arvostetaan niiden veroprosenttien
mukaan, joita odotetaan sovellettavan väliaikaisiin eroi-
hin niiden kumoutuessa, niiden lakien mukaisesti, jotka
ovat voimassa tai jotka ovat käytännössä voimassa ra-
portointipäivänä. Laskennallisia verosaamisia ja -vel-
koja ei diskontata. Laskennallisina verosaamisina kirja-
taan ainoastaan se määrä, jonka arvioidaan vastaavan
tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tulosta, jota vas-
taan väliaikaiset erot ja tulevaisuudessa käytettävät ve-
rotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Laskennallisia
verosaamisia arvioidaan jokaisena raportointipäivänä,
ja niitä vähennetään, kunnes ei ole enää todennäköistä,
että saamiseen liittyvä verohyöty toteutuisi.
 
Tilikauden verosaamiset ja -velat netotetaan silloin, kun
se on lain mukaan sallittu ja Kiinnitysluottopankki aikoo
joko toteuttaa verosaamisen ja -velan nettomääräisesti
tai toteuttaa saamisen ja velan samanaikaisesti. Las-
kennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan, jos on
olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus ne-
tottaa tilikauden verosaamiset ja -velat.
15.
 
Varaukset
Varaukset (jotka esitetään taseen vastattavissa) kirja-
taan, kun Kiinnitysluottopankilla on voimassa oleva
menneeseen tapahtumaan perustuva (juridinen tai tul-
kinnallinen) velvoite, jos on todennäköistä (ts. toteutu-
minen on todennäköisempää kuin toteutumatta jäämi-
nen), että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudel-
lista menetystä ja velvoitteen määrästä voidaan tehdä
luotettava arvio.
Varauksen määrä on paras mahdollinen arvio kulusta,
joka vaaditaan voimassa olevan velvoitteen täyttä-
miseksi tilikauden lopussa.
16. Työsuhde-etuudet
Kaikki suoritetuista palveluista Kiinnitysluottopankin
henkilöstölle annetut korvaukset ovat työsuhde-etuuk-
sia. Lyhytaikaiset etuudet maksetaan kahdentoista kuu-
kauden kuluessa sen raportointijakson päättymisestä,
jona palvelut on suoritettu. Työsuhteen päättymisen jäl-
keiset etuudet ovat etuuksia, jotka maksetaan työsuh-
teen päättymisen jälkeen. Kiinnitysluottopankissa ainoa
työsuhteen päättymisen jälkeinen etuus on eläke. Irtisa-
nomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia syntyy taval-
lisesti silloin, jos työsuhde irtisanotaan ennen normaalia
eläkeikää tai jos työntekijä vastaanottaa vapaaehtoisen
tukipaketin.
Lyhytaikaiset etuudet
Lyhytaikaiset etuudet koostuvat pääasiassa kiinteistä
palkoista ja tulosperusteisista palkkioista. Sekä kiinteät
palkat että tulosperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi
sillä tilikaudella, jona henkilöstö on suorittanut palveluja
Kiinnitysluottopankille.
 
Lisätietoja on liitteessä 7 ”Henkilöstökulut”.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Eläkejärjestelyt
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
29
Maksupohjaisissa järjestelyissä Kiinnitysluottopankki
maksaa vuosittaisia vakioituja eläkemaksuja eikä yhti-
öllä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta ylittää
näitä maksuja. Maksusuoritukset kirjataan suoraan ky-
seisen vuoden tuloslaskelmaan.
 
Kiinnitysluottopankilla on yksi etuuspohjainen eläkejär-
jestely, jota ei myönnetä enää uusille työntekijöille. Ky-
seessä on kattamaton eläkejärjestely, joka kirjataan elä-
keveloiksi.
 
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvien velvoittei-
den nykyarvo ja niihin liittyvät kulut arvioidaan vakuu-
tusmatemaattisiin ja taloudellisiin oletuksiin perustuvien
vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella.
 
Kun määritetään velvoitteiden nykyarvoa ja eläkejärjes-
telyyn kuuluvien varojen käypää arvoa, vakuutusmate-
maattisten oletusten ja kokemukseen perustuvien vai-
kutusten muutokset voivat synnyttää uudelleenarvos-
tuksista johtuvia vaikutuksia (toteutuneita lukuja verra-
taan oletuksiin). Uudelleenarvostuksista johtuvat vaiku-
tukset kirjataan välittömästi omaan pääomaan muun
laajan tuloksen kautta.
Suomessa diskonttauskorko määritetään yrityslainojen
markkinatuoton perusteella.
17. Oma pääoma
Muut rahastot
Muut rahastot muodostuvat sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta ja rahavirran suojauksiin ja etuus-
pohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneisiin uudelleenar-
vostuksiin liittyvistä käyvän arvon rahastoista. Sijoitetun
vapaan oman pääoman rahasto koostuu Nordea Bank
Oyj:n Kiinnitysluottopankkiin sijoittamasta pääomasta,
jota ei ole kirjattu osakepääomaan.
Voittovarat
Voittovarat sisältävät edellisten tilikausien jakamatto-
man tuloksen.
 
18.
 
Luottolupaukset
Peruuttamattomat luottolupaukset kirjataan taseen ulko-
puoliseen erään Luottolupaukset.
19.
 
Lähipiiriä koskevat tapahtumat
Kiinnitysluottopankki määrittelee lähipiiriin kuuluvat osa-
puolet seuraavasti:
●
 
osakkeenomistaja, jolla on määräysvalta Kiinnitys-
luottopankissa
●
 
konserniyhtiöt
●
 
avainhenkilöt yhtiön johdossa
●
 
muut lähipiiriin kuuluvat.
Kaikki lähipiiriä koskevat tapahtumat toteutetaan mark-
kinaehtoperiaatteen mukaisesti lukuun ottamatta henki-
löstölle annettavia luottoja, ks. liite 7 ”Henkilöstökulut”.
Osakkeenomistajien määräysvalta Kiinnitysluotto-
pankissa
Nordea Bank Oyj on Nordea Kiinnitysluottopankin ainut
osakkeenomistaja 100 prosentin omistusosuudella ja
täten Nordea Bank Oyj:llä on täysi määräysvalta Nor-
dea Kiinnitysluottopankkiin nähden.
Konserniyhtiöt
Nordean konserniyhtiöillä tarkoitetaan emoyhtiö Nordea
Bank Oyj:n tytäryhtiöitä.
Konsernin sisäiset tapahtumat eri juridisten yksiköiden
välillä hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen ja OECD:n
siirtohinnoittelua koskevien säännösten mukaisesti. Ta-
pahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Avainhenkilöt
 
yhtiön johdossa
Avainhenkilöt Kiinnitysluottopankin johdossa ovat:
●
 
yhtiön hallituksen jäsenet
●
 
yhtiön toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
●
 
yhtiön johtoryhmä.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta ja
eläkkeistä sekä muista heihin liittyvistä liiketoimista ker-
rotaan liitteessä 7 ”Henkilöstökulut”.
Muut lähipiiriin kuuluvat
Muita lähipiiriin kuuluvia ovat johtoon kuuluvien avain-
henkilöiden perheenjäsenet ja Nordea Bank Oyj:n joh-
toon kuuluvat henkilöt ja näiden perheenjäsenet. Muihin
lähipiiriin kuuluviksi katsotaan myös yhtiöt, joissa Kiinni-
tysluottopankin tai Nordea Bank Oyj:n johtoon kuuluvilla
avainhenkilöillä on merkittävä vaikutusvalta, sekä yhtiöt,
joissa näiden avainhenkilöiden perheenjäsenillä on
merkittävä vaikutusvalta.
 
Tietoja liiketoimista Kiinnitysluottopankin ja muiden lähi-
piiriin kuuluvien välillä annetaan liitteessä 26 ”Lähipiirilii-
ketoimet”.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
30
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta
Organisaation riskitietoisuuden ylläpito on kiinteä osa
 
liiketoimintastrategiaa. Kiinnitysluottopankki on
 
määritellyt selkeät viiteke-
hykset riskien-, ja likviditeetinhallintaan sisältäen
 
toimintaperiaatteet ja -ohjeet erilaisille riskityypeille, vakavaraisuudelle
 
ja pää-
omarakenteelle.
 
Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan liittyvät riskit
Kaikkiin liiketoimintaa harjoittaviin yhtiöihin kohdistuu riskejä.
 
Tällä toimialalla on tunnistettu useita merkittäviä riskejä,
 
joita on
hallittava tehokkaasti. Monia näistä riskeistä ei
 
voida poistaa kokonaan, sillä ne ovat luontainen
 
osa liiketoimintaa ja sen harjoit-
tamista. Kiinnitysluottopankin merkittävimmät taloudelliset
 
riskit ovat luotto-, markkina- ja likviditeettiriski,
 
kun taas merkittävim-
piä ei-taloudellisia riskejä ovat operatiivinen riski
 
ja compliance-riski.
Geopoliittisilla konflikteilla oli merkittävä vaikutus yhteiskunnan
 
toimintaan vuonna 2023. Korkea inflaatio ja
 
keskuspankkien
kireä rahapolitiikka eivät ole vielä merkittävästi vaikuttaneet
 
kotitalousasiakkaiden luottojen laatuun, mutta niillä on
 
ollut huomat-
tava vaikutus Suomen asuntomarkkinoihin vuonna 2023.
Riskienhallinta
 
Kiinnitysluottopankin liiketoiminnasta suurin osa hoidetaan
 
emoyhtiön
 
ja sen konttoriverkoston toimesta, joten suurin osa
 
Kiinni-
tysluottopankin riskienhallinnasta on väistämättä sidoksissa
 
konsernin riskienhallintaan.
Nordean hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden
 
seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden
 
aset-
tamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan Nordea
 
Bank Oyj:n hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden
mukaisesti. Nordea Bank Oyj:n hallitus päättää valiokuntien
 
tukemana myös muun muassa luotto-, vastapuoli-,
 
markkina-, likvi-
diteetti- ja liiketoimintariskejä sekä operatiivisia riskejä
 
koskevista periaatteista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista
 
(Inter-
nal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP) ja
 
likviditeetin hallintaprosessista (Internal Liquidity
 
Adequacy Assessment
Process, ILAAP). Periaatteet tarkistetaan vähintään
 
kerran vuodessa.
Kiinnitysluottopankin vahva taloudellinen asema mahdollistaa
 
asiakkaiden aktiivisen tukemisen ja toimimisen
 
yhtiön riskinotto-
halukkuuden puitteissa epävarmasta ja nopeasti muuttuvasta
 
geopoliittisesta tilanteesta,
 
korkeasta inflaatiosta ja kireästä raha-
politiikasta huolimatta. Kiinnitysluottopankki on toteuttanut
 
vuoden 2023 aikana useita sisäisiä stressitestejä
 
korkean inflaation,
korkojen nopean nousun ja globaalin kaupan
 
jyrkän hidastumisen varalta.
 
Näissä stressitesteissä Kiinnitysluottopankin pääoma-
ja likviditeettitilanne ovat näyttäneet kestävän hyvin
 
kaikkein vakavimmissakin skenaarioissa.
 
Kiinnitysluottopankin riskit ovat sen liiketoimintastrategian
 
ja pitkän aikavälin taloudellisten etujen mukaiset. Ne
 
vastaavat Kiinni-
tysluottopankin riskinottokapasiteettia, ja ne pidetään
 
Kiinnitysluottopankin hallituksen riskinottohalukkuuden
 
kautta vahvistaman
riskiprofiilin mukaisina.
 
Kiinnitysluottopankin riskienhallinnan tavoitteena on riskien
 
tehokas valvonta. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan,
 
että riskit py-
syvät riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa.
 
Riskinottohalukkuus ja riskit pidetään tasolla, joka
 
ottaa huomioon Kiinnitys-
luottopankin kyvyn kattaa tappioita, ja on siksi sidoksissa
 
Kiinnitysluottopankin pääomarakenteen hallintaan.
Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä
 
toiminnasta. Kiinnitysluottopankin riskijohtaja ja johtoryhmä
 
var-
mistavat, etteivät konsernissa esitetyt riskilimiitit ja riskinottohalukkuus
 
ole vahingollisia tai sopimattomia Kiinnitysluottopankin
liiketoiminnalle, ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin, jos niiden
 
todetaan olevan vahingollisia tai sopimattomia. Konsernin
 
hallituksen
vahvistamat toimintaohjeet,
 
konsernijohtajan vahvistamat ohjeet ja muut konsernin
 
sisäiset periaatteet muokataan Kiinnitysluot-
topankissa sovellettavaan muotoon, jotta ne ovat
 
kaikkien EU-säännösten, kansallisten säännösten ja suhteellisuutta
 
koskevien
näkökohtien mukaiset.
Kiinnitysluottopankin hallituksella on ylin vastuu yhtiöstä,
 
ja se määrittelee Kiinnitysluottopankin hallintojärjestelyt,
 
valvoo niitä ja
vastaa niiden toimeenpanosta. Hallintojärjestelyillä
 
varmistetaan yhtiön tehokas ja hallittu hallinta.
 
Lisäksi Kiinnitysluottopankin
hallitus hyväksyy pääomasijoitukset, riskistrategian ja
 
tärkeimmät riskilimiitit yhtiön johdon ja Nordean
 
valiokuntien tekemien
esitysten pohjalta.
Hallituksen riskivaliokunta auttaa hallitusta sen valvontavelvollisuuksien
 
täyttämisessä koskien Kiinnitysluottopankin liiketoimin-
nan riskienhallintaa, riskien kontrollointia ja riskienhallintaprosesseja,
 
sisältäen luotto-, markkina-, likviditeetti-, vakavaraisuus-
 
ja
malliriskit sekä operatiivisen riskin ja sisäisten ja ulkoisten
 
sääntöjen noudattamisen, mukaan lukien niiden hallinnassa
 
hyödyn-
nettävät prosessit ja hallintorakenteet.
Yhtiöllä on kolme puolustuslinjaa. Ensimmäiseen puolustuslinjaan
 
kuuluvat yhtiön kaikki toiminnot alla erikseen kuvattuja
 
lukuun
ottamatta. Toisen puolustuslinjan muodostavat CRO-toiminto, joka vastaa riskienhallintaa ja prosesseja
 
koskevien periaatteiden
käyttöönotosta, ja Compliance-toiminto, joka seuraa, että
 
sisäisiä ja ulkoisia sääntöjä noudatetaan. Kolmas puolustuslinja
 
on
sisäinen tarkastus.
 
Toinen puolustuslinja on riippumaton ensimmäisestä puolustuslinjasta ja valvoo sitä. Kolmas puolustuslinja
 
on riippumaton en-
simmäisestä ja toisesta puolustuslinjasta ja valvoo niitä.
 
Toinen ja kolmas puolustuslinja muodostavat yhdessä sisäisen valvon-
nan toiminnot,
 
jotka raportoivat suoraan Kiinnitysluottopankin hallitukselle.
 
CRO-toimintoa johtaa riskijohtaja (Chief Risk Officer)
ja sijaisena toimii Senior Risk Manager.
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
31
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Likviditeettiriski
 
Kiinnitysluottopankissa likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä
 
siitä, että Kiinnitysluottopankki pystyy suoriutumaan maksuvalmiutta
koskevista velvoitteistaan vain kestämättömän korkein kustannuksin
 
tai ei lainkaan pysty suoriutumaan velvoitteistaan niiden
erääntyessä. Kiinnitysluottopankin likviditeettiriski liittyy
 
pääasiassa toiminnan rahoittamiseen markkinoilta ja
 
Nordea Bank
Oyj:ltä hankituilla lainoilla.
Nordean Group Treasury -yksikkö (GT) vastaa Kiinnitysluottopankin likviditeetin
 
hallinnasta ulkoistamissopimusten mukaisesti.
GT hallitsee likviditeettiä konsernin sisäisten sääntöjen
 
sekä Kiinnitysluottopankin vahvistaman riskistrategian
 
ja riskilimiittien
mukaisesti. Vastuu määritellään ulkoistamissopimuksissa. Likviditeettiriskin hallinta on integroitu
 
konsernin likviditeettiriskin hal-
lintaan, jotta se on mahdollisimman tehokasta koko
 
konsernissa. Yhtiön likviditeetin hallinta kuvastaa
 
konservatiivista asennetta
likviditeettiriskiin.
 
GT ja Group Risk (GR) vastaavat riskien tunnistamisesta,
 
valvonnasta ja raportoinnista. Likviditeettiriskiin
 
liittyvät riskinottoha-
lukkuuden rajat hyväksyy Kiinnitysluottopankin hallitus.
 
Kiinnitysluottopankin ylläpitämän likviditeettipuskurin avulla pyritään
 
var-
mistamaan kiireellinen rahoitus silloin kun tavanomaisista lähteistä
 
ei saada riittävästi varoja. Yhtiön likvidit
 
varat koostuvat kes-
kuspankkitalletuksista.
Kiinnitysluottopankin rahavirrat ovat liiketoiminnan luonteen
 
vuoksi erittäin hyvin ennakoitavissa. Merkittävin lyhyen aikavälin
likviditeettiriski liittyy vakuudellisten joukkolainojen juoksuaikoihin.
 
Sisäistä selviytymisjaksoa (survival horizon) seurataan, ja
 
se
kertoo kulloisenkin likviditeettipuskurin mukaisen selviytymisjakson
 
päivinä tai kuukausina. Tärkeimmät likviditeetin lähteet
 
ovat
yhtiön liikkeeseen laskemat vakuudelliset joukkolainat ja
 
Nordea Bank Oyj:n tarjoama rahoitus.
Likviditeettiriskiä valvotaan useilla mittareilla. Maksuvalmiusvaatimus
 
(liquidity coverage ratio) on lakisääteinen vaatimus,
 
joka
lasketaan periaatteessa jakamalla likviditeetti-ikkunan aikana
 
saapuvat rahavirrat lähtevillä rahavirroilla. Yli 100
 
prosentin mak-
suvalmius tarkoittaa, että yhtiöllä on ylimääräistä likviditeettiä.
 
Maksuvalmiusvaatimus on kiinteä suhdeluku, millä varmistetaan,
että likviditeettipuskuria kasvatetaan ennen kuin erääntyvä
 
joukkolaina saapuu likviditeetti-ikkunaan.
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) tarkoittaa
 
pankin pysyvistä rahoituslähteistä saatavilla olevan
 
summan suhteutta-
mista pankin pysyvän rahoituksen tarpeeseen. Suhdeluvun
 
on oltava vähintään 100 prosenttia.
 
Osana likviditeetin hallintaa Kiinnitysluottopankin tulee
 
jatkuvasti pitää katepooleissa olevien varojen
 
määrä katetuista joukkolai-
noista aiheutuvien maksuvelvoitteiden määrän yläpuolella.
 
Lisäksi lain maksuvalmiusvaatimuksen mukaan on
 
varmistettava,
että katepoolissa on jatkuvasti enimmäisnettoulosvirtauksen
 
tulevana 180 päivänä kattava määrä edellytykset
 
täyttäviä varoja.
Kiinnitysluottopankki tarkkailee sekä ylivakuuksien määrää että
 
katepoolin maksuvalmiusvaatimuksen täyttymistä. Katettujen
joukkolainojen määrä ja niiden vakuudeksi asetettujen
 
varojen määrä katepooleissa on esitetty liitteessä
 
21 ”Omien velkojen
vakuudeksi annetut vakuudet”.
Vuoden 2023 lopussa Kiinnitysluottopankin sisäinen selviytymisjakso oli 279 päivää
 
(219), maksuvalmius oli 2 897 prosenttia
(1 691) ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksen suhdeluku
 
oli 112,4 prosenttia
 
(108,9). Ylivakuuksien määrä katepoolissa 1
 
oli
12,6 prosenttia (13,0) ja katepoolissa 2 64,5 prosenttia
 
(17,0). Maturiteettijakauma on esitetty liitteessä
 
25 ”Varojen ja velkojen
maturiteettijakauma”.
Pääoman hallinta ja pääomariski
Kiinnitysluottopankki pyrkii käyttämään pääomaa tehokkaasti,
 
joten taseen eri omaisuus-
 
ja velkaeriä sekä riskiluokkia hallitaan
aktiivisesti. Tavoitteena on parantaa osakkeenomistajan tuottoa, mutta säilyttää samalla konservatiivinen
 
pääomarakenne. Kiin-
nitysluottopankin hallitus päättää vakavaraisuussuhteita ja
 
pääoman määrää koskevista tavoitteista sekä
 
pääoman hallinnan
periaatteista. Ilman riittävää pääoman hallintaa riskinä
 
on, ettei Kiinnitysluottopankki täytä sisäisiä ja ulkoisia
 
pääomavaatimuk-
sia.
Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut ydinvakavaraisuussuhdetta,
 
ensisijaisen pääoman suhdetta riskipainotettuihin eriin,
vakavaraisuussuhdetta,
 
omavaraisuusastetta ja omien varojen ja alentamiskelpoisten
 
velkojen vähimmäisvaatimusta koskevat
vähimmäistavoitteet, jotka ylittävät Finanssivalvonnan ja
 
yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen (Single Resolution
 
Board, SRB)
määrittelemät pääomavaateet.
 
Kiinnitysluottopankissa sovelletaan sisäisten luottoluokitusten
 
menetelmää suurimpaan osaan vastuista. Vuoden 2023 lopussa
yhtiössä sovellettiin sisäisten luottoluokitusten menetelmää
 
98,8 prosenttiin (98,6) luottoriskiä sisältävistä
 
vastuista.
Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuden hallintaprosessin
 
(Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP)
 
mukaiset
sisäiset pääomavaateet perustuvat pääomavaateiden
 
vähimmäismäärään ja sisäisesti tunnistettuihin riskeihin.
 
Sisäisen pää-
omavaateen arviointi kattaa seuraavat pääriskityypit: luottoriski
 
sisältäen keskittymäriskin,
 
malliriski, operatiivinen riski ja rahoi-
tustaseen (Banking Book) korkoriskin muodostama
 
markkinariski. Sisäinen pääomavaade sisältää myös stressitestiin
 
perustu-
van lisäpääomavaatimuksen.
Lainat, joiden etuoikeus on muita huonompi
Kiinnitysluottopankilla ei ollut vuoden 2023 lopussa
 
taseessaan lainoja, joiden etuoikeus on muita huonompi.
 
Omat varat
Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijaisesta
 
pääomasta. Ensisijainen pääoma koostuu ydinpääomasta
(CET1) ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma
 
on laadukkainta pääomaa, jonka tappionsietokyky
 
on paras mahdollinen.
Se koostuu pääasiassa maksetusta osakepääomasta ja
 
kertyneistä voittovaroista. Tilikauden tulos voidaan sisällyttää
 
ydinpää-
omaan vasta valvontaviranomaisen luvan ja ehdotetun
 
osingon vähentämisen jälkeen. Toissijainen lisäpääoma koostuu ylijää-
mästä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta
 
(IRB).
Omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimus
 
(MREL)
SRB:n päätöksen mukaan Kiinnitysluottopankin tulee
 
täyttää 1.1.2022 lukien kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus,
 
joka on mää-
rältään 15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen
 
laskennassa käytettävään vastuiden kokonaismäärään
 
pohjautuva
vaatimus joka on määrältään 4,81 prosenttia, sekä 1.1.2024
 
lukien kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus, joka
 
on määrältään
15,87 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa
 
käytettävään vastuiden kokonaismäärään
 
pohjautuva vaatimus
joka on määrältään 5,91 prosenttia. Kiinnitysluottopankin
 
tulee kasvattaa hyväksyttävien velkojen ja omien
 
varojen määrää line-
aarisesti kohti täysimääräistä vähimmäisvaatimusta. Vaatimusten täyttämiseksi Kiinnitysluottopankin
 
taseessa on konsernin
sisäinen MREL-laina tasearvoltaan 604 miljoonaa euroa
 
(605).
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
32
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luottoriskin hallinta
Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan liittyvät riskit aiheutuvat
 
pääosin luottoriskistä. Luottoriskillä tarkoitetaan
 
riskiä siitä, että vas-
tapuoli ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan tai ei
 
halua täyttää niitä eivätkä vakuudeksi pantatut
 
varat kata velkaa. Muu-
tokset yhtiön mahdollisuuksissa saada vastapuolilta
 
takaisin lainoihin ja muihin saataviin sijoitetut varat
 
ovat riskejä, jotka ovat
luontainen osa yhtiön liiketoimintaa. Yhtiön lainansaajien
 
ja muiden vastapuolien luottojen laatu voi heiketä
 
yleisen taloussuh-
danteen heikkenemisen, rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskien
 
tai laskevien vakuusarvojen vuoksi. Luottojen laadun heikkene-
misellä on negatiivinen vaikutus yhtiön varojen arvoon.
 
Jos yhtiön on tällaisessa tilanteessa aiemmin
 
kirjattujen arvonalentumis-
ten lisäksi kirjattava uusia arvonalentumisia ja
 
toteutuneita luottotappioita, kirjauksella olisi huomattava
 
negatiivinen vaikutus
yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen tilanteeseen ja tulokseen.
Konsernin liiketoiminta-alueet ovat yhdessä Group
 
Credit Management -yksikön kanssa ensisijaisesti vastuussa
 
omaan toimin-
taansa liittyvien luottoriskien hallinnasta (mukaan
 
lukien tunnistus, valvonta ja raportointi) sovittujen
 
rajojen ja periaatteiden mu-
kaisesti. Kiinnitysluottopankin luottoriskit koostuvat Large Corporates
 
& Institutions-
 
ja Business Banking Finland -liiketoiminta-
alueiden yritysluotoista ja Private Banking- ja Personal
 
Banking Finland -liiketoiminta-alueiden kotitalouksille
 
myönnetyistä luo-
toista. Luottoriskien hallintavastuu määritellään Kiinnitysluottopankin
 
ja Nordea Bank Oyj:n välisissä ulkoistamissopimuksissa.
Toisessa puolustuslinjassa Group Credit Risk Control (GCRC) vastaa Kiinnitysluottopankin luottoprosessikokonaisuudesta
 
eli
sitä koskevasta ohjeistuksesta ja sisäisistä säännöistä.
 
GCRC vastaa myös luottosalkun laadun ja luottoprosessin
 
valvonnasta
ja seurannasta. Kiinnitysluottopankissa luottojen laatua
 
ja ohjeiden noudattamista valvotaan Nordea-konsernin
 
tuottamien ra-
porttien ja Kiinnitysluottopankin henkilöstön suorittamien
 
tarkastusten avulla. Raportit toimitetaan johtoryhmälle,
 
riskivaliokun-
nalle ja hallitukselle.
Asiakasluokitus
Luokitus-
 
ja pisteytysmallit kuuluvat keskeisesti luottoriskin hallintaan.
 
Nämä mallit pyrkivät arvioimaan asiakkaita ja ennusta-
maan maksukyvyttömyyttä. Luokitusmalleja sovelletaan
 
yritysasiakkaisiin, kun taas pisteytysmalleja sovelletaan henkilöasiak-
kaisiin ja pieniin yrityksiin. Asiakkaan luokitus vahvistetaan
 
yleensä limiitti- tai luottoesityksen tai vuosikatsauksen
 
yhteydessä ja
hyväksytään vastuussa olevan luottoryhmän toimesta. Pisteytysmallit
 
ovat tilastollisia menetelmiä asiakkaan maksukyvyttö-
myystodennäköisyyden ennustamiseksi.
Luottoriskille altistuminen
Kiinnitysluottopankki arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatua
 
Nordea-konsernin raporttien ja sisäisen valvonnan
 
perusteella.
Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia,
 
joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti ja
 
liiketoiminta-alueet arvioi-
vat vähintään neljännesvuosittain tarpeen kirjata
 
arvonalennus niiden senhetkisen tilanteen, asiakkaan
 
liiketoimintanäkymien ja
velanhoitokyvyn perusteella.
 
Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavastuuksi.
 
Arvonalentumisen määrä on arvioitu tappio,
 
joka muodostuu maksa-
matta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja tulevien
 
rahavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun
 
vakuuden arvo, erotuksesta.
Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla
 
järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia.
Luottoriskin enimmäismäärä
31.12.2023
31.12.2022
Miljoonaa euroa
Liite
Jaksotettuun
hankinta-
menoon ja
 
käypään ar-
voon muun
laajan
 
tuloksen
kautta kirjatta-
vat varat
Käypään ar-
voon tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
 
rahoitusvarat
 
Jaksotettuun
hankinta-
menoon ja
 
käypään ar-
voon muun
laajan
 
tuloksen
kautta kirjatta-
vat varat
Käypään ar-
voon tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
 
Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta
11
1 243,5
-
1 968,8
-
Luotot yleisölle
11
31 066,0
-
32 061,7
-
Johdannaiset
12
-
449,8
-
654,2
Taseen ulkopuoliset erät
195,7
-
421,2
-
Yhteensä
 
32 505,2
449,8
34 451,7
654,2
Arvonalentumiset luottoriskistä
Miljoonaa euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta
11
-
-
Luotot yleisölle
11
-80,4
-71,1
Taseen ulkopuoliset erät
-0,1
-0,2
Yhteensä
 
-80,5
-71,3
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
33
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Vakuudet ja takaukset
Jos vastapuoli ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan,
 
luottotappioiden välttämiseksi on tärkeää, että
 
luoton vakuudeksi an-
nettu pantti ja/tai takaus kattaa Kiinnitysluottopankin saatavan
 
vastapuolelta. Pääomavaateiden ja odotettujen tappioiden
 
las-
kennassa tappioriskiä mitataan useilla luottoriskimalleilla.
 
Useimmat näistä malleista ottavat huomioon
 
riskien suojausmenetel-
mät, kuten vakuudet ja takaukset. Eri vakuustyypeillä on
 
erilaiset tappio-osuudet (LGD), jotka puolestaan
 
vaikuttavat pääoman
tarpeeseen. Vakuudet arvostetaan saantihetkellä ja säännöllisesti sen jälkeen.
Vakuuksien jakauma pysyi lähes ennallaan vuonna 2023. Taulukko osoittaa, että valtaosa vakuuksista on asuinkiinteistöjä.
Vakuusjakauma
31.12.2023
31.12.2022
Rahoitusvakuudet
0,6 %
0,7 %
Asuinkiinteistöt
98,2 %
98,0 %
Liikekiinteistöt
0,7 %
0,7 %
Muut fyysiset vakuudet
0,5 %
0,6 %
Yhteensä
100,0 %
100,0 %
Luototussuhde
 
Luototussuhteella (LTV) tarkoitetaan luoton määrää jaettuna saadun vakuuden markkina-arvolla
 
ja sitä pidetään käyttökelpoi-
sena mittarina vakuuksien laatua arvioitaessa. Vuoden lopussa katepoolin
 
1 painotettu keskimääräinen luototussuhde oli 50,5
prosenttia (53,2) ja katepoolin 2 painotettu keskimääräinen
 
luototussuhde oli 53,2 prosenttia (59,5).
Luototussuhde
1
31.12.2023
31.12.2022
katepoolissa
3
katepoolin
ulkopuolella
4
katepoolissa
3
katepoolin
 
ulkopuolella
4
Luototussuhde
miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
%
miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
%
<40%
19 146,1
3 091,8
71,6
17 787,4
3 716,0
67,1
40–50%
2 552,4
607,1
10,2
2 704,4
806,1
10,9
50–60%
1 853,6
563,7
7,8
2 109,7
771,2
9,0
60–70%
1 231,9
509,2
5,6
1 498,0
729,7
6,9
70-80%
2
231,9
465,7
2,2
99,3
673,6
2,4
80-100%
-
812,6
2,6
-
1 166,3
3,6
Yhteensä
3
25 015,9
6 050,1
100,0
24 198,9
7 862,8
100,0
1
 
Kuvaa luototussuhteen indeksoimatonta jakautumista luokkiin, joissa yksittäinen laina voi esiintyä useammassa luokassa. Luototussuhde lasketaan käyttäen vakuuden
markkina-arvoa.
2
 
Kiinnitysluottopankin katepooliin hyväksyttävän asuntovakuudellisen luoton määrä
 
voi olla korkeintaan 70 prosenttia vakuuden markkina-arvosta katepoolissa 1 ja kor-
keintaan 80 prosenttia vakuuden markkina-arvosta katepoolissa 2.
3
Katepoolissa olevat henkilöasiakkaiden asuntovakuudelliset luotot
3
Katepoolin ulkopuolisia luottoja ja muita katepooliin hyväksyttäviä vakuuksia
Saatavakohtainen ja saatavaryhmäkohtainen arvonalentumistestaus
Arvonalentumisten kirjaamista säädellään IFRS 9:ssä ja
 
ne perustuvat odotettujen luottotappioiden
 
mallintamiselle. Arvonalentu-
mistestaus (saatavakohtainen
 
ja saatavaryhmäkohtainen)
 
tehdään kolmen erilaisen
 
tulevaisuutta koskevan
 
ja painotetun skenaa-
rion avulla, joissa testattavat erät jaetaan kolmeen
 
ryhmään riippuen niiden luottoriskin kehittymisestä.
Tasoon 1 sisältyvät varat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tasoon 2 sisältyvät varat, joiden luottoriski on kasvanut
merkittävästi. Tasoon 3 taas sisältyvät ongelmaluotot. Kaikki vastuut luokitellaan tasoille saatavakohtaisesti.
 
Tason 3 merkittävät
vastuut arvioidaan saatavakohtaisesti. Tasojen
 
1 ja 2 vastuut ja tasolle 3 luokitellut vastuut,
 
jotka eivät ole yksinään merkittäviä,
arvioidaan saatavaryhmäkohtaisesti.
Kiinnitysluottopankki seuraa
 
luottosaamistensa laatua
 
jatkuvasti arvonalentumisten
 
tunnistus- ja
 
lievitysprosessin kautta.
 
Heikkoja
ja luottoriskin takia arvoltaan
 
alentuneita saamisia tarkkaillaan
 
ja arvioidaan uudelleen vähintään
 
neljännesvuosittain senhetkisen
suoriutumisen, liiketoiminnan näkymien, tulevan velanhoitokyvyn ja
 
mahdollisten varausten näkökulmasta. Kiinnitysluottopankki
kirjaa ainoastaan
 
tiettyjä erityisiä
 
luottoriskioikaisuja. Erityiset luottoriskioikaisut
 
koostuvat saatavakohtaisesti ja
 
saatavaryhmä-
kohtaisesti arvioiduista varauksista. Neljännesvuosittaisissa tuloslaskelmissa
 
erityisiin luottoriskioikaisuihin viitataan luottotappi-
oina ja taseen erityisiin luottoriskioikaisuihin viitataan
 
varauksina.
 
Saatavakohtaiset varaukset
Saatavakohtaisia varauksia
 
kirjataan, mikäli
 
luottotapahtumien ja
 
havaittavien tietojen
 
perusteella negatiivinen
 
vaikutus asiak-
kaalta odotettavissa
 
oleviin tuleviin
 
rahavirtoihin on
 
siinä määrin
 
todennäköinen, että
 
täysi takaisinmaksu
 
on (saadut
 
vakuudet
huomioiden) epätodennäköistä.
Saamiset, joihin kohdistuu saatavakohtainen varaus, ovat
 
luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita ja
 
luokitellaan tasoon 3. Va-
raus on yhtä suuri kuin odotettu tappio, joka puolestaan
 
on ero jäljellä olevan saamisen ja odotetun rahavirran
 
diskontatun arvon
välillä, mukaan lukien saadun vakuuden arvo.
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
34
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Järjestämättömät luotot
Järjestämättömillä luotoilla tarkoitetaan
 
asiakkaiden vastuita, jotka ovat
 
olleet yli 90 päivää erääntyneenä,
 
maksukyvyttömyysme-
nettelyssä tai joiden maksamista pidetään
 
epätodennäköisenä. Tällaiset asiakkaat
 
voivat olla joko järjestämättömiä
 
tai muita kuin
järjestämättömiä. Jos asiakas selviytyy maksukyvyttömyydestä, asiakasta pidetään tervehtyneenä. Tyypillisesti tällaisessa tilan-
teessa asiakas
 
onnistuu tasapainottamaan
 
raha-asiansa. Tervehtymisen
 
edellytyksenä takaisinsaannin
 
tulisi kattaa
 
asiakkaan
koko velka, takaisinmaksusta on laadittava tyydyttävä
 
suunnitelma ja arvion mukaan toipuminen on käynnissä.
Saatavaryhmäkohtaiset varaukset
Ryhmäkohtainen malli suoritetaan
 
neljännesvuosittain. Yksi merkittävä
 
tekijä varauksien kirjaamiselle
 
ovat saamisten
 
tasolta 1
tasolle 2 siirtymisen käynnistävät tapahtumat. 1 tammikuuta
 
2018 jälkeen taseeseen kirjatuille saamisille
 
käynnistävänä tapahtu-
mana käytetään elinkaaren aikaisen
 
maksukyvyttömyyden todennäköisyyden
 
muutoksia. Lisäksi asiakkaat, joihin
 
sovelletaan lai-
nanhoitojoustoja ja asiakkaat, joiden maksut ovat olleet yli 30 päivää erääntyneinä siirretään tasolle 2. Tasolla
 
1, varaukset ovat
yhtä suuret
 
kuin 12
 
kuukauden ajalta
 
odotetut tappiot.
 
Tasoilla
 
2 ja
 
3, varaukset
 
ovat yhtä
 
suuret kuin
 
luoton elinkaaren
 
ajalta
odotetut tappiot. Mallin tuottamaa
 
lopputulosta täydennetään asiantuntija-arvioilla,
 
jotta varmistetaan varausten
 
riittävyys. Maksu-
kyvyttömille asiakkaille, joille ei ole kirjattu saatavakohtaisia
 
varauksia, kirjataan saatavaryhmäkohtaiset varaukset.
 
Lainanhoitojoustot
Lainanhoitojoustoilla tarkoitetaan
 
velallisen taloudellisista vaikeuksista
 
johtuvia lainaehtojen helpotuksia
 
tai velan uudelleenjärjes-
telyä. Lainahoitojoustojen tarkoituksena on varmistaa lainan takaisinmaksu lyhytaikaisten joustojen avulla. Esimerkkejä lainaeh-
tojen helpotuksista ovat muutokset lyhentämisprofiiliin tai -aikatauluun, asiakasmarginaaliin tai sopimuslausekkeisiin. Lainanhoi-
tojoustoja myönnetään valikoivasti
 
ja yksilöllisin perustein
 
sisäisen ohjeistuksen
 
mukaisesti ja niitä
 
seuraa arvonalentumistestaus.
Lainanhoitojoustosaamiset voivat olla
 
kannattavia tai
 
järjestämättömiä. Luottotappiovarauksia kirjataan
 
tarvittaessa. Asiakkaat,
joille myönnetään lainanhoitojoustoja siirretään
 
tasolle 2, ellei
 
luottoja ole jo
 
aikaisemmin luokiteltu arvoltaan
 
alentuneiksi (taso
3). Kannattavien lainanhoitojoustosaamisten koeaika on vähintään 24 kuukautta. Jos
 
laina siirtyy pois lainanhoitojousto -statuk-
sesta, se ei voi siirtyä tasolle 1 ennen kuin kaikki tason 2 kriteerit on
 
ohitettu, ja se voi siirtyä tasolta kolme pois vasta silloin, kun
se ei enää ole luottoriskin johdosta arvoltaan
 
alentunut eikä järjestämätön.
Lainanhoitojoustot
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Lainanhoitojoustot
212,0
195,7
- josta järjestämättömät
70,9
51,8
Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista
 
ja lainanhoitojoustoista
-11,5
-9,1
- josta järjestämättömät
-9,1
-6,7
Tunnusluvut
31.12.2023
31.12.2022
Lainanhoitojoustot / luotot ja muut saamiset ennen arvonalentumisia
1
0,7 %
0,6 %
Saatavakohtaiset arvonalentumiset / lainanhoitojoustot
2
5,4 %
4,7 %
- josta järjestämättömät
12,8 %
12,9 %
1
 
Lainanhoitojoustot//Luotot ennen arvonalentumisia
 
2
 
Saatavakohtaiset arvonalentumiset/Lainanhoitojoustot
 
Herkkyysanalyysi
Yksi tärkeä tekijä odotettavissa olevien luottotappioiden ennustamisessa on arvioida syitä, jotka aiheuttavat
 
luottoriskin merkittä-
vää
 
lisääntymistä.
 
Ymmärtääkseen
 
kynnystasojen
 
herkkyyttä,
 
Nordea
 
on
 
käyttänyt
 
malliperusteisten
 
varausten
 
laskennassa
kahta erilaista skenaariota:
 
 
Kynnystasot
Skenaario 1
Skenaario 2
Kotitalousasiakkaiden luotot
Suhteellinen kynnystaso
100 %
50 %
150 %
Absoluuttinen 12 kuukauden kynnystaso
45 pistettä
35 pistettä
55 pistettä
Absoluuttinen elinkaaren kynnystaso
300 pistettä
250 pistettä
350 pistettä
Luokituksen muutos
1
1-6
1 alas
1 ylös
Yritysasiakkaiden luotot
Suhteellinen kynnystaso
150 %
100 %
200 %
Absoluuttinen 12 kuukauden kynnystaso
20 pistettä
15 pistettä
25 pistettä
Absoluuttinen elinkaaren kynnystaso
400 pistettä
350 pistettä
450 pistettä
Luokituksen muutos
1
1-6
1 alas
1 ylös
1
 
Ennen IFRS
 
9 standardiin
 
siirtymistä (1 tammikuuta
 
2018) alun
 
perin kirjattujen vastuiden
 
osalta tasoluokitus on
 
päätetty luottoluokituksessa tapahtuneiden
 
muutosten
perusteella. Kynnystaso skenaariossa 1 on
 
asetettu yhden pykälän mallissa käytettyä
 
alemmas. Kynnystaso skenaariossa 2 on asetettu
 
yhden pykälän mallissa käytettyä
ylemmäs..
 
Varaukset olisivat kasvaneet 0,7 miljoonaa euroa (1,0) skenaariossa 1 ja laskeneet 0,4
 
miljoonaa euroa (1,0) skenaariossa 2.
Lisätietoja luokitusasteikosta ja keskimääräisistä maksukyvyttömyyden
 
todennäköisyyksistä on taulukossa “Jaksotettuun han-
kintamenoon arvostettujen luottojen luokitus/pisteytys”.
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
35
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
 
Varaukset ovat herkkiä luokituksen muutoksille vaikka kynnysarvoja ei saavutettaisi.
 
Alla oleva taulukko esittää vaikutuksen
varauksiin liiketoiminta-alueittain, jos luottoluokitus alenee
 
yhdellä pykälällä pankin kaikkien vastuiden osalta.
 
Se sisältää sekä
korkeamman riskin vaikutukset että vastuiden siirtymisen
 
kynnystason ylittyessä tasolta 1 tasolle 2. Se sisältää
 
myös vaikutuk-
set vastuiden siirtyessä luottoluokitukseltaan yhden pykälän
 
järjestämättömien luottojen yläpuolelta järjestämättömiin
 
luottoihin.
Vaikutukseksi on arvioitu 16,2 miljoonaa euroa (12,8) vuonna 2023. Luku perustuu
 
tilastollisiin laskelmiin, eikä erillisarviointiin
kuten todellisten merkittävien järjestämättömien luottojen
 
tapauksessa.
 
Herkkyysanalyysi
2023
2022
Miljoonaa euroa
Kirjatut varaukset
Varaukset
jos luokitus alenee
yhden pykälän
Kirjatut varaukset
Varaukset
jos luokitus alenee
yhden pykälän
Personal Banking
46
64
39
53
Business Banking
7
11
7
11
Large Corporations and institutions
0
0
0
0
Muut
2
3
 
1
 
2
Yhteensä
54
78
47
66
Ennakoiva tieto
Ennakoivaa tietoa käytetään sekä merkittävän luottoriskin
 
lisääntymisen arvioinnissa että odotettavissa olevien luottotappioiden
laskennassa. Nordea
 
käyttää kolmea
 
makrotaloudellista skenaariota (perus,
 
suotuisa ja
 
epäsuotuisa). Vuoden
 
2023 viimeisen
kvartaalin skenaariot on
 
painotettu lopullisten odotettavissa olevien
 
luottotappioiden mukaisiksi käyttäen
 
perusskenaariossa 50
prosentin (50), epäsuotuisassa skenaariossa 40 prosentin
 
(40) ja suotuisassa skenaariossa 10 prosentin (10)
 
olettamaa.
Nordean Group Risk-yksikkö on toimittanut makrotaloudelliset skenaariot, jotka perustuvat Oxford Economics -tutkimuslaitoksen
malliin. Ennuste on yhdistelmä
 
tilastollista mallinnusta sekä asiantuntija-harkintaa ja
 
huolellinen tarkistus ja laadunvarmistus on
osa ennusteprosessia. Malli on rakennettu kuvaamaan taloudellisten muuttujien keskinäisiä suhteita historiassa ja huomioimaan
näiden muuttujien keskeiset yhteydet. Malli tuottaa kymmenen vuoden ennusteen ja tätä pidemmille periodeille odotettujen luot-
totappioiden laskennassa käytetään pitkän aikavälin
 
keskiarvoja.
Makrotaloudelliset skenaariot heijastavat Nordean näkemystä Suomen talouden mahdollisesta kehityksestä
 
Venäjän Ukrainaan
kohdistaman hyökkäyssodan ja Lähi-Idän konfliktin vaikutuksesta.
 
Skenaariot huomioivat mahdollisuuden korkean inflaation jat-
kumiselle uuden energian hintojen
 
nousun vaikutuksesta ja korkeiden
 
korkojen vaikutukset rahoitusmarkkinoihin
 
ja taloudelliseen
toimeliaisuuteen. Skenaarioita
 
kehitettäessä Nordea
 
huomioi pohjoismaiden
 
hallitusten ja
 
keskuspankkien ennusteet,
 
samoin kuin
Nordean Tutkimus -yksikön ja EKP:n makrotaloudelliset ennusteet euroalueelle.
Perusskenaario perustuu
 
Suomen Pankin
 
ja Euroopan
 
keskuspankin ennusteille.
 
Suomessa kohonnut
 
korkotaso on
 
synnyttä-
mässä lievän taantuman. Suomen asuntomarkkinat ja asuntojen hinnat
 
ovat tasaantuneet vuoden 2023 alaspäin suuntautuneen
korjausliikkeen jälkeen. Riskit perusskenaarion ympärillä
 
kallistuvat epäsuotuisaan suuntaan.
Kaksi vaihtoehtoista
 
skenaariota kattavat joukon
 
mahdollisia riskitekijöitä, joiden
 
vuoksi talouden
 
kehitys voi
 
poiketa perusske-
naariosta. Korkean energian
 
hinnan vahvistama sitkeä
 
ja nopea inflaatio
 
saattaa pitää keskuspankkien
 
korkostrategian pidem-
pään korkeammalla tasolla
 
laukaisten syvän laman
 
yksityisen kulutuksen ja
 
investointien hiipuessa. Myös
 
asuntojen hinnoissa
voidaan nähdä
 
vielä suurempi
 
pudotus korkeiden
 
korkojen, kotitalouksien
 
heikentyneen ostovoiman
 
ja alhaisen
 
luottamuksen
vuoksi. Toisaalta inflaation normalisoituminen voi tukea kasvua vuonna 2024 ja siitä eteenpäin.
Vuoden 2023 lopussa laskentamallin tuottamien varausten lisäksi Kiinnitysluottopankin luottosalkkuun on tehty yhteensä 26 mil-
joonaa euroa
 
korjauksia, sisältäen
 
11
 
miljoonaa
 
euroa johdon
 
harkintaan perustuvia
 
varauksia ja
 
15 miljoonaa
 
euroa johdon
harkintaan perustuvista varauksista uudelleen kohdistettuja eriä. Järjestämättömiin luottoihin liittyvää 15 miljoonan euron erää ei
ole sisällytetty malliin
 
perustuviin painotettuihin varauksiin alla
 
olevassa taulukossa. Johdon harkintaan
 
perustuva osuus kattaa
sellaiset ennustetut luottotappiot, joita IFRS 9-malli ei vielä huomioi suhdannevaihteluiden tai havaittujen rakenteellisten puuttei-
den vuoksi.
 
Suhdannevaihtelu huomioidaan
 
ylimääräisillä luottosalkkumallinnuksilla,
 
kun makrotalouden
 
kehityksessä on
 
huo-
mattavaa epävarmuutta.
 
Myös IFRS 9
 
-mallin mahdollisesti
 
aliarvioima asiakkaiden
 
luottoluokituksen heikentyminen
 
huomioidaan
päivitettyjen makrotaloudellisten skenaarioiden kautta.
Malliin perustuvia skenaariomallinnuksia verrattiin alustavaan alhaalta
 
ylös -luottotappioennusteprosessiin luottotappioennustei-
den varovaisuuden varmistamiseksi. Johdon päättämä suhdannevaraus pyrkii korjaamaan IFRS 9 -mallien antaman odotettujen
luottotappioiden määrän
 
odotusten mukaiselle vaihteluvälille
 
eikä ennusteiden ylälaitaan.
 
Se kattaa myös
 
ennustettujen luottotap-
pioiden realisoitumisen merkittävissä määrin vuoden aikana.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
36
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Skenaariot ja varaukset
 
2023
2023
2024
2025
Painottamat-
tomat
odotetut
 
luottotappiot
Toden-
näköisyys
Malliin
perustu-
vat va-
raukset
Korjaus
malliin
 
perustuviin
varauksiin
Erilliset
 
varaukset
Varaukset
yhteensä
Suomi
51
10%
 
 
 
 
Suotuisa skenaario
- BKT:n kasvu, %
 
2,1%
1,6%
1,2%
- Työttömyysaste, %
 
7,6%
7,1%
6,8%
- Kotitalouksien kulutuksen
muutos, %
2,4%
1,4%
1,1%
- Asuntojen hintojen muu-
tos, %
1,1%
2,8%
2,7%
Perusskenaario
53
50%
54
26
0
 
80
- BKT:n kasvu, %
 
0,2%
1,4%
1,5%
- Työttömyysaste, %
 
8,0%
7,4%
7,1%
- Kotitalouksien kulutuksen
muutos, %
0,8%
1,1%
1,1%
- Asuntojen hintojen muu-
tos, %
1,0%
1,8%
2,0%
Epäsuotuisa skenaario
57
40%
- BKT:n kasvu, %
 
-3,2%
1,0%
1,5%
- Työttömyysaste, %
 
8,6%
8,3%
7,9%
- Kotitalouksien kulutuksen
muutos, %
-2,2%
0,6%
0,6%
- Asuntojen hintojen muu-
tos, %
-1,5%
0,5%
0,8%
 
 
 
 
Yhteensä, miljoonaa
euroa
54
26
0
80
 
2022
2023
2024
2025
Painottamat-
tomat
 
odotetut
 
luottotappiot
Toden-
näköisyys
Malliin
perustu-
vat va-
raukset
Korjaus
malliin
 
perustuviin
varauksiin
Erilliset
 
varaukset
Varaukset
yhteensä
Suomi
45
10%
 
 
 
 
Suotuisa skenaario
- BKT:n kasvu, %
 
0,7%
1,5%
1,2%
- Työttömyysaste, %
 
7,2%
7,4%
7,4%
- Kotitalouksien kulutuksen
muutos, %
0,5%
0,9%
1,3%
- Asuntojen hintojen muu-
tos, %
 
-4,4%
0,7%
2,6%
Perusskenaario
46
50%
47
24
0
71
- BKT:n kasvu, %
 
-0,3%
1,1%
1,0%
- Työttömyysaste, %
 
7,4%
7,7%
7,7%
- Kotitalouksien kulutuksen
muutos, %
-0,3%
0,6%
0,9%
- Asuntojen hintojen muu-
tos, %
 
-5,0%
0,0%
1,9%
Epäsuotuisa skenaario
50
40%
- BKT:n kasvu, %
 
-3,0%
0,1%
0,9%
- Työttömyysaste, %
 
8,2%
8,5%
8,4%
- Kotitalouksien kulutuksen
muutos, %
-2,7%
-0,8%
0,1%
- Asuntojen hintojen muu-
tos, %
 
-7,2%
-1,5%
0,4%
 
 
 
 
Yhteensä, miljoonaa
euroa
47
24
0
71
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
37
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luottoriski lukuina
 
Kiinnitysluottopankin luotot yleisölle vähenivät 3 prosentilla
 
vuoden 2023
 
aikana ja niitä oli vuoden lopussa 31,1 miljardia
 
euroa
(32,1). Yrityksille annettujen luottojen osuus luotoista
 
yleisölle oli 6 prosenttia (5) ja henkilöasiakkaille annettujen
 
luottojen osuus
94 prosenttia (95). Luotonannon maturiteettijakaumat
 
esitetään liitteessä 25. Odotettujen luottotappioiden
 
laskennassa Kiinnitys-
luottopankki käyttää käyttäytymisperusteista maturiteettia,
 
joka on yleensä lyhyempi kuin sopimusperusteinen
 
maturiteetti. Kiin-
nitysluottopankki luotottaa vain Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä.
 
Luottolupauksia oli 195,7 miljoonaa euroa (421,2).
Edellisvuoden tapaan Kiinnitysluottopankin varoihin ei
 
sisältynyt joukkolainoja tai muita korollisia arvopapereita.
 
Saamisia luotto-
laitoksilta oli vuoden lopussa 1,0 miljardia euroa (1,8).
 
Koko summa kohdistui emoyhtiöön.
Saamisia, joiden arvo on alentunut, oli vuoden 2023
 
lopussa bruttomääräisesti 270,1 miljoonaa euroa
 
(234,0). Niistä 99 prosent-
tia (97) liittyi henkilöasiakkaisiin. Kun näistä saamisista
 
vähennetään 50,6 miljoonaa euroa (44,2) saatavakohtaisia
 
arvonalentu-
miskirjauksia, saamisia, joiden arvo on alentunut, oli
 
nettomääräisesti 219,5 miljoonaa euroa (189,8)
 
eli 0,70 prosenttia (0,59)
luotoista yleisölle ennen taseeseen kirjattuja arvonalentumisia.
 
Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista (tasoilla 1
 
ja
2) taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli 29,8 miljoonaa
 
euroa (26,9). Lisätietoja on liitteessä 11 ”Luottosalkku ja siihen sisäl-
tyvät arvonalentumiset”.
Arvoltaan alentuneiden saamisten vakuudeksi saatujen varojen
 
määrä oli 557,5 miljoonaa euroa (319,7) vuoden
 
2023 lopussa.
Arvoltaan alentuneet saamiset ja tunnusluvut
 
 
2023
2022
Arvoltaan alentuneet saamiset, brutto, miljoonaa euroa
270,1
234,0
- josta muut kuin järjestämättömät
27,6
30,5
- josta järjestämättömät
242,5
203,5
Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot
 
yhteensä, brutto, pistettä
1
84
69
Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot
 
yhteensä, netto, pistettä
2
68
56
Arvonalentumiset / tasojen 1 ja 2 saamiset, pistettä
3
9
8
Arvonalentumiset / saamiset yhteensä (tasoilla 1, 2 ja
 
3), pistettä
4
25
21
Arvonalentumiset / saamiset tasolla 3, prosenttia
5
19
19
1
 
Luotot, joiden arvo on alentunut (taso 3), ennen arvonalentumisia / hankintamenoon arvostetut luotot ennen arvonalentumisia
2
 
Luotot, joiden arvo on alentunut (taso 3), arvonalentumisten jälkeen / hankintamenoon arvostetut luotot ennen arvonalentumisia
 
3
 
Arvonalentumiset (taso 1 ja 2) luotoista, joiden arvo ei ole alentunut / hankintamenoon arvostetut luotot, joiden arvo ei ole alentunut (tasot 1 ja 2)
4
 
Arvonalentumiset yhteensä (tasot 1,2 ja 3) / hankintamenoon arvostetut luotot ennen arvonalentumisia, pistettä
5
 
Arvonalentumiset (taso 3) luotoista, joiden arvo on alentunut / luotot (taso 3), joiden arvo on alentunut
 
 
 
NMB AR 2023 fin_finalp38i0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
NMB AR 2023 fin_finalp38i1
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
38
0
10
20
30
40
50
60
70
6+
6
6-
5+
5
5-
4+
4
4-
3+
3
3-
2+
2
2-
1+
1
1-
%
12.2022
12.2023
0
10
20
30
40
6+
6
6-
5+
5
5-
4+
4
4-
3+
3
3-
2+
2
2-
1+
1
1-
%
12.2022
12.2023
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luokitus-
 
ja pisteytysjakauma
Yksi
 
tapa arvioida
 
luottolaatua on
 
analysoida luottojen
 
jakautumista eri
 
luottoluokkiin yritysasiakkaiden
 
ja luottolaitosten
 
sekä
kotitalouksien osalta. Keskimääräinen luottolaatu pysyi
 
korkealla tasolla sekä yritysten että kotitalouksien
 
luottosalkuissa vuonna
2023. Määrällisesti 14,3
 
prosenttia (12,2) yritysasiakkaista
 
siirtyi parempaan luokkaan,
 
kun taas 13,7
 
prosenttia (12,2) siirtyi
 
alem-
paan luokkaan. Vastuiden osalta 11,7
 
prosenttia (12,2) yritysasiakkaiden vastuista siirtyi ylempään luokkaan, kun taas 13,6 pro-
senttia (10,0) siirtyi alempaan luokkaan.
 
Kotitalouksien osalta määrältään 29,4 prosenttia
 
(51,6) siirtyi ylempään luokkaan
 
ja 30,0
prosenttia (18,3)
 
alempaan luokkaan.
 
Vastuiden
 
osalta 29,5
 
prosenttia (54,2)
 
kotitalouksista siirtyi
 
ylempään luokkaan
 
ja 31,0
prosenttia (17,9) alempaan luokkaan.
 
Luokitusjakauma, yritysvastuut, sisäisten luottoluokitusten
 
menetelmä
Yritysvastuista 91 prosenttia (92) luokiteltiin vähintään
 
luokkaan 4- (asteikolla 6+ – 1-, jossa 6+ on
 
paras ja 1- heikoin luokka).
Yritysvastuista 6 prosenttia (5) luokiteltiin korkeintaan
 
luokkaan 1+. Järjestämättömät luotot eivät ole mukana
 
luokitusjakau-
massa.
Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut, sisäisten luottoluokitusten
 
menetelmä
Henkilöasiakkaista 93 prosenttia (94) pisteytettiin vähintään
 
luokkaan C- (asteikolla A+ – F-, jossa A+ on paras
 
ja F- heikoin
luokka), mikä tarkoittaa 1 prosentin tai pienempää
 
maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä. Henkilöasiakkaista
 
1 prosenttia (1)
pisteytettiin korkeintaan
 
luokkaan F+. Järjestämättömät luotot eivät ole mukana
 
pisteytysjakaumassa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
39
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen luottojen
 
luokitus/pisteytys
1
Miljoonaa euroa
Bruttokirjanpitoarvo 31.12.2023
Luokitus/pisteytys
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Varaukset
6 / A
17 737,5
78,1
0,4
17 816,0
-1,0
5 / B
6 876,9
332,4
0,8
7 210,1
-2,4
4 / C
2 233,4
652,6
1,7
2 887,7
-4,2
3 / D
966,9
605,3
2,0
1 574,2
-5,7
2 / E
296,4
336,5
1,3
634,2
-4,6
1 / F
192,1
473,0
16,1
681,2
-12,5
Standardimenetelmä / Luokittelematon
12,2
4,0
0,2
16,4
-0,4
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)
40,8
68,4
247,6
356,8
-49,7
Sisäiset erät
2
1 011,7
-
-
1 011,7
-
Yhteensä
29 367,9
2 550,3
270,1
32 188,3
-80,5
Miljoonaa euroa
Bruttokirjanpitoarvo 31.12.2022
Luokitus/pisteytys
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Varaukset
6 / A
18 540,5
41,3
0,9
18 582,7
-1,1
5 / B
7 413,9
195,8
1,3
7 611,0
-2,5
4 / C
2 259,4
479,3
0,4
2 739,1
-3,6
3 / D
1 079,5
492,6
2,6
1 574,7
-5,3
2 / E
365,2
271,2
1,8
638,2
-3,8
1 / F
265,4
417,7
15,9
699,0
-12,8
Standardimenetelmä / Luokittelematon
8,2
2,3
0,2
10,7
-0,4
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)
42,8
47,6
210,9
301,3
-41,6
Sisäiset erät
2
 
1 789,0
-
-
1 789,0
-
Yhteensä
31 763,9
1 947,8
234,0
33 945,7
-71,1
1
 
Kunkin saatavan tasoluokitus ja laskettu arvonalentuminen perustuvat tilanteeseen lokakuun 2023 (lokakuu 2022) lopussa. Saatavan määrä ja luottoluokitus perustuvat
tilanteeseen joulukuun 2023 (joulukuu 2022) lopussa. Osa joulukuun luottoluokituksen perusteella maksukyvyttömiksi määritellyistä saatavista eivät olleet maksukyvyttö-
miä lokakuun lopussa ja tämä näkyy tasoluokituksissa.
2
 
Vastuut konserniyhtiöille
Taseen ulkopuolisten erien luokitus/pisteytys
Miljoonaa euroa
Nimellismäärä 31.12.2023
Luokitus/pisteytys
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Varaukset
6 / A
131,3
0,2
-
131,5
0,0
5 / B
39,5
0,5
-
40,0
0,0
4 / C
10,4
2,1
-
12,5
0,0
3 / D
3,9
3,8
-
7,7
0,0
2 / E
-
1,6
-
1,6
0,0
1 / F
-
1,6
-
1,6
0,0
Standardimenetelmä / Luokittelematon
0,6
-
-
0,6
-
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)
-
-
0,2
0,2
-
Yhteensä
185,7
9,8
0,2
195,7
0,0
Miljoonaa euroa
Nimellismäärä 31.12.2022
Luokitus/pisteytys
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Varaukset
6 / A
271,4
0,2
-
271,6
0,0
5 / B
94,6
0,3
-
94,9
0,0
4 / C
20,9
5,6
-
26,5
0,0
3 / D
15,8
6,0
-
21,8
-0,1
2 / E
0,6
1,9
-
2,5
0,0
1 / F
0,8
1,6
-
2,4
0,0
Standardimenetelmä / Luokittelematon
1,4
-
-
1,4
0,0
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön)
-
-
0,1
0,1
0,0
Yhteensä
405,5
15,6
0,1
421,2
-0,1
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
40
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Erääntyneet luotot
Alla olevassa taulukossa 6 päivää tai sitä kauemmin
 
erääntyneenä olleet luotot, yhteensä 375,3 miljoonaa
 
euroa (299,2), esite-
tään jaoteltuna yritys- ja henkilöasiakkaiden luottoihin.
 
Luotto luokitellaan erääntyneeksi, jos mitä tahansa
 
pääomaan, korkoon
tai palkkioihin liittyvää
 
maksusuoritusta ei ole tehty eräpäivään mennessä.
 
31.12.2023
31.12.2022
Miljoonaa euroa
Yritys-
asiakkaat
Henkilö-
asiakkaat
Yritys-
asiakkaat
Henkilö-
asiakkaat
6-30 päivää
4,6
128,9
1,7
120,8
31-60 päivää
1,9
56,7
2,0
45,5
61-90 päivää
2,6
24,5
0,3
19,0
>90 päivää
0,7
155,4
0,8
109,1
Yhteensä
9,8
365,5
4,8
294,4
Erääntyneet luotot / luotot yleisölle taseeseen kirjattujen arvon-
alentumisten jälkeen, %
0,6
1,2
0,3
1,0
Arvonalentumistappiot, netto
Nettomääräisiä arvonalentumistappioita kertyi -16,4 miljoonaa
 
euroa (-20,3), sisältäen varausten nettokasvun
 
9,3 miljoonaa eu-
roa. Johdon harkintaan perustuvia suhdanneperusteisia
 
varauksia on kirjattu yhteensä 11,1 miljoonaa euroa (10,1) laskentamal-
lin tuottamien varausten lisäksi. Johdon harkintaan perustuvat
 
järjestämättömiin luottoihin liittyvät rakenteelliset
 
varaukset (14,8
miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa) on uudelleenallokoitu
 
ja sisällytetty saatavaryhmäkohtaisten varausten prosessiin
 
vuo-
den 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä. Taseeseen ei ole kirjattu rakenteellisia varauksia vuoden
 
2023 lopussa.
Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja luottotappiotasot
2023
2022
Arvonalentumistappiot luotoista, netto, miljoonaa
 
euroa
-16,4
-20,3
Luottotappiotaso, pistettä
5,3
6,3
- josta taso 3
4,4
5,9
- josta tasot 1 ja 2
0,9
0,4
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
41
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luottojen ja arvonalentumisten muutokset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojen
 
kirjanpitoarvo, ennen arvonalentumisia
Keskuspankit ja luottolaitokset
Yleisö
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023
1 813,0
-
-
1 813,0
29 950,9
1 947,7
234,2
32 132,8
Syntymä- ja saantihetket
1
-
-
-
-
2 871,1
-
-
2 871,1
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)
-
-
-
-
-683,0
683,0
-
0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)
-
-
-
-
-
-9,4
9,4
0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)
-
-
-
-
-23,4
-
23,4
0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-770,9
-
-
-770,9
-4 057,3
-300,1
-67,9
-4 425,3
Toteutuneet luottotappiot
 
-
-
-
-
-
-
-7,9
-7,9
Muut muutokset
3
-
-
-
-
267,6
229,0
79,0
575,6
Päättävä tase 31.12.2023
1 042,1
-
-
1 042,1
28 325,9
2 550,2
270,2
31 146,3
Yhteensä
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yh-
teensä
Avaava tase 1.1.2023
31 763,9
1 947,7
234,2
33 945,8
Syntymä- ja saantihetket
1
2 871,1
-
-
2 871,1
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)
-683,0
683,0
-
0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)
-
-9,4
9,4
0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)
-23,4
-
23,4
0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-4 828,2
-300,1
-67,9
-5 196,2
Toteutuneet luottotappiot
 
-
-
-7,9
-7,9
Muut muutokset
3
267,6
229,0
79,0
575,6
Päättävä tase 31.12.2023
29 368,0
2 550,2
270,2
32 188,4
Keskuspankit ja luottolaitokset
Yleisö
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Ta
so 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2022
923,1
-
-
923,1
28 544,1
2 182,9
233,4
30 960,3
Syntymä- ja saantihetket
1
-
-
-
-
4 774,3
-
-
4 774,3
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)
-
-
-
-
100,6
-100,6
-
0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)
-
-
-
-
-
-28,7
28,7
0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)
-
-
-
-
-17,2
-
17,2
0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-
-
-
-
-3 757,2
-285,6
-46,0
-4 088,8
Toteutuneet luottotappiot
 
-
-
-
-
-
-
-6,5
-6,5
Muut muutokset
3
889,9
-
-
889,9
306,3
179,7
7,3
493,3
Päättävä tase 31.12.2022
1 813,0
-
-
1 813,0
29 950,9
1 947,7
234,2
32 132,8
Yhteensä
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso
3
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2022
29 467,2
2 182,9
233,4
31 883,5
Syntymä- ja saantihetket
1
4 774,3
-
-
4 774,3
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto)
100,6
-100,6
-
0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto)
-
-28,7
28,7
0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto)
-17,2
-
17,2
0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-3 757,2
-285,6
-46,0
-4 088,8
Toteutuneet luottotappiot
 
-
-
-6,5
-6,5
Muut muutokset
3
1 196,2
179,7
7,3
1 383,2
Päättävä tase 31.12.2022
31 763,9
1 947,7
234,2
33 945,8
1
 
Sisältää vuoden aikana myönnetyt luotot
2
 
Sisältää luottojen takaisinmaksut
3
Nostot edellisillä kausilla myönnetyistä sitoumuksista (lainat yleisölle) ja muutokset Nordea Bank Oyj:ssä olevissa talletuksissa (saamiset luottolaitoksilta)
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
42
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojen
 
arvonalentumisten muutokset
Keskuspankit ja luottolaitokset
Yleisö
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023
-
-
-
-
-4,7
-22,2
-44,2
-71,1
Syntymä- ja saantihetket
-
-
-
-
-0,5
-
-
-0,5
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
-
-
-
-
0,8
-14,8
-
-14,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3
-
-
-
-
0,0
-
-3,7
-3,7
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
-
-
-
-
-0,2
7,0
-
6,8
Siirrot tasolta 2 tasolle 3
-
-
-
-
-
1,5
-6,4
-4,9
Siirrot tasolta 3 tasolle 1
-
-
-
-
0,0
-
0,4
0,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 2
-
-
-
-
0,0
-0,7
6,2
5,5
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa
-
-
-
-
0,7
1,0
-6,0
-4,3
Takaisinmaksut ja myynnit
-
-
-
-
0,4
1,9
3,1
5,4
Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet
 
luottotappiot
-
-
-
-
-
-
-
-
Päättävä tase 31.12.2023
-
-
-
-
-3,5
-26,3
-50,6
-80,4
Yhteensä
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yh-
teensä
Avaava tase 1.1.2023
-4,7
-22,2
-44,2
-71,1
Syntymä- ja saantihetket
-0,5
-
-
-0,5
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
0,8
-14,8
-
-14,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3
0,0
-
-3,7
-3,7
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
-0,2
7,0
-
6,8
Siirrot tasolta 2 tasolle 3
-
1,5
-6,4
-4,9
Siirrot tasolta 3 tasolle 1
0,0
-
0,4
0,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 2
0,0
-0,7
6,2
5,5
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa
0,7
1,0
-6,0
-4,3
Takaisinmaksut ja myynnit
0,4
1,9
3,1
5,4
Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet
 
luottotappiot
-
-
-
-
Päättävä tase 31.12.2023
-3,5
-26,3
-50,6
-80,4
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
43
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojen
 
arvonalentumisten muutokset
Keskuspankit ja luottolaitokset
Yleisö
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2022
-
-
-
-
-4,8
-20,7
-31,5
-57,0
Syntymä- ja saantihetket
-
-
-
-
-1,2
-
-
-1,2
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
-
-
-
-
0,4
-11,0
-
-10,6
Siirrot tasolta 1 tasolle 3
-
-
-
-
0,0
-
-3,8
-3,8
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
-
-
-
-
-0,4
8,3
-
7,9
Siirrot tasolta 2 tasolle 3
-
-
-
-
-
1,0
-7,4
-6,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 1
-
-
-
-
-0,1
-
1,3
1,2
Siirrot tasolta 3 tasolle 2
-
-
-
-
-
-0,5
3,1
2,6
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa
-
-
-
-
0,9
-1,3
-11,0
-11,4
Takaisinmaksut ja myynnit
-
-
-
-
0,5
2,0
5,0
7,5
Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet
 
luottotappiot
-
-
-
-
-
-
0,1
0,1
Päättävä tase 31.12.2022
-
-
-
-
-4,7
-22,2
-44,2
-71,1
Yhteensä
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yh-
teensä
Avaava tase 1.1.2022
-4,8
-20,7
-31,5
-57,0
Syntymä- ja saantihetket
-1,2
-
-
-1,2
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
0,4
-11,0
-
-10,6
Siirrot tasolta 1 tasolle 3
0,0
-
-3,8
-3,8
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
-0,4
8,3
-
7,9
Siirrot tasolta 2 tasolle 3
-
1,0
-7,4
-6,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 1
-0,1
-
1,3
1,2
Siirrot tasolta 3 tasolle 2
-
-0,5
3,1
2,6
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa
0,9
-1,3
-11,0
-11,4
Takaisinmaksut ja myynnit
0,5
2,0
5,0
7,5
Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet
 
luottotappiot
-
-
0,1
0,1
Päättävä tase 31.12.2022
-4,7
-22,2
-44,2
-71,1
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
44
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
 
Taseen ulkopuolisista eristä kirjattujen arvonalentumisten muutokset
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023
-0,1
-0,1
-
-0,2
Syntymä- ja saantihetket
0,0
0,0
-
0,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
0,0
0,0
-
0,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3
0,0
-
-
0,0
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
0,0
0,0
-
0,0
Siirrot tasolta 2 tasolle 3
-
0,0
-
0,0
Siirrot tasolta 3 tasolle 1
-
-
-
-
Siirrot tasolta 3 tasolle 2
-
0,0
-
0,0
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa
0,1
0,0
-
0,1
Takaisinmaksut ja myynnit
0,0
0,0
-
0,0
Päättävä tase 31.12.2023
0,0
-0,1
-
-0,1
Miljoonaa euroa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2022
0,0
-0,2
-
-0,2
Syntymä- ja saantihetket
-0,1
-0,1
-
-0,2
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
0,0
0,0
-
0,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3
0,0
-
-
0,0
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
0,0
0,1
-
0,0
Siirrot tasolta 2 tasolle 3
-
0,0
-
0,1
Siirrot tasolta 3 tasolle 1
0,0
-
-
0,0
Siirrot tasolta 3 tasolle 2
-
0,0
-
0,0
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa
0,0
0,1
-
0,1
Takaisinmaksut ja myynnit
0,0
0,0
-
0,0
Päättävä tase 31.12.2022
-0,1
-0,1
-
-0,2
Markkinariski
Markkinariski tarkoittaa tappioriskiä joko kaupankäyntivarastossa
 
tai muussa rahoitustoiminnassa, joka johtuu markkinahintojen
ja markkina-arvoon tai rahoituskatteeseen vaikuttavien
 
parametrien muutoksista. Markkinariskiä esiintyy
 
riippumatta erien kirjan-
pitokäsittelystä.
Koska Kiinnitysluottopankilla ei ole lainkaan kaupankäyntivarastoon
 
kuuluvia saamisia, sen markkinariski rajoittuu rahoitusta-
seen korkoriskiin (IRRBB).
 
IRRBB määritellään korkojen epäedullisista muutoksista johtuvana
 
olemassa olevana tai mahdolli-
sena riskinä Kiinnitysluottopankin pääomalle tai tuotoille.
 
Markkinariskejä hallitaan keskitetysti GT:ssa tuottojen ja taloudellisen
arvon näkökulmasta ja niihin sisältyy erilaisia korkolattiasta
 
aiheutuvia riskejä joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun
 
ja asiakas-
sopimusten osalta (gap risk, basis risks, option risk).
GT vastaa kokonaisvaltaisesti rahoitustaseen markkinariskien
 
hallinnasta Nordea-konsernin taseessa, mukaan
 
lukien Kiinnitys-
luottopankki. Vastuut markkinariskin hallinnasta on kuvattu konserninsisäisissä ulkoistussopimuksissa.
 
Kiinnitysluottopankin
riskienhallinta on suurelta osin integroitu konsernin
 
riskienhallintaan, jotta markkinariskiä hallitaan koko
 
konsernissa mahdolli-
simman tehokkaasti. GT ja GR vastaavat riskien
 
tunnistamisesta, valvonnasta ja raportoinnista.
Kokonaisvaltaista ja räätälöityä stressitestausta käytetään
 
osana riskienhallinnan viitekehystä mittaamaan
 
markkinariskiin liitty-
vää riskinottohalukkuutta ja kalibroimaan Kiinnitysluottopankin
 
kannalta olennaisten markkinariskitekijöiden seurantaan
 
ja hallin-
taan käytettäviä raja-arvoja. Markkinariskiin liittyvän riskinottohalukkuuden
 
rajat hyväksyy Kiinnitysluottopankin hallitus.
 
Suomen luottomarkkinoiden rakenteesta johtuen suurin osa
 
Kiinnitysluottopankin luotoista on vaihtuviin Euribor-liitännäisiin
 
kor-
koihin sidottuja ja niiden viitekoron arvo ei voi laskea
 
alle nollan, kun taas kiinteäkorkoisia luottoja
 
on vain pieni osa luottosal-
kusta. Näin ollen myös tukkurahoitus lasketaan
 
liikkeelle tai vaihdetaan vaihtuvakorkoiseen
 
muotoon. Tästä syntyvä jäännös-
arvo gap riskin ja kiinteän riskin välillä hallinnoidaan
 
Kiinnitysluottopankin puolesta GT:ssa. Suora nettokorkoriski, joka aiheutuu
jäljelle jäävistä hinnoittelueroista, sekä rajallinen kiinteä
 
korkoriski suojataan koronvaihtosopimuksilla (IRS)
 
ja yliyön indeksin-
vaihtosopimuksilla (OIS), jotka ovat osittain suojauslaskennan
 
piirissä. Käyvän arvon suojaus ja rahavirran
 
suojaus on kuvattu
yksityiskohtaisemmin Liitteessä 12 ”Johdannaiset ja
 
suojauslaskenta”.
Kiinnitysluottopankin rahoitustaseen korkoriskiä mitataan rakenteellisen
 
korkoriskin (SIIR) ja taloudellisen arvon stressimenetel-
män (EV) avulla.
 
Rakenteellinen korkoriski
Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Kiinnitysluottopankille
 
kertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12
 
kuukauden
aikana kaikkien korkojen muuttuessa kahden prosenttiyksikön
 
verran. Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, joka
 
syntyy
tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen,
 
volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista.
 
SIIR-
mallissa oletetaan taseen pysyvän muuttumattomana
 
ja siinä käytetään asiakaskäyttäytymiseen perustuvaa
 
ennakkomaksujen
mallinnusta. Lisäksi SIIR-mallissa huomioidaan Suomen
 
pankkisääntelyssä asetettu korkolattia, joka estää
 
kotitalousasiakkai-
den negatiiviset korot.
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
45
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
 
Rakenteellista korkoriskiä mitataan Kiinnitysluottopankissa
 
dynaamisilla simulaatioilla, joissa lasketaan
 
useita rahoituskatetta
koskevia skenaarioita ja verrataan niiden ja rahoituskatetta
 
koskevan perusodotuksen välisiä eroja. Käytössä
 
on useita korkos-
kenaarioita. Hallitus on asettanut riskilimiitin kahdelle
 
korkoskenaariolle (nouseva ja laskeva korkoskenaario).
 
Nämä skenaariot
mittaavat markkinakorkotason kahden prosenttiyksikön muutoksen
 
vaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukauden
 
ajanjaksolla,
jolloin taseen oletetaan pysyvän muuttumattomana. Laskennassa
 
otetaan huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteet
 
ja Nor-
dean omia korkoja koskeva päätöksentekoprosessi.
Rakenteellisen korkoriskin riskilimiitin asettamisessa
 
on kiinnitetty huomiota taloudellisen rakenteen optimointiin,
 
riskinoton tasa-
painottamiseen ja luotettavaan tuloskasvuun. GT vastaa
 
rakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta.
 
Nousevien korko-
jen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2023 lopussa
 
18 miljoonaa euroa (-7). Laskevien markkinakorkojen
 
rakenteellinen kor-
koriski oli -18 miljoonaa euroa (14). Esitettyjen lukujen
 
mukaan rahoituskate kasvaa, jos korot nousevat,
 
ja pienenee, jos korot
laskevat.
Taloudellisen arvon stressimenetelmä
 
(Economic value Stress test)
Taloudellisen arvon stressimenetelmä arvioi koron muutoksista aiheutuneita taloudellisen arvon muutoksia
 
rahoitustaseen varoi-
hin, velkoihin sekä korollisiin johdannaisvastuisiin kirjanpitoluokituksista
 
ja marginaaleista riippumatta. Menetelmässä mitataan
rahoitustaseen oman pääoman taloudellisen arvon muutoksia
 
Basel-komitean määrittämien kuuden eri korkoskenaarion
 
kautta.
Vastuiden raja-arvona käytetään tämän mittausjärjestelmän antamaa suurinta arvoa.
Taloudellisen arvon menetelmä perustuu taseen divestointiin hyödyntäen termiinikäyriä maksukäyttäytymisen
 
mallinnuksessa.
SIIR -mallin tapaan myös EV -mallissa huomioidaan
 
Suomen pankkisääntelyssä asetettu korkolattia, joka
 
estää kotitalousasiak-
kaiden negatiiviset korot.
 
Kiinnitysluottopankin markkinariski
 
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Korkoriski
Rakenteellinen korkoriski (SIIR), -2 %
-17,9
14,1
Rakenteellinen korkoriski (SIIR), +2 %
17,9
-7,0
Taloudellisen arvon stressimenetelmä (EV)
-36,2
6,8
Operatiivinen riski
Operatiivinen riski määritellään Nordeassa riskiksi, joka
 
aiheutuu sisäisten prosessien puutteellisuudesta
 
tai virheellisestä toi-
minnasta, ihmisistä tai järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä.
 
Operatiivinen riski sisältää juridiset riskit. Tappioriskiin sisältyy välit-
tömiä tai välillisiä taloudellisia tappioita muun muassa
 
lakisääteisistä sanktioista, oikeudellisista riskeistä, maineen
 
kärsimisestä
tai liiketoimintaprosesseihin kohdistuvista häiriöistä.
Operatiivinen riski kuuluu olennaisena osana Nordean
 
liiketoimintaan. Johtajat ovat vastuussa toimivaltaansa
 
kuuluvien operatii-
visten riskien hallinnasta ja rajoittamisesta määriteltyjen riskilimiittien
 
ja riskinottohalukkuuden puitteissa.
 
Kiinnitysluottopankki ei havainnut mitään merkittävää lisääntyneen
 
epävarmuuden ja jatkuvien geopoliittisten konfliktien
 
aiheut-
tamaa kasvua operatiivisissa tappioissa. Kiinnitysluottopankki
 
on seurannut geopoliittista tilannetta Euroopassa ja Lähi-Idässä
tiiviisti vuonna 2023 ja myös jatkaa sen seuraamista.
 
Tietoverkkoturvallisuuden ja osin myös fyysisen turvallisuuden
 
uhkata-
sojen nähtiin kohonneen ja lisääntyneeseen riskiin vastattiin
 
tarvittavilla toimilla.
Operatiivisten riskien hallintaan sisältyy kaikki toiminta,
 
jonka tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja mitata,
 
vastata ja vähentää, ja
valvoa ja seurata riskejä ja raportoida niistä. Riskien
 
hallintaa on tukemassa useita prosesseja, kuten
 
esimerkiksi riskien ja val-
vonnan itsearviointi, muutosriskin hallinta ja hyväksyntä, poikkeamien
 
hallinta, skenaarioanalyysi, liiketoiminnan jatkuvuuden
 
ja
kriisien hallinta, tietoturvan hallinta, kolmansien osapuolten
 
riskiarviointi, vakuutusriskin hajauttaminen ja
 
merkittävät operatiivi-
set prosessit. Joitakin näistä prosesseista kuvataan
 
tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Riskinottoa hallinnoidaan
 
riskinottoha-
lukkuuden mukaisilla rajoilla. Riskinottohalukkuuslausunto
 
(Risk Appetite Statement, RAS) määrittelee
-
 
riskinottohalukkuuden ylittävän jäännösriskitason ja riskien
 
lievittämistoimia koskevat vaatimukset
 
-
 
poikkeamista syntyvän kokonaistappion.
Nordea-konsernissa liiketoiminta-alueet ja yksiköt vastaavat omaan
 
liiketoimintaansa liittyvien operatiivisten riskien hallinnasta
ja rajoittamisesta. Kiinnitysluottopankki vastaa omasta
 
liiketoiminnastaan aiheutuvien operatiivisten riskien
 
hallinnasta ja rajoitta-
misesta sekä riskienhallinnan seuraamisesta tärkeimmissä
 
palveluja tuottavissa Nordea Bank Oyj:n liiketoimintayksiköissä.
 
Kiinnitysluottopankki on ottanut käyttöön Nordea-konsernin
 
operatiivisten riskien hallintaperiaatteet. Kiinnitysluottopankin
 
opera-
tiiviset riskit ovat pitkälti johdettavissa Nordea Bank
 
Oyj:n operatiivisista riskeistä, koska suurin osa
 
liiketoiminnoista on ulkois-
tettu Nordea Bank Oyj:lle. Kiinnitysluottopankki tekee
 
oman arvion tärkeimmistä riskeistä, jotka on
 
hallittava, ja säätelee niiden
hallintaa palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa tehdyissä
 
palvelusopimuksissa.
 
Kiinnitysluottopankin CRO-toiminto vastaa Kiinnitysluottopankin
 
ensimmäisen puolustuslinjan operatiivisen riskinhallinnan
 
seu-
rannasta ja valvonnasta ja seuraa yhtiön toimintaa
 
sille määritellyn riskinottohalukkuuden puitteissa. Group
 
Operational Risk
(GOR) -yksikkö, joka toimii Group Riskin (GR) alaisuudessa
 
muodostaa toisen puolustuslinjan riskinhallintatoiminnon
 
konser-
nissa ja vastaa operatiivisen riskin hallintakehikon
 
kehittämisestä ja ylläpidosta sekä ensimmäisen puolustuslinjan
 
operatiivisen
riskinhallinnan seurannasta ja valvonnasta. GOR tarjoaa
 
palvelua Kiinnitysluottopankille sen kanssa tehdyn palvelusopimuksen
mukaisesti.
 
Riskien ja valvonnan itsearviointiprosessi antaa yleiskuvan
 
ja arvion operatiivista ja compliance-riskeistä konsernissa
 
sekä lisää
riskitietoisuutta ja mahdollistaa riskien tehokkaan arvioimisen,
 
valvonnan ja lievittämisen.
 
Muutosriskien hallinta-
 
ja hyväksymiskehikko varmistaa, että muutosten
 
(esim. tuote- tai prosessimuutokset) taloudelliset
 
ja ei-
taloudelliset riskit ymmärretään ja että niitä voidaan riskistrategian
 
ja riskinottohalukkuuden puitteissa riittävästi hallita,
 
ennen
kuin muutos on hyväksytty, toteutettu ja saatettu voimaan.
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
46
Liite 2
 
Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
 
Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kriisien hallinta varmistaa
 
yhtiön kyvyn selviytyä poikkeuksellisista tilanteista ja
 
kriiseistä. Liiketoi-
minnan jatkuvuussuunnitelmassa kuvataan toimintamallit,
 
joiden avulla poikkeaviin tilanteisiin vastataan, niistä
 
selvitään ja pala-
taan normaaliin toimintaan. Jatkuvuussuunnitelmat perustuvat
 
liiketoimintavaikutusten analyysiin, ja ne testataan
 
vähintään ker-
ran vuodessa. Testin tavoitteena on varmistaa suunnitelmien toimivuus ja löytää tärkeimmät
 
kehitystarpeet. Koska Nordea Bank
Oyj hoitaa suuren osan Kiinnitysluottopankin prosesseista,
 
analyysi tehdään Nordean palveluja tarjoavien
 
yksiköiden kanssa
yhteistyönä.
Operatiivisten riskien hallinnan tuloksista raportoidaan
 
Kiinnitysluottopankin hallitukselle neljännesvuosittain
 
tai tarpeen mukaan
välittömästi.
Konsernin sisäinen riippuvuus
Kiinnitysluottopankin liiketoiminta on tiiviisti sidoksissa Nordea
 
Bank Oyj:n ja sen palveluja tarjoavien yksiköiden
 
toimintaan.
Tämä riippuvuus on yhtiön suurin operatiivinen riski. Esimerkiksi
 
jos Nordea Bank Oyj lopettaisi palvelujen
 
tarjoamisen tai jät-
täisi muuten täyttämättä velvoitteensa Kiinnitysluottopankille,
 
Kiinnitysluottopankin liiketoiminta kärsisi. Tämä riski
 
on otettu huo-
mioon kehittämällä Nordea Bank Oyj:n tarjoamien palvelujen
 
entistä tiukempaa valvontaa ja niitä koskevaa raportointia.
Taloudellisen raportoinnin riski
Taloudellisen raportoinnin riskillä tarkoitetaan riskiä virheistä tai puutteista taloudellisessa raportoinnissa,
 
viranomaisraportoin-
nissa ja selvityksissä, veroraportoinnissa ja ympäristöasioihin,
 
sosiaalisiin asioihin ja hallintotapaan liittyvissä selvityksissä.
 
Ul-
koistussopimusten mukaisesti Group Finance (GF)
 
vastaa Kiinnitysluottopankin taloudellisen raportoinnin riskien
 
hallinnasta.
 
GF tuottaa konserninlaajuiset valvontarakenteet taloudellisen
 
raportoinnin riskien hallintaan. Kiinnitysluottopankin
 
CRO-toiminto
vastaa riskienhallinnan riippumattomasta seurannasta yhdessä
 
Group Riskin kanssa, ja raportoi havainnoistaan
 
yhtiön hallituk-
selle neljännesvuosittain.
Operatiivisiin riskeihin liittyvät tappiot ovat pysyneet
 
erittäin vähäisinä, eikä vuonna 2023 esiintynyt
 
olennaisia Kiinnitysluotto-
pankkiin vaikuttavia tapahtumia.
Compliance-riski
 
Compliance-riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu
 
säännösten noudattamatta jättämisestä.
 
Compliance-riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen
 
puolustuslinjaan. Liiketoiminta-alueet, juridiset yksiköt
 
ja konsernitoi-
minnot ensimmäisessä puolustuslinjassa vastaavat omasta
 
päivittäisestä riskienhallinnastaan sekä compliance-riskien
 
valvon-
nasta. Johto vastaa kaikilla tasoilla liiketoiminnasta riskirajojen,
 
päätettyjen ohjeiden ja riskienhallintaprosessien
 
mukaisesti.
Konsernin sisäinen tarkastus muodostaa kolmannen puolustuslinjan
 
ja tekee tarkastuksia ja toimii sidosryhmien varmistajana
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosesseissa.
Group Compliance (GC)-yksikkö toisessa puolustuslinjassa
 
valvoo konsernin riskejä ja koordinoi, tukee
 
ja tarkkailee konsernin
compliance-riskien hallinnan tehokkuutta ja eheyttä.
 
GC tarjoaa riippumattoman näkemyksen asiaankuuluvien
 
sääntöjen ja
säännösten noudattamisesta ja neuvoo, tukee ja kouluttaa
 
ensimmäistä puolustuslinjaa siinä, miten compliance-velvoitteet
 
voi-
daan täyttää mahdollisimman tehokkaasti. GC raportoi neljännesvuosittain
 
kaikista merkittävistä compliance-riskeistä Kiinnitys-
luottopankin johtoryhmälle ja hallitukselle ja kertoo
 
näille Kiinnitysluottopankin riskitilanteesta suhteessa
 
ennalta määriteltyyn
riskinottohalukkuuteen ja riskinsietokykyyn. Neljännesvuosiraportti
 
sisältää myös GC:n havainnot Kiinnitysluottopankin
 
riskien-
hallinnan ja -valvonnan tehokkuudesta. Valvontatoimintojen riskiraportointi mahdollistaa
 
tehokkaat ja riskiperusteiset päätöksen-
tekomenettelyt ja lähestymistavan Kiinnitysluottopankin hallitukselle
 
ja tarkastusvaliokunnalle.
GC on nimittänyt yhtiölle Compliance Officerin (CO), joka
 
tukee ja neuvoo Kiinnitysluottopankkia complianceen
 
liittyvissä asi-
oissa. CO hoitaa pelkästään Kiinnitysluottopankin
 
asioita, ja hän voi hyödyntää koko GC-yksikön resursseja.
 
Yhtiön CO vastaa
Kiinnitysluottopankin compliance-asioiden yleisestä toimintasuunnitelmasta
 
ja siitä, että toimet ovat linjassa konsernin
 
compli-
ance-suunnittelun kanssa. Lisäksi Nordeassa jatketaan
 
investointeja tehostettuihin compliance-standardeihin
 
ja -prosesseihin
sekä compliance-toimintojen riittäviin resursseihin. Nordea-konserniin
 
kuuluvana tytäryhtiönä Kiinnitysluottopankki hyötyy
 
kon-
sernissa tehdystä työstä.
Talousrikosten ehkäisy
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on riippuvainen Nordea
 
Bank Oyj:stä talousrikosten ehkäisyyn liittyvissä toimenpiteissä.
 
Kiinni-
tysluottopankin tärkeimpiin valvontamenetelmiin kuuluu
 
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen
 
sekä pakotetarkis-
tusvelvoitteiden täyttämiseen liittyvän toiminnan seuranta
 
Nordea Bank Oyj:ssä. Varmistaakseen tarkoituksenmukaisen osaami-
sen yhtiössä Kiinnitysluottopankki on jatkanut vuoden 2023 aikana
 
rahanpesun estämistä koskevaa tehostettua
 
koulutusta koko
henkilöstölle. Talousrikosten ehkäisyn valvontaympäristöä on lisäksi tehostettu lisäämällä säännöllistä
 
yhteistyötä keskeisten
sidosryhmien kanssa.
Kehittyvien riskien hallitseminen
Käyttäessään Nordea-konsernin operatiivisten riskien
 
hallintakehikkoa Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj varmistaa
 
jatkuvasti
soveltavansa uusimpia riskiluokitteluja ja prosesseja oikea-aikaisesti.
 
Uusia kehittyviä riskialueita tarkkaillaan tehostetusti ja
materiaalisten riskien luetteloa päivitetään tarpeen
 
mukaan riittävän riskienhallinnan ja raportoinnin
 
varmistamiseksi.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
47
Liite 3
 
Segmenttiraportointi
Toimintasegmenttien tuloksen laskenta
Laskentaperiaatteet ja toimintasegmenttien väliset allokoinnit
 
vastaavat ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle
 
raportoituja
tietoja. Kiinnitysluottopankissa on määritelty ylimmäksi operatiiviseksi
 
päätöksentekijäksi Kiinnitysluottopankin hallitus.
 
Toimintasegmentit
 
Kiinnitysluottopankin taloudelliset tulokset esitetään yhtenä
 
kokonaisuutena. Kiinnitysluottopankin koko toiminta
 
liittyy vakuudel-
listen lainojen liikkeeseenlaskuun. Toimitusjohtaja valmistelee kaikki merkittävät Kiinnitysluottopankin päätökset
 
ja päätökset
tekee hallitus. Kiinnitysluottopankin liiketoimintamallin,
 
toiminnan luonteen ja hallintorakenteiden vuoksi
 
raportointi on järkevää
tehdä koko yhtiöstä yhtenä toimintasegmenttinä.
Liite 4
 
Korkotuotot ja korkokulut
Miljoonaa euroa
2023
2022
Korkotuotot
Korkotuotot efektiivisen koron menetelmällä
Saamisista luottolaitoksilta
39,4
5,8
Luotoista yleisölle
1 011,2
337,3
Efektiivisen koron laskentaan sisällytettävät palkkiot
11,5
11,9
Korot rahoitusvaroja suojaavista johdannaisista
131,1
18,7
Muut korkotuotot
7,6
21,6
Muut
Korkotuotot johdannaissopimuksista, netto
5,3
19,5
Korkotuotot yhteensä
1 206,1
414,8
- josta velkojen negatiivista tuottoa
 
-
21,6
Korkokulut
Korkokulut efektiivisen koron menetelmällä
Veloista luottolaitoksille
-325,8
-42,8
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista
-452,6
-114,1
Korkotuotot johdannaissopimuksista, netto
-149,2
31,2
Muut korkokulut
-12,8
-19,9
Korkokulut yhteensä
-940,4
-145,6
- josta varojen negatiivista tuottoa
-
-1,7
Rahoituskate
265,7
269,2
Arvoltaan alentuneista saamisista kertyneiden korkojen osuus
 
korkotuotoista oli 4,2 miljoonaa euroa (2,8).
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
48
Liite 5
 
Palkkiotuotot ja –kulut, netto
Miljoonaa euroa
2023
2022
Arvopaperivälitys, arvopaperien liikkeeseenlaskut ja corporate
 
finance -toiminta
-0,7
-0,4
- josta kulut
-0,7
-0,4
Luotonanto
13,7
11,9
- josta tuotot
13,7
11,9
Takaukset ja maksuvalmius
-5,7
-7,5
- josta kulut
-5,7
-7,5
Muut palkkiot
0,0
0,0
- josta tuotot
0,0
0,0
- josta kulut
0,0
0,0
Yhteensä
7,4
4,0
Sellaisista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei
 
kirjata käypään arvoon tuloslaskelman kautta, saadut
 
palkkiotuotot olivat 13,7
miljoonaa euroa (11,9). Näitä tuottoja ei oteta huomioon efektiivistä korkoa
 
määritettäessä.
Takaukset ja maksuvalmius koostuu Nordea Bank Oyj:n palveluistaan veloittamista kuluista. Takauskulut liittyvät Nordea Pankki
Suomi Oyj:n alun perin liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin,
 
joihin liittyville haltijasuorituksille Nordea Bank
 
Oyj on antanut
takauksen Kiinnitysluottopankin puolesta. Maksuvalmiuskulut
 
liittyvät sopimukseen, jonka perusteella Nordea
 
Bank Oyj takaa
Kiinnitysluottopankin päivittäisen toiminnan maksuvalmiustarpeet.
 
Takauskulut olivat yhteensä -3,3 miljoonaa euroa (-4,9) ja
maksuvalmiuskulut -2,4 miljoonaa euroa (-2,6).
 
Liite 6
 
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista
 
eristä
Miljoonaa euroa
2023
2022
Korkosidonnaiset
 
erät ja valuuttakurssimuutokset
-10,9
10,9
Yhteensä
-10,9
10,9
Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto
Miljoonaa euroa
2023
2022
Rahoitusvarat, jotka on arvostettu käypään arvoon muiden
 
laajan tuloksen erien kautta
1
2,6
-
Rahoitusvarat ja -velat, jotka on määrätty arvostettavaksi
 
käypään arvoon tulosvaikutteisesti
180,8
-577,1
Rahoitusvarat, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
2
333,6
-648,8
Rahoitusvelat, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
2
-527,9
1 236,7
Valuuttakurssimuutokset (pl. valuuttasuojaukset)
0,0
0,1
Yhteensä
-10,9
10,9
1
Kiinnitysluottopankin taseessa oli vuoden 2023 aikana likviditeettipuskurina käytettyjä velkapapereita, jotka korvattiin keskuspankkitalletuksilla ennen vuoden loppua
 
2
Koostuvat lähinnä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien suojattujen varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksista korkoriskin suojauksessa. Lisätietoja on liitteen
1 Tilinpäätösperiaatteet osassa Käyvän arvon suojaus.
Liite 7
 
Henkilöstökulut
Miljoonaa euroa
2023
2022
Palkat ja palkkiot
-1,5
-1,4
Eläkekulut (erittely alla)
-0,3
-0,2
Sosiaaliturvamaksut
0,0
-0,1
Voittopalkkiojärjestelmä
-0,1
0,0
Muut henkilöstökulut
0,0
0,0
Yhteensä
-1,9
-1,7
Miljoonaa euroa
2023
2022
Eläkekulut:
Etuuspohjaiset eläkejärjestelmät
 
0,0
0,0
Maksuperusteiset eläkejärjestelmät
-0,3
-0,2
Yhteensä
-0,3
-0,2
Palkitsemista koskevien tietojen julkistaminen pohjoismaisten
 
pankkivalvontaviranomaisten ja yleisten määräysten
mukaan
Säännösten mukaiset kvalitatiiviset tiedot esitetään Nordean
 
hallituksen toimintakertomuksen erillisessä palkitsemista
 
koske-
vassa osassa. Kvantitatiiviset tiedot puolestaan julkaistaan
 
erillisessä raportissa Nordean kotisivuilla (www.nordea.com) viikkoa
ennen Nordean varsinaista yhtiökokousta 21. maaliskuuta
 
2024.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
49
Liite 7
 
Henkilöstökulut, jatkuu
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut palkkiot
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen jäsenistä
 
oli 31.12.2023
 
neljä Nordea Bank Oyj:n palveluksessa, ja kolme
 
jäsentä
oli ulkopuolisia. Nordea Bank Oyj:n palveluksessa oleville
 
hallituksen jäsenille ei maksettu erillisiä palkkioita.
 
Ulkopuolisille halli-
tuksen jäsenille maksettiin palkkioita 76 000 euroa
 
vuodelta 2023 (77 250). Nordea Bank Oyj
 
maksoi muiden hallituksen jäsen-
ten palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut. Toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut
 
on esitetty alla.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalle
 
maksetut palkkiot
Kiinteä palkka
Edut
Yhteensä
Euroa
2023
2023
2023
Toimitusjohtaja
Jussi Pajala
251 070
15 394
266 464
Kiinteä palkka
Edut
Yhteensä
Euroa
2022
2022
2022
Toimitusjohtaja
Jussi Pajala
197 427
31 338
228 766
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalla
 
ei ollut vuoden 2023 eikä vuoden 2022 lopussa
 
etuuspohjaisia eläkejärjes-
telyjä.
 
Luotot Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalle
 
ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen
 
jäsenille
Taseessa olevat
 
rahalainat
Maksetut korot
Taseessa olevat
 
rahalainat
Maksetut korot
Euroa
31.12.2023
2023
31.12.2022
2022
Toimitusjohtaja
Jussi Pajala
306 608
6 127
426 616
3 646
Hallituksen jäsenet
506 791
16 242
495 550
6 191
Yhteensä
813 399
22 369
922 166
9 837
Johtoon kuuluville avainhenkilöille annettuja luottoja
 
oli 1 618 718 euroa (1 398 807) ja korkotuottoja
 
näistä luotoista kertyi 45
231 euroa (13 613) vuonna 2023. Suomessa henkilöstölle
 
annettujen luottojen korko vastaa Nordean rahoituskustannusta,
 
jo-
hon lisätään 0,30 prosenttiyksikön marginaali. Luotot johtoon
 
kuuluvien avainhenkilöiden perheenjäsenille myönnetään
 
normaa-
lein markkinaehdoin, samoin luotot johtoon kuuluville
 
avainhenkilöille, jotka eivät ole Nordea-konsernin
 
palveluksessa.
Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset
Kiinnitysluottopankki ei ole pantannut varallisuutta
 
tai antanut muuta vakuutta tai vastuusitoumusta johtoon
 
kuuluvien avainhen-
kilöiden tai tilintarkastajien puolesta. Toimi-
 
ja hallintoelinten jäsenet eivät omista Nordea
 
Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeita
tai sen liikkeeseen laskemia optio-oikeuksia tai vaihtovelkakirjalainoja.
Henkilöstömäärä
Henkilöstömäärä (keskimäärin)
 
31.12.2023
31.12.2022
Kokopäivätoiminen henkilöstö
14
14
Osa-aikainen henkilöstö
-
-
Yhteensä
14
14
Henkilötyövuotta kauden lopussa
14
14
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
50
Liite 8
 
Muut kulut
Miljoonaa euroa
2023
2022
Vakausmaksut
-6,5
-8,9
Tietotekniikkakulut
0,0
0,0
Markkinointi- ja edustuskulut
0,0
0,0
Posti-, kuljetus-, puhelin- ja muut hallintokulut
0,0
0,0
Vuokrakulut ja muut kiinteistökulut
0,0
0,0
Kulut emoyhtiölle ulkoistetuista palveluista
-134,1
-142,8
Muut
-1,5
-1,5
Yhteensä
-142,1
-153,2
Tilintarkastajien palkkiot
Miljoonaa euroa
2023
2022
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot
-0,2
-0,2
Tilintarkastukseen liittyvät muut palkkiot
-0,0
-0,0
Muut palkkiot
-0,0
-0,0
Yhteensä
-0,2
-0,2
PricewaterhouseCoopers Oy ei ole antanut Kiinnitysluottopankille
 
veroneuvontaan liittyviä palveluja.
Liite 9
 
Arvonalentumistappiot luotoista, netto
2023, miljoonaa euroa
Luotot
 
ylei-
sölle
2
Taseen ul-
kopuoliset
erät
3
Yhteensä
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 1
1,1
0,0
1,1
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 2
-4,0
0,1
-3,9
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, muut kuin ongelmaluotot
-2,9
0,1
-2,8
Taso 3, ongelmaluotot
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, saatavakohtaisesti arvostetut,
 
malliperusteiset
1
-6,4
-
-6,4
Toteutuneet luottotappiot
-7,7
-
-7,7
Arvonalentumisvarausten vähennykset toteutuneiden luottotappioiden
 
kattamiseksi
0,0
-
0,0
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset
0,5
-
0,5
Uudet arvonalentumiset / arvonalentumisten lisäys
0,0
-
0,0
Arvonalentumisten peruutukset
0,0
-
0,0
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, ongelmaluotot
-13,6
-
-13,6
Nettomääräiset arvonalentumistappiot
-16,5
0,1
-16,4
1
Sisältää saatavakohtaisesti arvostetut varat, joista tehty arvonalentumiskirjaus on laskettu tilastollisten mallien perusteella.
2
Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 11 "Luottosalkku ja arvonalentumiset".
3
Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 18 ”Varaukset”
Vuoden 2023 arvonalentumistappioihin sisältyy 1,0 miljoonaa euroa johdon
 
harkintaan perustuvien varausten lisäystä, joka on
kirjattu saatavaryhmäkohtaisiin varauksiin. Johdon harkintaan perustuva
 
osuus kattaa sellaiset ennustetut luottotappiot, joita
IFRS 9 -malli ei vielä huomioi sekä mallin rakenteessa
 
havaitut puutteet, jotka huomioidaan tulevissa
 
mallipäivityksissä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
51
Liite 9
 
Arvonalentumistappiot luotoista, netto, jatkuu
2022, miljoonaa euroa
Luotot
 
ylei-
sölle
2
Taseen ul-
kopuoliset
erät
3
Yhteensä
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 1
0,1
0,0
0,1
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 2
-1,6
0,1
-1,5
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, muut kuin ongelmaluotot
-1,5
0,1
-1,4
Taso 3, ongelmaluotot
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, saatavakohtaisesti arvostetut,
 
malliperusteiset
1
-14,9
-
-14,9
Toteutuneet luottotappiot
-6,5
-
-6,5
Arvonalentumisvarausten vähennykset toteutuneiden luottotappioiden
 
kattamiseksi
0,1
-
0,1
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset
0,3
-
0,3
Uudet arvonalentumiset / arvonalentumisten lisäys
0,0
-
0,0
Arvonalentumisten peruutukset
2,1
-
2,1
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, ongelmaluotot
-18,9
-
-18,9
Nettomääräiset arvonalentumistappiot
-20,4
0,1
-20,3
1
Sisältää saatavakohtaisesti arvostetut varat, joista tehty arvonalentumiskirjaus on laskettu tilastollisten mallien perusteella.
2
Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 11 "Luottosalkku ja arvonalentumiset".
3
Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 18 ”Varaukset”
Vuoden 2022 arvonalentumistappioihin sisältyy 15,3 miljoonaa euroa
 
johdon harkintaan perustuvien varausten lisäystä,
 
joka on
kirjattu saatavaryhmäkohtaisiin varauksiin. Johdon harkintaan perustuva
 
osuus kattaa sellaiset ennustetut luottotappiot, joita
IFRS 9 -malli ei vielä huomioi sekä mallin rakenteessa
 
havaitut puutteet, jotka huomioidaan tulevissa
 
mallipäivityksissä.
Liite 10
 
Verot
Tuloverot
Miljoonaa euroa
2023
2022
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot
-19,7
-22,4
Laskennallisen verovelan muutos
-0,7
0,6
Yhteensä
-20,4
-21,8
Omaan pääomaan sisältyvät välittömät ja laskennalliset
 
tuloverot, ks. Laaja tuloslaskelma.
Vero Kiinnitysluottopankin tuloksesta ennen veroja eroaa laskennallisesta
 
määrästä, joka saataisiin käyttämällä Suomessa voi-
massa olevaa veroastetta seuraavalla tavalla:
 
Miljoonaa euroa
2023
2022
Tulos ennen veroja
101,8
108,9
Vero 20 prosentin veroasteen mukaan
 
-20,4
-21,8
Vähennyskelvottomat kulut
0,0
0.0
Edellisten tilikausien verot
-
-
Tuloverot
-20,4
-21,8
Efektiivinen veroaste, keskimäärin
20%
20 %
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
52
Liite 10
 
Verot, jatkuu
Miljoonaa euroa
31.12
2023
Kirjattu tu-
losvaikuttei-
sesti
Kirjattu
laajaan
 
tulok-
seen
1.1
2023
31.12
2022
Kirjattu tu-
losvaikut-
teisesti
Kirjattu
laajaan
 
tulok-
seen
1.1
2022
Laskennalliset verosaami-
set:
Luotot yleisölle
16,3
-0,7
-3,2
20,2
20,2
0,6
7,0
12,6
Eläkesaamiset/velat
0,0
-
0,0
0,0
0,0
-
0,0
0,0
Varaukset
0,0
0,0
-
0,0
0,0
0,0
-
0,0
Laskennallisten verosaamisten
ja -velkojen netotus
0,0
-
0,0
0,0
0,0
-
2,1
-2,1
Yhteensä
16,3
-0,7
-3,2
20,2
20,2
0,6
9,1
10,5
Miljoonaa euroa
31.12
2023
Kirjattu tu-
losvaikuttei-
sesti
Kirjattu
laajaan
 
tulok-
seen
1.1
2023
31.12
2022
Kirjattu tu-
losvaikut-
teisesti
Kirjattu
laajaan
 
tulok-
seen
1.1
2022
Laskennalliset verovelat:
Luotot yleisölle
0,0
-
0,0
0,0
0,0
-
-2,1
2,1
Laskennallisten verosaamisten
ja -velkojen netotus
0,0
-
0,0
0,0
0,0
-
2,1
-2,1
Yhteensä
0,0
-
0,0
0,0
0,0
-
0,0
0,0
Laskennalliset verosaa-
miset netto
16,3
-0,7
-3,2
20,2
20,2
0,6
9,1
10,5
Tilinpäätökseen ei sisälly kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia vuonna
 
2023 tai 2022.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu,
 
kun on laillinen oikeus netottaa verosaamisia ja -velkoja
 
ja kun laskennallinen
vero liittyy samaan veroviranomaiseen.
Liite 11
 
Luottosalkku ja arvonalentumiset
Kiihtyneestä inflaatiosta ja sen vaikutuksista kotitalouksiin
 
huolimatta Kiinnitysluottopankin luottosalkun laatu
 
on pysynyt kor-
keana. Arvonalentumisten arvioinnissa sovelletaan Nordea-konsernin
 
yhteisiä menetelmiä. Makrotalouden skenaarioita on
 
päi-
vitetty, mukaan lukien pidemmän aikavälin katsaus talouden laskusuhdanteen odotetuista
 
vaikutuksista. Lisäksi lainasalkku on
uudelleenarvioitu perusteellisesti.
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat luotot, joiden
 
arvo ei ole alentunut (tasot 1 ja 2)
31 918,3
33 711,7
Luotot ja muut saamiset, joiden arvo on alentunut
 
(taso 3)
270,1
234,0
- joista muut kuin järjestämättömät
27,6
30,5
- joista järjestämättömät
242,5
203,5
Luotot ja muut saamiset ennen arvonalentumisia
32 188,4
33 945,7
- joista luottolaitokset
1 042,1
1 812,9
Luottojen ja muiden saamisten arvonalentumiset (taso
 
3)
-50,6
-44,2
- joista muut kuin järjestämättömät
-2,8
-4,1
- joista järjestämättömät
-47,8
-40,1
Luottojen ja muiden saamisten arvonalentumiset (tasot
 
1 ja 2)
-29,8
-26,9
Arvonalentumiset
1
-80,4
-71,1
- joista luottolaitokset
-
-
Luotot ja muut saamiset, kirjanpitoarvo
32 108,0
33 874,6
- joista luottolaitokset
1 042,1
1 812,9
- joista yleisö
31 066,0
32 061,7
1
 
Arvonalentumiset 31.12.2023 sisältää johdon harkintaan perustuvia suhdanneperusteisia varauksia 11,1 miljoonaa euroa (10,1), joka kattaa sellaiset ennustetut luotto-
tappiot, joita IFRS 9 -malli ei vielä huomioi. Johdon harkintaan perustuvat järjestämättömiin luottoihin liittyvät rakenteelliset varaukset, joiden tarkoitus oli kattaa mallissa
tunnistetut puutteet on uudelleenallokoitu ja sisällytetty saatavaryhmäkohtaisten varausten prosessiin vuonna 2023. Rakenteellisten varausten määrä vuoden 2022 lo-
pussa oli 14,8 miljoonaa euroa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
53
Liite 12
 
Johdannaiset ja suojauslaskenta
Kiinnitysluottopankin johdannaissopimukset on
 
tehty riskienhallintatarkoituksessa. Riskienhallintatarkoituksessa pidetyt
 
johdan-
naissopimukset sisältävät suojauksia,
 
jotka täyttävät suojauslaskennan vaatimukset,
 
ja suojauksia, jotka
 
ovat taloudellisia suo-
jauksia mutta eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia.
Alla olevassa taulukossa
 
esitetään johdannaisinstrumenttien käyvät arvot
 
yhdessä niiden nimellisarvojen
 
kanssa. Nimellisarvot
kuvaavat voimassaolevien sopimusten volyymiä vuoden
 
lopussa ja ne eivät viittaa markkina- tai luottoriskin
 
määrään.
 
Käypä arvo
 
Nimellisarvo
 
yhteensä
31.12.2023, miljoonaa euroa
Positiivinen
Negatiivinen
Kaupankäyntitarkoituksessa pidetyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
0,9
6,6
352,0
Yhteensä
0,9
6,6
352,0
Suojaustarkoituksessa pidetyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
443,4
561,7
34 686,1
Muut johdannaiset
5,5
20,5
6 053,5
Yhteensä
448,9
582,2
40 739,6
- josta rahavirran suojaukset
-
16,4
560,0
- josta käyvän arvon suojaukset
448,9
565,8
40 179,6
Johdannaiset yhteensä
 
449,8
588,8
41 091,6
Käypä arvo
Nimellisarvo
 
yhteensä
31.12.2022, miljoonaa euroa
Positiivinen
Negatiivinen
Kaupankäyntitarkoituksessa pidetyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
13,0
-1,6
2 022,0
Yhteensä
13,0
-1,6
2 022,0
Suojaustarkoituksessa pidetyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
640,2
970,9
38 194,6
Valuuttajohdannaiset
-
-
-
Muut johdannaiset
1,0
47,2
6 956,5
Yhteensä
641,2
1018,1
45 151,2
- josta rahavirran suojaukset
-
31,1
560,0
- josta käyvän arvon suojaukset
641,2
987,0
44 591,2
Johdannaiset yhteensä
 
654,2
1 016,5
47 173,2
Riskinhallinta
Kiinnitysluottopankki hallitsee tunnistamiaan markkinariskejä liitteessä
 
2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta” kuvatun riskinhallintavii-
tekehyksen ja strategian mukaisesti.
 
Korkoriski
Kiinnitysluottopankin varoista valtaosa on
 
luottoja yleisölle. Nämä varat on
 
rahoitettu pääosin katettujen joukkolainojen
 
ja konser-
ninsisäisen rahoituksen kautta. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten vaikutusta Kiinnitysluottopankin marginaaleihin,
 
tu-
lokseen ja omaan pääomaan. Korkoriski syntyy korollisten velkojen
 
ja varojen, kuten liikkeeseen laskettujen velkapapereiden ja
luottosalkun, korkojen yhteensopimattomuudesta.
Kiinnitysluottopankin suojauslaskentatavoitteet
 
on asetettu Kiinnitysluottopankin
 
hallituksen osana
 
sen riskinhallintastrategiaa
 
an-
taman rahoitustaseen riskinottohalukkuuden mukaisiksi.
 
Lisätietoja riskien mittaamisesta on annettu
 
liitteessä 2 Riskien ja likvidi-
teetin hallinta.
Korkoriskiin liittyvissä
 
suojauslaskennan suhteissa
 
suojattu erä
 
on viitekorko.
 
Suojausaste määritetään
 
sovittamalla johdannaisten
nimellisarvo suojattavan erän pääomaan.
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
54
Liite 12
 
Johdannaiset ja suojauslaskenta, jatkuu
Suojautuakseen korkoriskiltä Kiinnitysluottopankki käyttää
 
korkojohdannaisia suojausinstrumentteina vaihtaakseen sopimukselli-
sesti vaihtuvakorkoisten lainojen koron korkojakson mittaisesta
 
kiinteästä korosta yli yön korkoon hallitakseen riskiä ja
 
rajoittaak-
seen vaikutusta marginaaleihin, tulokseen ja omaan pääomaan. Eräs poikkeus yleisestä käytännöstä vaihtaa kiinteä korko vaih-
tuvaan on osa vanhasta vaihtuvakorkoisesta luottokannasta, jossa lainojen
 
muuttuvat rahavirrat vaihdetaan kiinteään korkoon ja
rahavirran suojauslaskentaa
 
sovelletaan. Kytkettyjä optioita
 
sisältävien lainatuotteiden synnyttämä
 
epälineaarinen korkoriski (mu-
kaan
 
lukien ennakkomaksun
 
riski) suojataan
 
yleensä korkojohdannaisilla
 
(katot, lattiat,
 
korkoputket)
 
konsernin sisäistä
 
vasta-
puolta (Nordea Bank Oyj) vastaan.
 
Kiinnitysluottopankki määrittelee suojattavien erien riskikomponentit
 
seuraavasti:
-
 
Viitekoron, esimerkiksi Euriborin, käyttäminen korkoriskin komponenttina.
 
Viitekoron käyttäminen voi johtaa muihin ris-
keihin kuten luottoriskiin ja likviditeettiriskiin, jotka jätetään
 
pois suojauslaskentasuhteesta.
 
-
 
Suojattavien erien rahavirtojen komponentit
Vertailuarvo määritellään tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvon muutoksena käyttämällä viitekoron
 
diskonttokäyrää. Vertailuarvo
on erikseen tunnistettava ja luotettavasti mitattavissa sekä tyypillisesti merkittävin komponentti käyvän arvon tai rahavirtojen ko-
konaismuutoksissa.
 
Käyvän arvon suojaus
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän
 
arvon muutokset korkotason vaihtelujen
 
johdosta synnyttävät riskejä, joiden
 
vähentämiseksi
ja lieventämiseksi Kiinnitysluottopankki muodostaa käyvän arvon suojauslaskentasuhteen vaihtamalla rahoitusvarojen ja -velko-
jen kiinteän korkoriskin vaihtuvaan korkoon
 
koronvaihtosopimuksilla. Kiinnitysluottopankki soveltaa
 
käyvän arvon suojauslasken-
taa sekä mikrotasolla, että
 
makrotasolla. Mikrotasoa sovelletaan kiinteäkorkoisten yleiseen liikkeeseen
 
laskettujen joukkovelka-
kirjojen suojaamiseen. Makrotasoa sovelletaan lainojen
 
suojaamiseen, mukaan lukien kytkettyjä optioita
 
sisältävät lainat.
 
Mikrotason suojauksessa
 
suojattavien erien
 
ja suojausinstrumentin
 
välillä on
 
taloudellinen suhde,
 
kun koronvaihtosopimuksen
ehdot vastaavat kiinteäkorkoisten yleiseen
 
liikkeeseen laskettujen velkakirjojen ehtoja
 
(kuten nimellisarvo, maturiteetti, maksu- ja
korontarkistuspäivä). Makrotason suojauksessa suojattavan erän nimellisarvo ja sen maturiteetti määritellään odotettavissa
 
ole-
viin uudelleenhinnoitteluajankohtiin
 
(vaihtuvakorkoiset lainat
 
jotka on
 
sidottu 12
 
kuukauden Euriboriin)
 
tai odotettavissa
 
oleviin
takaisinmaksu-
 
tai uudelleenrahoitusajankohtiin perustuen, huomioiden oletukset velallisten käyttäytymisestä (kytkettyjä optioita
sisältävät vaihtuvakorkoiset lainat, jotka käsitellään
 
kiinteäkorkoisina option erääntymiseen saakka). Suojauslaskentasuhteissa,
joissa käytetään epälineaarisia korkojohdannaisia, koko
 
option käypä arvo (sekä itseisarvo että aika-arvo)
 
kohdistetaan suojaus-
suhteeseen, koska alla olevan suojatun erän (lainan)
 
riskillä on samat ominaisuudet.
 
Alla olevassa taulukossa esitetään
 
kertyneet käyvän arvon muutokset
 
jatkuvista suojaussuhteista riippumatta
 
siitä, onko suojaus-
määrityksissä tapahtunut muutoksia vuoden aikana.
 
Suojatut erät
Korkoriski
Miljoonaa euroa
 
31.12.2023
31.12.2022
Käyvän arvon suojaukset, mikrotaso
Suojattujen velkojen kirjanpitoarvo
1
13 023,6
11 897,3
 
- josta käyvän arvon suojausmuutoksia
1
-358,4
-899,4
Käyvän arvon suojaukset, makrotaso
Suojattujen varojen kirjanpitoarvo
2
20 648,6
 
24 791,1
 
 
- josta käyvän arvon suojausmuutoksia
3
 
-288,2
 
-630,9
 
1
 
Esitetty taseen erässä Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2
 
Esitetty taseen erässä Luotot yleisölle
3
 
Esitetty taseen erässä Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauksessa.
Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja suojausinstrumenteista
 
taseen erässä Johdannaiset:
Suojausinstrumentit
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä
 
31.12.2023, miljoonaa euroa
Positiivinen
Negatiivinen
Käyvän arvon suojaukset
Korkoriski
448,9
565,9
 
40 179,6
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä
 
31.12.2022, miljoonaa euroa
Positiivinen
Negatiivinen
Käyvän arvon suojaukset
Korkoriski
641,2
987,0
 
44 591,2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
55
Liite 12
 
Johdannaiset ja suojauslaskenta, jatkuu
Alla olevassa taulukossa esitetään
 
suojattavien erien käyvän
 
arvon muutokset sekä
 
suojausinstrumenttien käyvän arvon
 
muutok-
set,
 
joiden
 
perusteella
 
suojauksen
 
tehottomuus
 
on
 
kirjattu
 
tuloslaskelmassa
 
riville
 
”Nettotulos
 
käypään
 
arvon
 
arvostettavista
eristä”.
Suojauksen tehottomuus
Korkoriski
Miljoonaa euroa
 
2023
2022
Käyvän arvon suojaukset
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset
188,2
-582,0
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset, joiden perusteella
 
suojauksen tehottomuus on kir-
jattu
-194,4
587,8
Tuloslaskelmaan kirjattu suojauksen tehottomuus
1
-6,2
5,8
1
 
Kirjattu erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
Tehottomuus aiheutuu pääosin koronvaihtosopimuksen korkojakson sekä viitekoron korkojakson välisistä
 
eroista.
 
Rahavirran suojaus
Kiinnitysluottopankin rahavirran suojaukset korkoriskin osalta
 
liittyvät tulevien korkomaksujen ja -tulojen vaihteluun, johtuen
 
viite-
koron muutoksista tulevaisuuden transaktioissa ja rahoitusvarojen ja -velkojen kirjauksista. Tältä
 
rahavirtojen vaihtelulta suojau-
dutaan koronvaihtosopimuksilla,
 
joilla kiinnitetään
 
suojattu rahavirta
 
euromääräisiin vaihtuvakorkoisiin
 
lainoihin Kiinnitysluottopan-
kin riskienhallintastrategian ja
 
menetelmien mukaisesti,
 
jotka on kuvattu
 
Liitteen 1 osiossa
 
8 sekä Liitteen
 
2 ”Riskien ja
 
likviditeetin
hallinta” markkinariskiosiossa.
 
Suojattavien erien
 
ja suojausinstrumentin
 
välillä on
 
taloudellinen suhde,
 
kun koronvaihtosopimuksen
 
ehdot vastaavat
 
tulevien
korkojen rahavirtojen ehtoja (kuten nimellismäärä
 
ja odotettu maksupäivä). Koronvaihtosopimuksen
 
arvostuksesta johtuvat muu-
tokset, jotka muodostavat tehokkaan rahavirran suojaussuhteen,
 
kirjataan rahavirran suojausrahastoon.
 
Alla olevassa taulukossa esitetään rahavirran
 
suojausten lopputulos korkoriskin osalta sisältäen suojausinstrumenttien nimellis-
arvot ja kirjanpitoarvot. Käyvän arvon muutokset suojauksen tehottomuuden mittaamiseksi esitetään eriteltyinä tehokkaaseen ja
tehottomaan osuuteen.
 
Suojausinstrumentit
Käypä arvo
 
Nimellisarvo
yhteensä
 
31.12.2023, miljoonaa euroa
Positiivinen
Negatiivinen
Rahavirran suojaukset
Korkoriski
-
16,4
560,0
Käypä arvo
 
Nimellisarvo
yhteensä
 
31.12.2022, miljoonaa euroa
Positiivinen
Negatiivinen
Rahavirran suojaukset
Korkoriski
-
31,1
560,0
Suojauksen tehottomuus
Rahavirran suojauksissa korkoriskiin liittyen ei havaittu
 
tehottomuutta vuosina 2023 ja 2022.
Rahavirran suojausrahasto (tehokas osuus)
Korkoriski
Miljoonaa euroa
 
2023
2022
Avaava tase 1.1.
-27,9
8,8
Rahavirran suojaus:
 
Arvostusvoitot/-tappiot vuoden aikana
0,3
-43,4
 
Verot arvostusvoitoista/-tappioista vuoden aikana
-0,1
8,7
 
Siirretty tuloslaskelmaan vuoden aikana
 
15,5
-2,5
 
Verot siirroista tuloslaskelmaan vuoden aikana
-3,1
0,5
Rahavirran suojausrahaston määrä verojen jälkeen
12,6
-36,7
Rahavirran suojausrahastoon yhteensä
12,6
-36,7
Päättävä tase 31.12.
 
-15,3
-27,9
 
- josta jatkuvan suojauksen osuus, johon
 
sovelletaan suojauslaskentaa
-15,3
-27,9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
56
Liite 12
 
Johdannaiset ja suojauslaskenta, jatkuu
Kiinnitysluottopankin korkoriskiltä suojaavien suojausinstrumenttien (sekä käyvän arvon että rahavirtojen
 
suojaukset) maturiteet-
tijakauma on esitetty alla olevassa taulukossa.
Suojausinstrumenttien nimellisarvojen maturiteettijakauma
31.12.2023, miljoonaa euroa
Vaadittaessa
maksettavat
<3 kuukautta
3-12 kuu-
kautta
1-5
 
vuotta
yli 5 vuotta
Yh-
teensä
Korkoriskiltä suojaavat instrumentit
-
2 638,8
13 601,0
15 698,4
8 801,4
40 739,6
Yhteensä
-
2 638,8
13 601,0
15 698,4
8 801,4
40 739,6
 
 
31.12.2022, miljoonaa euroa
Vaadittaessa
maksettavat
<3 kuukautta
3-12 kuu-
kautta
1-5
 
vuotta
yli 5 vuotta
Yh-
teensä
Korkoriskiltä suojaavat instrumentit
-
4 693,2
15 703,0
16 079,7
8 675,3
45 151,2
Yhteensä
-
4 693,2
15 703,0
16 079,7
8 675,3
45 151,2
Korkoriskiltä suojaavien instrumenttien keskimääräinen
 
korko
Korkoriskiltä suojaavien instrumenttien
 
kiinteän korkovirran
 
keskimääräinen korko vuoden
 
2023 lopussa oli
 
2,59 prosenttia (0,97).
Valuuttariski
Valuuttariskillä tarkoitetaan riskiä, että
 
rahoitusinstrumentin arvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten vuoksi. Kiinnitysluottopankin
valuuttariski liittyy
 
lähinnä valuuttamääräisiin
 
liikkeeseen laskettuihin
 
katettuihin joukkolainoihin.
 
Kiinnitysluottopankin varat
 
ja velat
vuoden 2023 lopussa ja vuoden 2022
 
lopussa ovat kaikki euromääräisiä,
 
eikä valuuttamääräisiä liikkeeseen laskettuja katettuja
joukkolainoja ollut taseessa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
57
Liite 13 Muut varat
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Saamiset emoyhtiöltä
25,6
133,6
Muut
2,4
0,0
Yhteensä
28,0
133,6
Saamiset emoyhtiöltä sisältävät kertyneet lainanlyhennykset
 
ja korkomaksut, joita Nordea Bank Oyj ei
 
ole vielä suorittanut Kiin-
nitysluottopankille.
Liite 14
 
Maksetut ennakot ja siirtosaamiset
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Muut siirtosaamiset
9,0
1,8
Yhteensä
9,0
1,8
Muut siirtosaamiset koostuvat kertyneistä järjestelypalkkioista,
 
jotka tullaan laskuttamaan Nordea Bank Oyj:ltä.
Liite 15
 
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Vakuudelliset joukkolainat
19 685,9
21 599,6
Huonomman etuoikeusaseman velat
1
604,0
604,9
Käyvän arvon muutokset korkoriskin mikrotason
 
suojauksissa
-358,5
-899,4
Yhteensä
19 931,4
21 305,1
1
Konsernin sisäinen MREL-laina
Liite 16
 
Muut velat
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Ostovelat
0,2
0,2
Osinkovelka
81,4
87,1
Muut velat
 
14,9
3,4
Yhteensä
96,5
90,7
Liite 17
 
Siirtovelat ja saadut ennakot
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Korkovelat
0,0
0,0
Muut siirtovelat
1
46,6
168,5
Saadut ennakot
0,3
1,2
Yhteensä
46,9
169,7
1
 
Koostuu pääosin konserninsisäisten palveluiden kustannuksista
Liite 18
 
Varaukset
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Takaukset/sitoumukset
0,1
0,2
Yhteensä
0,1
0,2
Saatavakohtaisesti arvostetuista takauksista ja muista
 
sitoumuksista kirjattuja arvonalentumisia oli 0,1 miljoonaa
 
euroa (0,2).
Lisätietoa on liitteessä 2.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
58
Liite 19
 
Eläkevelvoitteet
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Velvoitteet
0,2
0,3
Eläkesäätiön varat
0,2
0,2
Nettovelka(-)/varat(+)
0,0
-0,1
Kiinnitysluottopankin etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty
 
Nordean Eläkesäätiössä.
 
Nordean eläkesäätiön ominaispiirteet
Nordean eläkesäätiö on loppupalkkaan ja työsuoritukseen
 
perustuva eläkejärjestely, jolla täydennetään lakisääteisiä eläke-
etuuksia. Työnantaja on luvannut tietylle järjestelyyn kuuluvalle työntekijäryhmälle
 
tietyn etuustason eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Eläkesäätiön toiminnasta vastaa hallitus. Hallitukseen
 
kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden
 
edustajia. Hallitus on nimittä-
nyt asiamiehen, joka huolehtii säätiön säännöllisestä
 
toiminnasta.
Työnantajaan kohdistuu eläkejärjestelyn vuoksi tiettyjä riskejä. Jos eläkesäätiön
 
varojen tuotto ei riitä kattamaan vastuiden ja
eläkkeiden määrän nousua tilivuoden aikana, työnantajan
 
on rahoitettava vaje kannatusmaksuilla. Etuuspohjaisesta
 
järjeste-
lystä johtuvan velan nykyarvo lasketaan käyttäen diskonttauskorkoa,
 
joka määritellään korkealaatuisten joukkolainojen
 
korkojen
perusteella. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkolainojen
 
tuoton aleneminen kasvattaa IAS 19:n mukaan
 
laskettuja järjestelyn
eläkevelkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkolainojen
 
arvon nousu kompensoi tämän osittain. Varojen arvon heilah-
telu saattaa vaikuttaa myös Kiinnitysluottopankkiin, vaikka
 
periaatteessa viranomaiset säätelevät tiukasti
 
varojen hajautusta eri
omaisuuslajeihin. Tämän vuoksi keskittymäriski ei voi olla
 
merkittävä. Eläkejärjestelyn eläkkeet on sidottu TyEL-indeksiin, jossa
inflaation paino on 80 prosenttia ja ansiotason muutosten
 
paino on 20 prosenttia. Jos inflaatio kiihtyy, TyEL-indeksi nousee,
mikä johtaa vastuiden kasvuun. Inflaation kiihtyminen aiheuttaa
 
ylimääräisiä haasteita sijoitustoimintaan, josta työnantaja
 
viime
kädessä vastaa.
 
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvan velan nykyarvon
 
laskennassa käytetään parasta arviota järjeste-
lyn jäsenten kuolevuudesta sekä työsuhteen aikana
 
että sen jälkeen. Eläkejärjestelyn jäsenten elinajanodotteen
 
nousu kasvat-
taa eläkejärjestelyn vastuita.
IAS 19:n mukaiset eläkelaskelmat ja oletukset
Ulkopuoliset vastuiden arvioijat laskevat tärkeimpien eläkejärjestelyjen
 
arvot vakuutusmatemaattisten oletusten mukaan.
Oletukset
2023
2022
Diskonttauskorko
1
2,92%
2,95%
Palkankorotukset
2,80%
3,10%
Inflaatio
2,30%
2,60%
Kuolevuus
Uusi TyEL kuolevuus
Uusi TyEL kuolevuus
Eläkkeiden korotusoletus
2,54%
2,84%
1
Lisätietoja diskonttauskorosta on liitteessä 1, kohdassa 16.
 
Eläkevelvoitteen muutokset
Miljoonaa euroa
2023
2022
Avaava tase
0,3
0,5
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot
0,0
0,0
Korkokulut
0,0
0,0
Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus
0,0
-0,1
Kokemusperusteiset voitot/tappiot
0,0
-0,2
Eläkevelvoite
0,2
0,3
Eläkevelvoitteen keskimääräinen kesto on 18 vuotta (19).
 
Kesto perustuu diskontattuihin rahavirtoihin. Etuuspohjaisiin
 
eläkejär-
jestelyihin ei enää oteta uusia jäseniä, mikä lyhentää
 
kestoa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
59
Liite 19
 
Eläkevelvoitteet, jatkuu
Varojen muutokset
Miljoonaa euroa
2023
2022
Avaava tase
0,2
0,4
Korkotuotot (diskonttauskorolla laskettuna)
0,0
0,0
Ylikatteen palautus Nordean eläkesäätiöstä
0,0
0,0
Varojen tuotto (todellinen tuotto vähennettynä korkotuotolla)
0,0
-0,2
Omaisuus
0,2
0,2
Omaisuusluokat
Omaisuuden kokonaistuotto vuodelta 2023 oli -7 prosenttia
 
(-45). Vuoden lopussa 15 prosenttia (18) omaisuudesta oli
 
osak-
keita. Kiinnitysluottopankin ei odoteta maksavan eläkejärjestelyihin
 
maksuja vuonna 2024.
 
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut
Tuloslaskelmaan kirjattiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä kuluja
 
(henkilöstökulut) vuonna 2023 vain vähäinen määrä.
Eläkekulut sisältävät kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelmistä
 
ja maksuperusteisista eläkejärjestelmistä (katso liite 7).
Avainhenkilöt yhtiön johdossa
 
Vuoden 2023 lopussa Nordea Kiinnitysluottopankin hallituksen jäsenistä
 
neljä oli Nordea Bank Oyj:n palveluksessa ja
 
kolme
jäsentä oli ulkopuolisia.
 
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkatiedot, rahalainat
 
sekä eläkesitoumuksia koskevat tiedot on esitetty liitteessä
 
7.
Liite 20
 
Oma pääoma
Rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä oli 257,7
 
miljoonaa. Kaikki Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n
 
osakkeet omistaa Nor-
dea Bank Oyj. Yhtiöjärjestyksen mukaan Kiinnitysluottopankin
 
vähimmäisosakepääoma on 5 miljoonaa ja enimmäisosakepää-
oma 500 miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana ei ole tehty päätöksiä Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n osakkeiden merkitsemiseen oikeuttavien optio-oi-
keuksien tai vaihtovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskusta. Vuoden 2023
 
lopussa Kiinnitysluottopankilla ei ollut voimassa olevia
yhtiökokouksen antamia valtuutuksia omien osakkeiden ostoon
 
eikä osakeanteihin, optio-oikeuksien tai vaihtovelkakirjojen
 
liik-
keeseenlaskuun.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
60
Liite 21
 
Omien velkojen vakuudeksi annetut vakuudet
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2022
Omien velkojen vakuudeksi annetut vakuudet
Luotot yleisölle
25 088,0
24 284,5
Yhteensä
25 088,0
24 284,5
Yllä mainitut vakuudet liittyvät seuraaviin velkoihin
 
ja sitoumuksiin
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
19 685,9
21 599,6
Yhteensä
19 685,9
21 599,6
Luotoista yleisölle 25 088,0 miljoonaa euroa (24
 
284,5) on kirjattu suomalaisten vakuudellisten joukkolainojen
 
vakuudeksi. Näi-
den vakuudellisten joukkolainojen määrä vuoden 2023
 
lopussa oli 19 685,9 miljoonaa euroa (21 599,6).
 
Jos yhtiöstä tulee mak-
sukyvytön, näiden joukkolainojen haltijoilla on etuoikeus
 
vakuudeksi kirjattuihin varoihin. Vakuudet on arvostettu enintään 70
prosenttiin (aikaisemman lainsäädännön alainen katepooli
 
1) tai 80 prosenttiin (uuden lainsäädännön
 
alainen katepooli 2) kiin-
teistön tai asunto-osakkeen markkina-arvosta.
Liite 22
 
Rahoitusinstrumenttien luokittelu
31.12.2023, miljoonaa euroa
Jaksotettu
 
hankintameno
Määrätty kirjatta-
vaksi käypään ar-
voon tulosvaikuttei-
sesti
Muut kuin
 
rahoitusvarat
 
Yhteensä
Varat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,4
-
-
201,4
Saamiset luottolaitoksilta
1 042,1
-
-
1 042,1
Luotot yleisölle
31 066,0
-
-
31 066,0
Johdannaissopimukset
 
-288,2
-
-
-288,2
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset
korkoriskin portfoliosuojauksessa
-
449,8
-
449,8
Aineelliset hyödykkeet
-
-
0,0
0,0
Laskennalliset verosaamiset
-
-
16,3
16,3
Muut varat
25,5
-
2,4
27,9
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
9,0
-
-
9,0
Yhteensä
32 055,8
449,8
18,7
32 524,3
31.12.2023, miljoonaa euroa
Jaksotettu
 
hankintameno
Määrätty kirjatta-
vaksi käypään ar-
voon tulosvaikuttei-
sesti
Muut kuin
 
rahoitusvelat
Yhteensä
Velat
Velat luottolaitoksille
10 297,3
-
-
10 297,3
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
19 931,4
-
-
19 931,4
Johdannaissopimukset
 
-
588,8
-
588,8
Verovelat
-
-
0,5
0,5
Muut velat
0,2
-
96,3
96,5
Siirtovelat ja saadut ennakot
0,3
-
46,6
46,9
Varaukset
-
-
0,1
0,1
Eläkevelat
-
-
0,0
0,0
Yhteensä
30 229,3
588,8
143,5
30 961,6
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
61
Liite 22
 
Rahoitusinstrumenttien luokittelu, jatkuu
31.12.2022, miljoonaa euroa
Jaksotettu
 
hankintameno
Määrätty kirjatta-
vaksi käypään ar-
voon tulosvaikuttei-
sesti
Muut kuin
 
rahoitusvarat
 
Yhteensä
Varat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
155,9
-
-
155,9
Saamiset luottolaitoksilta
1 812,9
-
-
1 812,9
Luotot yleisölle
32 061,7
-
-
32 061,7
Johdannaissopimukset
 
-
654,2
-
654,2
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset
korkoriskin portfoliosuojauksessa
-630,9
-
-
-630,9
Aineelliset hyödykkeet
-
-
0,0
0,0
Laskennalliset verosaamiset
-
-
20,2
20,2
Muut varat
63,2
-
70,4
133,6
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
1,8
-
-
1,8
Yhteensä
33 464,6
654,2
90,6
34 209,4
31.12.2022, miljoonaa euroa
Jaksotettu
 
hankintameno
Määrätty kirjatta-
vaksi käypään ar-
voon tulosvaikuttei-
sesti
Muut kuin
 
rahoitusvelat
Yhteensä
Velat
Velat luottolaitoksille
10 072,5
-
-
10 072,5
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
21 305,1
-
-
21 305,1
Johdannaissopimukset
 
-
1 016,5
-
1 016,5
Verovelat
-
-
4,4
4,4
Muut velat
0,3
-
90,6
90,9
Siirtovelat ja saadut ennakot
1,2
-
168,5
169,7
Varaukset
-
-
0,2
0,2
Eläkevelat
-
-
0,1
0,1
Yhteensä
31 379,1
1 016,5
263,8
32 659,4
Liite 23
 
Varojen ja velkojen käypä arvo
Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo
31.12.2023
31.12.2022
Miljoonaa euroa
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
 
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Rahoitusvarat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,3
201,3
155,9
155,9
Luotot
31 819,9
32 126,1
33 243,7
33 533,8
Johdannaissopimukset
 
449,8
449,8
654,2
654,2
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
25,5
25,5
63,2
63,2
Rahoitusvarat yhteensä
32 496,5
32 802,7
34 117,0
34 407,1
Rahoitusvelat
Talletukset ja velkainstrumentit
30 587,2
30 576,2
32 277,0
32 274,8
Johdannaissopimukset
 
588,8
588,8
1 016,5
1 016,5
Muut velat
0,2
0,2
0,2
0,2
Siirtovelat ja saadut ennakot
0,3
0,3
1,2
1,2
Rahoitusvelat yhteensä
31 176,5
31 165,5
33 294,9
33 292,7
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
62
Liite 23
 
Varojen ja velkojen käypä arvo, jatkuu
Tietoja taseessa käypään arvoon arvostettavien erien arvostamisesta annetaan
 
liitteessä 1 ja tässä liitteessä kohdassa "Ta-
seessa käypään arvoon arvostettavien erien käyvän arvon
 
määrittely". Tietoja eristä, joita ei arvosteta taseessa käypään ar-
voon, annetaan tässä liitteessä kohdassa "Rahoitusvarat
 
ja -velat, joita ei arvosteta taseessa käypään
 
arvoon".
Taseessa käypään arvoon arvostetut varat ja velat
Käyvän arvon hierarkia
Instrumentin notee-
raus
 
toimivilla markki-
noilla
Todennettavia
markkina-arvoja
käyttävä arvostus-
menetelmä
Ei-todennettavia
markkina-arvoja
käyttävä arvostus-
menetelmä
31.12.2023, miljoonaa euroa
 
(Taso 1)
(Taso 2)
(Taso 3)
Yh-
teensä
Taseessa käypään arvoon arvostetut
varat
1
Johdannaissopimukset
-
444,4
5,5
449,8
Yhteensä
-
444,4
5,5
449,8
Taseessa käypään arvoon arvostetut
velat
1
Johdannaissopimukset
-
568,3
20,5
588,8
Yhteensä
-
568,3
20,5
588,8
1
Kaikki erät arvostetaan käypään arvoon toistuvasti kunkin raportointikauden lopussa.
Instrumentin notee-
raus
 
toimivilla markki-
noilla
Todennettavia
markkina-arvoja
käyttävä arvostus-
menetelmä
Ei-todennettavia
markkina-arvoja
käyttävä arvostus-
menetelmä
31.12.2022, miljoonaa euroa
 
(Taso 1)
(Taso 2)
(Taso 3)
Yh-
teensä
Taseessa käypään arvoon arvostetut
varat
1
Johdannaissopimukset
-
653,1
1,0
654,2
Yhteensä
-
653,1
1,0
654,2
Taseessa käypään arvoon arvostetut
velat
1
Johdannaissopimukset
-
969,3
47,2
1 016,5
Yhteensä
-
969,3
47,2
1 016,5
1
Kaikki erät arvostetaan käypään arvoon toistuvasti kunkin raportointikauden lopussa.
Taseessa käypään arvoon arvostettavien erien käyvän arvon määrittely
Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan
 
kolmeen IFRS-standardien käyvän arvon hierarkian mukaiseen
 
tasoon.
Hierarkiassa merkityksellisin tekijä on samanlaisten
 
varojen tai velkojen (oikaisematon) noteeraus toimivilla
 
markkinoilla (taso 1)
ja vähiten merkityksellisin tekijä on ei-todennettava markkina-arvo
 
(taso 3). Instrumentit luokitellaan alimmalle
 
mahdolliselle ta-
solle koko instrumentin käyvän arvon määrityksen kannalta
 
merkittävän tekijän mukaan.
Käyvän arvon hierarkian taso 1 sisältää varat ja
 
velat, jotka on arvostettu käyttäen samanlaisen
 
varan tai velan suoraa notee-
rausta toimivilla markkinoilla. Markkinoiden katsotaan olevan
 
toimivat, jos omaisuuserällä käydään kauppaa
 
niin usein ja niin
suurella volyymilla, että hintatietoja on saatavilla jatkuvasti.
 
Kiinnitysluottopankilla ei ole varoja ja velkoja käyvän
 
arvon hierar-
kian tasolla 1.
Käyvän arvon hierarkian taso 2 sisältää varat ja
 
velat, joille ei ole saatavissa suoraa noteerausta
 
toimivilta markkinoilta. Niiden
käypä arvo perustuu samankaltaisten varojen tai velkojen
 
noteerauksiin toimivilla markkinoilla tai samanlaisten
 
tai samankaltais-
ten varojen tai velkojen noteerauksiin markkinoilla,
 
jotka eivät ole toimivat. Vaihtoehtoisesti käyvät arvot arvioidaan käyttäen
arvostusmenetelmiä tai -malleja. Arvio perustuu tilinpäätöspäivän
 
markkinahintoihin tai -kursseihin, ja ei-todennettavissa
 
olevien
tekijöiden vaikutus käypään arvoon on vähäinen. Tähän
 
ryhmään kuuluvat suurin osa Nordean OTC-johdannaisista,
 
sekä muut
instrumentit, joiden arvostusmenetelmissä tai -malleissa
 
käytettävät muuttujat saadaan toimivilta markkinoilta.
Käyvän arvon hierarkian taso 3 sisältää varat ja
 
velat, joiden käypää arvoa ei saada suoraan markkinanoteerauksesta
 
tai epä-
suorasti todennettavissa oleviin markkinahintoihin tai -kursseihin
 
perustuvien arvostusmenetelmien tai -mallien avulla.
 
Kiinnitys-
luottopankilla ei ole varoja ja velkoja käyvän arvon
 
hierarkian tasolla 3.
Kaikissa arvostusmalleissa, sekä monimutkaisissa että
 
yksinkertaisissa, hyödynnetään markkinahintoja ja -tekijöitä,
 
joita ovat
muun muassa korot, volatiliteetit ja korrelaatiot. Osa
 
hinnoista ja tekijöistä on todennettavissa, kun taas
 
osa ei ole. Kaikkien pää-
valuuttojen korot ovat todennettavissa ja korkojen ja
 
valuuttakurssien implisiittiset volatiliteetit ja korrelaatiot
 
voivat olla todennet-
tavissa optioiden hintojen kautta tiettyyn ajanjaksoon
 
asti. Myös useimpien likvidien lyhyiden osakeinstrumenttien
 
implisiittiset
volatiliteetit ja korrelaatiot voivat olla todennettavissa.
 
Vähemmän likvidien osakeinstrumenttien ja hyödykkeiden
 
optiomarkkinat
ovat suhteellisen epälikvidit, joten niiden volatiliteetit ja
 
korrelaatiot eivät ole todennettavissa. Jokaisen instrumentin
 
herkkyys
suhteessa ei-todennettavissa oleviin parametreihin
 
mitataan. Jos ei-todennettavissa olevien parametrien
 
vaikutus arvostukseen
on merkittävä, instrumentti luokitellaan käyvän arvon
 
hierarkian tasolle 3.
Varojen ja velkojen käypä arvo lasketaan yleensä yksittäisten instrumenttien teoreettisena
 
nykyarvona. Laskelmaa täydenne-
tään portfolio-oikaisulla.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
63
Liite 23
 
Varojen ja velkojen käypä arvo, jatkuu
Vastapuolen luottoriskin oikaisut (CVA) ja oman luottoriskin oikaisut (DVA) sisältyvät Nordeassa johdannaisten arvostuksiin.
Nämä arvonoikaisut kuvastavat vastapuoliriskin ja Nordean
 
luottojen laadun vaikutusta käypään arvoon. Laskelmat
 
perustuvat
arvioihin vastapuolen vastuun määrästä maksukyvyttömyyshetkellä,
 
maksukyvyttömyystodennäköisyydestä ja palautusas-
teesta.
Yleensä arvonoikaisuissa käytettävä vastuun määrä
 
maksukyvyttömyyshetkellä perustuu vastuun odotettuun
 
määrään ja se
arvioidaan simuloimalla riskitekijöitä. Maksukyvyttömyystodennäköisyyden
 
ja palautusasteen lähteenä käytetään CDS-markki-
noita, jos mahdollista. Jos vastapuolella ei ole likvidejä
 
CDS-sopimuksia, maksukyvyttömyystodennäköisyys arvioidaan
 
poikittai-
sella regressiomallilla, joka laskee CDS-sopimukselle viitteellisen
 
hinnan kunkin vastapuolen luokituksen, maantieteellisen
 
alu-
een ja toimialan perusteella.
 
Varainhankinnan kustannusten ja etujen vaikutus vakuudettomien ja vakuusvajeellisten johdannaisten
 
arvostukseen kirjataan
varainhankinnan käyvän arvon oikaisuna (FFVA). Lisäksi Nordea soveltaa käyvän
 
arvon määrityksissä sulkemiskustannuksiin
liittyviä arvonoikaisuja ja malliriskin oikaisuja, joilla
 
täydennetään mallien tunnistettuja puutteita.
Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta
 
taseessa käypään arvoon
31.12.2023, miljoonaa euroa
 
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso
 
käyvän arvon
 
hierarkiassa
Varat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,3
201,3
3
Luotot
31 819,9
32 126,1
3
Muut varat ja siirtosaamiset ja maksetut ennakot
25,5
25,5
3
Yhteensä
 
32 046,7
32 352,9
 
Velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Talletukset ja velkainstrumentit
30 587,2
30 576,2
3
Muut velat
0,2
0,2
3
Muut velat ja siirtovelat ja saadut ennakot
0,3
0,3
3
Yhteensä
 
30 587,7
30 576,7
 
31.12.2022, miljoonaa euroa
 
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso
 
käyvän arvon
 
hierarkiassa
Varat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
155,9
155,9
3
Luotot
33 243,7
33 533,8
3
Muut varat ja siirtosaamiset ja maksetut ennakot
63,2
63,2
3
Yhteensä
 
33 462,8
33 752,9
 
Velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Talletukset ja velkainstrumentit
32 277,0
32 274,8
3
Muut velat
0,2
0,2
3
Siirtovelat ja saadut ennakot
1,2
1,2
3
Yhteensä
 
32 278,4
32 276,2
 
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
Käteisten varojen ja keskuspankkitalletusten käyvän arvon
 
oletetaan niiden lyhytaikaisen luonteen vuoksi olevan
 
sama kuin
kirjanpitoarvo. Siksi ne luokitellaan käyvän arvon hierarkian
 
tasolle 3.
Luotot
Keskuspankkisaamisten, luottolaitossaamisten ja yleisölle
 
annettujen luottojen käypä arvo on arvioitu
 
diskonttaamalla odotetut
tulevat rahavirrat oletetulla asiakaskorolla, jota olisi
 
käytetty markkinoilla, jos luotot olisi annettu arvostushetkellä.
 
Oletettu asia-
kaskorko on saatu laskemalla yhteen viitekorko ja uusien
 
luottojen keskimääräinen marginaali vähittäispankissa
 
tai suurasiak-
kaat ja pääomamarkkinat -liiketoiminta-alueella.
Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle
 
3.
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
Tase-erät "Siirtosaamiset ja maksetut ennakot" sisältävät lyhyitä vastuita, pääasiassa kertyneitä
 
korkosaamisia, joten käyvän
arvon katsotaan olevan sama kuin kirjanpitoarvon. Instrumentit
 
luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
64
Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo, jatkuu
Talletukset ja muut velat
Tase-erien "Velat
 
luottolaitoksille", "Yleiseen liikkeeseen lasketut
 
velkakirjat" ja "Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla" käypä arvo on saatu oikaisemalla kirjanpitoarvo
 
korkoriskin ja oman luottoriskin käyvän arvon
 
muutoksilla. Instrumentit
luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Korkoriskin
 
käyvän arvon muutokset perustuvat soveltuvien
 
korkojen muutoksiin
verrattuna salkkujen vastaaviin nimelliskorkoihin. Luottoriskin
 
käyvän arvon muutokset lasketaan nimelliskoron
 
korkoeron ja
markkinoilla noteeratun nykyhetken korkoeron välisenä erona.
 
Laskelma tehdään kaikkien niiden pitkäaikaisten
 
liikkeeseen las-
kettujen lainojen kokonaismäärästä, jotka kirjataan
 
tase-eriin "Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat"
 
ja "Velat, joilla on huo-
nompi etuoikeus kuin muilla veloilla". Koska luottolaitosvelkojen
 
sekä yleisön talletusten ja muiden yleisölle olevien
 
velkojen
sopimuksiin perustuva maturiteetti on lyhyt, näihin
 
eriin liittyvän Nordean oman luottoriskin muutosten
 
oletetaan olevan vähäisiä.
Tämä koskee myös lyhytaikaisia liikkeeseen laskettuja
 
lainoja, jotka kirjataan tase-eriin "Yleiseen liikkeeseen
 
lasketut velkakir-
jat" ja "Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla".
Siirtovelat ja saadut ennakot
Tase-erät "Siirtovelat ja saadut ennakot" sisältävät lyhytaikaisia velkoja, pääasiassa arvopaperiselvityksestä
 
syntyneitä velkoja,
joten käyvän arvon katsotaan olevan sama kuin
 
kirjanpitoarvo. Instrumentit luokitellaan käyvän arvon
 
hierarkian tasolle 3.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
65
Liite 24 Rahoitusinstrumentit, jotka nettoutetaan
 
taseessa tai jotka sisältyvät nettoutussopimuksiin
Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta
jotka sisältyvät päänettoutussopimuksiin
ja vastaaviin sopimuksiin
31.12.2023,
 
miljoonaa euroa
Kirjatut
rahoitus-
varat,
 
brutto
1
Taseessa
nettoutetut
kirjatut
 
rahoitus-
velat,
brutto
Kirjanpito-
arvo
taseessa,
netto
Rahoitus-
instru-
mentit
Vakuu-
deksi
 
saadut
 
rahoitus-
instrumen-
tit
Vakuudeksi
 
saatu
 
käteinen
Netto-
summa
Varat
Johdannaissopimukset
449,8
-
449,8
-188,0
-
-
261,8
Yhteensä
449,8
-
449,8
-188,0
-
-
261,8
Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta
jotka sisältyvät päänettoutussopimuksiin
 
ja vastaaviin sopimuksiin
31.12.2023,
 
miljoonaa euroa
Kirjatut
rahoitus-
velat,
 
brutto
1
Taseessa
nettoutetut
kirjatut
 
rahoitus-
varat,
 
brutto
Kirjanpito-
arvo
taseessa,
netto
Rahoitus-
instru-
mentit
Vakuudeksi
annetut
 
rahoitus-
instrumentit
Vakuu-
deksi
 
annettu
 
käteinen
Netto-
summa
Velat
Johdannaissopimukset
588,8
-
588,8
-188,0
-
-
400,8
Yhteensä
588,8
-
588,8
-188,0
-
-
400,8
1
 
Kaikki summat on arvostettu käypään arvoon.
Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta
jotka sisältyvät päänettoutussopimuksiin
ja vastaaviin sopimuksiin
31.12.2022,
 
miljoonaa euroa
Kirjatut
rahoitus-
varat,
 
brutto
1
Taseessa
nettoutetut
kirjatut
 
rahoitus-
velat,
brutto
Kirjanpito-
arvo
taseessa,
netto
Rahoitus-
instrumentit
Vakuudeksi
saadut
 
rahoitus-
instrumentit
Vakuu-
deksi
 
saatu
 
käteinen
Netto-
summa
Varat
Johdannaissopimukset
654,2
-
654,2
-204,3
-
-
449,7
Yhteensä
654,2
-
654,2
-204,3
-
-
449,7
Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta
jotka sisältyvät päänettoutussopimuksiin
ja vastaaviin sopimuksiin
31.12.2022,
 
miljoonaa euroa
Kirjatut
rahoitus-
velat,
 
brutto
1
Taseessa
nettoutetut
kirjatut
 
Rahoitus-
varat,
 
Brutto
Kirjanpito-
arvo
taseessa,
netto
Rahoitus-
instrumentit
Vakuudeksi
annetut
 
rahoitus
instrumentit
Vakuu-
deksi an-
nettu
 
käteinen
Netto-
summa
Velat
Johdannaissopimukset
1 016,5
-
1 016,5
-204,3
-
-
812,1
Yhteensä
1 016,5
-
1 016,5
-204,3
-
-
812,1
1
 
Kaikki summat on arvostettu käypään arvoon.
Käytettävissä olevat päänettoutussopimukset ja vastaavat
 
sopimukset
Vaikka rahoitusinstrumentit kirjataan taseeseen bruttomääräisesti, se ei tarkoita, ettei
 
rahoitusinstrumentteihin sovellettaisi pää-
nettoutussopimuksia tai vastaavia järjestelyjä. Yleensä
 
rahoitusinstrumentteihin (johdannaissopimukset, takaisinostosopimukset
ja arvopaperien lainaksiantosopimukset) sovelletaan päänettoutussopimuksia,
 
minkä vuoksi Nordean olisi sallittua hyötyä
 
vasta-
puoliin liittyvästä nettoutuksesta sekä normaalissa liiketoiminnassa
 
että maksuhäiriön tapahtuessa kaikissa laskelmissa, joihin
sisältyy vastapuoliriski. Se, että nettoutetut vastuut eivät
 
sisälly taseen varoihin ja velkoihin, riippuu useimmissa
 
tapauksissa
maksujen nettoutuksen rajallisesta soveltamisesta.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
66
Liite 25
 
Varojen ja velkojen maturiteettijakauma
Odotettu eräpäivä
31.12.2023
31.12.2022
Erääntyy tai maksetaan
Erääntyy tai maksetaan
 
Miljoonaa euroa
Liite
Enintään
 
12 kk
Yli 12 kk
Yh-
teensä
Enintään
 
12 kk
Yli 12 kk
Yh-
teensä
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,4
-
201,4
155,9
-
155,9
Saamiset luottolaitoksilta
11
479,4
562,7
1 042,1
1 251,4
561,5
1 812,9
Luotot yleisölle
11
335,4
30 730,5
31 066,0
550,8
31 510,9
32 061,7
Johdannaissopimukset
 
12
36,4
413,4
449,8
126,2
528,0
654,2
Suojattavien erien käyvän arvon muu-
tokset korkoriskin portfoliosuojauksessa
-288,2
0,0
-288,2
-630,9
0,0
-630,9
Laskennalliset verosaamiset
10
-
16,3
16,3
-
20,2
20,2
Muut varat
13
27,9
-
27,9
133,6
-
133,6
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
14
9,0
-
9,0
1,8
-
1,8
Varat yhteensä
801,4
31 722,9
32 524,3
1 588,8
32 620,6
34 209,4
Velat luottolaitoksille
5 316,5
4 980,8
10 297,3
5 405,9
4 666,5
10 072,4
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
15
1 119,8
18 811,6
19 931,4
2 369,0
18 936,2
21 305,2
Johdannaissopimukset
 
12
43,0
545,8
588,8
31,2
985,3
1 016,5
Verovelat
0,5
-
0,5
4,4
-
4,4
Muut velat
16
96,5
0,0
96,5
90,8
0,0
90,8
Siirtovelat ja saadut ennakot
17
46,6
0,3
46,9
169,6
0,1
169,7
Varaukset
18
0,0
0,1
0,1
0,0
0,2
0,2
Eläkevelat
19
-
0,0
0,0
-
0,1
0,1
Velat yhteensä
6 622,9
24 338,7
30 961,6
8 070,9
24 588,4
32 659,3
Sopimusten mukaiset diskonttaamattomat kassavirrat
Taulukko perustuu taseeseen kirjattavista instrumenteista tehtyjen sopimusten eräpäiviin.
 
Johdannaisten odotetut tulevat ja läh-
tevät rahavirrat ilmoitetaan sekä johdannaisvaroista että
 
-veloista, koska johdannaisia hallitaan nettoutusperiaatteella.
 
Tasee-
seen kirjattavien instrumenttien lisäksi Kiinnitysluottopankilla
 
on 195,7 miljoonaa euroa (421,2) luottolupauksia,
 
jotka voidaan
käyttää milloin tahansa.
31.12.2023, miljoonaa euroa
Alle 1
 
kuukausi
1-3
kuukautta
3-12
 
kuukautta
1-5
 
vuotta
Yli 5
 
vuotta
Yhteensä
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
201,4
0,0
0,0
0,0
0,0
201,4
Saamiset luottolaitoksilta
439,3
45,7
22,3
570,9
0,0
1 078,2
Luotot yleisölle
298,5
476,5
2 317,8
10 668,5
31 601,3
45 362,6
Muut rahoitusvarat
johdannaisia lukuunottamatta
0,0
0,0
0,0
0,0
25,5
25,5
Varat yhteensä
939,2
522,2
2 340,1
11 239,4
31 626,8
46 667,7
Velat luottolaitoksille
8,5
70,2
5 610,9
5 387,3
0,0
11 077,0
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
0,1
216,6
1 594,6
18 207,5
4 616,7
24 635,5
Muut rahoitusvelat
johdannaisia lukuunottamatta
81,7
0,0
0,0
0,0
0,0
81,7
Velat ja oma pääoma yhteensä
90,3
286,8
7 205,5
23 594,8
4 616,7
35 794,2
Johdannaissopimukset, tulevat rahavirrat
0,6
59,4
190,8
699,6
230,8
1 181,2
Johdannaissopimukset, lähtevät rahavirrat
23,6
228,2
813,3
1 439,2
393,6
2 898,0
Nettoriski
-23,0
-168,8
-622,5
-739,6
-162,8
-1 716,8
Luottolupaukset
195,7
195,7
Riski
630,1
66,6
-5 487,9
-13 095,1
26 847,3
8 961,0
Kumulatiivinen riski
630,1
696,7
-4 791,3
-17 886,3
8 961,0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
67
Liite 25
 
Varojen ja velkojen maturiteettijakauma, jatkuu
Sopimusten mukaiset diskonttaamattomat kassavirrat
31.12.2022, miljoonaa euroa
Alle 1
 
kuukausi
1-3
kuukautta
3-12
 
kuukautta
1-5
 
vuotta
Yli 5
 
vuotta
Yhteensä
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
155,9
0,0
0,0
0,0
0,0
155,9
Saamiset luottolaitoksilta
1 226,4
28,2
11,8
584,4
0,0
1 850,7
Luotot yleisölle
252,6
509,2
2 211,6
9 529,9
26 084,6
38 587,9
Muut rahoitusvarat
johdannaisia lukuunottamatta
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Varat yhteensä
1 634,9
537,4
2 223,3
10 114,3
26 084,6
40 594,6
Velat luottolaitoksille
15,2
32,2
5 511,7
4 739,3
0,0
10 298,4
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
0,1
1 383,2
1 350,8
17 109,8
3 609,0
23 452,9
Muut rahoitusvelat
johdannaisia lukuunottamatta
87,4
0,0
0,0
0,0
0,0
87,4
Velat ja oma pääoma yhteensä
102,7
1 415,4
6 862,4
21 849,1
3 609,0
33 838,7
Johdannaissopimukset, tulevat rahavirrat
9,1
67,3
102,5
386,6
223,2
788,7
Johdannaissopimukset, lähtevät rahavirrat
1,5
78,2
340,1
625,0
214,1
1 259,0
Nettoriski
7,6
-10,9
-237,6
-238,4
9,1
-470,2
Luottolupaukset
421,2
421,2
Riski
1 118,7
-888,9
-4 876,7
-11 973,3
22 484,7
5 864,4
Kumulatiivinen riski
1 118,7
229,7
-4 647,0
-16 620,2
5 864,4
 
Liite 26
 
Lähipiiriliiketoimet
Alla olevat tiedot on kuvattu Kiinnitysluottopankin näkökulmasta,
 
eli ne näyttävät lähipiiriliiketoimien vaikutuksen
 
Kiinnitysluotto-
pankin tilinpäätökseen. Tarkempia tietoja määritelmistä on liitteen 1 ”Tilinpäätösperiaatteet” kappaleessa 19.
Emoyhtiö
Konserniyhtiöt
Muu lähipiiri
Miljoonaa euroa
31.12.2023
31.12.2023
31.12.2023
Varat
Saamiset
 
1 041,1
-
1,6
Johdannaissopimukset
 
449,8
-
-
Muut varat
27,9
-
-
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
9,0
-
-
Varat yhteensä
1 527,8
-
1,6
Velat
Talletukset
10 297,3
-
-
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
6 107,9
-
-
Johdannaissopimukset
 
588,8
-
-
Muut velat
 
96,4
-
-
Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut
1
45,0
1,6
-
Velat yhteensä
17 135,4
1,6
-
Taseen ulkopuoliset erät
2
195,7
-
-
1
Sisältää vakausmaksun siirtohinnoittelun, ulkoistettujen palveluiden palkkiot, emoyhtiön laskuttamat takauspalkkiot ja ennakkomaksut sekä viranomaisten laskuttamat
valvontamaksut.
2
Ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja.
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa
2023
2023
2023
Rahoituskate
-568,5
-
0,0
Palkkiotuotot ja –kulut, netto
-3,3
-
-
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä
205,6
-
-
Muut liiketoiminnan tuotot
-
-
-
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-140,6
-
-
Tulos ennen arvonalentumistappioita
-506,8
-
0,0
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
68
Liite 26
 
Lähipiiriliiketoimet, jatkuu
Emoyhtiö
Konserniyhtiöt
Muu lähipiiri
Miljoonaa euroa
31.12.2022
31.12.2022
31.12.2022
Varat
Saamiset
 
1 812,0
-
1,4
Johdannaissopimukset
 
654,1
-
-
Muut varat
133,6
-
-
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
1,7
0,1
-
Varat yhteensä
2 601,4
0,1
1,4
Velat
Talletukset
10 072,5
-
-
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
8 755,4
-
-
Johdannaissopimukset
 
969,3
-
-
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
-
-
-
Muut velat
 
20,2
-
-
Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut
1
166,0
1,8
-
Velat yhteensä
19 983,4
1,8
-
Taseen ulkopuoliset erät
2
421,2
-
-
1
Sisältää vakausmaksun siirtohinnoittelun, ulkoistettujen palveluiden palkkiot, emoyhtiön laskuttamat takauspalkkiot ja ennakkomaksut sekä viranomaisten laskuttamat
valvontamaksut.
2
Ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja.
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa
2022
2022
2022
Rahoituskate
43,6
-
0,0
Palkkiotuotot ja –kulut, netto
-4,9
-
-
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä
-608,8
-
-
Muut liiketoiminnan tuotot
-
0,1
-
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-149,4
-
-
Tulos ennen arvonalentumistappioita
-719,5
0,1
0,0
Kaikki lähipiiriliiketoimet tehdään markkinaehtoisesti.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkkioista ja heille
 
myönnetyistä luotoista kerrotaan liitteessä 7. Luotot
 
johtoon kuuluvien
avainhenkilöiden perheenjäsenille myönnetään normaalien
 
markkinaehtojen mukaisesti, samoin kuin luotot johtoon
 
kuuluville
avainhenkilöille jotka eivät ole Nordea-konsernin palveluksessa.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
69
Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle
Yhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2023
 
ennen ennakko-osingon kirjaamista oli
1 409 386 002,97 euroa, josta tilikauden voitto on 81 431
 
662,27 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa
jaetaan ennakko-osingon määrä 81 431 662,27 euroa,
 
joka vastaa 100 prosenttia tilikauden
tuloksesta. Osingonjaon jälkeen jakokelpoiseksi omaksi pääomaksi
 
jää 1 327 954 340,70 euroa, josta
voitonjakokelpoisia varoja 127 954 340,70 euroa.
 
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön
 
taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Ehdotettu osinko ei vaaranna yhtiön vakavaraisuutta.
Toimintakertomuksen
 
ja tilinpäätöksen allekirjoitukset:
Helsinki, 15. helmikuuta 2024
Jani Eloranta
Tina Sandvik
Kaj Blomster
Ola Littorin
Minna Martikainen
Timo Nyman
Ilkka Salonen
 
Jussi Pajala
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsinki, 19.
 
helmikuuta 2024
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Paunonen
KHT
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
70
Tilintarkastuskertomus
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
 
kuvan yhtiön taloudellisesta ase-
masta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
 
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää-
tösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja
 
täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
 
lisäraportin kanssa.
Tarkastuksen kohde
 
Olemme tilintarkastaneet Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n (y-tunnus 2743219-6) tilinpäätöksen tili-
kaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää
 
tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, laskel-
man oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
 
jotka sisältävät olennaisen tilinpää-
töksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää
 
informaatiota.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan
 
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
 
tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
 
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
 
tarpeellisen määrän tarkoituk-
seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
 
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien
 
eettisten vaatimusten mukaisesti,
jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
 
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukai-
set eettiset velvollisuutemme.
Yhtiölle suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
 
ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mu-
kaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien
 
säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa
 
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suoritta-
mamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty tilinpäätöksen
 
liitetiedossa 8 Muut kulut/Tilintarkas-
tajien palkkiot.
 
 
 
 
 
NMB AR 2023 fin_finalp71i0
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
71
Tarkastuksen yleinen
 
lähestymistapa
Yhteenveto
●
 
Tilinpäätökselle määritetty olennaisuus
 
on 100 miljoonaa euroa,
joka on noin 0,3 % taseen loppusummasta
●
 
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset
 
seikat olivat:
- Luottosalkkuun liittyvät arvonalentumiset
- Eräiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon
(Taso
 
2 ja
 
Taso
 
3)
 
- Taloudellisen
 
raportoinnin prosesseja tukevat IT-järjestelmät
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden
 
ja arvioineet riskiä siitä, että
tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti
 
olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto
on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät
 
kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy
oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme
 
suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme
 
olennaisuus. Tilin-
tarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus
 
siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuu-
tena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi
 
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden
katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä
 
voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan talou-
dellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
 
perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen
 
liittyen tiettyjä kvantitatiivisia
raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun tilinpäätökselle
 
määritetyn olennaisuuden. Nämä
raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat
 
meitä määrittämään tarkastuksen koko-
naislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen,
 
ajoituksen ja laajuuden sekä arvi-
oimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
 
 
 
 
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
72
Tilinpäätökselle määritetty olen-
naisuus
100 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 100 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä
käytetty vertailukohde
Noin 0,3 % taseen loppusummasta
Perustelut vertailukohteen valin-
nalle
Valitsimme olennaisuuden
 
määrittämisen vertailukohteeksi
taseen loppusumman, koska mielestämme
kiinnitysluottopankin liiketoimintamahdollisuudet ja
tuloksentekokyky käyvät parhaiten ilmi taseesta.
Valitsemamme vertailukohta
 
on tilintarkastusstandardeissa
yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset
 
seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan
ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
 
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on
otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
 
tilintarkastuksessamme sekä laaties-
samme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä
 
seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin
 
siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän
sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
 
suhtautumisesta, josta ai-
heutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden
 
riski.
Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuk-
sessa
Luottosalkkuun liittyvät arvonalentumiset
Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 1 Tilinpäätös-
periaatteet (Kriittinen arviointi ja arvioiden epä-
varmuustekijät), liitetietoon 9 Arvonalentumis-
tappiot luotoista, netto ja liitetietoon 11
 
Luotto-
salkku ja arvonalentumiset.
Luottosalkkuun liittyviin arvonalentumisiin liittyy
merkittävää arvionvaraisuutta. Yksilöllisesti arvi-
oituihin lainoihin arvionvaraisuus liittyy luotto-
tappiotapahtuman määrittelyyn ja luottotappion
määrään.
Odotettujen luottotappioiden laskenta perustuu
maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen, vas-
tuun määrään ja tappion määrään maksukyvyt-
tömyystilanteessa sekä tappion ajoitukseen.
IFRS 9 – standardin mukaisesti arvonalentumis-
testiä varten lainat jaetaan kolmeen ryhmään
niiden luottoriskin ja luottoriskissä tapahtunei-
den muutosten perusteella. Tasoon
 
1 sisältyvät
lainat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittä-
västi. Tasolla
 
1 arvonalentumiskirjaukset vas-
taavat odotettuja tappioita 12 kuukaudelta. Ta-
soon 2 sisältyvät lainat, joiden luottoriski on
kasvanut merkittävästi. Tasoon
 
3 sisältyvät on-
gelmaluotot. Tasoilla
 
2 ja 3 arvonalentumiskir-
jaukset vastaavat odotettuja tappioita koko elin-
kaaren ajalta.
Tarkastustoimenpiteisiimme
 
sisältyi taloudelli-
sen raportoinnin kontrollien testausta ja aineis-
totarkastusta.
Olemme muodostaneet käsityksen luotonmyön-
töprosessista, luottoriskin hallinnasta ja luotto-
salkkuun liittyvistä arvonalentumisista.
Olemme valinneet riskiperusteisesta yksittäisiä
lainoja ja käyneet läpi näiden lainadokumentaa-
tiota sekä arvioineet luottoriskiä.
Olemme arvioineet luottotappiovarauksen arvi-
ointia koskevan hallinnoinnin ja kontrollien asi-
anmukaisuutta.
Luottotappiovarausmalleihin erikoistuneet asi-
antuntijamme ovat arvioineet luottotappiova-
rausmallissa käytettyä metodologiaa, käytettyjä
oletuksia ja suorittaneet mallin antamien tulos-
ten osalta uudelleen laskentaa otoksella.
Olemme testanneet luottotappiovarausmallin tu-
loksiin tehtyjä oikaisuja. Olemme arvioineet käy-
tettyjen oletusten asianmukaisuutta ja käytetyn
tiedon oikeellisuutta sekä varmentaneet, että
hallinnointiin liittyvät toimenpiteet on suoritettu.
Arvioimme myös luottosalkkuun liittyvien arvon-
alentumisten liitetietoja.
 
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
73
Nykyinen makrotaloudellinen tilanne, mukaan
lukien korkea inflaatio, nousevat energian hin-
nat, korkeammat korot ja hitaampi globaali
kasvu ovat vaikuttaneet johdon arvioon odote-
tuista luottotappiosta. Tämän seurauksena odo-
tettuihin luottotappioihin kohdistuu tavanomaista
suurempi arviointi epävarmuus, jonka seurauk-
sena arviot tason 1 ja 2 odotetuista luottotappi-
oista voi olennaisesti muuttua tulevaisuudessa.
Johto on tehnyt luottotappiovarausmallin mukai-
siin tuloksiin oikaisuja huomioidakseen nykyi-
seen ja tulevaan toimintaympäristöön liittyvät
epävarmuudet sekä ne relevantit riskit joita pan-
kin luottotappiovarausmallin mukaiset varaukset
eivät huomioi. Lisäksi yhtiö tekee luottotappio-
varausmallin mukaisiin tuloksiin oikaisuja huo-
mioidakseen luottotappiovarausmallin rajoituk-
set.
Eräiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen
käypään arvoon (Taso
 
2 ja Taso
 
3)
 
Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 1 Tilinpäätös-
periaatteet (Kriittinen arviointi ja arvioiden epä-
varmuustekijät), liitetietoon 6 Nettotulos käy-
pään arvoon arvostettavista eristä, liitetietoon
12 Johdannaiset ja suojauslaskenta, liitetietoon
22 Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja liitetie-
toon 23 Varojen ja velkojen käypä arvo.
Geopoliittiset jännitteet ja jatkuva makrotalou-
dellinen epävarmuus sekä talouden kehittymi-
nen ovat edelleen keskeisiä teemoja päämark-
kinoilla. Tämän epävarmuuden johdosta rahoi-
tusinstrumenttien arvostaminen muodostaa
edelleen merkittävän riskin.
Hierarkiataso 2:lla ja 3:lla olevien rahoitusinstru-
menttien arvostukset perustuvat havaittavissa ja
ei-havaittavissa oleviin syöttötietoihin.
Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käy-
pään arvoon on tärkeätä:
●
 
mallien ja arvostamisen viitekehys ja
yhtiön toimintaperiaatteet;
●
 
kontrollit jotka liittyvät käyvän arvon oi-
kaisuihin, käyvän arvon tasoihin, hinta-
tarkistuksiin ja mallien kontrollointiin
sekä hallinnointiin; ja
●
 
rahoitusinstrumenteista annettavat liite-
tiedot.
Tarkastuksessamme
 
arvioimme ja testasimme
kontrollien rakennetta ja tehokkuutta seuraavilla
alueilla:
●
 
rahoitusinstrumenttien tunnistaminen,
mittaaminen ja arvostamisen valvonta
●
 
käyvän arvon oikaisut ja riippumaton
hinta-arviointi
●
 
mallien hallinnointi ja kontrollointi.
Tutkimme yhtiön riippumatonta hinta-arviointi-
prosessia, mallien vahvistamista ja hallinnointia,
tiedonsyöttöön, syöttötietoihin ja käyvän arvon
hierarkiaan liittyviä kontrolleja sekä yhtiön hal-
linnointi-
 
ja raportointiprosesseja ja kontrolleja.
Suoritimme oman riippumattoman arvostuk-
semme muutamien positioiden osalta sekä tes-
tasimme käyvän arvon hierarkiaa.
Johdannaisiin liittyvien käyvän arvon oikaisujen
osalta arvioimme menetelmiä, joita oli käytetty.
Arvioimme myös käypään arvoon arvostettujen
rahoitusinstrumenttien liitetietoja.
Taloudellisen
 
raportoinnin prosesseja tukevat
IT-järjestelmät
 
Yhtiön taloudellinen raportointi on suuresti riip-
puvainen IT-järjestelmistä, jotka
 
tukevat auto-
matisoitua kirjanpitoa ja täsmäytysrutiineja.
Jotta voidaan varmistua oikeasta ja täydelli-
sestä kirjanpitoaineistosta, on tärkeää, että IT:n
Testasimme
 
taloudellista raportointia tukevien
IT-järjestelmien kontrollien
 
osalta niiden raken-
netta ja toiminnan tehokkuutta. Arvioimme yh-
tiön tapaa hallita ohjelmakehitystä ja muutoksia
sekä käyttöoikeuksia ohjelmiin ja tiedostoihin.
 
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
74
yleisten kontrollien rakenne on asianmukainen
ja että ne toimivat tehokkaasti.
Ohjelmiin ja tiedostoihin liittyvien käyttöoikeuk-
sien osalta testasimme toimenpiteet, joiden
avulla käyttöoikeudet myönnetään, käyttöoikeu-
det poistetaan ja sen, miten käyttöoikeuksien
asianmukaisuutta valvotaan sekä tehtävien
eriyttämistä.
Testasimme
 
myös IT-järjestelmien monitorointia
sekä IT-järjestelmien muutoskontrolleja.
Tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen
 
537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkit-
täviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
 
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
 
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
 
tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpää-
tösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös täyttää
 
lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitus-
johtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
 
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
 
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
 
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
 
velvollisia arvioimaan yhtiön kykyä jatkaa toi-
mintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
 
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja sii-
hen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen
 
perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
 
jat-
kuvuuteen perustuen, paitsi jos yhtiö aiotaan purkaa tai
 
toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista
vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme
 
on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
 
kokonaisuutena väärin-
käytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,
 
sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
 
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
 
mukaisesti suoritettavassa tilintar-
kastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä
 
tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
 
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
 
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa
ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen
 
ajan. Lisäksi:
●
 
tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
 
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen vir-
heellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
 
vastaavia tilintarkastustoimenpi-
teitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
 
soveltuvaa tilintar-
kastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
 
olennainen virheellisyys jää havaitse-
matta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva
 
olennainen virheellisyys jää havaitse-
matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
 
tietojen tahallista esittä-
mättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
 
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
 
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista
 
sisäisestä valvonnasta pystyäk-
semme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
 
tilintarkastustoimenpiteet mutta
emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
 
yhtiön sisäisen valvonnan te-
hokkuudesta.
 
●
 
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
 
asianmukaisuutta sekä johdon teke-
mien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
 
kohtuullisuutta.
●
 
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan
 
ollut asianmukaista laatia tilin-
päätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,
 
ja teemme hankkimamme tilintarkastusevi-
denssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
 
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää
olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
 
epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimin-
taansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta
 
esiintyy,
 
meidän täytyy kiinnittää
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
75
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
 
koskeviin tilinpäätöksessä esitet-
täviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
 
mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
 
antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
 
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
 
ettei
yhtiö pysty jatkamaan toimintaansa.
●
 
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
 
mukaan lukien, yleistä esittä-
mistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös
 
sen perustana olevia liiketoimia ja
tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
 
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
 
suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan
 
lukien mahdolliset sisäisen valvon-
nan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen
 
aikana.
 
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
 
olemme noudattaneet riippumattomuutta kos-
kevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
 
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista
seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme,
 
ja soveltuvissa tapauk-
sissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
 
seikoista olivat merkittävimpiä tarkastelta-
vana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen
 
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Ku-
vaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos
 
säädös tai määräys estää kyseisen
seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
 
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä sei-
kasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
 
epäedullisten vaikutusten voitaisiin
kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
 
koituva yleinen etu.
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
76
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Meidät valittiin ensimmäisen kerran tilintarkastajaksi osittaisjakautumissuunnitelman
 
täytäntöönpa-
nossa 1.10.2016. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana
 
yhtäjaksoisesti 8 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
 
Muu informaatio käsittää toimintakerto-
muksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation,
 
mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koske-
vaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata
 
muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä
 
yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
 
yhtey-
dessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
 
ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa
 
tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen
 
osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
 
toi-
mintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten
 
mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
●
 
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
●
 
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen
 
sovellettavien säännösten mukai-
sesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen,
 
että muussa informaatiossa on olennai-
nen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
 
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoita-
vaa.
Helsingissä 19.2.2024
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Paunonen
KHT
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
77
Selvitys hyvästä hallintotavasta 2023
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n selvitys
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (”Kiinnitysluottopankki”)
 
on suomalainen julkinen osakeyhtiö ja Nor-
dea-konsernin pörssinoteeratun emoyhtiön Nordea Bank Oyj:n
 
kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä
selvityksessä ”Nordea” tarkoittaa Nordea-konsernia. Kuvaus
 
Nordeassa noudatetusta hyvästä hallinto-
tavasta sisältyy Nordea Bank Oyj:n vuoden 2023 vuosikertomukseen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toiminta on täysin integroitu
 
Nordean toimintaan. Nordea on määri-
tellyt hyvää hallintotapaa koskevat periaatteet konsernin
 
tasolla, ja niitä arvioidaan jatkuvasti. Tietoa
Nordean hyvästä hallintotavasta ja tästä selvityksestä
 
on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on laatinut kuvauksen hyvään
 
hallintotapaan liittyvistä järjestelyistä
Suomen luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisesti, ja
 
se on saatavilla osoitteessa
www.nor-
dea.com
.
Yritysten hyvään hallintotapaan (corporate governance)
 
kuuluvat keskeisesti selvät ja järjestelmälliset
päätöksentekoprosessit. Näin selkiytetään vastuita, vältetään
 
eturistiriitoja ja varmistetaan riittävä si-
säinen valvonta, riskienhallinta sekä läpinäkyvyys.
 
Sitoutuminen Nordean tarkoitukseen ja arvoihin
vaatii hyvän hallintotavan käytäntöjen omaksumista tavanomaisessa
 
liiketoiminnassa. Tarkoituksena
on varmistaa, että yritys on mahdollisimman hyvin hallittu ja johdettu.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on laatinut tämän hyvää hallintotapaa
 
koskevan selvityksen joukko-
lainojen liikkeeseenlaskijana. Selvitys on soveltuvin osin
 
laadittu Suomen vuonna 2020 annettuun lis-
tayhtiöiden hallinnointikoodiin sisältyvien hallinto-
 
ja ohjausjärjestelmästä annettavaa selvitystä koske-
vien ohjeiden mukaan. Selvitys julkaistaan erillään vuoden 2023
 
vuosikertomuksesta ja se on saata-
villa osoitteessa www.nordea.com.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta
 
ovat tarkastaneet tämän
hyvää hallintotapaa koskevan selvityksen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n sisäisestä hallinnosta
Vallan-
 
ja vastuunjako
Hallintotapaa koskevissa vaatimuksissa määriteltyjen periaatteiden
 
mukaisesti konsernin hallituksella
on kokonaisvastuu hyvästä hallintotavasta koko konsernissa
 
sekä konsernin rakenteen, liiketoiminnan
ja riskien kannalta asianmukaisten hallintotapaa koskevien periaatteiden
 
varmistamisesta. Konsernin
hallituksen on harkittava kaikkien konsernin tytäryhtiöiden, mukaan
 
lukien Nordea Kiinnitysluotto-
pankki Oyj, etua ja sitä, miten strategiat ja periaatteet
 
palvelevat kunkin tytäryhtiön etua ja koko kon-
sernin etua pitkällä aikavälillä.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallinnosta ja valvonnasta vastaavat
 
osakkeenomistaja (yhtiöko-
kouksessa), sekä hallitus ja toimitusjohtaja ulkoisten määräysten,
 
yhtiöjärjestyksen ja hallituksen vah-
vistamien sisäisten ohjeiden mukaisesti.
Yhtiökokous
Kiinnitysluottopankki on Nordea Bank Oyj:n kokonaan
 
omistama tytäryhtiö. Korkein päätöksentekoelin
on yhtiökokous, jossa osakkeenomistaja käyttävää äänioikeuttaan.
 
Yhtiökokouksissa päätetään muun
muassa tilinpäätöksestä, osingosta, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien
 
valinnasta sekä hallituksen
jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista.
Hallitus
Kiinnitysluottopankin hallitus vastaa yhtiön hallinnosta,
 
sen toiminnan järjestämisestä asianmukaisella
tavalla ja Kiinnitysluottopankin edustamisesta. Kiinnitysluottopankin
 
hallituksessa on tällä hetkellä seit-
semän jäsentä, joista kolme ei ole Nordea-konsernin palveluksessa.
 
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti halli-
tuksessa on oltava vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä.
 
Hallitus nimittää hallituksen pu-
heenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Kiinnitysluottopankin hallituksen jäseniä olivat 5. huhtikuuta
 
2023 asti Jani Eloranta (puheenjohtaja),
Kaj Blomster, Ilkka Salonen,
 
Marte Kopperstad (varapuheenjohtaja), Ola Littorin, Minna
 
Martikainen ja
Timo Nyman.
 
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
78
Hallituksen jäseniä ovat 5. huhtikuuta 2023 lähtien olleet
 
Jani Eloranta (puheenjohtaja), Kaj Blomster,
Ilkka Salonen, Tina Sandvik (varapuheenjohtaja),
 
Ola Littorin, Minna Martikainen ja Timo
 
Nyman.
Lisätietoa hallituksen jäsenistä annetaan Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n vuoden 2023 toimintaker-
tomuksessa kohdassa Kiinnitysluottopankin hallintoelimet ja johto
 
sekä osoitteessa
www.nordea.com
.
Hallituksen jäsenistä Kaj Blomster,
 
Minna Martikainen ja Ilkka Salonen ovat riippumattomia
 
Kiinnitys-
luottopankista ja sen osakkeenomistajasta. Jani Eloranta (puheenjohtaja),
 
Marte Kopperstad (varapu-
heenjohtaja 5. huhtikuuta 2023 asti), Tina
 
Sandvik (varapuheenjohtaja 5. huhtikuuta 2023 lähtien) Ola
Littorin ja Timo Nyman ovat Nordea-konsernin
 
palveluksessa. Kukaan hallituksen jäsenistä ei osallistu
Kiinnitysluottopankin päivittäiseen johtamiseen.
Hallitus vahvistaa hyväksymässään Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n työjärjestyksessä valtuutuksen
toimia Kiinnitysluottopankin puolesta sekä hallituksen jäsenten
 
ja toimitusjohtajan välisen työnjaon.
Hallitus vastaa Kiinnitysluottopankin ja sen toiminnan järjestämisestä
 
ja hallinnoinnista. Hallitus hoitaa
Kiinnitysluottopankin asioita asianmukaisella ammattitaidolla ja huolellisuudella
 
noudattaen lainsää-
däntöä, yhtiöjärjestystä, kulloinkin voimassa olevaa työjärjestystä
 
sekä konsernin hallituksen vahvista-
mia ohjeita, konsernijohtajan vahvistamia ohjeita ja Kiinnitysluottopankin
 
hallituksen antamia sisäisiä
ohjeita.
Hallituksen erityisenä velvollisuutena on
a)
 
määritellä Kiinnitysluottopankin hallintorakenne
 
b)
 
varmistaa, että Kiinnitysluottopankin kirjanpidon ja taloudellisen
 
tilanteen sisäinen valvonta on
yleisesti riittävää
 
c)
 
hyväksyä riskistrategia ja muut strategiset tavoitteet sekä
 
huolehtia siitä, että tavoitteiden ja
strategian valvonta on luotettavaa
d)
 
konsernin sisäisten palkitsemissääntöjen säännöllinen tarkistaminen,
 
hyväksyminen ja käyt-
töönotto, jotta varmistutaan Kiinnitysluottopankin palkkiokäytäntöjen
 
vastaavan ulkoisessa
sääntelyssä määriteltyjä palkitsemisperiaatteita
e)
 
nimittää ja irtisanoa toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan
 
sijainen sekä valvoa, että toimitusjohtaja
täyttää velvoitteensa
 
f)
 
määritellä varainhankintaan liittyvät asiat
 
g)
 
päättää Kiinnitysluottopankin vuosikertomuksista ja osavuosikatsauksista
 
ja julkaista ne
 
h)
 
seurata ja arvioida säännöllisesti Kiinnitysluottopankin taloudellista
 
tilannetta ja riskejä
i)
 
kutsua koolle varsinainen yhtiökokous ja valmistella käsiteltävät
 
asiat.
Hallitus on hyväksynyt periaatteet, joiden mukaan hallituksen
 
kokoonpanoa monipuolistetaan. Kun
Kiinnitysluottopankin hallitus valitsee uusia jäseniä, huomioon
 
otetaan seuraavat seikat:
Kaikki hallituksen jäsenet tulee nimittää ansioiden perusteella
 
ottaen ensisijaisesti huomioon hallituk-
sen toiminnan yleisen tehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen.
 
Hallituksen jäseniä valittaessa etsi-
tään laajaa valikoimaa henkilökohtaisia ominaisuuksia ja
 
osaamista. Lisäksi on tärkeää ottaa huomi-
oon hallituksen monimuotoisuus muun muassa sen jäsenten
 
iän, sukupuolen, syntyperän sekä koulu-
tuksen ja ammatillisen taustan suhteen. Kiinnitysluottopankin
 
tavoitteena on, että sukupuolten ja mui-
den tekijöiden välinen jakauma on hallituksessa kokonaisuutena
 
tasa-arvoinen ja tasapainoinen. Halli-
tuksen kokoonpano on monimuotoisuutta koskevien periaatteiden
 
mukainen.
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
79
Hallituksen työskentely
Hallituksella oli 11 kokousta
 
vuonna 2023. Kuusi kokousta järjestettiin paikan päällä, kaksi
 
kokousta
pidettiin puhelinkokouksina ja kolme kokousta pidettiin
 
per capsulam -kokouksina.
 
Kokouksiin osallistuminen vuonna 2023:
1.1.2023 – 5.4.2023
Jani Eloranta, puheenjohtaja
3/3
Kaj Blomster
3/3
Marte Kopperstad,
varapuheenjohtaja
3/3
Ola Littorin
2/3
Minna Martikainen
3/3
Timo Nyman
3/3
Ilkka Salonen
3/3
5.4.2023 – 31.12.2023
Jani Eloranta, puheenjohtaja
8/8
Kaj Blomster
8/8
Tina Sandvik, varapuheenjohtaja
 
7/8
Ola Littorin
8/8
Minna Martikainen
5/8
Timo Nyman
8/8
Ilkka Salonen
8/8
Hallitus seuraa yhtiön strategiaa, taloudellista asemaa
 
ja kehitystä sekä riskejä säännöllisesti. Talou-
dellisia tavoitteita ja strategiaa tarkastellaan vuosittain.
 
Hallitus käsitteli vuonna 2023
 
esimerkiksi asi-
oita, jotka liittyivät riskistrategiaan ja riskinottohalukkuuteen, talousrikollisuuteen,
 
sisäiseen valvontaan
ja complianceen, henkilöstön hyvinvointiin, kriisinratkaisusuunnitelmiin
 
sekä asuntolainamarkkinoihin
ja vakuudellisten joukkolainojen markkinoihin.
Hallituksen sihteerinä toimi 28. helmikuuta 2023 saakka Tarja
 
Ikonen ja 1. maaliskuuta 2023 lähtien
Terhi
 
Kytö.
 
Hallituksen valiokunnat
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksella on kolme valiokuntaa:
 
tarkastusvaliokunta, riskivalio-
kunta ja nimitysvaliokunta.
 
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan
 
tehtäviin kuuluvat Suomen luottolaitostoiminnasta annetussa
 
laissa ja Kiinnitys-
luottopankin hallituksen hyväksymässä tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä
 
mainitut asiat.
Tarkastusvaliokunnan
 
jäseniä olivat 1. maaliskuuta 2023 saakka Minna Martikainen
 
(puheenjohtaja),
Kaj Blomster ja Ola Littorin.
 
Tarkastusvaliokunnan
 
jäseniä olivat 1. maaliskuuta 2023 lähtien Minna
Martikainen (puheenjohtaja), Ilkka Salonen, Kaj Blomster
 
ja Ola Littorin. 9. kesäkuuta 2023 lähtien tar-
kastusvaliokunnan jäseniä olivat Ilkka Salonen (puheenjohtaja),
 
Minna Martikainen, Kaj Blomster ja
Ola Littorin. 4. syyskuuta 2023 lähtien tarkastusvaliokunnan
 
jäseniä olivat Ilkka Salonen (puheenjoh-
taja), Kaj Blomster ja Ola Littorin.
Sisäisen tarkastaja, talousjohtaja, toimitusjohtaja ja Kiinnitysluottopankin
 
ulkoinen tilintarkastaja ovat
yleensä läsnä kokouksissa, ja heillä on oikeus osallistua
 
keskusteluun, mutta ei päätöksentekoon.
Enemmistön tarkastusvaliokunnan jäsenistä tulee olla riippumattomia
 
Kiinnitysluottopankista ja sen
osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunta
 
auttaa hallitusta varmistamaan Kiinnitysluottopankin talou-
dellisen raportointiprosessin laadun ja tarkastaa tässä
 
yhteydessä Kiinnitysluottopankin neljännesvuo-
sittaisen taloudellisen raportoinnin sekä ulkoisten tilintarkastajien
 
raportoimat keskeiset asiat näiden
tekemistä Kiinnitysluottopankin tilinpäätösten tarkastuksista.
 
Tarkastusvaliokunta
 
tarkastaa myös Kiin-
nitysluottopankin vuosi-
 
ja osavuositilinpäätökset. Tarkastusvaliokunta
 
tarkastaa ulkoisen tilintarkas-
tussuunnitelman. Lisäksi tarkastusvaliokunta arvioi keskusteluissa
 
ulkoisen tilintarkastajan kanssa tä-
män riippumattomuuteen kohdistuvia uhkia ja toimia, joilla
 
näitä uhkia minimoidaan ulkoisen tilintar-
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
80
kastajan dokumentaation mukaisesti. Tämän tarkoituksena
 
on valvoa ulkoisen tilintarkastajan sellais-
ten muiden palvelujen kuin tilintarkastuspalvelujen tuottamista,
 
joita sillä on lupa tarjota Kiinnitysluotto-
pankille. Lisäksi tarkastusvaliokunta tarkastaa vuosittain ulkoisen
 
tilintarkastajan ilmoituksen tällaisista
muista palveluista sekä arvioi ja varmistaa, että sisäiset ja
 
ulkoiset tarkastajat vahvistavat vuosittain
kirjallisesti puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa.
 
Tarkastusvaliokunta
 
tarkastaa konsernin sisäisen tarkastuksen (Group Internal
 
Audit) tarkastussuunni-
telman sekä sisäisen tarkastuksen säännölliset raportit,
 
mukaan lukien tarkastusloki. Tarkastusvalio-
kunta valmistelee ulkoisen tilintarkastajan valintaa ennen varsinaista
 
yhtiökokousta ja tarkastaa vuosit-
tain tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen. Tarkastusvaliokunnalla
 
oli kuusi kokousta vuonna 2023.
Riskivaliokunta
Riskivaliokunnan tehtäviin kuuluvat Suomen luottolaitostoiminnasta
 
annetussa laissa ja Kiinnitysluotto-
pankin hallituksen hyväksymässä riskivaliokunnan työjärjestyksessä
 
mainitut asiat.
Riskivaliokunnan jäseniä olivat Kaj Blomster (puheenjohtaja),
 
Minna Martikainen
 
ja Timo Nyman 29.
helmikuuta 2023 saakka.
 
29. helmikuuta 2023 lähtien jäseniä olivat Kaj Blomster
 
(puheenjohtaja),
Ilkka Salonen, Minna Martikainen ja Timo
 
Nyman.
Enemmistön riskivaliokunnan jäsenistä tulee olla riippumattomia
 
Kiinnitysluottopankista ja sen osak-
keenomistajista. Riskivaliokunta auttaa hallitusta varmistamaan
 
laadukkaan hallinnon ja velvollisuuk-
sien täyttämisen koskien Kiinnitysluottopankin liiketoiminnan riskienhallintaa,
 
riskien kontrollointia ja
riskienhallintaprosesseja. Velvollisuudet
 
koskevat sekä taloudellisia kuten luotto-, markkina-,
 
likvidi-
teetti- ja
 
vakavaraisuusriskejä että ei-taloudellisia riskejä mukaan
 
lukien niiden hallinnassa hyödynnet-
tävät prosessit ja
 
hallintorakenteet. Riskivaliokunnan tulee ryhtyä asianmukaisiin
 
toimiin, jos Group
Risk & Compliancen ja sisäisen tarkastuksen sille raportoimat
 
merkittävät puutteet ja riskit niin edellyt-
tävät. Riskivaliokunnalla oli viisi kokousta vuonna 2023.
Nimitysvaliokunta
Nimitysvaliokunnan jäseniä olivat Aleksi Lehtonen, Nina Luomanen
 
ja Petteri Änkilä 5. kesäkuuta
2023 saakka. 5. kesäkuuta 2023 lähtien nimitysvaliokunnan
 
jäseniä olivat Nina Luomanen ja Petteri
Änkilä. Valiokunnan tarkoituksena
 
on avustaa yhtiön hallitusta ainakin seuraavissa asioissa:
 
i.
 
Tehdä
 
ehdotuksia yhtiökokoukselle uusista valittavista hallituksen jäsenistä
 
vuosittain tai tar-
vittaessa jos esimerkiksi eroavan hallituksen jäsenen tilalle on
 
valittava uusi henkilö tai mikäli
hallituksen jäsenten lukumäärää halutaan lisätä ; ja
 
ii.
 
Varmistaa jatkuvasti
 
hallituksen jäseniä koskevan seuraajasuunnitelman
 
avulla, että hallituk-
sen päätöksenteossa on riittävää jatkuvuutta ja hallituksen
 
jäsenten vaihtuvuus on hallittua.
Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu varmistaa, että on varauduttu
 
ennakoimattomiin hallituksen jä-
senten eroihin sekä monimuotoisuuden toteutumiseen
 
.
iii.
 
Nimitysvaliokunnan tulee työssään ottaa huomioon kaikki
 
hallituksen muodostamista koskeva
sääntely mukaan lukien soveltuvuus – hyvämaineisuus,
 
osaaminen, riittävä ajankäyttö, eturis-
tiriidat sekä hallituksen kokoonpano. Valiokunnan
 
tulee varmistaa, että hallitus kokonaisuu-
tena sekä sen jokainen yksittäinen jäsen täyttää kaikki
 
asetut vaatimukset.
Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan
 
sijainen ja johtoryhmä
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:llä on toimitusjohtaja ja
 
toimitusjohtajan sijainen.
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtaja on muodostanut
 
johtoryhmän, joka avustaa ja tukee
häntä Kiinnitysluottopankin päivittäisen toiminnan johtamisessa.
 
Johtoryhmään kuuluvat yhtiön toimi-
tusjohtaja, talousjohtaja, asuntoluottotuotteista vastaava johtaja,
 
operatiivinen johtaja, riskijohtaja ja
Compliance Officer.
 
Riskijohtaja ja Compliance Officer ovat johtoryhmän
 
jäseniä, mutta he eivät osal-
listu liiketoimintaa koskevien päätösten tekoon. Riskijohtajan ja
 
Compliance Officerin tehtävänä on
varmistaa, että riskit otetaan huomioon liiketoimintaa koskevien
 
päätösten teossa, mutta vastuu ris-
keistä on liiketoiminnalla.
Sisäisen valvonnan prosessit
Hallitus vastaa siitä, että käytössä on riittävät ja tehokkaat sisäisen
 
valvonnan periaatteet, ja valvoo
niitä.
 
Sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että toiminta on tehokasta,
 
että riskit tunnistetaan riittävästi ja että
niitä mitataan ja vähennetään riittävästi, että liiketoimintaa harjoitetaan
 
harkiten, että hallinnolliset ja
kirjanpitoa koskevat menettelytavat ovat luotettavat, että
 
taloudellinen ja muu (niin sisäinen kuin ulkoi-
nen) raportointi on luotettavaa ja että lakeja, määräyksiä,
 
valvontaviranomaisen vaatimuksia, Nordea-
konsernin sisäisiä sääntöjä sekä yhtiökohtaisia sisäisiä
 
ohjeita noudatetaan.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
81
Sisäinen valvonta on Kiinnitysluottopankin hallituksen, ylimmän johdon,
 
riskienhallintayksiköiden ja
muun henkilöstön toteuttama prosessi. Sisäisellä valvonnalla luodaan
 
edellytykset, jotka auttavat koko
organisaatiota tehostamaan sisäistä valvontaa ja pitämään
 
sen laadun korkeana. Tukena ovat
 
muun
muassa selkeät määritelmät, roolit ja vastuualueet sekä yhtenäiset
 
työkalut ja menettelytavat.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolit ja vastuualueet
 
on jaettu kolmeen puolustuslinjaan. En-
simmäisessä puolustuslinjassa Kiinnitysluottopankki on riskien
 
omistaja ja vastaa liiketoiminnasta ris-
kirajojen ja riskinottohalukkuuden sekä sisäisen valvonnan
 
periaatteiden mukaisesti.
Riskienhallinta
 
Valvontatoiminnot
 
ovat toinen puolustuslinja. Ne vastaavat sisäisen valvonnan
 
periaatteiden ylläpi-
dosta sekä periaatteiden mukaisten ohjeiden ja menettelytapojen
 
käyttöönoton seurannasta.
Riskijohtaja
Kiinnitysluottopankilla on riskijohtaja. Riskijohtaja on toisen
 
puolustuslinjan riippumaton riskienhallinta-
toiminto Kiinnitysluottopankissa. Riskijohtaja antaa kokonaiskuvan
 
Kiinnitysluottopankin kaikista ris-
keistä hallitukselle ja varmistaa riskienhallinnan koordinoinnin
 
sekä riittävän riskienvalvonnan juridi-
sessa yksikössä. Riskijohtaja raportoi myös Group Risk
 
-yksikölle ja konsernin Suomen riskijohtajalle.
Compliance
Group Compliance -yksikön vastuulla on varmistaa ja
 
valvoa, että sisäisiä ja ulkoisia sääntöjä nouda-
tetaan, ja laatia periaatteet ja prosessit, joilla hallitaan compliance
 
-riskejä ja varmistetaan, että sään-
töjä noudatetaan. Yksikön vastuulla on tuottaa muita kuin
 
taloudellisia riskejä koskevan sisäisen val-
vonnan periaatteet, suunnitella nii hin liittyvät prosessit ja
 
laatia niihin liittyvät sisäiset säännöt. Toinen
puolustuslinja vastaa muun muassa riskeihin liittyvien
 
asioiden (kuten sisäisten sääntöjen ja määräys-
ten noudattamisen) tunnistamisesta, arvioinnista, seurannasta,
 
valvonnasta ja raportoinnista.
Kiinnitysluottopankki on ulkoistanut compliance-toimintansa
 
Nordea Bank Oyj:n Suomen Personal
Banking Compliance -organisaatiolle. Compliance-organisaatiolla
 
on kokonaisvastuu Kiinnitysluotto-
pankin compliance-riskien valvonnan koordinoinnista,
 
asianmukaisten compliance-riskiarvioiden laati-
misesta ja seurannasta, compliance-toiminnan suunnittelusta
 
ja compliance-riskejä koskevasta rapor-
toinnista. Compliance Officer raportoi säännöllisesti
 
Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajalle ja raportit
merkittävistä compliance-toimintaan liittyvistä havainnoista toimitetaan
 
myös Kiinnitysluottopankin hal-
litukselle ja asianmukaisille valiokunnille.
Sisäinen tarkastus
 
Sisäinen tarkastus on hallituksen valtuuttama riippumaton toiminto.
 
Tarkastusvaliokunta
 
vastaa sisäi-
sen tarkastuksen ohjauksesta ja arvioinnista Kiinnitysluottopankissa.
 
Sisäisen tarkastuksen johtaja ra-
portoi funktionaalisesti hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti
 
toimitusjohtajalle.
 
Sisäisen tarkastuksen tarkoitus on tukea hallitusta Kiinnitysluottopankin
 
varojen, maineen ja vastuulli-
suuden suojaamisessa. Sisäinen tarkastus tekee näin
 
arvioimalla, onko kaikki merkittävät riskit tunnis-
tettu, ovatko johto ja riskitoiminnot raportoineet niistä asianmukaisesti
 
hallitukselle, tarkastusvaliokun-
nalle ja ylimmälle johdolle ja valvotaanko kaikkia merkittäviä
 
riskejä riittävästi. Lisäksi sisäinen tarkas-
tus kannustaa ylintä johtoa parantamaan hallinnon, riskienhallinnan
 
ja sisäisen valvonnan tehokkuutta.
Sisäinen tarkastus ei osallistu konsultointitehtäviin, ellei tarkastusvaliokunta
 
anna sille muita ohjeita.
Sisäinen tarkastus kattaa konsernin koko toiminnan ja
 
sen kaikki yksiköt. Sisäinen tarkastus tekee ris-
kiperusteisen päätöksen siitä, mitkä sen kattamat osa-alueet
 
sisällytetään konsernin hallituksen hy-
väksymään tarkastussuunnitelmaan. Kun Nordea-konsernin
 
tarkastussuunnitelma on hyväksytty,
 
si-
säinen tarkastus laatii Kiinnitysluottopankin tarkastussuunnitelman
 
ja Kiinnitysluottopankin hallitus hy-
väksyy sen.
Sisäinen tarkastus toimii riippumattomana määritellessään
 
sisäisen tarkastuksen laajuutta, suorittaes-
saan tarkastustyötä ja kertoessaan sen tuloksista. Tämä
 
tarkoittaa muun muassa sitä, että sisäisellä
tarkastuksella on valtuudet tehdä finanssivalvontaviranomaisille
 
ilmoitus mistä tahansa asiasta ilman
lisähyväksyntää. Sisäisen tarkastuksen johtajalla on rajoittamaton
 
yhteys toimitusjohtajaan ja tarkas-
tusvaliokunnan puheenjohtajaan, ja hänen tulisi tavata
 
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaa epämuo-
dollisesti ja muodollisesti vuoden kuluessa myös siten, ettei ylin
 
johto ole läsnä. Sisäisellä tarkastuk-
sella on valtuudet tehdä kaikki tutkimukset ja hankkia kaikki
 
tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suo-
rittamiseksi. Tähän sisältyvät muun muassa riittävät oikeudet
 
käyttää aina tarvittaessa organisaation
asiakirjoja, järjestelmiä ja tiloja sekä keskustella henkilöstön
 
kanssa. Sisäisellä tarkastuksella on oi-
keus osallistua tarvittaessa muun muassa hallituksen valiokuntien
 
ja ylimmän johdon kokouksiin ja
tarkkailla niitä.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
82
Sisäpiiriläisten hallinnointi
Nordea-konserni ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj ovat
 
lakien ja määräysten mukaisesti ottaneet
käyttöön ohjeet, jotka koskevat sisäpiiritiedon käsittelyä ja
 
kaupankäyntiä arvopapereilla.
Johtavat toimihenkilöt
Group Compliance -yksikkö luokittelee ja rekisteröi johtotehtävissä
 
toimivat henkilöt Kiinnitysluottopan-
kin johtaviksi toimihenkilöiksi heidän ottaessa vastaan
 
kriteerit täyttävän tehtävän. Kiinnitysluottopan-
kin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
 
hoitavat Kiinnitysluottopankin johto-
tehtäviä, joten heidät luokitellaan johtaviksi toimihenkilöiksi.
 
Muita johtavassa asemassa olevia henkilöitä, jotka luokitellaan
 
johtaviksi toimihenkilöiksi, ovat Kiinni-
tysluottopankin johtoryhmän jäsenet joilla on säännöllinen pääsy
 
suoraan tai epäsuorasti Kiinnitysluot-
topankkiin liittyvään sisäpiiritietoon ja valtuudet tehdä yhtiön
 
tulevaan kehitykseen ja liiketoiminnan nä-
kymiin vaikuttavia liikkeenjohdollisia päätöksiä.
Sisäpiiritieto ja sisäpiiriluettelot
Osana tavanomaista työtään Nordea Kiinnitysluottopankin
 
toimivan johdon tulee yhdessä Long Term
Funding- ja/tai Group Treasury -yksikön
 
päälliköiden kanssa jatkuvasti arvioida, voiko jollakin tehdyllä
päätöksellä, tapahtumalla, sopimuksella tai muulla olosuhteella
 
taloudellinen tulos tai taloudellinen ti-
lanne mukaan lukien olla todennäköisesti merkittävä vaikutus
 
rahoitusvälineen, eli Kiinnitysluottopan-
kin liikkeeseen laskeman katetun joukkolainan, hintaan.
 
Jos Kiinnitysluottopankin toimiva johto arvioi
tiedon olevan todennäköisesti sisäpiiritietoa, sen tulee
 
Nordean Insider Coordination Teamin
 
(ICT) toi-
mintaohjeiden mukaisesti viivytyksettä siirtää asia Group
 
Corporate Legalin (GCL) päällikölle jatkokä-
sittelyä varten.
Control Room laatii ja ylläpitää sisäistä sisäpiiriluetteloa
 
ICT:n
 
pyynnöstä sen jälkeen kun Nordeaa liit-
tyvä sisäpiiritieto on tunnistettu. Nordea-konsernin talousjohtaja
 
(Chief Financial Officer) vastaa kai-
kista sisäisistä sisäpiiriluetteloista. Control Room vastaa sisäpiirilistojen
 
ajantasaisuudesta sekä asi-
aankuuluvien tiedonantojen lähettämisestä sisäpiiriläisille.
Mikäli tieto on luokiteltu sisäpiiritiedoksi, GCL:lle mahdollisesta
 
sisäpiiritiedosta raportoinut henkilö saa
Control Roomilta vahvistuksen tiedon sisäpiiriluonteesta.
 
Hänen tulee toimittaa Control Roomin päälli-
kölle tiedot kaikista sisäpiiritietoa saaneista henkilöistä. Tämä
 
tehdään sen varmistamiseksi, että Kiin-
nitysluottopankki Nordea -konsernin yhtiönä täyttää velvollisuutensa
 
merkitä kaikki sisäpiiritietoa saa-
neet työntekijänsä sisäpiiriluetteloon.
Sisäpiiritietoa saaneet työntekijät tai ne työntekijät, joilla
 
on pääsy sisäpiiritietoon, tulee merkitä hanke-
kohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Työntekijöiden
 
tulee olla tietoisia kaikista heihin sisäpiiriläisinä kohdistu-
vista rajoituksista ja velvoitteista. Sisäpiiriluettelossa olevien
 
työntekijöiden tulee tunnustaa kirjallisesti
ymmärtävänsä tähän liittyvät lailliset sekä sääntelyyn
 
pohjautuvat velvoitteet.
Kaupankäynti Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n liikkeeseen
 
laskemilla arvopapereilla
Johtavia toimihenkilöitä koskee yhden kuukauden sääntö (ns. lyhyen
 
kaupankäynnin kielto). Tämä tar-
koittaa sitä, että rahoitusvälineen hankinnan ja myynnin
 
välillä ja vastaavasti rahoitusvälineen myynnin
ja hankinnan välillä on oltava vähintään kuukausi.
Yhdellä kuukaudella lyhyen kaupankäynnin kiellossa tarkoitetaan
 
aikaa edellisen tapahtuman päivä-
määrästä seuraavan kalenterikuukauden vastaavaan päivämäärään.
 
Jos seuraavassa kuukaudessa
ei ole vastaavaa päivämäärää, päivämäärän katsotaan
 
osuvan sitä seuraavan kuukauden ensimmäi-
selle päivälle.
Aina kun johtavalla toimihenkilöllä on Kiinnitysluottopankkia
 
koskevaa sisäpiiritietoa, hän ei saa käydä
kauppaa.
Selvitys sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
 
tärkeimmistä ominaisuuksista
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on osa Nordea-konsernia.
 
Taloudelliseen
 
raportointiin liittyvät sisäi-
sen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät ovat samat koko
 
Nordeassa. Taloudellisen
 
raportoinnin
prosessit ovat Nordeassa täysin integroidut. Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n hallitus seuraa talou-
dellista raportointia ja riskien raportointia Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n tasolla ja on käsitellyt ris-
kiraportit Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n tasolla. Nordea
 
Kiinnitysluottopankki Oyj noudattaa kon-
sernin sisäisiä sääntöjä ja muita ohjeita soveltuvin osin.
Taloudelliseen
 
raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
 
järjestelmät on suunniteltu
antamaan riittävä varmuus taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta
 
ja tilinpäätöksen valmistelusta
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
83
ulkoisiin tarkoituksiin yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden,
 
sovellettavien lakien ja säännös-
ten sekä muiden pörssiyhtiöitä koskevien vaatimusten
 
mukaisesti. Sisäiseen valvontaan ja riskienhal-
lintaan liittyvät toimet ovat osa Nordean suunnitteluprosesseja
 
ja resurssien kohdennusprosesseja.
Nordean taloudelliseen raportointiin liittyvään sisäiseen
 
valvontaan ja riskienhallintaan sovelletaan
COSO-mallia jäljempänä esitetyllä tavalla.
Valvontaympäristö
Valvontaympäristö
 
muodostaa Nordean sisäisen valvonnan perustan ja perustuu
 
Nordea Bank Oyj:n
hallituksen ja konsernin johtoryhmän luomiin arvoihin ja
 
kulttuuriin sekä organisaatiorakenteeseen.
Roolit ja vastuut ovat selkeät.
 
Nordean liiketoimintarakenteen tavoitteena on tukea yleistä strategiaa
 
pitämällä yllä liiketoiminnan
vahvaa virettä ja täyttämällä kasvaneet pääomaan ja likviditeettiin
 
kohdistuvat vaatimukset.
Taloudellisen
 
raportoinnin sisäisessä valvonnassa selkeät roolit
 
ja vastuut ovat olennaisia. Liiketoi-
minta-alueiden vastuuyksiköt ja konsernin taloushallinto
 
(Group Finance, GF) ovat vastuussa riskien-
hallinnasta. Riskienhallintatoiminto tukee konsernin talousjohtajaa
 
huolehtimalla konserninlaajuisesta
valvonnasta (tunnetaan Nordeassa nimellä Primary Financial Controls
 
,
 
PFC)
 
riskienhallinnan periaat-
teiden mukaisesti. Tämä kattaa riskien valvonnan ja riskien tunnistamisprosessin,
 
joka perustuu laa-
jalti varsinaiseen liiketoimintaan ja käytössä oleviin tilinpäätösprosesseihin.
 
Group Risk Management
and Control (GRMC) -yksikön alaisuuteen on perustettu riippumaton
 
riskienvalvontayksikkö, joka vas-
taa taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistamisesta,
 
valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi
sisäinen tarkastus toimittaa konsernin hallitukselle arvion hallintoon,
 
riskienhallintaan ja valvontaan liit-
tyvien prosessien yleisestä tehokkuudesta.
Kiinnitysluottopankissa talousjohtaja vastaa PFC-valvonnasta,
 
joka kattaa riskien valvonnan ja riskien
tunnistamisprosessin. Kiinnitysluottopankin riskijohtaja on riskienhallinnan
 
riippumaton toinen puolus-
tuslinja Kiinnitysluottopankissa ja vastaa taloudelliseen raportointiin
 
liittyvien riskien tunnistamisesta,
valvonnasta ja raportoinnista. Kolmas puolustuslinja on
 
konsernin sisäinen tarkastus, joka toimittaa
Kiinnitysluottopankin hallitukselle arvion hallintoon, riskienhallintaan
 
ja valvontaan liittyvien prosessien
yleisestä tehokkuudesta.
Riskien arviointi
Konsernin hallitus vastaa Nordean riskilimiiteistä ja niiden seurannasta.
 
Riskienhallinta on olennainen
osa liiketoimintaa, ja liiketoimintaorganisaatiolla on päävastuu
 
taloudelliseen raportointiin liittyvien ris-
kien arvioinnista. Riskien arvioinnin tekeminen lähellä liiketoimintaa
 
lisää mahdollisuuksia tunnistaa
keskeiset riskit. Laatua hallitaan siten, että keskitetyt toiminnot
 
määräävät säännöissä, milloin ja miten
nämä arvioinnit tehdään. Esimerkkeinä riskien arvioinnista voidaan
 
mainita säännölliset riskien itsear-
vioinnit ja tapahtumaperusteinen muutosriskien hallinta-
 
ja hyväksymisprosessi.
Luotettavaan taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien
 
arviointiin sisältyy olennaisia virheitä koske-
vien riskien tunnistaminen ja analysointi. Nordean taloudelliseen
 
raportointiin liittyvien riskien valvonta
keskittyy sellaisiin riskeihin ja prosesseihin, jotka voivat
 
aiheuttaa olennaisia virheitä taloudellisessa
raportoinnissa. Tällä tarkoitetaan virheitä, jotka tapahtuessaan
 
vaikuttaisivat Nordeaan huomattavan
haitallisesti. AKC-valvonnan piirissä ovat siksi osa-alueet, joihin
 
liittyy riski olennaisista virheistä talou-
dellisessa raportoinnissa. Tällä tarkoitetaan sitä, että henkilö,
 
joka luottaa raportoituihin lukuihin, muut-
taisi arviotaan, jos virhe korjattaisiin. Järjestelmällisillä
 
riskienarviointimenetelmillä määritellään ne yk-
siköt, sijaintipaikat ja prosessit, joissa voi esiintyä taloudelliseen raportointiin
 
liittyvien olennaisten vir-
heiden riski ja joita on siksi seurattava AKC-järjestelmän
 
mukaan, jotta voidaan kohtuudella varmistaa
Nordean ulkoisen taloudellisen raportoinnin luotettavuus.
Nordeassa yksikön johtajalla on päävastuu yksikön toimintaan
 
ja taloudellisen raportoinnin prosessei-
hin liittyvien riskien hallinnasta. Vastuun
 
hoitamisessa ovat tukena lähinnä konsernin kirjanpito-ohjeet
ja tilinpäätösperiaatteet (Group Accounting Manual), talousohjauksen
 
periaatteet (Financial Control
Principles) ja erilaiset hallintoelimet, kuten konsernin arvostusvaliokunta
 
(Group Valuation
 
Committee).
Kirjanpito-ohjeisiin ja tilinpäätösperiaatteisiin sisältyy kaikkien
 
yksiköiden käytössä oleva raportoinnin
perusohjeisto, jonka tarkoitus on varmistaa Nordean periaatteiden
 
yhdenmukainen käyttö ja koordi-
noitu tilinpäätösraportointi. Sisäisen valvonnan perusperiaatteet
 
Nordeassa ovat työnjako ja kaksinker-
taisen tarkastamisen periaate hyväksyttäessä esimerkiksi
 
tapahtumia ja valtuutuksia.
PFC-valvonnan rakenne perustuu siihen, että tunnistetaan
 
tapahtumien tasolla tehtäviä tarkistuksia
(Transaction Level Controls, TLC) analysoimalla
 
riskit ylätason prosessien pohjalta ja huomioimalla
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
84
tuotteen koko elinkaari. Kun tarkistuksista on päätetty,
 
tehdään analyysi, jonka pohjalta pyritään saa-
maan valvonnan piiriin ne merkittävät järjestelmät, joihin liittyy riski
 
tietojen korruptoitumisesta ilman,
että se huomataan TLC-prosessissa.
 
Taloudellisen
 
tuloksen yksityiskohtainen analyysi sisältyy
 
johdon raportointiprosessiin, jonka laadun
varmistaminen on yksi raportointiprosessin tärkeimmistä
 
valvontamekanismeista. Toinen
 
tärkeä val-
vontaan liittyvä osa-alue on täsmäytykset, joiden laatua Nordea
 
pyrkii jatkuvasti parantamaan.
Tiedotus ja viestintä
Konsernin taloushallinto (Group Finance, GF) vastaa siitä,
 
että konsernin kirjanpito-ohjeet ja tilinpää-
tösperiaatteet sekä talousohjauksen periaatteet ovat ajan tasalla
 
ja että muutoksista tiedotetaan asian-
omaisille yksiköille. Näihin asiakirjoihin sisältyvät säännöt sisällytetään
 
asianomaisten yksiköiden oh-
jeisiin ja toimintamalleihin. Konsernin taloushallinnon kirjanpitoasiantuntijat
 
tiedottavat jatkuvasti kirjan-
pidosta vastaaville henkilöille ja controllereille muutoksista Nordean
 
toimintaan vaikuttavissa nykyi-
sissä ja uusissa säännöissä ja määräyksissä.
Tärkeintä markkinoille ilmoitettavissa taloudellisissa tiedoissa on
 
se, että tiedot ovat oikein, asianmu-
kaisia, johdonmukaisia, luotettavia ja ajankohtaisia. Tiedot
 
julkistetaan nopeasti ja yhdenvertaisesti.
Nordea tekee yhteistyötä asianmukaisten asiantuntijoiden kanssa
 
varmistaakseen, että taloudellisen
raportoinnin tavoitteet täyttyvät. Nordea osallistuu aktiivisesti erilaisten
 
kansallisten elinten toimintaan.
Tällaisia elimiä ovat muun muassa finanssivalvontaviranomaisten
 
ja keskuspankkien perustamat eli-
met ja rahoituslaitoksille tarkoitetut yhdistykset.
PFC-raportointi tuottaa yhtiön johdolle eri organisaatiotasoilla
 
tietoa tunnistettujen PFC-tarkistusten
kehityksestä ja arvioinnista. Tieto annetaan
 
Process Owner- ja Management Dashboard -raporteissa,
joissa esitetään yhteenveto arvioinnin tuloksista ja korkean riskin
 
osa-alueista. Koska Kiinnitysluotto-
pankin toiminta on täysin integroitu Nordea-konsernin toimintaan,
 
PFC-raportointi koskee myös Kiinni-
tysluottopankkia. PFC-raportit toimitetaan yhtiön talousjohtajalle ja
 
riskijohtajalle neljännesvuosittain.
Seuranta
 
Nordea Bank Oyj:n hallituksella, hallituksen tarkastusvaliokunnalla
 
ja hallituksen riskivaliokunnalla
sekä sisäisellä tarkastuksella on tärkeä rooli koko Nordea-konsernin
 
taloudellista raportointia koske-
van sisäisen valvonnan seurannassa. Vastaavasti
 
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksella ja
hallituksen tarkastusvaliokunnalla on tärkeä rooli Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n taloudellista ra-
portointia koskevan sisäisen valvonnan seurannassa.
 
Konsernin taloushallinto laatii myös erityisen, neljännesvuosittain
 
annettavan taloudellisen raportoinnin
sisäistä valvontaa koskevan raportin konsernin talousjohtajalle.
 
Raportissa käsitellään riskienhallintaa
ja korkeariskisiä osa-alueita. GRMC -yksikön riippumaton riskienvalvontatoiminto
 
raportoi erityisesti
taloudelliseen raportointiin liittyvistä riskeistä hallituksen
 
tarkastusvaliokunnalle sekä konsernijohtajalle
konsernin johtoryhmässä neljännesvuosittain.
Tilintarkastajat
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan
 
yhtiölle tilintarkastajan. Kiinnitys-
luottopankin tilintarkastajat valittiin Nordea Kiinnitysluottopankki
 
Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa
21. helmikuuta 2023. Tilintarkastajan
 
tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyh-
teisö.
Nykyinen tilintarkastaja:
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Päävastuullinen tilintarkastaja
Jukka Paunonen
KHT
_______________________
Ulkoiset tilintarkastajat eivät ole tarkastaneet tätä hyvää
 
hallintotapaa koskevaa selvitystä,
 
eikä se ole osa virallista tilinpäätöstä.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
.
 
Vuosikertomus 2023
 
85
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki
00020 NORDEA
Puh: +358 9 1651
www.nordea.com