Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Vuosikertomus 2024
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Sisältö
Hallituksen toimintakertomus
Makrotalouden kehitys ................................................................................................... 1
Kiinnitysluottotoiminnan kehitys vuonna 2024 .............................................. 1
Tuloslaskelma ........................................................................................................................2
Tase ............................................................................................................................................2
Tunnusluvut ............................................................................................................................. 3
Käsitteet ....................................................................................................................................3
Tuloslaskelman kommentit ..........................................................................................4
Taseen kommentit ..............................................................................................................4
Henkilöstöhallinto ...............................................................................................................5
Oikeudenkäynnit ..................................................................................................................5
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ..............................................................5
Näkymät vuodelle 2025 ..................................................................................................5
Kiinnitysluottopankin organisaatiorakenne ...................................................... 5
Pääoman hallinta ............................................................................................................... 6
Tilinpäätös
Tuloslaskelma ..................................................................................................................... 10
Laaja tuloslaskelma ........................................................................................................ 10
Tase .......................................................................................................................................... 11
Oman pääoman muutokset .......................................................................................12
Rahavirtalaskelma ............................................................................................................13
Tilinpäätöksen liitteet ................................................................................................... 14
Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle ......................................57
Tilintarkastuskertomus…………. ...................................................................................58
Selvitys hyvästä hallintotavasta 2024 ................................................................62
1
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Hallituksen toimintakertomus
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus 2743219-6.
Yhtiö on Nordea Bank Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (”Kiinnitysluottopankki”)
toimii vakuudellisten joukkolainojen liikkeeseenlaskijana
Suomessa. Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemien jouk-
kolainojen vakuutena on lähinnä suomalaisista asuntolai-
noista koostuva lainakanta. Kiinnitysluottopankki ei itse
myönnä asuntolainoja, vaan ostaa lainat Nordea Bank Oyj:ltä.
Kiinnitysluottopankin taseeseen sisältyvät lainat ovat pää-
sääntöisesti lähinnä suomalaisille kotitalouksille myönnettyjä
pitkäaikaisia lainoja, joiden vakuutena on asuinkiinteistö.
Makrotalouden kehitys
Globaali kasvu on ollut palvelusektorin varassa poliittisen
epävarmuuden ja aiemman rahapolitiikan kiristymisen jarrut-
taessa kasvua erityisesti asuntomarkkinoilla ja teollisuu-
dessa. Globaalin kasvun arvioidaan olleen noin 3,2 prosenttia
vuonna 2024 verrattuna edellisen vuoden 3,2 prosenttiin.
Suomen taloudessa nähtiin varovaista kasvua vuonna
2024, vaikka BKT supistuikin koko vuoden tasolla.
Työllisyystilanne heikkeni vuoden mittaan työttömyysasteen
noustessa 9 prosenttiin marraskuussa. Inflaatio on pudonnut
kohti keskuspankkien tavoitetasoja ja ohjauskorot ovat laske-
neet huipputasoiltaan helpottaen kotitalouksien ja yritysten
tilannetta.
Kotitalouksien ostovoima parani vuonna 2024 hidastuneen
inflaation, korkeampien palkkojen ja eläkkeiden indeksikoro-
tusten tukemana. Kuluttajaluottamus on edelleen alhaisella
tasolla lievästä paranemisesta huolimatta, mikä lisää kotita-
louksien säästämisastetta.
Kiinnitysluottotoiminnan kehitys vuonna 2024
Markkinakorkojen nopea lasku toi kauan odotettua piristy-
mistä asuntomarkkinoille. Asuntokauppojen määrä on kasva-
nut kesästä lähtien. Kauppamäärät ovat edelleen normaalia
alemmalla tasolla uudiskohteiden käydessä kaupaksi erityi-
sen nihkeästi. Kaupankäynnin esteenä on erityisesti keski-
määräistä alempi kuluttajaluottamus.
Asuntotuotantoa vaivaa edelleen heikko kysyntä.
Uudiskohteet ovat yhä liian kalliita suhteessa käytettyihin
asuntoihin. Vuokra- ja omistusasuntomarkkinoilla on lisäksi
edelleen runsaasti tarjontaa viime vuosien voimakkaan
rakentamisen jäljiltä. Tästä huolimatta joitakin merkittäviä
asuntorakennuskohteiden käynnistymisiä on jo nähty.
Nordea on rajannut laina-ajan lainanmyöntöhetkellä enin-
tään 30 vuoteen 10 prosentin poikkeusosuutta lukuun otta-
matta. Uusien lainojen keskimääräinen laina-aika joulu-
kuussa 2024 oli 23 vuotta.
Suomessa asuntolainoja on perinteisesti lyhennetty tasai-
sesti ja laina-aikana otetaan suhteellisen lyhyitä ja harvoja
lyhennysvapaita. Lyhennysvapaiden ja lyhennysjouston
kysyntä pysyi normaalina koko vuoden 2024. Maksuviiveiden
määrä on pysynyt alhaisella tasolla lainakantaan verrattuna,
vaikka onkin kasvanut edellisvuodesta.
2
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TULOSLASKELMA & TASE
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa 2024 2023 2022
Rahoituskate 267,6 265,7 269,2
Palkkiotuotot ja -kulut, netto 5,6 7,4 4,0
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä -4,2 -10,9 10,9
Muut liiketoiminnan tuotot 0,0 0,0 0,0
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 269,0 262,2 284,1
Hallintokulut:
Henkilöstökulut -1,8 -1,9 -1,7
Muut kulut -134,2 -142,1 -153,2
Poistot koneista ja kalustoista 0,0 0,0 0,0
Liiketoiminnan kulut yhteensä -136,0 -144,0 -154,9
Tulos ennen arvonalentumistappioita 133,0 118,2 129,2
Arvonalentumistappiot luotoista, netto -34,2 -16,4 -20,3
Liikevoitto 98,8 101,8 108,9
Tuloverot -19,8 -20,4 -21,8
Tilikauden tulos 79,0 81,4 87,1
Tase
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2022
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 504,2 201,4 155,9
Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta 872,4 1 042,1 1 812,9
Luotot yleisölle 33 360,2 31 066,0 32 061,7
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin
portfoliosuojauksessa -129,0 -288,2 -630,9
Johdannaissopimukset 380,4 449,8 654,2
Muut varat 171,4 53,2 155,6
Varat yhteensä 35 159,4 32 524,3 34 209,4
Velat luottolaitoksille 11 217,5 10 297,3 10 072,5
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 21 777,0 19 931,4 21 305,1
Johdannaissopimukset 332,4 588,8 1 016,5
Muut velat 28,4 144,0 265,2
Oma pääoma 1 804,1 1 562,8 1 550,1
Velat ja oma pääoma yhteensä 35 159,4 32 524,3 34 209,4
3
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TUNNUSLUVUT & KÄSITTEET
Tunnusluvut
2024 2023 2022
Oman pääoman tuotto, % 4,6 5,1 5,7
Koko pääoman tuotto, % 0,2 0,3 0,3
Kulu/tuotto-suhde, % 51 55 55
Luottotappiotaso, pistettä 10,2 5,3 6,3
Ydinvakavaraisuussuhde, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, % 18,0 39,8 40,1
Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, ennen Basel I –
lattiasäännöksiä
1
, % 18,0 39,8 40,1
Vakavaraisuussuhde, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, % 18,0 40,3 40,6
Ydinpääoma, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, miljoona euroa 1 628,0 1 559,5 1 559,8
Ensisijainen pääoma
1
, miljoonaa euroa 1 628,0 1 559,5 1 559,8
Riskipainotetut erät, ennen Basel I –lattiasäännöksiä
1
, miljoonaa euroa 9 031,9 3 922,5 3 891,7
Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta)
1
15 14 14
Henkilöstö keskimäärin 13 14 14
Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa -1,5 -1,5 -1,4
Omavaraisuusaste, % 5,1 4,8 4,5
1) Kauden lopussa.
Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista on saatavilla osoitteessa
www.nordea.com/en/investor-relations/.
Käsitteet
Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset.
Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin prosentteina.
Katepooli Katetun joukkovelkakirjalainan vakuutena olevat joukkolainarekisteriin merkityt
kiinteistövakuudelliset luotot.
Omavaraisuusaste Oma pääoma suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan prosentteina.
Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijaisesta pääomasta. Toissijaiseen
pääomaan luetaan huonommalla etuoikeudella olevat velat ja siitä vähennetään mahdollinen
odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten erotus.
Luottotappiotaso Arvonalentumistappioiden osuus vuoden lopun luotonannosta, pistettä.
Oman pääoman tuotto (ROE) Tilikauden tulos prosentteina keskimääräisestä omasta pääomasta vuoden aikana.
Keskimääräiseen omaan pääomaan lasketaan tilikauden tulos ja maksamattomat osingot.
Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan
prosentteina. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun
taseiden loppusummista.
Riskipainotetut erät Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu
summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja operatiiviset riskit. Summaan ei
sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä aineettomia
hyödykkeitä.
Ensisijainen pääoma Ensisijainen pääoma koostuu ydinpääomasta ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma on se
osuus omasta pääomasta, josta on vähennetty ehdotettu osinko, laskennalliset verosaamiset ja
aineettomat oikeudet. Alijäämä – odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten erotus –
vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta. Myös muut vähennykset, kuten rahavirran
suojaukset vähennetään suoraan ydinpääomasta.
Ensisijaisen pääoman suhde
riskipainotettuihin eriin
Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin eriin prosentteina. Ydinvakavaraisuussuhde
tarkoittaa ydinpääoman (CET1) suhdetta riskipainotettuihin eriin prosentteina.
Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin eriin prosentteina.
4
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TULOSLASKELMAN KOMMENTIT
Tuloslaskelman kommentit
Tuloslaskelman luvut viittaavat kauteen tammi-joulukuu
2024 ja suluissa olevat luvut kauteen tammi-joulukuu 2023.
Liikevoitto oli 98,8 miljoonaa euroa (101,8) ja tilikauden
tulos 79,0 miljoonaa euroa (81,4). Oman pääoman tuotto oli
4,6 prosenttia (5,1).
Tuotot
Rahoituskatetta kertyi 267,6 miljoonaa euroa (265,7).
Korkotrendi oli laskeva koko vuoden, mutta erityisesti
lyhyemmät korot olivat silti edellisen vuoden keskiarvoa kor-
keammalla. Tämän seurauksena sekä asuntolainojen korko-
tuotot että vakuudellisten joukkolainojen ja konserninsisäi-
sen rahoitukset korkokulut olivat edellistä vuotta
korkeammat.
Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli 5,6 miljoonaa
euroa (7,4). Palkkiotuottoja kertyi lähinnä luotonannosta ja
niitä oli yhteensä 13,4 miljoonaa euroa (13,7). Palkkiokuluja
oli -7,8 miljoonaa euroa (-6,3) liittyen pääasiassa Nordea
Bank Oyj:n antamaan takaukseen ja likviditeettilimiittiin.
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä oli -4,2
miljoonaa euroa (-10,9), johtuen rahoitusinstrumenttien
suojausten tehottomuudesta.
Kulut
Liiketoiminnan kulujen yhteismäärä oli -136,0 miljoonaa
euroa (-144,0).
Henkilöstökuluja kertyi -1,8 miljoonaa euroa (-1,9).
Henkilöstömäärä oli vuoden 2024 lopussa 15 (14).
Muut liiketoiminnan kulut laskivat -134,2 miljoonaan
euroon (-142,1). Ne koostuvat pääosin maksuista, jotka mak-
setaan konsernin muille yksiköille ulkoistetuista palveluista.
Kulujen väheneminen taustalla vaikutti erityisesti se, että
vakausmaksua (-6,5 miljoonaa euroa vuonna 2023) ei kerätty
vuonna 2024.
Kulu/tuotto -suhde oli 51 prosenttia (55) vuonna 2024.
Luottotappiot
Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli -34,2 miljoonaa
euroa (-16,4) ja toteutuneita luottotappioita oli -5,9 miljoonaa
euroa (-7,2). Arvonalentumistappioiden kasvu johtui IFRS 9
-mallin päivityksestä, jonka seurauksena luottotappiovaraus-
ten määrä kasvoi huomattavasti toteutuneiden luottotappioi-
den määrän pysyessä erittäin alhaisena.
Laskentamallin tuottamien varausten lisäksi on kirjattu 9,4
miljoonaa euroa (11,1) johdon harkintaan perustuvia varauk-
sia. Johdon harkintaan perustuva osuus kattaa sellaiset
ennustetut luottotappiot, joita IFRS 9 -malli ei vielä huomioi.
Tarkempia tietoja luottotappioista löytyy liitteistä 9 ja 11.
Taseen kommentit
(Vertailuluvut viittaavat vuoden 2023 lopun tilanteeseen)
Kiinnitysluottopankin kokonaisvarat olivat 35,2 miljardia
euroa (32,5).
Luotonanto
Luotot yleisölle kasvoivat 7 prosentilla edelliseen vuoteen
verrattuna ja olivat 33,4 miljardia euroa (31,1). Kasvun taus-
talla oli erityisesti 2,3 miljardin euron ylimääräinen kertaluon-
teinen lainojen siirto emoyhtiöstä päivittäin tapahtuvan
uusien luottojen siirtämisen lisäksi. Ilman tätä kertaluonteista
siirtoa lainakanta pysyi vakaana.
Katepooliin kuuluvien lainojen jakauma
Pientalokiinteistöt,
43 %
Taloyhtiölainat,
4 %
Kesämökit, 3 %
Asunto-
osakkeet, 50 %
Julkinen sektori, 0 %
Katepooliin kuuluvien lainojen maantieteellinen jakauma
Helsingin
ympäristö
, 52 %
Itä- ja Pohjois-
Suomi, 13 %
Etelä-Suomi, 16 %
Länsi-Suomi, 20 %
Nordea Kiinnitysluottopankin rahoitusrakenne
Vakuudelliset
joukkolainat,
61 %
Huonomman
etuoikeuden
lainat, 2 %
Oma pääoma, 5 %
Konsernin
sisäinen
rahoitus, 32 %
Henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus luotonan-
nosta oli 94 prosenttia (94) ja määrä 31,5 miljardia euroa
(29,4). Luottoja yritysasiakkaille oli 1,9 miljardia euroa (1,7).
Bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alentunut, kas-
voivat 39,3 prosenttia 376,1 miljoonaan euroon (270,1). Määrä
on edelleen alhainen verrattuna luotonantoon yhteensä.
Varainhankinta
Vakuudellisten joukkolainojen määrä oli vuoden 2024
lopussa 21,1 miljardia euroa (19,6). Kiinnitysluottopankki laski
vuonna 2024 liikkeeseen neljä uutta vakuudellista joukkolai-
naa arvoltaan yhteensä 5,8 miljardia euroa. Joukkolainoja
erääntyi vuoden aikana 4,1 miljardin euron arvosta.
Katepoolien yhteenlaskettu koko oli 26,7 miljardia euroa
(25,1). Ylivakuuksia oli 26,3 prosenttia (27,4).
Täyttääkseen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (Single
Resolution Board, SRB) asettaman omien varojen ja alenta-
miskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimuksen (Minimum
Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL),
jota on sovellettu 1 tammikuuta 2022 alkaen,
Kiinnitysluottopankki on joulukuussa 2021 vastaanottanut
Nordea Bank Oyj:ltä konsernin sisäisen MREL-lainan arvol-
taan 0,6 miljardia euroa. Kyseessä on huonomman etuoike-
usaseman velka (ns. Senior Non-Preferred Debt), joka täyt-
tää sisäisen MREL-lainan edellytykset.
5
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TULOSLASKELMAN KOMMENTIT
Pitkäaikaisen rahoituksen lisäksi Kiinnitysluottopankki
hankkii lyhytaikaista rahoitusta emoyhtiöltään Nordea Bank
Oyj:ltä. Konsernin sisäisten lainojen määrä oli vuoden 2024
lopussa 11,2 miljardia euroa (10,3). Yhtiöllä ei ole huonom-
malla etuoikeudella liikkeeseen laskettuja debentuurilainoja.
Voitonjako
Kiinnitysluottopankin jakokelpoiset varat olivat vuoden 2023
lopussa 1 409,4 miljoonaa euroa ja 81,4 miljoonan euron
osingonmaksun jälkeen 1 328,0 miljoonaa euroa.
Vuodelle 2024 ei kirjattu ennakko-osinkoa. Jakokelpoisten
varojen määrä oli vuoden 2024 lopussa 1 556,9 miljoonaa
euroa. Kiinnitysluottopankin hallitus esittää maksettavaksi
79,0 miljoonan euron osinkoa, minkä jälkeen jakokelpoisten
varojen määrä tulee olemaan 1 478,0 miljoonaa euroa.
Sitoumukset
Kiinnitysluottopankin taseen ulkopuoliset erät koostuvat
luottositoumuksista ja niiden määrä oli 190,2 miljoonaa euroa
(195,7).
Johdannaissopimukset
Kiinnitysluottopankin johdannaissopimukset liittyvät lähinnä
koronvaihtosopimuksiin. Johdannaissopimusten nimellis- ja
markkina-arvoista annetaan lisätietoja liitteessä 12.
Vakavaraisuus
Osiossa ”Pääoman hallinta” annetaan numerotietoja ja muita
tietoja, joiden perusteella voi arvioida yhtiön vakavaraisuutta.
Luokitus
Moody’sin luokitus yhtiön vakuudellisille joukkolainoille oli
vuoden 2024 lopussa Aaa.
Henkilöstöhallinto
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj noudattaa Nordea-
konsernin henkilöstöhallinnon periaatteita. Lisätietoja anne-
taan Nordea-konsernin vuosikertomuksessa.
Vastuullisuus
Nordea-konsernin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti
Kiinnitysluottopankki on sitoutunut kehittämään liiketoimin-
taansa kestävän kehityksen mukaisesti yhdistämällä talou-
dellisen suorituskyvyn ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen
vastuullisuuteen sekä hyvään hallintotapaan. Toimintamme
ytimenä on kehittää kestävään talouteen siirtymistä tukevia
palveluita ja tuotteita, jotta asiakkaillamme ja sijoittajillamme
on mahdollisuus tehdä tietoisia kestävää kehitystä tukevia
valintoja.
Lisätietoa Nordea-konsernin vastuullisuustyöstä annetaan
Nordean vuosikertomuksessa, vuoden 2024 vastuullisuusliit-
teissä ja muissa vastuullisuusraporteissa, jotka ovat saatavilla
osoitteessa https://www.nordea.com/fi/vastuullisuus.
Nämä vastuullisuusraportit kattavat myös Kirjanpitolain
Kiinnitysluottopankilta edellyttämät selvitykset muista kuin
taloudellisista tiedoista.
Oikeudenkäynnit
Vuoden 2024 loppuun mennessä Kiinnitysluottopankki ei ole
ollut osallisena oikeudenkäynneissä eikä riita-asioissa.
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia tapahtumia,
jotka vaikuttaisivat tilinpäätöksen arvioimiseen.
Näkymät vuodelle 2025
Suomen taloudessa nähtiin varovaista kasvua vuonna 2024
mutta suhdannetilanne on edelleen heikko. Nordea odottaa
talouden kasvavan 1 prosenttia vuonna 2025.
Inflaatiopaineet ovat alhaiset ja inflaation odotetaan jää-
vän 2 prosentin alapuolelle arvonlisäveron korotuksesta joh-
tuvasta hintojen noususta huolimatta. Kotitalouksien korko-
menojen odotetaan laskevan noin kolmanneksella matalam-
pien korkojen alentaessa velallisten kotitalouksien
lainanhoitokustannuksia.
Yksityinen kulutus kääntyy kasvuun, kun korkojen lasku
välittyy kotitalouksille ja kuluttajien ostovoima paranee palk-
kojen noustessa hintoja nopeammin. Kotitalouksien luotta-
muksen nopeampi vahvistuminen voi alentaa säästämisas-
tetta nykyiseltä korkealta tasolta, mikä mahdollistaisi voi-
makkaamman kasvun.
Työllisyyden odotetaan toipuvan asteittain vuonna 2025
paranevan ostovoiman kiihdyttäessä kulutusta ja rakennus-
toiminnan vähitellen jälleen käynnistyessä.
Asuntorakentamisen odotetaan toipuvan kasvukeskusten
kiihtyvän väestönkasvun purkaessa asuntomarkkinoiden yli-
tarjontaa. Korjausrakentamisen odotetaan myös kääntyvän
kasvuun vuonna 2025 muutaman heikomman vuoden jäl-
keen, kun korjausvelkaa ryhdytään purkamaan. Asuntojen
hintojen ja vuokrien odotetaan nousevan maltillisesti keski-
määrin 2,5 prosenttia. Asuntomarkkinoiden polarisoitumisen
odotetaan jatkuvan asuntojen hintojen noustessa kasvukes-
kuksissa ja laskiessa alueilla, joilla väestön määrä vähenee.
Kiinnitysluottopankin organisaatiorakenne
Määritelmät
Kiinnitysluottopankki = Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Nordea-konserni/konserni = Nordea Bank Oyj kaikkine
tytäryhtiöineen.
Osa Nordea-konsernia
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (Kiinnitysluottopankki) on
Nordea Bank Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, eikä sillä
ole omia tytäryhtiöitä tai omistusosuuksia muissa yhtiöissä.
Kiinnitysluottopankin liiketoiminta on tiiviisti sidoksissa
Nordea-konserniin ja Nordea Bank Oyj:n toimintaan
Suomessa.
Kiinnitysluottopankki ei itse myönnä asuntolainoja, vaan
ostaa lainat Nordea Bank Oyj:ltä. Kiinnitysluottopankin
taseeseen sisältyvät lainat ovat pääsääntöisesti lähinnä suo-
malaisille kotitalouksille myönnettyjä pitkäaikaisia lainoja,
joiden vakuutena on asuinkiinteistö.
Nordean eri yksiköt hoitavat ulkoistamissopimusten
mukaisesti Kiinnitysluottopankin puolesta muun muassa kir-
janpidon ja raportoinnin, likviditeetin hallinnan, riskienhallin-
nan, tietotekniset järjestelmät, luottojen ja niiden laadun
sisäisen valvonnan, luottojen hallinnoinnin ja holvipalvelut.
Kiinnitysluottopankki on tuotevastuullinen yksikkö, mikä
tarkoittaa, että se vastaa kiinnitysluottoprosesseista ja niihin
liittyvistä asuntolainatuotteista.
Nordean muiden yksiköiden kanssa tehdyn tiiviin yhteis-
työn avulla Kiinnitysluottopankin henkilöstö on voitu rajoit-
taa tuotteiden ja järjestelmien kehityksestä, yhtiön
6
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TULOSLASKELMAN KOMMENTIT
johtamisesta ja riskienhallinnasta vastaavaan henkilöstöön.
Vuoden 2024 lopussa Kiinnitysluottopankin henkilöstömäärä
oli 15.
Kiinnitysluottopankin toiminnan rahoitus
Kiinnitysluottopankki rahoittaa toimintansa laskemalla liik-
keeseen vakuudellisia joukkolainoja 25 miljardin euron jouk-
kolainaohjelmansa puitteissa. Euroopan keskuspankki on
myöntänyt Kiinnitysluottopankille Suomen luottolaitostoi-
minnasta annetun lain (610/2014) ja kiinnitysluottopankeista
ja katetuista joukkolainoista annetun lain (151/2022) mukai-
sen luottolaitoksen toimiluvan. Kaikki Kiinnitysluottopankin
vuoden 2024 lopussa liikkeessä olleet joukkolainat olivat
vakuudellisia joukkolainoja.
Kiinnitysluottopankki hankkii lisäksi lyhytaikaista rahoi-
tusta Nordea Bank Oyj:ltä kattaakseen jäljelle jäävän
rahoitustarpeen.
Kiinnitysluottopankin hallintoelimet ja johto
Hallitus
Hallituksen kokoonpano vuonna 2024 oli seuraava:
• Jani Eloranta, puheenjohtaja
• Kaj Blomster
• Ola Littorin
• Minna Martikainen
• Timo Nyman
• Ilkka Salonen
• Tina Sandvik, varapuheenjohtaja
Kaj Blomster, Minna Martikainen ja Ilkka Salonen ovat
Nordea Bank Oyj:stä riippumattomia hallituksen jäseniä.
Johtoryhmä 31.12.2024
• Toimitusjohtaja – Jussi Pajala (syntynyt vuonna 1968)
• Toimitusjohtajan sijainen – Minna Parhiala (syntynyt
vuonna 1967)
• Riskijohtaja – Jussi-Petteri Lehtonen (syntynyt vuonna
1982)
• Talousjohtaja – Heikki Jousi (syntynyt vuonna 1979)
• Kiinnitysluottotuotteista vastaava johtaja – Johanna
Pölönen (syntynyt vuonna 1977)
• Senior Compliance Officer – Andrea Falck (syntynyt
vuonna 1992)
Yhtiön rekisteröity osoite on:
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki
00020 NORDEA.
Eturistiriidat
Edellä mainitut henkilöt ovat tai heistä saattaa tulla asiak-
kaita ja heille on myönnetty tai saatetaan myöntää asuntolai-
noja, jotka Kiinnitysluottopankki ostaa. Yhtiön tietojen
mukaan yhtiön edut ja edellä mainittujen henkilöiden edut
eivät ole keskenään ristiriidassa. Jotta vältetään eturistiriidat
ja määritellään, miten yksittäisen henkilön tulee toimia etu-
ristiriitatilanteessa, Kiinnitysluottopankissa sovelletaan
useita Nordea-konsernissa laadittuja ohjeita, kuten eettisiä
ohjeita, henkilöstön sivu- ja luottamustoimia koskevia ohjeita
sekä henkilöstön arvopaperi- ja valuuttakauppaa koskevia
sääntöjä. Hallituksen jäseniä koskevat lisäksi Suomen osa-
keyhtiölain mukaiset esteellisyyssäännöt.
Tilintarkastajat
PricewaterhouseCoopers Oy (valittiin uudelleen vuoden
2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa)
Päävastuullinen tilintarkastaja
Jukka Paunonen
KHT.
Pääoman hallinta
Yleistä tietoa pääoman hallinnasta
Kiinnitysluottopankissa pyritään käyttämään pääomaa
tehokkaasti, joten taseen eri omaisuus- ja velkaeriä sekä ris-
kiluokkia hallitaan aktiivisesti. Tavoitteena on parantaa osak-
keenomistajan tuottoa, mutta säilyttää samalla konservatiivi-
nen pääomarakenne. Kiinnitysluottopankin hallitus päättää
vakavaraisuussuhteita ja pääoman määrää koskevista tavoit-
teista sekä pääoman hallinnan periaatteista.
Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut ydinvakavarai-
suussuhdetta, ensisijaisen pääoman suhdetta riskipainotet-
tuihin eriin, vakavaraisuussuhdetta ja omavaraisuusastetta
koskevat vähimmäistavoitteet, jotka ylittävät
Finanssivalvonnan määrittelemät pääomavaateet.
Kiinnitysluottopankissa sovelletaan sisäisten luottoluoki-
tusten menetelmää suurimpaan osaan vastuista. Vuoden
2024 lopussa yhtiössä sovellettiin sisäisten luottoluokitusten
menetelmää 99,6 prosenttiin (98,8) luottoriskiä sisältävistä
vastuista.
Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuden arviointiprosessin
(Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP)
mukaiset sisäiset pääomavaateet perustuvat pääomavaatei-
den vähimmäismäärään ja sisäisesti tunnistettuihin riskeihin.
Sisäisen pääomavaateen arviointi kattaa seuraavat pääriski-
tyypit: luottoriski, operatiivinen riski, keskittymäriski ja Pilari
II -riskit, kuten rahoitustaseen (Banking Book) korkoriski ja
stressitestiin perustuva lisäpääomavaatimus.
Lainat, joiden etuoikeus on muita huonompi
Kiinnitysluottopankilla ei ollut taseessaan vuoden 2024
lopussa huonommalla etuoikeudella liikkeeseen laskettuja
eräpäivällisiä debentuurilainoja.
Omat varat
Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijai-
sesta pääomasta. Ensisijainen pääoma koostuu ydinpää-
omasta (CET1) ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma
on laadukkainta pääomaa, jonka tappionsietokyky on paras
mahdollinen. Se koostuu pääasiassa maksetusta osakepää-
omasta ja kertyneistä voittovaroista. Tilikauden tulos voidaan
sisällyttää ydinpääomaan vasta valvontaviranomaisen luvan
ja ehdotetun osingon vähentämisen jälkeen. Toissijainen lisä-
pääoma koostuu ylijäämästä arvonalennusten ja odotettujen
tappioiden erotuksesta (IRB).
Lisätietoa pääoman hallinnasta ja vakavaraisuudesta
annetaan vakavaraisuusasetuksen vaatimusten mukaisesti
esitetyissä tiedoissa osoitteessa www.nordea.com.
7
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TULOSLASKELMAN KOMMENTIT
Vakavaraisuussuhdeluvut
1
31.12.2024 31.12.2023
Ennen Basel I -lattiasäännöksiä
Ydinvakavaraisuussuhde, % 18,0 39,8
Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, % 18,0 39,8
Vakavaraisuussuhde, oma varat, % 18,0 40,3
Omat varat yhteensä/pääomavaade yhteensä 2,3 5,0
1) Sisältää tilikauden tuloksen.
Vähimmäisomavaraisuusaste
31.12.2024 31.12.2023
Ensisijainen pääoma, siirtymäsäännösten mukaan, miljoonaa euroa 1 628,0 1 559,5
Vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden arvo, miljoonaa euroa 35 137,8 32 558,8
Vähimmäisomavaraisuusaste, prosenttia 4,6 4,8
Yhteenveto omiin varoihin sisältyvistä eristä
1
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Omien varojen laskenta
Oma pääoma 1 804,1 1 644,2
Ennakko-osinko / tulos jota ei voida sisällyttää omiin varoihin –79,0 –81,4
Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 1 725,1 1 562,8
Laskennalliset verosaamiset – –
Aineettomat hyödykkeet – –
Alijäämä(-) arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) –91,2 –15,3
Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50 %) – –
Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat – –
Muut erät, netto –5,9 12,0
Ydinpääomaan (CET1) tehdyt vähennykset yhteensä -97,1 -3,3
Ydinpääoma (CET1) (vähennysten jälkeen) 1 628,0 1 559,5
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä – –
Ensisijaiseen lisäpääomaan tehdyt vähennykset yhteensä – –
Ensisijainen lisäpääoma – –
Ensisijainen pääoma 1 628,0 1 559,5
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 0,0 0,0
Ylijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) 0,0 20,8
Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50 %) – –
Sijoitukset vakuutusyhtiöihin – –
Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat – –
Muut erät, netto – –
Toissijaiseen pääomaan tehdyt vähennykset yhteensä 0,0 20,8
Toissijainen pääoma 0,0 20,8
Omat varat yhteensä (vähennysten jälkeen)
2
1 628,0 1 580,3
1) Sisältää tilikauden tuloksen
2) Omat varat oikaistuna arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksella (IRB). Omat varat ilman IRB-oikaisuja olivat 1 719,1 miljoonaa euroa 31.12.2024.
8
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TULOSLASKELMAN KOMMENTIT
Omien varojen vähimmäisvaatimus ja riskipainotetut erät
31.12.2024 31.12.2023
Miljoonaa euroa
Vähimmäis-
vaatimus
Riskipainotetut
erät
Vähimmäis-
vaatimus
Riskipainotetut
erät
Luottoriski 688,7 8 608,9 280,6 3 508,1
- josta vastapuoliriski – – – –
Perusmenetelmä (IRB) 686,1 8 576,2 277,4 3 467,3
- valtiovastuut – – – –
- yritysvastuut 33,2 415,0 28,0 349,7
- edistynyt menetelmä 33,2 415,0 28,0 349,7
- luottolaitosvastuut – – – –
- vähittäisvastuut 652,7 8 158,6 249,4 3 117,5
- vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta 549,7 6 871,0 182,7 2 283,8
- muut vähittäisvastuut 103,0 1 287,7 66,7 833,7
- muut 0,2 2,6 0,0 0,0
Standardimenetelmä 2,6 32,6 3,3 40,8
- valtio- tai keskuspankkivastuut 2,6 32,6 3,3 40,8
- luottolaitosvastuut – – – –
Operatiivinen riski 33,8 423,1 32,3 403,8
Standardimenetelmä 33,8 423,1 32,3 403,8
Riskipainotettujen erien lisäys, Suomen vähimmäisriskipaino,
vakavaraisuusasetuksen 458 artikla – – – –
Riskipainotettujen erien lisäys, Ruotsin vähimmäisriskipaino,
vakavaraisuusasetuksen 458 artikla 0,0 0,0 0,8 10,5
Riskipainotettujen erien lisäys, vakavaraisuusasetuksen 3 artikla – – – –
Yhteensä 722,6 9 031,9 313,8 3 922,5
Uudet pääomavaateisiin liittyvät säännökset
Kesäkuussa 2024 Kiinnitysluottopankki vastaanotti yhteisen
kriisinratkaisuviranomaisen (Single Resolution Board, SRB)
päätöksen omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen
vähimmäisvaatimuksesta (MREL). Päätöksen mukaan
Kiinnitysluottopankin tulee täyttää kokonaisriskiin pohjau-
tuva vaatimus, joka on määrältään 15,90 prosenttia ja vähim-
mäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävään vastui-
den kokonaismäärään pohjautuva vaatimus joka on määräl-
tään 5,91 prosenttia. Kiinnitysluottopankin yhteenlasketun
puskurivaatimuksen täyttämiseen käytetyt omat varat eivät
ole käytettävissä kokonaisriskiin pohjautuvan vaatimuksen
täyttämiseksi.
Finanssivalvonta päätti pitää vastasyklisen pääomapusku-
rivaatimuksen 0 prosentissa vuonna 2024. Asuntoluottojen
lainakatto päätettiin säilyttää normaalitasolla 90 prosentissa.
Viimeisteltyjen Basel III -säännösten (”Basel
IV”) käyttöönotto Euroopan unionissa
Basel III on maailmanlaajuinen pankkien vakavaraisuutta,
stressitestausta ja likviditeettiriskiä koskeva säännöstö.
Joulukuussa 2017 julkaistiin viimeistellyt Basel III -säännök-
set, joita kutsutaan usein myös Basel IV -paketiksi. Basel IV
-paketti tuli voimaan vuonna 2023 ja sisältää muutoksia luot-
toriskiin, operatiiviseen riskiin, vastuun arvonoikaisuriskiin ja
omavaraisuusasteeseen sekä lisää uuden riskipainolattian.
Basel IV -paketti on viety osaksi EU-säännöksiä ja tuli voi-
maan 1.1.2025. Muutosta kutsutaan nimellä CRR3.
Luottoriskin osalta CRR3 sisältää muutoksia sekä sisäisten
mallien että standardimenetelmän käyttöön. Sisäisten mal-
lien käyttöä joissakin vastuissa on rajoitettu. Sisäisten mallien
menetelmää ja standardimenetelmää on lisäksi muutettu
markkinariskin osalta. Euroopan komission asetuksella
uusien markkinariskisääntöjen käyttöönottoa on lykätty
1.1.2026 saakka, jotta toimintaympäristö on yhdenmukainen
Yhdysvaltojen kanssa. Operatiivisen riskin kolme nykyistä
laskentamenetelmää on korvattu yhdellä standardimenetel-
mällä, jota kaikkien pankkien on käytettävä. Vastuun
arvonoikaisuriskin sisäisen mallin menetelmää ei enää voi
käyttää ja standardimenetelmää on muutettu.
Riskipainolattia tullaan asettamaan 72,5 prosenttiin kai-
kista vastuista, jos ne laskettaisiin standardimenetelmällä.
Tämä tarkoittaa, että lattian mukainen pääomavaatimus on
72,5 prosenttia luottoriskin, markkinariskin ja operatiivisen
riskin standardimenetelmillä lasketuista Pilari 1:n riskipaino-
tettuja eriä koskevista vaatimuksista. Lattia otetaan käyttöön
asteittain: 1.1.2025 alkaen lattia on 50 prosenttia ja täysimää-
räinen lattia 72,5 prosenttia tulee voimaan 1.1.2030.
Riskipainolattian mukaisen pääomavaatimuksen laskentaa
koskevat siirtymäsäännökset ovat voimassa vuoden 2032
loppuun saakka.
Tilinpäätös
9
Nordea Mortgage Bank Plc Annual Report 2024
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa Liite 2024 2023
Liiketoiminnan tuotot
Korkotuotot 4 1 389,3 1 206,1
Korkokulut 4 -1 121,7 -940,5
Rahoituskate 4 267,6 265,7
Palkkiotuotot 5 13,4 13,7
Palkkiokulut 5 -7,8 -6,3
Palkkiotuotot ja -kulut, netto 5 5,6 7,4
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 6 -4,2 -10,9
Muut liiketoiminnan tuotot 0,0 0,0
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 269,0 262,2
Liiketoiminnan kulut
Hallintokulut:
Henkilöstökulut 7 -1,8 -1,9
Muut kulut 8 -134,2 -142,1
Poistot aineellisista hyödykkeistä 0,0 0,0
Liiketoiminnan kulut yhteensä -136,0 -144,0
Tulos ennen arvonalentumistappioita 133,0 118,2
Arvonalentumistappiot luotoista, netto 9 -34,2 -16,4
Liikevoitto 98,8 101,8
Tuloverot 10 -19,8 -20,4
Tilikauden tulos 79,0 81,4
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 79,0 81,4
Laaja tuloslaskelma
Miljoonaa euroa 2024 2023
Tilikauden tulos 79,0 81,4
Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta:
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana 2,6
- Verot tilikauden aikaisista arvostusvoitoista/-tappioista 0,0
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden aikana -2,6
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä tilikauden aikana 0,0
Rahavirran suojauserät:
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana -3,4 0,3
- Verot tilikauden aikaisista arvostusvoitoista/-tappioista 0,7 -0,1
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden aikana 18,8 15,5
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä tilikauden aikana -3,8 -3,1
Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittäminen tilikauden aikana 0,0 0,0
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittämisestä kirjatut verot tilikauden aikana -0,0 -0,0
Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen 12,3 12,6
Laajan tuloslaskelman mukainen tulos 91,3 94,1
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 91,3 94,1
TILINPÄÄTÖS
10
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Tase
Miljoonaa euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023
Varat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 504,2 201,4
Saamiset luottolaitoksilta 11 872,4 1 042,1
Luotot yleisölle 11 33 360,2 31 066,0
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauksessa -129,0 -288,2
Johdannaiset 12 380,4 449,8
Koneet ja kalusto 0,0 0,0
Laskennalliset verosaamiset 10 13,1 16,3
Verosaamiset 10 2,9
Muut varat 13 153,7 27,9
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 14 1,7 9,0
Varat yhteensä 35 159,4 32 524,3
Velat
Velat luottolaitoksille 11 217,5 10 297,3
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 15 21 777,0 19 931,4
Johdannaissopimukset 12 332,4 588,8
Verovelat 10 – 0,5
Muut velat 16 3,0 96,5
Siirtovelat ja saadut ennakot 17 25,3 46,9
Varaukset 18 0,1 0,1
Eläkevelat 19 0,0 0,0
Velat yhteensä 33 355,3 30 961,5
Oma pääoma
Osakepääoma 250,0 250,0
Muut rahastot 1 347,1 1 184,8
Kertyneet voittovarat 206,9 128,0
Oma pääoma yhteensä 1 804,1 1 562,8
Velat ja oma pääoma yhteensä 35 159,4 32 524,3
TILINPÄÄTÖS
11
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Oman pääoman muutokset
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajille kuuluva osuus
Muut rahastot
Miljoonaa euroa
Osake-
pääoma
Rahavirran
suojauserät
Käypä arvo
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Etuuspohjai-
set eläke-
järjestelyt
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024 250,0 -15,3 0,0 1 200,0 0,1 128,0 1 562,8
Tilikauden tulos – – – – – 79,0 79,0
Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana – -3,4 – – – – -3,4
- Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut
verot tilikauden aikana – 0,7 – – – – 0,7
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden
aikana – 18,8 – – – – 18,8
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä
tilikauden aikana – -3,8 – – – – -3,8
Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
määrittäminen kauden aikana – – – – 0,0 – 0,0
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
määrittämisestä kirjatut verot kauden aikana – – – – 0,0 – 0,0
Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen – 12,3 – – 0,0 – 12,3
Laajan tuloslaskelman mukainen tulos – 12,3 – – 0,0 79,0 91,3
Muut muutokset – – – 150,0 – 0,0 150,0
Oma pääoma 31.12.2024 250,0 -3,0 0,0 1 350,0 0,1 206,9 1 804,1
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajille kuuluva osuus
Muut rahastot
Miljoonaa euroa
Osake-
pääoma
Rahavirran
suojauserät
Käypä arvo
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Etuuspohjai-
set eläke-
järjestelyt
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023 250,0 -27,9 0,0 1 200,0 0,1 127,9 1 550,1
Tilikauden tulos – – – – – 81,4 81,4
Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
Rahavirran suojauserät:
- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana – 0,3 2,6 – – – 2,9
- Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut
verot tilikauden aikana – -0,1 0,0 – – – -0,1
- Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät tilikauden
aikana – 15,5 –2,6 – – – 12,9
- Verot tulosvaikutteisiksi siirretyistä eristä
tilikauden aikana – -3,1 0,0 – – – -3,1
Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
määrittäminen kauden aikana – – – – 0,0 – 0,0
- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
määrittämisestä kirjatut verot kauden aikana – – – – 0,0 – 0,0
Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen – 12,6 0,0 – 0,0 – 12,6
Laajan tuloslaskelman mukainen tulos – 12,6 0,0 – 0,0 81,4 94,1
Ennakko-osinko – – – – – -81,4 -81,4
Muut muutokset – – – – – 0,1 0,1
Oma pääoma 31.12.2023 250,0 -15,3 0,0 1 200,0 0,1 128,0 1 562,8
TILINPÄÄTÖS
12
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Rahavirtalaskelma
Miljoonaa euroa 2024 2023
Liiketoiminta
Liikevoitto 98,7 101,8
Oikaisut kassavirtaan sisältymättömistä eristä 142,5 113,9
Maksetut tuloverot -22,9 -23,6
Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutosta 218,3 192,1
Liiketoimintaan kuuluvien saamisten muutos
Muutos luotonannossa luottolaitoksille -9,4 -16,3
Muutos luotonannossa yleisölle -2 329,2 978,8
Muutos johdannaisissa, netto -191,2 -236,4
Muutos muissa saamisissa -125,8 105,7
Liiketoimintaan kuuluvien velkojen muutos
Muutos veloissa luottolaitoksille 920,3 224,8
Muutos liikkeeseen lasketuissa arvopapereissa 1 584,1 -1 914,6
Muutos muissa veloissa -12,0 11,3
Liiketoiminnan rahavirta 55,1 -654,6
Rahoitustoiminta
Maksetut osingot -81,4 -87,1
Muut muutokset omassa pääomassa 150,1 0,0
Rahoitustoiminnan rahavirta 68,6 -87,0
Kauden rahavirta 123,6 -741,6
Rahavarat kauden alussa 640,7 1 382,3
Rahavarat kauden lopussa 764,3 640,7
Muutos 123,6 -741,6
Lisätiedot rahavirtalaskelmasta
Rahavirtalaskelmassa esitetään käteisten varojen ja niihin
rinnastettujen varojen rahavirrat tilikauden aikana koko liike-
toiminnan osalta. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n rahavir-
talaskelmassa on noudatettu liiketoiminnan rahavirtojen
epäsuoraa esittämistapaa, jossa tilikauden tulosta oikaistaan
muiden kuin maksuperusteisten tapahtumien vaikutuksella
(esim. poistot ja arvonalentumistappiot luotoista). Rahavirrat
luokitellaan liiketoiminnan ja rahoitustoiminnan
rahavirtoihin.
Liiketoiminta
Liiketoiminnalla tarkoitetaan pääasiallista tuloa tuottavaa
toimintaa. Rahavirta muodostuu pääsääntöisesti liikevoitosta,
jota oikaistaan rahavirtoihin kuulumattomilla erillä ja makse-
tuilla tuloveroilla. Rahavirtoihin kuulumattomien erien oikai-
suihin sisältyvät erät:
Miljoonaa euroa 2024 2023
Arvonalentumistappiot luotoista 34,9 16,9
Realisoitumattomat voitot/tappiot 4,3 13,1
Siirtyvien erien ja varausten muutokset -11,3 -126,9
Käyvän arvon suojauslaskennan alaisten
erien käyvän arvon muutokset 102,3 198,1
Muut erät 12,2 12,6
Yhteensä 142,5 113,9
Liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutoksiin
sisältyvät erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia
varoja ja velkoja kuten luottoja, talletuksia ja liikkeeseen
laskettuja velkainstrumentteja. Johdannaissopimusten muu-
tokset esitetään nettona.
Liiketoiminnan rahavirtaan sisältyvät saadut korkotuotot
ja maksetut korkokulut:
Miljoonaa euroa 2024 2023
Saadut korkotuotot 1 409,3 1 160,5
Maksetut korkokulut -1 061,3 -866,9
Rahoitustoiminta
Rahoitustoiminnan tapahtumat kuten osake-emissiot, osin-
gonjako sekä huonomman etuoikeuden lainojen liikkeeseen-
laskut ja lyhennykset näkyvät muutoksina omassa pää-
omassa ja huonomman etuoikeuden lainoissa.
Käteiset ja niihin rinnastettavat varat
Seuraavat erät sisältyvät käteisiin varoihin:
Miljoonaa euroa 2024 2023
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 504,2 201,4
Vaadittaessa maksettavat saamiset
luottolaitoksilta 260,2 439,3
Yhteensä 764,3 640,7
Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet. Saamisiin
keskuspankeilta sisältyvät Suomen Pankissa olevat tilit, joilla
olevat varat ovat milloin tahansa käytettävissä.
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisäl-
tävät Nordea Bank Oyj:ssa olevat tilit, joilla olevat varat ovat
milloin tahansa käytettävissä.
TILINPÄÄTÖS
13
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Tilinpäätöksen liitteet
14
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Sisältö
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet..........................................................................16
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta ........................................................ 25
Liite 3 Segmenttiraportointi ............................................................................39
Liite 4 Korkotuotot ja korkokulut ..................................................................39
Liite 5 Palkkiotuotot ja –kulut, netto .........................................................39
Liite 6 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä ...........39
Liite 7 Henkilöstökulut ....................................................................................... 40
Liite 8 Muut kulut .................................................................................................... 41
Liite 9 Arvonalentumistappiot luotoista, netto ................................... 41
Liite 10 Verot .................................................................................................................43
Liite 11 Luottosalkku ja arvonalentumiset .............................................. 44
Liite 12 Johdannaiset ja suojauslaskenta ................................................ 44
Liite 13 Muut varat ................................................................................................... 47
Liite 14 Maksetut ennakot ja siirtosaamiset ........................................... 47
Liite 15 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ................................. 47
Liite 16 Muut velat ....................................................................................................47
Liite 17 Siirtovelat ja saadut ennakot ........................................................... 47
Liite 18 Varaukset ......................................................................................................47
Liite 19 Eläkevelvoitteet ....................................................................................... 48
Liite 20 Oma pääoma ..............................................................................................49
Liite 21 Omien velkojen vakuudeksi annetut vakuudet ..................49
Liite 22 Rahoitusinstrumenttien luokittelu ...............................................49
Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo .......................................................51
Liite 24 Rahoitusinstrumentit, jotka nettoutetaan
taseessa tai jotka sisältyvät nettoutussopimuksiin .........53
Liite 25 Varojen ja velkojen maturiteettijakauma ................................54
Liite 26 Lähipiiriliiketoimet ..................................................................................55
LIITTEET
15
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1
Tilinpäätösperiaatteet
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet
1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet .............................................................. 16
2. Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa ...................... 16
3. IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole vielä käytössä ..... 16
4. Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät ...........................17
5. Tuottojen ja arvonalentumisten kirjaaminen ........................................ 18
6. Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen
ja taseesta pois kirjaaminen ............................................................................. 18
7. Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat ....................................... 19
8. Suojauslaskenta ........................................................................................................ 19
9. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen ..................20
10. Keskuspankkeihin talletetut varat ................................................................21
11. Rahoitusinstrumentit ..............................................................................................21
12. Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta ..............................................22
13. Leasing ............................................................................................................................ 23
14. Verot .................................................................................................................................23
15. Varaukset ......................................................................................................................24
16. Työsuhde-etuudet ................................................................................................... 24
17. Oma pääoma ..............................................................................................................24
18. Luottolupaukset .......................................................................................................24
19. Lähipiiriä koskevat tapahtumat .....................................................................24
1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu EU-komission
hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS) mukai-
sesti. Lisäksi tilinpäätökseen on sovellettu tiettyjä täydentä-
viä säännöksiä, jotka sisältyvät Suomen kirjanpitolakiin,
Suomen luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, Suomen
kiinnitysluottopankkitoiminnasta annettuun lakiin, Finanssi-
valvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä valtiovarainministe-
riön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätök-
sestä ja konsernitilinpäätöksestä antamaan asetukseen.
Edellä mainittujen standardien, suositusten ja lakien
mukaiset tiedot sisältyvät hallituksen toimintakertomuksen
pääoman hallintaa käsittelevään osioon sekä tilinpäätöksen
liitteisiin sekä muihin tilinpäätöksen kohtiin.
Kiinnitysluottopankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 6.
maaliskuuta 2025. Lopullisesti tilinpäätös vahvistetaan varsi-
naisessa yhtiökokouksessa 7. huhtikuuta 2025.
Kiinnitysluottopankin tilinpäätösperiaatteet, laskenta-ta-
vat ja esitystapa ovat samat kuin vuoden 2023 vuosikerto-
muksessa lukuun ottamatta jäljempänä kohdassa
”Muutokset tilinpäätösperiaatteissa” kuvattuja muutoksia
tilinpäätösperiaatteissa.
Kaikki luvut on esitetty miljoonina euroina, ellei muuta ole
mainittu.
2. Muutokset tilinpäätösperiaatteissa
Vuonna 2024 ei ole otettu käyttöön uusia tilinpäätöstä koske-
via vaatimuksia.
Muut muutokset
IASB on julkaissut seuraavat uudet tai muutetut standardit,
joilla ei arvioida olevan käyttöönoton alkuvaiheessa
merkittävää vaikutusta Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen
tai vakavaraisuuteen:
• Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: Velkojen luo-
kittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi – [Voimaantulopäivän vii-
västyttäminen]; ja pitkäaikaiset velat, joihin liittyy
kovenantti
• Muutokset IFRS 16 -standardiin: Vuokrasopimusvelka
myynti ja takaisinvuokraustransaktiossa
• Muutokset IAS 7 ja IFRS 7 -standardeihin: Tavarantoimitta-
jia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt
3. IFRS-standardien muutokset,
jotka eivät ole vielä käytössä
IASB on julkaissut seuraavat uudet tai muutetut standardit
joiden käyttöönoton alkuvaiheen vaikutuksia
Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen tai vakavaraisuuteen ei
ole vielä mahdollista arvioida merkityksettömiksi:
IFRS18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
IASB julkaisi huhtikuussa 2024 IFRS 18 Tilinpäätöksen esittä-
mistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -tilinpäätöstan-
dardin joka korvaa IAS 1 -tilinpäätösstandardin. IFRS 18 aset-
taa vaatimukset tulosraportointiin esittämiseen ja siitä esittä-
viin tietoihin tilinpäätöksessä, painottaen jäsennellympää
tuloslaskelmaa ja määriteltyjä välisummia. Tuotot ja kulut on
jaettu viiteen luokkaan niiden luonteen perusteella, joista lii-
ketoiminta, investointi ja rahoitus ovat uusia. Tulovero ja
lopetetut liiketoiminnat pysyvät ennallaan. Jäsennellympien
päälaskelmien tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta,
läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta eri yhtiöiden tulosra-
portoinnin välillä. IFRS 18 tarkentaa myös vaatimuksia tieto-
jen yhdistämis- ja erittelykriteereihin, joita sovelletaan pää-
laskelmiin ja tilinpäätöksen liitetietoihin ja joilla saattaa olla
vaikutusta myös taseeseen. Lisäksi standardi sisältää uusia
liitetietovaatimuksia tilinpäätöksen ulkopuolella esitettävistä
tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista.
IFRS 18 -tilinpäätösstandardi tulee voimaan 1.1.2027 ja
aikaisempi soveltaminen on sallittua. Standardi ei ole vielä
EU:n hyväksymä. Kiinnitysluottopankki ei aio soveltaa stan-
dardia ennen siirtymäpäivämäärää.
Muutokset rahoitusinstrumenttien esittämiseen
ja arvostukseen (IFRS 7 ja IFRS 9)
IASB julkaisi toukokuussa 2024 muutoksia rahoitusinstru-
menttien esittämiseen ja arvostukseen (IFRS 7 ja IFRS 9
-standardit). Muutokset tarkentavat, koostuvatko sopimus-
perusteiset kassavirrat sellaisista rahoitusvaroista, joiden
ehdolliset ominaisuudet voivat muuttaa rahavirtoja, kuten
esimerkiksi ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteiden (ESG)
saavuttamiseen liittyvät ehdot, ainoastaan pääoman ja koron
maksusta (”SPPI-kriteeri”) ja näin ollen täyttääkö vara jakso-
tetun hankintamenon kriteerit. Muutosten mukaan tietyt
rahoitusvarat, mukaan lukien ne joilla on ESG-liitännäisiä
ehdollisia ominaisuuksia, voivat täyttää SPPI-kriteerin alku-
peräisen arvostamisen yhteydessä mikäli kassavirrat eivät
poikkea merkittävästi muuten identtisen rahoitusvaran kas-
savirroista, jolla ei ole vastaavia ominaisuuksia. Muutos päi-
vittää myös lisätietovaatimuksia rahoitusvarojen ja -velkojen
osalta, joilla on ehdollisia ominaisuuksia. Uusien vaatimusten
odotetaan tukevan Kiinnitysluottopankin nykyistä laskenta-
käytäntöä ESG-liitännäisten lainojen osalta, eikä niillä odo-
teta olevan merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen tai vaka-
varaisuuteen soveltamisen alkaessa.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026 ja aikaisempi sovelta-
minen on sallittua. EU ei ole vielä hyväksynyt standardia.
LIITTEET
16
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
Muut muutokset
IASB on julkaissut seuraavat uudet tai muutetut standardit,
joilla ei arvioida olevan käyttöönoton alkuvaiheessa merkit-
tävää vaikutusta Nordea-konsernin eikä
Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen
tai suuriin asiakasriskeihin:
• Vuosittaiset parannukset – Osa 11 .
4. Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätös-
periaatteiden mukaan edellyttää tietyissä yhteyksissä arvioi-
den ja oletusten käyttöä. Myöhemmin toteutuvat luvut saat-
tavat poiketa jossain määrin arvioiduista. Tässä kohdassa
kuvataan:
• Raportointikauden lopussa vallitsevat arvioiden epävar-
muustekijät, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että varojen
ja velkojen kirjanpitoarvoa joudutaan olennaisesti oikaise-
maan seuraavan tilikauden aikana ja
• Tilinpäätösperiaatteiden soveltamisessa käytetyt arviot
(lukuun ottamatta arvioita, jotka sisältävät oletuksia), joilla
on merkittävin vaikutus tilinpäätökseen kirjattaviin
lukuihin.
Kriittiset arviot ja epävarmuustekijät liittyvät erityisesti seu-
raaviin seikkoihin:
• Tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
määrittäminen
• Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen pois taseesta
• Yleisölle annettujen luottojen ja luottolaitoksilta olevien
saamisten arvonalentumistestit
• Rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus.
Tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
määrittäminen
Kiinnitysluottopankin rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
määrittämistä koskevista tilinpäätösperiaatteista kerrotaan
kohdassa 9 ”Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittä-
minen” ja liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo”. OTC-
johdannaisten ja sellaisten muiden rahoitusinstrumenttien
käyvän arvon määrittämisessä, joiden osalta ei ole saatavilla
markkinoilla annettua noteerausta eikä äskettäin noteerattua
markkinahintaa, noudatetaan kriittistä arviointia, jolla on
merkittävä vaikutus tilinpäätökseen kirjattaviin lukuihin.
Kriittinen arviointi koskee seuraavia seikkoja:
• Arvostusmenetelmän valinta
• Päätös siitä, milloin kurssinoteeraus ei anna oikeaa kuvaa
käyvästä arvosta (mukaan lukien päätös siitä, milloin mark-
kinat ovat toimivat)
• Käyvän arvon oikaisu, jolla otetaan huomioon luotto-,
malli- ja likviditeettiriskit
• Päätös siitä, mitkä markkinaparametrit ovat
todennettavissa.
Sellaisten rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämi-
sessä tarvittaviin kriittisiin arvioihin, joiden osalta ei ole saa-
tavilla markkinoilla annettua noteerausta eikä äskettäin
noteerattua markkinahintaa, liittyy myös paljon arvioiden
epävarmuustekijöitä.
Näissä tapauksissa päätökset pohjautuvat
Kiinnitysluottopankin tilinpäätös- ja arvostusperiaatteiden
mukaiseen ammatilliseen arvioon.
Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypä
arvo hierarkiatason 2 arvostusmenetelmällä laskettuna oli
374,9 miljoonaa euroa (444,4) ja rahoitusvelkojen käypä arvo
oli vastaavasti 323,3 miljoonaa euroa (568,3) vuoden lopussa.
Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypä arvo
hierarkiatason 3 arvostusmenetelmällä laskettuna oli 5,5 mil-
joonaa euroa (5,5) ja rahoitusvelkojen käypä arvo oli
vastaavasti 9,1 miljoonaa euroa (20,4).
Johdannaissopimusten arvoa määritettäessä vuoden 2024
aikana tehdyt arvostusmuutokset (kuten CVA ja DVA) olivat
0,3 miljoonaa euroa (0,3).
Tietoja sellaisten rahoitusinstrumenttien käypään arvoon
liittyvästä herkkyysanalyysista, joiden arvostuksessa käyte-
tään merkittäviä ei-todennettavissa olevia parametreja,
annetaan liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo”.
Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta
Luotot ja muut rahoitusvarat, joiden rahavirtoja on muokattu
tai joiden rahavirrat ovat osa velkajärjestelyä, kirjataan pois
taseesta, ja uusi luotto kirjataan taseeseen, jos uuden luoton
ehdot ovat olennaisesti erilaiset kuin vanhan luoton ehdot.
Kiinnitysluottopankissa näin tehdään yleensä, jos uuden
luoton rahavirtojen nykyarvo alkuperäisellä korolla diskon-
tattuna eroaa yli 10 prosenttia vanhan luoton jäljellä olevien
odotettujen rahavirtojen nykyarvosta. Ehtojen katsotaan ole-
van merkittävästi erilaiset myös, jos rahoitusvarojen muoka-
tut kassavirrat ovat pelkästään pääoman ja koron maksuja
mutta alkuperäiset vanhan luoton ehdot eivät, tai
päinvastoin.
Arvonalentumistestit, luotot yleisölle/
saamiset luottolaitoksilta
Luottojen arvonalentumistestejä koskevista tilinpäätösperi-
aatteista kerrotaan kohdassa 12 ”Luotot yleisölle / saamiset
luottolaitoksilta”.
Johdon on tehtävä kriittisiä arvioita ja päätöksiä luottojen
arvonalentumisten laskennassa. Kiinnitysluottopankin koko
lainakanta ennen arvonalentumisia oli 34 341,4 miljoonaa
euroa (32 188,4) vuoden lopussa. Lisätietoja on liitteessä 11
”Luottosalkku ja arvonalentumiset”.
Saatavakohtaisesti arvoltaan alentuneista saamisista kir-
jattavien arvonalentumisten laskennassa tehdään arvioita
asiakkailta saatavien odotettujen rahavirtojen määristä ja
ajankohdista eri skenaarioissa. Tähän sisältyy myös mahdolli-
sen vakuuden arvostus. Arvioita tehdään myös eri skenaa-
rioiden toteutumisen todennäköisyydestä.
Saamisten arvostuksessa arvioidaan, milloin vastuuseen
liittyvä luottoriski on kasvanut merkittävästi. Jos riski on kas-
vanut merkittävästi, arvonalentumiskirjaus perustuu odotet-
tuihin tappioihin omaisuuserän koko elinkaaren ajalta. Jos
taas riski ei ole kasvanut merkittävästi, arvonalentumiskirjaus
perustuu odotettuihin tappioihin 12 seuraavan kuukauden
aikana. Lisäksi arviointia sisältyy odotettujen tappioiden las-
kennassa käytettäviin muihin parametreihin (kuten tasolla 2
käytettyyn odotettuun elinkaareen) sovellettavien mallinnus-
vaihtoehtojen valintaan sekä siihen, ovatko historialliseen
kehitykseen perustuvat parametrit olennaisia tulevien tap-
pioiden arvioinnissa.
Arvonalentumiskirjausten laskennassa käytetty tilastolli-
nen malli perustuu makrotalouden skenaarioihin, jotka edel-
lyttävät johdon tekemiä arvioita skenaarioiden ominaisuuk-
sista ja niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Arvioita tar-
vitaan myös silloin, kun määritetään, missä määrin eri
skenaarioiden parametrit ovat historiallisen kehityksen
perusteella olennaisia tulevien tappioiden arvioinnissa.
Saatavaryhmäkohtaisesti laskettuihin varauksiin tehdään
korjauksia, mikäli historiallinen aineisto ei riittävästi kuvaa
johdon näkemystä odotettavissa olevista luottotappioista.
Näiden korjausten arvioiminen edellyttää johdolta kriittistä
arviointia.
Rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus
Rahavirtojen suojausta koskevista tilinpäätösperiaatteista
kerrotaan kohdassa 8 ”Suojauslaskenta”.
LIITTEET
17
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
Tärkeä rahavirtojen suojauslaskentaan liittyvä päätös on
tehokkuuden mittaustavan valinta.
Kiinnitysluottopankissa sovelletussa rahavirtojen suojaus-
laskennassa käytettävät suojausinstrumentit ovat pääasiassa
koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, jotka kirjataan aina käy-
pään arvoon. Valuuttakomponentti määritellään valuuttaris-
kin rahavirtasuojaukseksi ja korkokomponentti korkoriskin
käyvän arvon suojaukseksi. Näiden rahavirtasuojausten
tehokkuuden mittaukseen käytetään hypoteettista johdan-
naismenetelmää, jossa suojatusta sopimuksesta (valuutta-
komponentti) odotettujen vastaisten rahavirtojen kumulatii-
visen muutoksen nykyarvon tilalla käytetään täydellisen
hypoteettisen vaihtosopimuksen muutosta. Kriittistä arvioin-
tia tarvitaan täydellisen hypoteettisen vaihtosopimuksen
ominaisuuksien määrittelyyn.
5. Tuottojen ja arvonalentumisten kirjaaminen
Rahoituskate
Korkotuotot ja -kulut lasketaan ja kirjataan efektiivisen koron
mukaan tai tarpeen vaatiessa sellaisen laskentatavan
mukaan, jonka tuloksen voidaan katsoa olevan riittävän
lähellä efektiivisen koron mukaan laskettua summaa.
Efektiivinen korko sisältää palkkiot, joiden katsotaan olevan
olennainen osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa
(yleensä palkkioita, jotka on saatu korvauksena riskistä).
Efektiivinen korko on sama kuin korko, jolla diskontataan
arvioidut vastaiset rahavirrat rahoitusvaran tai -velan netto-
määräiseen kirjanpitoarvoon.
Rahoitusinstrumenteista kertyvät korkotuotot ja -kulut
luokitellaan jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun otta-
matta erään Rahoituskate.
Valuutanvaihtosopimusten korkokomponentit, koronvaih-
tosopimuksista maksetut ja niistä saadut korot sekä kerty-
neissä koroissa tapahtuneet muutokset kirjataan erään
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä, lukuun
ottamatta suojaustarkoituksessa käytettäviä johdannaisia.
Suojauslaskennassa käytettävien johdannaisten korko kirja-
taan efektiivisen koron mukaan lasketuksi korkotuotoksi, jos
johdannainen suojaa saatavia, ja korkokuluksi, jos johdannai-
nen suojaa velkaa. Taloudellisissa suojauksissa korko luoki-
tellaan muuksi korkotuotoksi, jos johdannainen suojaa saata-
via ja korkokuluksi jos johdannainen suojaa velkaa.
Muut korkotuotot sisältävät rahoitusvelkoihin liittyvät
negatiiviset kulut ja vastaavasti muut korkokulut sisältävät
rahoitusvaroihin liittyvät negatiiviset tuotot.
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
Kiinnitysluottopankki saa palkkiotuottoja lähinnä asiakkaille
tarjoamistaan luotonantoon liittyvistä palveluista.
Luotonantoon liittyvät palkkiotuotot koostuvat yleensä lai-
nanhoitoon liittyvistä palveluista. Palkkiotuotot kirjataan joko
ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, kun suoritevelvollisuu-
det on täytetty.
Luotonantoon liittyvät palkkiot, jotka eivät ole osa
rahoitus instrumentin efektiivistä korkoa, kirjataan yhtenä
ajankohtana.
Palkkiokulut ovat yleensä suoriteperusteisia ja kirjataan
yhtenä ajankohtana kun palvelu on saatu. Ostettujen takaus-
sitoumusten kulut jaksotetaan sitoumusten voimassaolo-
ajalle ja kirjataan palkkiokuluiksi.
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä
Toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot rahoitus-
instrumenteista, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvai-
kutteisesti, kirjataan erään Nettotulos käypään arvoon arvos-
tettavista eristä. Toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja
tappiot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:
• Korolliset arvopaperit ja muut korkosidonnaiset
instrumentit
• Voitot/tappiot valuuttakurssimuutoksista.
Rahavirtojen suojausten tehoton osa kirjataan erään
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
Tähän erään sisältyvät myös jaksotettuun hankintame-
noon kirjatuista rahoitusinstrumenteista kertyneet toteutu-
neet voitot ja tappiot, kuten saadut korkohyvitykset ja liik-
keeseen laskettujen omien velkojen takaisinostoista kerty-
neet toteutuneet voitot/tappiot.
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisältää
myös jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien suojattu-
jen varojen ja velkojen käyvän arvon muutokset korkoriskin
suojauksessa.
Muut liiketoiminnan tuotot ja muut kulut
Muita liiketoiminnan tuottoja, jotka eivät liity mihinkään
muuhun tuloslaskelman erään, kirjataan yleensä silloin, kun
on todennäköistä, että liiketoimesta saatavat hyödyt tulevat
Kiinnitysluottopankille ja kun merkittävät riskit ja edut on
siirretty ostajalle (yleensä silloin, kun liiketoimi on saatu
päätökseen).
Vakausmaksut esitetään tuloslaskelman erässä “Muut
kulut”.
Arvonalentumistappiot luotoista, netto
Arvonalentumistappiot jaksotettuun hankintamenoon arvos-
tettaviksi luokitelluista rahoitusvaroista (katso kohta 11
”Rahoitusinstrumentit”) tase-erissä Saamiset luottolaitoksilta
ja Luotot yleisölle kirjataan tuloslaskelman erään
Arvonalentumistappiot luotoista, netto. Tappiot kirjataan net-
tomääräisinä, eli niistä on vähennetty vakuuden arvo ja muut
luottoriskiä pienentävät tekijät. Luotoista kertyvien arvon-
alentumistappioiden laskentaa koskevista tilinpäätösperiaat-
teista kerrotaan kohdassa 12 ”Luotot yleisölle / saamiset
luottolaitoksilta”.
6. Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen
taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen
Johdannaissopimukset, noteeratut arvopaperit ja valuutta-
kauppaan liittyvät spot-tapahtumat kirjataan taseeseen ja
pois taseesta (ja omaisuus- tai velkaerä kirjataan taseeseen
kaupantekopäivän ja selvityspäivän välillä erään Muut varat
tai erään Muut velat) kaupantekopäivänä. Muut rahoitus-
instrumentit kirjataan taseeseen selvityspäivänä.
Rahoitusvarat, joita ei kirjata kaupankäyntipäivän arvoon,
kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusinstrumentin
rahavirtoihin raukeavat tai siirtyvät toiselle osapuolelle.
Oikeudet rahavirtoihin raukeavat tai siirtyvät tavallisesti sil-
loin, kun vastapuoli on esimerkiksi maksanut lainan takaisin
Kiinnitysluottopankille (selvityspäivänä).
Luotot ja muut rahoitusvarat, joiden rahavirtoja on muo-
kattu tai joiden rahavirrat ovat osa velkajärjestelyä, kirjataan
pois taseesta, ja uusi luotto kirjataan taseeseen, jos uuden
luoton ehdot ovat olennaisesti erilaiset kuin vanhan luoton
ehdot. Näin tehdään yleensä, jos uuden luoton rahavirtojen
nykyarvo alkuperäisellä korolla diskontattuna eroaa yli 10
prosenttia vanhan luoton jäljellä olevien odotettujen rahavir-
tojen nykyarvosta. Samoja periaatteita sovelletaan
rahoitusvelkoihin.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka päättyy.
LIITTEET
18
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
7. Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat
Kiinnitysluottopankin toimintavaluutta on euro. Ulkomaan
valuutaksi katsotaan kaikki muut valuutat kuin yhtiön toimin-
tavaluutta. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset varat
ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Sellaisten tapahtumien selvityksestä syntyneet valuutta-
kurssierot, joiden valuuttakurssi on selvityspäivänä eri kuin
tapahtumapäivänä, sekä selvittämättömien valuuttamääräis-
ten rahavarojen ja -velkojen toteutumattomat valuuttakurs-
sierot kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään
arvoon arvostettavista eristä.
8. Suojauslaskenta
Osana riskienhallinnan periaatteitaan Kiinnitysluottopankki
on tunnistanut useita riskiluokkia ja niitä vastaavia johdan-
naisinstrumenteilla toteutettavia suojausstrategioita, kuten
kuvataan liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta” (mark-
kinariskiosio) ja liitteessä 12 ”Johdannaiset ja
suojauslaskenta”.
Kun suojaus täyttää IAS 39 -standardissa määritellyt suo-
jauslaskennan soveltamisedellytykset, Kiinnitysluottopankki
soveltaa yhtä näistä suojauslaskentamalleista:
• käyvän arvon suojaus
• rahavirtojen suojaus
Kiinnitysluottopankki on päättänyt jatkaa IAS 39 -standardin
carve out -version mukaista suojauslaskentaa IFRS 9 -stan-
dardin sallimalla tavalla.
EU:n carve out -version mukaisesti johdannaisryhmää (tai
sen osia) voidaan tarkastella yhdistelmänä ja ne voidaan
yhdessä määrittää suojausinstrumentiksi. Lisäksi carve out
-versio poistaa joitakin ydintalletusten suojaukseen ja alisuo-
jausstrategioihin liittyvän käyvän arvon suojauksen rajoituk-
sia. Kiinnitysluottopankki dokumentoi suojaussopimuksen
tekohetkellä muodollisesti sen, miten suojaus täyttää suo-
jauslaskennan soveltamisedellytykset, mukaan lukien suoja-
tun erän ja suojaavan erän taloudellinen suhde, riskin luonne,
riskienhallinnan tavoite, suojaussopimukseen sovellettava
strategia ja menetelmä, jolla suojauksen tehokkuus
arvioidaan.
Suojauslaskentaa voidaan käyttää vain, jos suojaus on
hyvin tehokas. Suojausta pidetään hyvin tehokkaana, jos suo-
jaussopimusta tehtäessä ja koko sen juoksuaikana voidaan
olettaa, että suojatun erän käyvän arvon muutokset neutra-
loituvat suojatun riskin osalta olennaisilta osin suojaavan
erän käyvän arvon muutoksilla. Suojauksen tehokkuuden
tulee olla 80–125 prosenttia.
Sopimuksilla, jotka tehdään Kiinnitysluottopankin suojaus-
tavoitteiden mukaisesti mutta jotka eivät täytä suojauslas-
kennan soveltamisedellytyksiä, on taloudellinen
suojaussuhde.
Käyvän arvon suojaus
Käyvän arvon suojauslaskentamallia sovelletaan johdannais-
sopimuksiin, joilla suojaudutaan tietylle riskille alttiina ole-
vien taseeseen kirjattujen varojen tai velkojen käyvän arvon
muutoksilta liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta”
(markkinariskiosio) ja liitteessä 12 ”Johdannaiset ja suojaus-
laskenta” määriteltyjen Kiinnitysluottopankin riskienhallin-
nan periaatteiden mukaisesti. Kiinnitysluottopankin tilinpää-
tökseen sisältyvien varojen ja velkojen käyvän arvon muutok-
siin liittyvä riski syntyy pääosin lainoista ja arvopapereista,
joiden kiinteät korkojaksot aiheuttavat korkoriskin.
Johdannaissopimuksen ja suojatun erän käyvän arvon muu-
tokset, jotka aiheutuvat suojautumisen kohteena olevista ris-
keistä, kirjataan erikseen tuloslaskelman erään Nettotulos
käypään arvoon arvostettavista eristä. Jos suojaus on
tehokas, suojatun erän ja suojaavan erän käyvän arvon muu-
tokset neutraloituvat.
Johdannaissopimuksella suojatun erän käyvän arvon
muutokset, jotka aiheutuvat suojautumisen kohteena ole-
vista riskeistä, näkyvät suojatun erän kirjanpitoarvon oikai-
sussa, joka kirjataan myös tuloslaskelmaan.
Kiinnitysluottopankki soveltaa käyvän arvon suojauslasken-
taa sekä mikrotasolla (yksittäiset velkaerät tai suljetut velka-
salkut joissa yksi tai useampi suojattava erä on suojattu
yhdellä tai useammalla suojausinstrumentilla), että makrota-
solla (avoimet salkut joissa suojattavien erien joukko suoja-
taan usealla suojausinstrumentilla).
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin
mikrotason suojauksessa esitetään samalla taserivillä suojat-
tavien erien tasearvon kanssa. Suojattavien erien käyvän
arvon muutokset korkoriskin makrotason suojauksessa esite-
tään erikseen rivillä Suojattavien erien käyvän arvon muutok-
set korkoriskin portfoliosuojauksessa.
Suojauksen tehottomuus kirjataan tuloslaskelman erään
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
Suojattavat erät
Käyvän arvon suojauksen mukaan suojattu erä voi olla kir-
jattu yksittäinen omaisuus- tai velkaerä tai kirjaamaton
sitoumus tai sellaisen osa. Suojattu erä voi olla myös ominai-
suuksiltaan samankaltaisten omaisuus- tai velkaerien tai
sitoumusten ryhmä. Suojattuihin eriin kuuluu sekä yksittäisiä
omaisuus- ja velkaeriä että omaisuus- ja/tai velkaeristä koos-
tuvia salkkuja.
Suojaavat instrumentit
Kiinnitysluottopankki käyttää suojausinstrumentteina ensisi-
jaisesti koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan aina käy-
pään arvoon.
Suojauksen tehokkuus
Arvioidessaan suojauksen tehokkuutta takautuvasti
Kiinnitysluottopankki määrittää suojaavien instrumenttien
käyvän arvon ja vertaa suojaavan instrumentin käyvän arvon
muutosta suojatun erän käyvän arvon muutokseen.
Suojauksen tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti.
Jos suojaussuhde ei ole suojauslaskennan soveltamisedel-
lytysten mukainen, suojauslaskenta lopetetaan. Käyvän
arvon suojauksissa suojaava instrumentti luokitellaan uudel-
leen kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi johdannaisso-
pimukseksi ja suojatun erän käyvän arvon muutos siihen asti,
kun suojaus päättyy, jaksotetaan tasasuuruisina erinä
tuloslaskelmaan suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan
kuluessa.
Suojauksen tehottomuus voi johtua:
• suojatuista ja suojaavista eristä saatavien rahavirtojen
ajoituseroista
• suojattujen ja suojaavien erien diskonttaamiseen sovellet-
tavien korkokäyrien eroista
• Kiinnitysluottopankin tai vastapuolen luottoriskin muutos-
ten vaikutuksesta suojaavan tai suojatun erän käypään
arvoon
• luottosalkun odotettujen ja toteutuneiden ennakkomaksu-
jen välisistä eroista
Rahavirtojen suojaus
Liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta” (markkinariskio-
sio) ja liitteessä 12 ”Johdannaiset ja suojauslaskenta” määri-
teltyjen Kiinnitysluottopankin riskienhallinnan periaatteiden
mukaisesti rahavirtojen suojauslaskentamallia sovelletaan,
kun suojaudutaan vaihtuvakorkoisten instrumenttien tule-
vien koronmaksujen vaihteluilta tai valuuttariskeiltä.
LIITTEET
19
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
Suojaavan instrumentin tehokkaaksi määritellystä osasta
kertyvä voitto tai tappio kirjataan muuhun laajaan tulokseen
ja kertyneet voitot tai tappiot kirjataan oman pääoman raha-
virran suojausrahastoon. Suojaavan instrumentin tehotto-
masta osasta kertyvä voitto tai tappio kirjataan pois omasta
pääomasta tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon
arvostettavista eristä.
Suojaavista instrumenteista kertyvät voitot ja tappiot,
jotka kirjataan oman pääoman rahavirran suojausrahastoon
muun laajan tuloksen kautta, kirjataan pois omasta pää-
omasta tuloslaskelmaan samalla tilikaudella kuin suojattu
erä vaikuttaa tuloslaskelmaan, yleensä tilikaudella, jolla kor-
kotuotto tai korkokulu kirjataan.
Suojattavat erät
Rahavirran suojauksessa suojattavat erät voivat olla erittäin
todennäköisiä vaihtuvien korkojen rahavirtoja, jotka kertyvät
kirjatuista varoista tai veloista tai tulevista varoista tai
veloista. Rahavirtojen suojauksia käytetään
Kiinnitysluottopankissa, kun suojaudutaan vaihtuvakorkoisiin
luottoihin liittyvältä korkoriskiltä.
Suojaavat instrumentit
Kun Kiinnitysluottopankki suojautuu vaihtuvakorkoisiin luot-
toihin liittyvältä korkoriskiltä, se käyttää suojausinstrument-
teina koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan aina käypään
arvoon.
Suojauksen tehokkuus
Rahavirtasuojausten tehokkuus mitataan takautuvasti hypo-
teettisella johdannaismenetelmällä, jossa suojatusta sopi-
muksesta (valuuttakomponentti) odotettujen vastaisten
rahavirtojen kumulatiivisen muutoksen nykyarvon tilalla käy-
tetään täydellisen hypoteettisen vaihtosopimuksen
muutosta.
Jos suojaussuhde ei ole suojauslaskennan soveltamisedel-
lytysten mukainen, suojauslaskenta lopetetaan. Suojaavan
instrumentin realisoitumaton arvon muutos siitä hetkestä,
kun suojaus viimeksi todettiin tehokkaaksi, kirjataan tuloslas-
kelmaan. Suojaavaan instrumenttiin liittyvä kumulatiivinen
voitto tai tappio, joka on kirjattu oman pääoman rahavirran
suojausrahastoon muun laajan tuloksen kautta kaudelta, jol-
loin suojaus oli tehokas, luokitellaan pois omasta pääomasta
ja kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon
arvostettavista eristä, jos odotetun tapahtuman ei enää odo-
teta toteutuvan.
Jos odotettu tapahtuma ei enää ole erittäin todennäköi-
nen mutta sen odotetaan edelleen toteutuvan, suojaavaan
erään liittyvä kumulatiivinen voitto tai tappio, joka on kirjattu
muuhun laajaan tulokseen kaudelta, jolloin suojaus oli teho-
kas, sisältyy edelleen muuhun laajaan tulokseen, kunnes
tapahtuma toteutuu tai sen ei enää odoteta toteutuvan.
Rahavirtasuojausten tehottomuuden syyt ovat yleisesti
ottaen samat kuin edellä kuvatut käyvän arvon suojausten
tehottomuuden syyt. Ennakkomaksuihin liittyvä riski ei kui-
tenkaan ole rahavirtasuojauksissa yhtä olennainen, ja suo-
jauksen tehottomuus johtuu muutoksista ennakoitujen vas-
taisten rahavirtojen ajoituksissa ja määrissä.
9. Rahoitusinstrumenttien käyvän
arvon määrittäminen
Käypä arvo on se hinta, joka laskentapäivänä saataisiin varal-
lisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velkaerän siirtämi-
sestä kyseisen omaisuus- tai velkaerän pääasiallisella mark-
kinapaikalla, tai jos pääasiallista markkinapaikkaa ei ole,
omaisuus- tai velkaerän kannalta kaikkein edullisimmalla
markkinapaikalla, tapahtuvassa tavanomaisessa
markkinaosapuolten välisessä kaupassa kulloistenkin mark-
kinaolosuhteiden vallitessa.
Paras käyvän arvon määritys saadaan, jos omaisuus- tai
velkaerä noteerataan julkisesti toimivilla markkinoilla.
Tällaista noteerausta käytetään rahoitusvarojen ja -velkojen
arvostuksessa aina kun se on saatavilla. Markkinoiden katso-
taan olevan toimivat, jos omaisuus- tai velkaerällä käydään
kauppaa niin usein ja niin suurella volyymilla, että hintatie-
toja on saatavilla jatkuvasti. Likviditeettiä ja volyymeja kos-
kevat absoluuttiset tasot, joiden perusteella markkinoiden
katsotaan olevan toimivat, vaihtelevat instrumenttilajeittain.
Joissakin lajeissa hinnanvaihtelu on vähäistä myös sellaisilla
lajiin sisältyvillä instrumenteilla, joilla käydään laajasti kaup-
paa. Tällaiseen lajiin kuuluviin instrumentteihin sovellettavat
likviditeettivaatimukset ovat lievempiä ja vastaavasti käyvän
arvon määritykseen hyväksyttävien hintojen aikaraja on
pidempi.
Kaupankäyntitiheyttä ja -volyymeja seurataan säännölli-
sesti, jotta voidaan arvioida, ovatko markkinat toimivat vai
toimimattomat. Kiinnitysluottopankki käyttää pääsääntöi-
sesti julkisia noteerauksia määrittäessään seuraavien notee-
rattujen johdannaissopimusten käypää arvoa.
Jos rahoitusinstrumentin noteeraus ei anna oikeaa kuvaa
säännöllisestä markkinahinnasta tai jos noteerausta ei saada,
käypä arvo määritetään tarkoituksenmukaista arvostusme-
netelmää käyttäen. Arvostusmenetelmän riittävyyttä seura-
taan säännöllisesti. Myös sitä, käytetäänkö noteerauksia vai
teoreettisia hintoja, arvioidaan säännöllisesti.
Arvostusmenetelmiä on monenlaisia, aina yksinkertaisesta
diskontatun rahavirran analyysistä monimutkaisiin optiohin-
noittelumalleihin. Arvostusmenetelmät suunnitellaan siten,
että markkinahintoja ja -kursseja käytetään aina kun mah-
dollista, mutta arvostuksessa voidaan käyttää hyväksi myös
malliparametreja, jotka eivät ole todennettavissa.
Arvostusmenetelmän riittävyys arvioidaan tutkimalla, kuinka
hyvin se vastaa markkinahintoja. Tämä tehdään vertaamalla
laskennan tuloksena saatuja hintoja asianomaisiin viitetietoi-
hin, esimerkiksi pörssinoteerauksiin, vastapuolen tekemiin
arvostuksiin tai konsensuspalvelujen tuottamiin
hintatietoihin.
Kiinnitysluottopankki käyttää pääsääntöisesti arvostusme-
netelmiä määrittäessään OTC-johdannaissopimusten käypää
arvoa.
Kun rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään arvos-
tusmenetelmällä, tutkitaan, perustuvatko arvostusmallissa
käytetyt muuttujat pääosin todennettavissa oleviin markki-
natapahtumiin. Nordea-konserni pitää todennettavissa ole-
viin markkinatapahtumiin perustuvana tietona tietoa, joka
saadaan yleisesti saatavilla olevista ulkopuolisista lähteistä,
jos tällaisen tiedon voidaan katsoa edustavan realistista
markkina-arvoa. Jos tiedoilla, jotka eivät ole todennettavissa,
on merkittävä vaikutus arvostukseen, instrumenttia ei voida
alun perin kirjata arvostusmenetelmällä arvioituun käypään
arvoon, ja kaikki ensimmäisen päivän tuotot jaksotetaan
tulosvaikutteisesti instrumentin voimassaoloajalle. Aktivoidut
ensimmäisen päivän tuotot siirretään tuloslaskelmaan, jos
tiedoista, jotka eivät ole todennettavissa, tulee todennetta-
vissa olevia tietoja.
Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot eritellään liitteessä
23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo” sen perusteella, perustu-
vatko ne:
• saman instrumentin noteeraukseen toimivilla markkinoilla
(taso 1)
• todennettavia markkina-arvoja käyttävään arvostusmene-
telmään (taso 2)
• ei-todennettavia markkina-arvoja käyttävään arvostusme-
netelmään (taso 3).
LIITTEET
20
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
Kiinnitysluottopankin käyttämät arvostusmallit noudattavat
hyväksyttyjä rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun sovelletta-
via taloudellisia metodeja. Niissä otetaan huomioon tekijät,
joiden perusteella markkinaosapuolet määrittelevät hinnan.
Mallinnettujen riskien komitea (Model Risk Committee)
hyväksyy uudet arvostusmallit, ja kaikkia malleja arvioidaan
säännöllisesti.
Lisätietoja annetaan liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen
käypä arvo”.
10. Keskuspankkeihin talletetut varat
Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet. Saamisiin
keskuspankeilta sisältyvät Suomen Pankissa olevat tilit, joilla
olevat varat ovat milloin tahansa käytettävissä.
11. Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumenttien luokittelu
Kaikki rahoitusinstrumentit on luokiteltu johonkin seuraa-
vista ryhmistä:
Rahoitusvarat:
• jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitus-
varat:
- määrätty arvostettavaksi käypään arvoon
tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat:
• jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvelat:
- määrätty arvostettavaksi käypään arvoon
tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarojen luokittelu riippuu sen salkun liiketoiminta-
mallista, johon instrumentti sisältyy, sekä siitä, sisältyykö
rahavirtoihin pelkästään pääoman ja koron maksuja.
Rahoitusvarat, joiden rahavirtoihin sisältyy muutakin kuin
pääoman ja koron maksuja, arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Kaikki muut varat luokitellaan liiketoimin-
tamallin mukaan. Sellaiseen salkkuun sisältyvät instrumentit,
jossa liiketoimintamallina on pitää instrumentit ja kerryttää
niistä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, arvostetaan jakso-
tettuun hankintamenoon. Kaikkiin muihin liiketoimintamal-
leihin sisältyvät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti.
Kiinnitysluottopankki on jakanut rahoitusvaransa salkkui-
hin ja/tai alasalkkuihin, jotta liiketoimintamalli voidaan arvi-
oida. Salkut perustuvat siihen, miten rahoitusvaroja hallitaan
tietyn liiketoiminnallisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Kiinnitysluottopankki on ottanut nykyisen liiketoiminta-alue-
rakenteen huomioon asettaessaan tason, jolla salkut määri-
tellään. Määritellessään kunkin salkun liiketoimintamallia
Kiinnitysluottopankki on analysoinut rahoitusvarojen tarkoi-
tuksen sekä esimerkiksi aiemmat myynnit ja varainhoitajien
palkkiot.
Kaikki rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alun perin käy-
pään arvoon. Kunkin rahoitusinstrumentin myöhempi arvos-
tus taseessa ja se, miten instrumentin käyvän arvon muutok-
set kirjataan tilinpäätökseen, määräytyvät luokittelun perus-
teella. Kiinnitysluottopankin taseessa olevien
rahoitusinstrumenttien luokittelu IFRS 9:n mukaisiin luokkiin
on esitetty liitteessä 22 ”Rahoitusinstrumenttien luokittelu”.
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat ja -velat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja
-velat kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon.
Transaktiokulut sisältyvät kirjaukseen. Alkuperäisen kirjauk-
sen jälkeen tähän luokkaan kuuluvat instrumentit arvoste-
taan jaksotettuun hankintamenoon. Tällöin hankintamenon
ja lunastusarvon välinen erotus jaksotetaan tuloslaskelmaan
jäljellä olevan juoksuajan kuluessa efektiivisen koron mene-
telmää käyttäen. Jaksotettu hankintameno on rahoitusvaran
tai -velan alkuperäinen arvostus, josta vähennetään pää-
oman takaisinmaksut ja johon lisätään tai josta vähennetään
efektiivisen koron menetelmää käyttäen laskettu alkuperäi-
sen summan ja erääntyvän summan kumulatiivinen jakso-
tettu erotus. Rahoitusvarojen kohdalla summaa oikaistaan
lisäksi mahdollisella arvonalentumisella. Lisätietoja efektiivi-
sen koron menetelmästä on liitteen 1 kohdassa 5 ”Rahoi-
tuskate”. Lisätietoja IFRS 9:n mukaisista arvonalentumisista
on jäljempänä kohdassa 12.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi luokiteltu-
jen varojen ja velkojen korot kirjataan tuloslaskelman eriin
Korkotuotot ja Korkokulut.
Tähän ryhmään sisältyvät pääasiassa saamiset luottolai-
toksilta sekä luotot yleisölle.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat, jotka arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusva-
rat ja -velat arvostetaan transaktiokuluilla vähennettyyn käy-
pään arvoon. Kaikki käyvän arvon muutokset kirjataan suo-
raan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvos-
tettavista eristä.
Ryhmään sisältyy kaksi alaryhmää: määrätty arvostetta-
vaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja määritetty arvos-
tettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti (käypään
arvoon arvostamismahdollisuus).
Alaryhmä ”Määrätty arvostettavaksi käypään arvoon
tulosvaikutteisesti” koostuu johdannaisinstrumenteista.
Johdannaissopimukset
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvoste-
taan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on
positiivinen (mahdollinen kertynyt korko mukaan lukien), kir-
jataan taseen varoihin erään Johdannaissopimukset.
Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen (mahdolli-
nen kertynyt korko mukaan lukien), kirjataan taseen velkoi-
hin erään Johdannaissopimukset.
Toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot johdan-
naissopimuksista kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos
käypään arvoon arvostettavista eristä.
Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen
Kiinnitysluottopankki netottaa taseeseen kirjatut rahoitusva-
rat ja -velat, jos siihen on laillinen oikeus tavanomaisessa lii-
ketoiminnassa sekä laiminlyönti-, konkurssi- ja maksukyvyt-
tömyystapauksissa ja jos tarkoituksena on toteuttaa suori-
tukset nettomääräisesti tai toteuttaa omaisuuserän myynti ja
velkaerän kuittaus samanaikaisesti.
Pörssijohdannaiset katsotaan yleensä selvitetyiksi päivit-
täin, kun käteinen on maksettu tai saatu ja instrumentti on
taas markkinaehtoinen.
Liikkeeseen lasketut velkainstrumentit ja
oman pääoman ehtoiset instrumentit
Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemat rahoitusinstru-
mentit luokitellaan joko rahoitusveloiksi tai omaksi pää-
omaksi. Liikkeeseen lasketut rahoitusinstrumentit luokitel-
laan rahoitusvelaksi, jos sopimusjärjestelystä aiheutuu
Kiinnitysluottopankille velvoite toimittaa instrumentin halti-
jalle käteistä tai muita rahoitusvaroja tai tietty määrä oman
pääoman ehtoisia instrumentteja. Jos näin ei ole, instru-
mentti on yleensä oman pääoman ehtoinen ja se luokitellaan
omaksi pääomaksi. Transaktiokulut eivät sisälly kirjaukseen.
LIITTEET
21
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
Jos liikkeeseen laskettuun rahoitusinstrumenttiin sisältyy
sekä velkakomponentteja että oman pääoman ehtoisia kom-
ponentteja, niitä käsitellään erikseen.
12. Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta
Soveltamisala
Jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muun laa-
jan tuloksen kautta arvostettavaksi luokitellut rahoitusinstru-
mentit sisältyvät arvonalentumislaskelmiin luottoriskin
vuoksi. Niitä ovat varat, jotka kirjataan tase-eriin Saamiset
luottolaitoksilta ja Luotot yleisölle. Näihin tase-eriin kirjataan
myös käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi luo-
kitellut varat, jotka eivät sisälly arvonalentumislaskelmiin.
Katso kohta 11 edellä ja liite 22 ”Rahoitusinstrumenttien
luokittelu”.
Arvonalentumislaskelmat tehdään myös taseen ulkopuoli-
sista sitoumuksista.
Kirjaaminen ja esitystapa
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut varat kirjataan
bruttomääräisinä, ja niistä odotetuista arvonalentumistap-
pioista kirjataan varaus, jos tappiota ei pidetä lopullisena.
Varaus esitetään nettomääräisenä taseessa mutta erikseen
liitteissä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelman
erään Arvonalentumistappiot luotoista, netto.
Jos arvonalentumistappiota pidetään lopullisena, se kirja-
taan toteutuneeksi luottotappioksi. Luoton kirjanpitoarvo ja
siihen liittyvä arvonalentuminen kirjataan pois taseesta.
Arvonalentumistappiota pidetään lopullisena, jos velallinen
on haettu konkurssiin ja pesänhoitaja on todennut konkurssi-
menettelyn taloudellisen tuloksen, jos Kiinnitysluottopankki
antaa saamisensa anteeksi joko lakisääteisessä tai vapaaeh-
toisessa velkajärjestelyssä tai jos Kiinnitysluottopankki josta-
kin muusta syystä pitää epätodennäköisenä, että saaminen
maksetaan takaisin.
Taseen ulkopuolisten sitoumusten arvonalentumiset kirja-
taan tase-erään Varaukset. Varausten muutokset kirjataan
erään Arvonalentumistappiot luotoista, netto.
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostetta-
vat varat kirjataan taseeseen niiden käypään arvoon. IFRS
9:n mukaisesti lasketut arvonalentumistappiot kirjataan
tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot luotoista,
netto. Käyvän arvon oikaisut kirjataan muuhun laajaan
tulokseen.
Arvonalentumistestit
Kiinnitysluottopankki luokittelee kaikki vastuut eri tasoille
saatavakohtaisesti. Tasoon 1 sisältyvät varat, joiden luotto-
riski ei ole kasvanut merkittävästi. Tasoon 2 sisältyvät varat,
joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi. Taso 3 sisältää
ongelmaluotot. Kiinnitysluottopankki seuraa, onko todetta-
vissa merkkejä arvon alentumisesta (taso 3) tunnistamalla
tapahtumia, joilla on haitallinen vaikutus arvioituihin vastai-
siin rahavirtoihin (tappiotapahtuma). Kiinnitysluottopankki
käyttää vakavaraisuusasetuksen mukaista maksukyvyttö-
myyden määritelmää. Lisätietoja tappiotapahtumien tunnis-
tamisesta annetaan liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hal-
linta”. Vastuut, joista ei kirjata saatavakohtaisesti laskettuja
arvonalentumisia, sisältyvät malliperusteisiin
arvonalentumislaskelmiin.
Saatavakohtaisesti arvoltaan alentuneeksi tunnistettuihin
merkittäviin vastuisiin liittyvät arvonalentumistappiot kirja-
taan saatavakohtaisesti. Sopimuksen kirjanpitoarvoa verra-
taan odotettujen vastaisten rahavirtojen yhteenlaskettuun
nettomääräiseen nykyarvoon. Jos kirjanpitoarvo on kor-
keampi, erotus kirjataan arvonalentumistappioksi. Odotetut
rahavirrat diskontataan alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja
niihin sisällytetään vakuuksien käypä arvo ja muut
luottoriskiä pienentävät tekijät. Arvio perustuu kolmeen eri-
laiseen tulevaisuutta koskevien todennäköisyyksien mukaan
laadittuun skenaarioon, joiden pohjalta lasketaan nettomää-
räinen nykyarvo.
Arvonalentumistappiot, jotka liittyvät sellaisiin arvoltaan
alentuneeksi saatavakohtaisesti tunnistettuihin vastuisiin,
jotka eivät ole yksinään merkittäviä, arvostetaan käyttäen
jäljempänä kuvattua saatavaryhmäkohtaista mallia, kuiten-
kin niin, että arvostus perustuu jo toteutuneisiin
maksuhäiriöihin.
Kiinnitysluottopankki käyttää “alhaisen luottoriskin oletta-
maa” vähittäisasiakasvastuisiin ja muihin kuin vähittäsiasiak-
kaisiin liittyviin vastuisiin jotka on myönnetty IFRS 9 -siirty-
män jälkeen 1.1.2018. Vastuut, joiden 12 kuukauden maksuky-
vyttömyystodennäköisyys on alle 0,3% luokitellaan tasolle 1.
Malliperusteiset laskelmat
Arvonalentumistappiot vastuista, joiden arvo ei yksinään ole
alentunut, lasketaan käyttäen tilastollista mallia.
Arvonalentumiskirjaukset lasketaan seuraavasti: vastuun
määrä maksukyvyttömyystilanteessa kertaa maksukyvyttö-
myystodennäköisyys kertaa tappio-osuus (LGD). Tason 1
omaisuuserien kohdalla laskenta perustuu ainoastaan 12
seuraavaan kuukauteen. Tasojen 2 ja 3 erien laskenta puoles-
taan perustuu omaisuuserän koko odotettuun elinkaareen.
Arvonalentumiskirjaukset vastuista, joiden luottoriski ei
ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen,
perustuvat 12 seuraavan kuukauden odotettuun tappioon
(taso 1). Arvonalentumiskirjaukset vastuista, joiden luotto-
riski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jäl-
keen mutta joiden arvo ei ole alentunut, perustuvat odotet-
tuihin tappioihin koko elinkaaren ajalta (taso 2). Samaa kir-
jauskäytäntöä sovelletaan myös tasolle 3 luokiteltuihin
vastuisiin, jotka eivät ole yksinään merkittäviä mutta joiden
arvo on alentunut.
Kiinnitysluottopankki käyttää erilaisia malleja tunnistaak-
seen, onko luottoriski kasvanut merkittävästi vai ei. Sisäistä
luokitusta ja pisteytystä käytetään kun arvioidaan onko siir-
tymähetkellä hallussa olleiden muiden kuin vähittäisasiakas-
varojen luottoriski kasvanut. Sisäistä luokitusta ja pisteytystä
käytetään, kun arvioidaan asiakkaaseen liittyvää riskiä ja luo-
kituksen tai pisteytyksen heikkeneminen viittaa siihen, että
asiakkaaseen liittyvä luottoriski on kasvanut.
Kiinnitysluottopankki on tullut siihen tulokseen, että koko
elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköisyyttä ei voida las-
kea omaisuuserän syntymähetkellä ilman tietoa niistä muihin
kuin vähittäisasiakkaisiin liittyvistä varoista, jotka ovat
taseessa siirtymähetkellä. Siirtymähetken jälkeen perusteena
käytetään omaisuuserän koko elinkaaren maksukyvyttö-
myystodennäköisyyden muutoksia.
Kiinnitysluottopankki käyttää siirtokriteerinä maksukyvyt-
tömyystodennäköisyyden absoluuttisten ja suhteellisten
muutosten yhdistelmää niiden omaisuuserien kohdalla, joi-
den arvostus perustuu koko elinkaaren
maksukyvyttömyystodennäköisyyteen.
• Vähittäisasiakkaiden vastuut, joissa koko elinkaaren mak-
sukyvyttömyystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli
200 % siirretään tasolle 2.
• Muut kuin vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen 12 kuu-
kauden maksukyvyttömyystodennäköisyys on alle 0,5 %:
Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttömyystoden-
näköisyyden suhteellinen kasvu on yli 150 % ja 12 kuukau-
den maksukyvyttömyysto-dennäköisyyden absoluuttinen
kasvu on yli 20 pistettä, siirretään tasolle 2.
• Muut kuin vähittäisasiakkaat, joiden alkuperäinen 12 kuu-
kauden maksukyvyttömyystodennäköisyys on 0,5 % tai
suurempi: Vastuut, joissa koko elinkaaren maksukyvyttö-
myystodennäköisyyden suhteellinen kasvu on yli 150 % tai
LIITTEET
22
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
12 kuukauden maksukyvyttömyystodennäköisyyden abso-
luuttinen kasvu on yli 400 pistettä, siirretään tasolle 2.
Kun on kyse varoista, joihin sovelletaan luokitus- ja pisteytys-
malleja, luokituksen tai pisteytyksen muutokset kalibroidaan
vastaamaan koko elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköi-
syyteen perustuvaa merkittävää luottoriskin kasvua. Lisäksi
Kiinnitysluottopankki soveltaa seuraavia varautumisjärjeste-
lyjä tasojen välisiin siirtymiin:
• Luottojoustoasiakkaat ja asiakkaat, joilla on yli 30 päivää
myöhässä olevia maksuja, siirretään tasolle 2, ellei näiden
asiakkaiden vastuita ole jo aiemmin tunnistettu arvoltaan
alentuneiksi (taso 3).
• Yli 90 päivää myöhässä olevat vastuut luokitellaan yleensä
tasolle 3. Luokitus voidaan kuitenkin muuttaa, jos on todis-
teita siitä, ettei asiakkaalla ole maksuhäiriöitä. Tällaiset vas-
tuut luokitellaan tasolle 2.
• Muut kuin vähittäisasiakkasvastuut joiden koko elinkaaren
maksukyvyttömyyden suhteellinen kasvu on yli 200% ja
luokitus on heikentynyt ainakin yhden tasoluokituksen, siir-
retään tasolle 2.
• Vastuut, joiden tasoluokitus on 2 tai alle , luokitellaan ”kor-
keariskisiksi” ja siirretään tasolle 2
Kun lasketaan arvonalentumisia, mukaan lukien tason arvi-
ointi, laskenta perustuu tulevaisuutta koskeviin todennäköi-
syyksiin. Kiinnitysluottopankki käyttää kolmea makrotalou-
den skenaariota arvioidessaan odotettujen arvonalentumis-
tappioiden epälineaarisuutta. Skenaarioita käytetään
odotettujen tappioiden laskennassa käytettyjen olennaisten
parametrien oikaisuihin. Kussakin skenaariossa odotettujen
tappioiden todennäköisyyspainotettu keskiarvo kirjataan
arvonalentumiseksi. Malli perustuu ennen tilinpäätöspäivää
kerättyihin tietoihin, joten Kiinnitysluottopankin on tunnistet-
tava tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa varauksiin sen jäl-
keen, kun tiedot on otettu mukaan mallilaskelmiin. Johto
arvioi nämä tapahtumat ja muokkaa varauksia tarvittaessa.
Toteutuneet luottotappiot
Toteutunut luottotappio tarkoittaa lainan tai saamisen kirjaa-
mista pois taseesta ja lopullisen luottotappion kirjaamista.
Kun omaisuuserää pidetään saatavana, jota ei saada perittyä,
se on kirjattava lopulliseksi luottotappioksi mahdollisimman
pian riippumatta siitä, pidetäänkö saamisoikeus voimassa vai
ei. Lopullinen luottotappiokirjaus voidaan tehdä ennen kuin
luotonsaajaan kohdistuvat oikeustoimet velan perimiseksi on
saatettu loppuun. Vaikka saatava, jota ei saada perittyä, kirja-
taan pois taseesta, asiakkaan juridinen velvollisuus maksaa
jäljellä oleva velka takaisin säilyy. Kun arvioidaan järjestä-
mättömien luottojen takaisinsaantimahdollisuuksia ja sitä,
tarvitaanko alaskirjauksia, kiinnitetään erityistä huomiota
seuraavan laisiin vastuisiin (luettelo ei ole täydellinen):
• Yli 90 päivää erääntyneenä olleet vastuut. Jos vastuuta tai
sen osaa pidetään arvion perusteella mahdottomana periä
takaisin, siitä tehdään alaskirjaus.
• Maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevat vastuut,
joiden vakuuskattavuus on heikko.
• Vastuut, joissa konkurssimenettelystä saatavien tuottojen
odotetaan kuluvan oikeudenkäyntikuluihin ja joista takaisin
saatavan osuuden odotetaan siksi olevan vähäinen.
• Osittainen alaskirjaus voi olla mahdollinen, jos on olemassa
kohtuullisia taloudellisia todisteita luotonsaajan kyvyttö-
myydestä maksaa velka takaisin täysimääräisesti eli jos ei
voida kohtuudella osoittaa, että merkittävä osa velasta on
perittävissä luottojoustojen ja/tai vakuuksien realisoinnin
jälkeen.
• Uudelleenjärjesteltävät vastuut.
Diskonttauskorko
Arvonalentumisen arvioinnissa käytetty diskonttauskorko on
yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän luottojen alkuperäi-
nen efektiivinen korko. Tarpeen vaatiessa diskonttauskorko
voi perustua laskentatapaan, jonka tuloksen voidaan katsoa
olevan riittävän lähellä efektiivisen koron mukaan laskettua
arvonalentumista.
Uudelleenjärjestellyt luotot ja muutokset
Tässä yhteydessä uudelleenjärjestelty luotto määritellään
luotoksi, jossa Kiinnitysluottopankki on tehnyt velalliselle
myönnytyksiä velallisen taloudellisten vaikeuksien vuoksi ja
jossa myönnytys on johtanut arvonalentumistappioon.
Uudelleenjärjestelyn jälkeen luottoa ei yleensä enää pidetä
saamisena, jonka arvo on alentunut, jos se täyttää uudet lai-
naehdot. Jos arvonalentumistappio saadaan takaisin, maksu
kirjataan toteutuneen arvonalentumistappion palautuksena.
Luottojoustoasiakkaille annettujen luottojen sopimuspoh-
jaisten rahavirtojen muutokset vähentävät luoton bruttomää-
räistä kirjanpitoarvoa. Yleensä vähennys on pienempi kuin
kirjattu arvonalentuminen, eikä tuloslaskelmaan kirjata tap-
piota muutoksen vuoksi. Jos vähennys on merkittävä, brut-
tosummia (luotto ja arvonalentuminen) pienennetään.
13. Leasing
Kiinnitysluottopankki vuokralleottajana
Oikeus käyttää vuokrasopimuksen kattamaa omaisuutta kir-
jataan aloituspäivänä käyttöoikeusomaisuudeksi.
Velvollisuus maksaa vuokraa kirjataan vuokravastuuksi.
Kiinnitysluottopankin vuokrasopimukset liittyvät työsuh-
deautoihin. Taseen erä Koneet ja kalusto koostuu leasingau-
toista. Vuokrat maksetaan yleensä kiinteinä erinä.
Vuokrakausi on odotettu vuokra-ajan pituus. Tämä kattaa
vuokrasopimusten peruuttamattoman vuokra-ajan.
14. Verot
Tuloslaskelman erä Tuloverot sisältää tilikauden verot ja las-
kennallisen verovelan muutoksen. Tuloverot kirjataan
tuloslaskelmaan, paitsi kun on kyse verovaikutuksesta, joka
liittyy muuhun laajaan tulokseen tai suoraan omaan pää-
omaan kirjattavaan tapahtumaan. Tällöin verovaikutus kirja-
taan muuhun laajaan tulokseen tai omaan pääomaan.
Tilikauden verolla tarkoitetaan vuoden aikana kertyneistä
verotettavista tuloista perittävää verojen määrää ja aiempina
vuosina maksettuihin veroihin tehtyjä oikaisuja. Se lasketaan
niiden veroprosenttien mukaisesti, jotka ovat voimassa tai
jotka ovat käytännössä voimassa raportointipäivänä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan käyttäen
taselähtöistä menetelmää, ja ne koskevat kaikkia väliaikaisia
eroja varojen ja velkojen verotusarvojen ja niiden kirjanpito-
arvojen välillä. Laskennallista veroa ei kirjata väliaikaisista
eroista, jotka johtuvat varojen tai velkojen alkuperäisistä kir-
jauksista yksittäisessä kirjanpitotapahtumassa.
Laskennallinen vero arvostetaan niiden veroprosenttien
mukaan, joita odotetaan sovellettavan väliaikaisiin eroihin
niiden kumoutuessa, niiden lakien mukaisesti, jotka ovat voi-
massa tai jotka ovat käytännössä voimassa raportointipäi-
vänä. Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata.
Laskennallisina verosaamisina kirjataan ainoastaan se
määrä, jonka arvioidaan vastaavan tulevaisuudessa kertyvää
verotettavaa tulosta, jota vastaan väliaikaiset erot ja tulevai-
suudessa käytettävät verotukselliset tappiot voidaan hyö-
dyntää. Laskennallisia verosaamisia arvioidaan jokaisena
raportointipäivänä, ja niitä vähennetään, kunnes ei ole enää
todennäköistä, että saamiseen liittyvä verohyöty toteutuisi.
Tilikauden verosaamiset ja -velat netotetaan silloin, kun se
on lain mukaan sallittu ja Kiinnitysluottopankki aikoo joko
toteuttaa verosaamisen ja -velan nettomääräisesti tai
LIITTEET
23
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet, jatkuu
toteuttaa saamisen ja velan samanaikaisesti. Laskennalliset
verosaamiset ja -velat netotetaan, jos on olemassa laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus netottaa tilikauden verosaa-
miset ja -velat.
15. Varaukset
Varaukset (jotka esitetään taseen vastattavissa) kirjataan,
kun Kiinnitysluottopankilla on voimassa oleva menneeseen
tapahtumaan perustuva (juridinen tai tulkinnallinen) vel-
voite, jos on todennäköistä (ts. toteutuminen on todennäköi-
sempää kuin toteutumatta jääminen), että velvoitteen täyttä-
minen edellyttää taloudellista menetystä ja velvoitteen mää-
rästä voidaan tehdä luotettava arvio.
Varauksen määrä on paras mahdollinen arvio kulusta, joka
vaaditaan voimassa olevan velvoitteen täyttämiseksi tilikau-
den lopussa.
16. Työsuhde-etuudet
Kaikki suoritetuista palveluista Kiinnitysluottopankin henki-
löstölle annetut korvaukset ovat työsuhde-etuuksia.
Lyhytaikaiset etuudet maksetaan kahdentoista kuukauden
kuluessa sen raportointijakson päättymisestä, jona palvelut
on suoritettu. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat
etuuksia, jotka maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen.
Kiinnitysluottopankissa ainoa työsuhteen päättymisen jälkei-
nen etuus on eläke. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavia
etuuksia syntyy tavallisesti silloin, jos työsuhde irtisanotaan
ennen normaalia eläkeikää tai jos työntekijä vastaanottaa
vapaaehtoisen tukipaketin.
Lyhytaikaiset etuudet
Lyhytaikaiset etuudet koostuvat pääasiassa kiinteistä pal-
koista ja tulosperusteisista palkkioista. Sekä kiinteät palkat
että tulosperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi sillä tilikau-
della, jona henkilöstö on suorittanut palveluja
Kiinnitysluottopankille.
Lisätietoja on liitteessä 7 ”Henkilöstökulut”.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Eläkejärjestelyt
Maksupohjaisissa järjestelyissä Kiinnitysluottopankki maksaa
vuosittaisia vakioituja eläkemaksuja eikä yhtiöllä ole oikeu-
dellista tai tosiasiallista velvoitetta ylittää näitä maksuja.
Maksusuoritukset kirjataan suoraan kyseisen vuoden
tuloslaskelmaan.
Kiinnitysluottopankilla on yksi etuuspohjainen eläkejärjes-
tely, jota ei myönnetä enää uusille työntekijöille. Kyseessä on
kattamaton eläkejärjestely, joka kirjataan eläkeveloiksi.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvien velvoitteiden
nykyarvo ja niihin liittyvät kulut arvioidaan vakuutusmate-
maattisiin ja taloudellisiin oletuksiin perustuvien vakuutus-
matemaattisten laskelmien perusteella.
Kun määritetään velvoitteiden nykyarvoa ja eläkejärjeste-
lyyn kuuluvien varojen käypää arvoa, vakuutusmatemaattis-
ten oletusten ja kokemukseen perustuvien vaikutusten muu-
tokset voivat synnyttää uudelleenarvostuksista johtuvia vai-
kutuksia (toteutuneita lukuja verrataan oletuksiin).
Uudelleenarvostuksista johtuvat vaikutukset kirjataan välit-
tömästi omaan pääomaan muun laajan tuloksen kautta.
Suomessa diskonttauskorko määritetään yrityslainojen
markkinatuoton perusteella.
17. Oma pääoma
Muut rahastot
Muut rahastot muodostuvat sijoitetun vapaan oman pää-
oman rahastosta ja rahavirran suojauksiin ja etuuspohjaisten
eläkejärjestelyjen kertyneisiin uudelleenarvostuksiin liitty-
vistä käyvän arvon rahastoista. Sijoitetun vapaan oman pää-
oman rahasto koostuu Nordea Bank Oyj:n
Kiinnitysluottopankkiin sijoittamasta pääomasta, jota ei ole
kirjattu osakepääomaan.
Voittovarat
Voittovarat sisältävät edellisten tilikausien jakamattoman
tuloksen.
18. Luottolupaukset
Peruuttamattomat luottolupaukset kirjataan taseen ulkopuo-
liseen erään Luottolupaukset.
19. Lähipiiriä koskevat tapahtumat
Kiinnitysluottopankki määrittelee lähipiiriin kuuluvat osapuo-
let seuraavasti:
• osakkeenomistaja, jolla on määräysvalta
Kiinnitysluottopankissa
• konserniyhtiöt
• avainhenkilöt yhtiön johdossa
• muut lähipiiriin kuuluvat.
Kaikki lähipiiriä koskevat tapahtumat toteutetaan markkina-
ehtoperiaatteen mukaisesti lukuun ottamatta henkilöstölle
annettavia luottoja, ks. liite 7 ”Henkilöstökulut”.
Osakkeenomistajien määräysvalta Kiinnitysluottopankissa
Nordea Bank Oyj on Nordea Kiinnitysluottopankin ainut
osakkeenomistaja 100 prosentin omistusosuudella ja täten
Nordea Bank Oyj:llä on täysi määräysvalta Nordea
Kiinnitysluottopankkiin nähden.
Konserniyhtiöt
Nordean konserniyhtiöillä tarkoitetaan emoyhtiö Nordea
Bank Oyj:n tytäryhtiöitä.
Konsernin sisäiset tapahtumat eri juridisten yksiköiden
välillä hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen ja OECD:n siir-
tohinnoittelua koskevien säännösten mukaisesti. Tapahtumat
eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Avainhenkilöt yhtiön johdossa
Avainhenkilöt Kiinnitysluottopankin johdossa ovat:
• yhtiön hallituksen jäsenet
• yhtiön toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
• yhtiön johtoryhmä.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta ja eläk-
keistä sekä muista heihin liittyvistä liiketoimista kerrotaan
liitteessä 7 ”Henkilöstökulut”.
Muut lähipiiriin kuuluvat
Muita lähipiiriin kuuluvia ovat johtoon kuuluvien avainhenki-
löiden perheenjäsenet ja Nordea Bank Oyj:n johtoon kuulu-
vat henkilöt ja näiden perheenjäsenet. Muiksi lähipiiriin kuu-
luviksi katsotaan myös yhtiöt, joissa Kiinnitysluottopankin tai
Nordea Bank Oyj:n johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä on
merkittävä vaikutusvalta, sekä yhtiöt, joissa näiden avainhen-
kilöiden perheenjäsenillä on merkittävä vaikutusvalta.
Tietoja liiketoimista Kiinnitysluottopankin ja muiden lähi-
piiriin kuuluvien välillä annetaan liitteessä 26
”Lähipiiriliiketoimet”.
LIITTEET
24
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja
likviditeetin hallinta
Organisaation riskitietoisuuden ylläpito on kiinteä osa liike-
toimintastrategiaa. Kiinnitysluottopankki on määritellyt sel-
keät viitekehykset riskien-, ja likviditeetinhallintaan sisältäen
toimintaperiaatteet ja -ohjeet erilaisille riskityypeille, vakava-
raisuudelle ja pääomarakenteelle.
Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan liittyvät riskit
Kaikkiin liiketoimintaa harjoittaviin yhtiöihin kohdistuu ris-
kejä. Tällä toimialalla on tunnistettu useita merkittäviä ris-
kejä, joita on hallittava tehokkaasti. Monia näistä riskeistä ei
voida poistaa kokonaan, sillä ne ovat luontainen osa liiketoi-
mintaa ja sen harjoittamista. Kiinnitysluottopankin merkittä-
vimmät taloudelliset riskit ovat luotto-, markkina- ja likvidi-
teettiriski, kun taas merkittävimpiä ei-taloudellisia riskejä
ovat operatiivinen riski ja compliance-riski.
Geopoliittiset konfliktit tulivat osaksi päivittäistä todelli-
suutta vuonna 2024. Hyvä uutinen on, että inflaatio on palan-
nut lähemmäs keskuspankkien tavoitetasoja ja korot ovat
laskeneet huipputasoiltaan. Tämä on tuonut tervetullutta
helpotusta suomalaisille kotitalouksille ja Suomen
asuntomarkkinoille.
Riskienhallinta
Kiinnitysluottopankin liiketoiminnasta suurin osa hoidetaan
emoyhtiön ja sen konttoriverkoston toimesta, joten suurin
osa Kiinnitysluottopankin riskienhallinnasta on väistämättä
sidoksissa konsernin riskienhallintaan.
Nordean hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden
seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoittei-
den asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan
Nordea Bank Oyj:n hallituksen vahvistamien konsernin
yhteisten periaatteiden mukaisesti. Nordea Bank Oyj:n halli-
tus päättää valiokuntien tukemana myös muun muassa
luotto-, vastapuoli-, markkina-, likviditeetti- ja liiketoiminta-
riskejä sekä operatiivisia riskejä koskevista periaatteista sekä
vakavaraisuuden arviointiprosessista (Internal Capital
Adequacy Assessment Process, ICAAP) ja likviditeetin riittä-
vyyden arviointiprosessista (Internal Liquidity Adequacy
Assessment Process, ILAAP). Periaatteet tarkistetaan vähin-
tään kerran vuodessa.
Kiinnitysluottopankin vahva taloudellinen asema mahdol-
listaa asiakkaiden aktiivisen tukemisen ja toimimisen yhtiön
riskinottohalukkuuden puitteissa epävarmasta ja nopeasti
muuttuvasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta.
Kiinnitysluottopankki on toteuttanut vuoden 2024 aikana
useita sisäisiä stressitestejä geopoliittisten levottomuuksien
ja rahoituskriisin varalta. Näissä stressitesteissä
Kiinnitysluottopankin pääoma- ja likviditeettitilanne ovat
näyttäneet kestävän hyvin kaikkein vakavimmissakin
skenaarioissa.
Kiinnitysluottopankin riskit ovat sen liiketoimintastrate-
gian ja pitkän aikavälin taloudellisten etujen mukaiset. Ne
vastaavat Kiinnitysluottopankin riskinottokapasiteettia, ja ne
pidetään Kiinnitysluottopankin hallituksen riskinottohaluk-
kuuden kautta vahvistaman riskiprofiilin mukaisina.
Kiinnitysluottopankin riskienhallinnan tavoitteena on ris-
kien tehokas valvonta. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan,
että riskit pysyvät riskinottohalukkuuden asettamissa
rajoissa. Riskinottohalukkuus ja riskit pidetään tasolla, joka
ottaa huomioon Kiinnitysluottopankin kyvyn kattaa tappioita,
ja on siksi sidoksissa Kiinnitysluottopankin pääomarakenteen
hallintaan.
Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivit-
täisestä toiminnasta. Kiinnitysluottopankin riskijohtaja ja joh-
toryhmä varmistavat, etteivät konsernissa esitetyt riskilimiitit
ja riskinottohalukkuus ole vahingollisia tai sopimattomia
Kiinnitysluottopankin liiketoiminnalle, ja ryhtyvät tarvittaviin
toimiin, jos niiden todetaan olevan vahingollisia tai sopimat-
tomia. Konsernin hallituksen vahvistamat toimintaohjeet,
konsernijohtajan vahvistamat ohjeet ja muut konsernin sisäi-
set periaatteet muokataan Kiinnitysluottopankissa sovellet-
tavaan muotoon, jotta ne ovat kaikkien EU-säännösten, kan-
sallisten säännösten ja suhteellisuutta koskevien näkökoh-
tien mukaiset.
Kiinnitysluottopankin hallituksella on ylin vastuu yhtiöstä,
ja se määrittelee Kiinnitysluottopankin hallintojärjestelyt, val-
voo niitä ja vastaa niiden toimeenpanosta.
Hallintojärjestelyillä varmistetaan yhtiön tehokas ja järkevä
hallinto. Lisäksi Kiinnitysluottopankin hallitus hyväksyy pää-
omasijoitukset, riskistrategian ja tärkeimmät riskilimiitit
yhtiön johdon ja Nordean valiokuntien tekemien esitysten
pohjalta.
Hallituksen riskivaliokunta auttaa hallitusta sen valvonta-
velvollisuuksien täyttämisessä koskien Kiinnitysluottopankin
liiketoiminnan riskienhallintaa, riskien kontrollointia ja riski-
enhallintaprosesseja, sisältäen luotto-, markkina-, likvidi-
teetti-, vakavaraisuus- ja malliriskit sekä operatiivisen riskin
ja sisäisten ja ulkoisten sääntöjen noudattamisen, mukaan
lukien niiden hallinnassa hyödynnettävät prosessit ja
hallintorakenteet.
Yhtiöllä on kolme puolustuslinjaa. Ensimmäiseen puolus-
tuslinjaan kuuluvat yhtiön kaikki toiminnot alla erikseen
kuvattuja lukuun ottamatta. Toisen puolustuslinjan muodos-
tavat CRO-toiminto, joka vastaa riskienhallintaa ja prosesseja
koskevien periaatteiden käyttöönotosta, ja Compliance-
toiminto, joka seuraa, että sisäisiä ja ulkoisia sääntöjä nouda-
tetaan. Kolmas puolustuslinja on sisäinen tarkastus.
Toinen puolustuslinja on riippumaton ensimmäisestä puo-
lustuslinjasta ja valvoo sitä. Kolmas puolustuslinja on riippu-
maton ensimmäisestä ja toisesta puolustuslinjasta ja valvoo
niitä. Toinen ja kolmas puolustuslinja muodostavat yhdessä
sisäisen valvonnan toiminnot, jotka raportoivat suoraan
Kiinnitysluottopankin hallitukselle. CRO-toimintoa johtaa ris-
kijohtaja (Chief Risk Officer) ja sijaisena toimii Senior Risk
Manager.
Likviditeettiriski
Kiinnitysluottopankissa likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä
siitä, että Kiinnitysluottopankki pystyy suoriutumaan maksu-
valmiutta koskevista velvoitteistaan vain kestämättömän
korkein kustannuksin tai ei lainkaan pysty suoriutumaan vel-
voitteistaan niiden erääntyessä. Kiinnitysluottopankin likvidi-
teettiriski liittyy pääasiassa toiminnan rahoittamiseen mark-
kinoilta ja Nordea Bank Oyj:ltä hankituilla lainoilla.
Nordean Group Treasury -yksikkö (GT) vastaa
Kiinnitysluottopankin likviditeetin hallinnasta ulkoistamisso-
pimusten mukaisesti. GT hallitsee likviditeettiä konsernin
sisäisten sääntöjen sekä Kiinnitysluottopankin vahvistaman
riskistrategian ja riskilimiittien mukaisesti. Vastuu määritel-
lään ulkoistamissopimuksissa. Likviditeettiriskin hallinta on
integroitu konsernin likviditeettiriskin hallintaan, jotta se on
mahdollisimman tehokasta koko konsernissa. Yhtiön likvidi-
teetin hallinta kuvastaa konservatiivista asennetta
likviditeettiriskiin.
GT ja Group Risk (GR) vastaavat riskien tunnistamisesta,
valvonnasta ja raportoinnista. Likviditeettiriskiin liittyvät ris-
kinottohalukkuu-den rajat hyväksyy Kiinnitysluottopankin
hallitus. Kiinnitysluottopankin ylläpitämän likviditeettipusku-
rin avulla pyritään varmistamaan kiireellinen rahoitus silloin
kun tavanomaisista lähteistä ei saada riittävästi varoja.
Yhtiön likvidit varat koostuvat keskuspankkitalletuksista.
Kiinnitysluottopankin rahavirrat ovat liiketoiminnan luon-
teen vuoksi erittäin hyvin ennakoitavissa. Merkittävin lyhyen
LIITTEET
25
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
aikavälin likviditeettiriski liittyy vakuudellisten joukkolainojen
juoksuaikoihin. Sisäistä selviytymisjaksoa (survival horizon)
seurataan, ja se kertoo kulloisenkin likviditeettipuskurin
mukaisen selviytymisjakson päivinä tai kuukausina.
Tärkeimmät likviditeetin lähteet ovat yhtiön liikkeeseen las-
kemat vakuudelliset joukkolainat ja Nordea Bank Oyj:n tarjo-
ama rahoitus.
Likviditeettiriskiä valvotaan useilla mittareilla.
Maksuvalmiusvaatimus (liquidity coverage ratio) on lakisää-
teinen vaatimus, joka lasketaan periaatteessa jakamalla likvi-
diteetti-ikkunan aikana saapuvat rahavirrat lähtevillä rahavir-
roilla. Yli 100 prosentin maksuvalmius tarkoittaa, että yhtiöllä
on ylimääräistä likviditeettiä. Maksuvalmiusvaatimus on kiin-
teä suhdeluku, millä varmistetaan, että likviditeettipuskuria
kasvatetaan ennen kuin erääntyvä joukkolaina saapuu
likviditeetti-ikkunaan.
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) tarkoittaa
pankin pysyvistä rahoituslähteistä saatavilla olevien varojen
suhteuttamista pankin pysyvän rahoituksen tarpeeseen.
Suhdeluvun on oltava vähintään 100 prosenttia.
Osana likviditeetin hallintaa Kiinnitysluottopankin tulee
jatkuvasti pitää katepooleissa olevien varojen määrä kate-
tuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden mää-
rän yläpuolella. Lisäksi lain maksuvalmiusvaatimuksen
mukaan on varmistettava, että katepoolissa on jatkuvasti
enimmäisnettoulosvirtauksen tulevana 180 päivänä kattava
määrä edellytykset täyttäviä varoja. Kiinnitysluottopankki
tarkkailee sekä ylivakuuksien määrää että katepoolin maksu-
valmiusvaatimuksen täyttymistä. Katettujen joukkolainojen
määrä ja niiden vakuudeksi asetettujen varojen määrä kate-
pooleissa on esitetty liitteessä 21 ”Omien velkojen vakuu-
deksi annetut vakuudet”.
Vuoden 2024 lopussa Kiinnitysluottopankin sisäinen sel-
viytymisjakso oli 183 päivää (279), maksuvalmius oli 1 968
prosenttia (2 897) ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksen
suhdeluku oli 112,2 prosenttia (112,4). Ylivakuuksien määrä
katepoolissa 1 oli 16,9 prosenttia (12,6) ja katepoolissa 2 32,2
prosenttia (64,5). Maturiteettijakauma on esitetty liitteessä
25 ”Varojen ja velkojen maturiteettijakauma”.
Pääoman hallinta ja pääomariski
Kiinnitysluottopankki pyrkii käyttämään pääomaa tehok-
kaasti, joten taseen eri omaisuus- ja velkaeriä sekä riskiluok-
kia hallitaan aktiivisesti. Tavoitteena on parantaa osakkeen-
omistajan tuottoa, mutta säilyttää samalla konservatiivinen
pääomarakenne. Kiinnitysluottopankin hallitus päättää vaka-
varaisuussuhteita ja pääoman määrää koskevista tavoitteista
sekä pääoman hallinnan periaatteista. Ilman riittävää pää-
oman hallintaa riskinä on, ettei Kiinnitysluottopankki täytä
sisäisiä ja ulkoisia pääomavaatimuksia.
Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut ydinvakavarai-
suussuhdetta, ensisijaisen pääoman suhdetta riskipainotet-
tuihin eriin, vakavaraisuussuhdetta, omavaraisuusastetta ja
omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäis-
vaatimusta koskevat vähimmäistavoitteet, jotka ylittävät
Finanssivalvonnan ja yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen
(Single Resolution Board, SRB) määrittelemät
pääomavaateet.
Kiinnitysluottopankissa sovelletaan sisäisten luottoluoki-
tusten menetelmää suurimpaan osaan vastuista. Vuoden
2024 lopussa yhtiössä sovellettiin sisäisten luottoluokitusten
menetelmää 99,6 prosenttiin (98,8) luottoriskiä sisältävistä
vastuista.
Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuden arviointiprosessin
(Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP)
mukaiset sisäiset pääomavaateet perustuvat pääomavaatei-
den vähimmäismäärään ja sisäisesti tunnistettuihin riskeihin.
Sisäisen pääomavaateen arviointi kattaa seuraavat
pääriskityypit: luottoriski sisältäen keskittymäriskin, malli-
riski, operatiivinen riski ja rahoitustaseen (Banking Book)
korkoriskin muodostama markkinariski. Sisäinen pääoma-
vaade sisältää myös stressitestiin perustuvan
lisäpääomavaatimuksen.
Lainat, joiden etuoikeus on muita huonompi
Kiinnitysluottopankilla ei ollut vuoden 2024 lopussa tasees-
saan lainoja, joiden etuoikeus on muita huonompi.
Omat varat
Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijai-
sesta pääomasta. Ensisijainen pääoma koostuu ydinpää-
omasta (CET1) ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma
on laadukkainta pääomaa, jonka tappionsietokyky on paras
mahdollinen. Se koostuu pääasiassa maksetusta osakepää-
omasta ja kertyneistä voittovaroista. Tilikauden tulos voidaan
sisällyttää ydinpääomaan vasta valvontaviranomaisen luvan
ja ehdotetun osingon vähentämisen jälkeen. Toissijainen lisä-
pääoma koostuu ylijäämästä arvonalennusten ja odotettujen
tappioiden erotuksesta (IRB).
Omien varojen ja alentamiskelpoisten
velkojen vähimmäisvaatimus (MREL)
SRB:n 3.6.2024 antaman päätöksen mukaan
Kiinnitysluottopankin tulee täyttää kokonaisriskiin pohjau-
tuva vaatimus, joka on määrältään 15,90 prosenttia ja vähim-
mäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävään vastui-
den kokonaismäärään pohjautuva vaatimus joka on määräl-
tään 5,91 prosenttia.
Vaatimusten täyttämiseksi Kiinnitysluottopankin taseessa
oli vuoden 2024 lopussa konsernin sisäinen MREL-laina
tasearvoltaan 609 miljoonaa euroa (604).
Luottoriskin hallinta
Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan liittyvät riskit aiheutu-
vat pääosin luottoriskistä. Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä
siitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään maksuvelvoittei-
taan tai ei halua täyttää niitä eivätkä vakuudeksi pantatut
varat kata velkaa. Muutokset yhtiön mahdollisuuksissa saada
vastapuolilta takaisin lainoihin ja muihin saataviin sijoitetut
varat ovat riskejä, jotka ovat luontainen osa yhtiön liiketoi-
mintaa. Yhtiön lainansaajien ja muiden vastapuolien luotto-
jen laatu voi heiketä yleisen taloussuhdanteen heikkenemi-
sen, rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskien tai laskevien
vakuusarvojen vuoksi. Luottojen laadun heikkenemisellä on
negatiivinen vaikutus yhtiön varojen arvoon. Jos yhtiön on
tällaisessa tilanteessa aiemmin kirjattujen arvonalentumisten
lisäksi kirjattava uusia arvonalentumisia ja toteutuneita luot-
totappioita, kirjauksella olisi huomattava negatiivinen vaiku-
tus yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen tilanteeseen ja
tulokseen.
Konsernin liiketoiminta-alueet ovat yhdessä Group Credit
Management -yksikön kanssa ensisijaisesti vastuussa omaan
toimintaansa liittyvien luottoriskien hallinnasta (mukaan
lukien tunnistus, valvonta ja raportointi) sovittujen rajojen ja
periaatteiden mukaisesti. Kiinnitysluottopankin luottoriskit
koostuvat Large Corporates & Institutions- ja Business
Banking Finland -liiketoiminta-alueiden yritysluotoista ja
Private Banking- ja Personal Banking Finland -liiketoimin-
ta-alueiden kotitalouksille myönnetyistä luotoista.
Luottoriskien hallintavastuu määritellään
Kiinnitysluottopankin ja Nordea Bank Oyj:n välisissä
ulkoistamissopimuksissa.
Toisessa puolustuslinjassa Group Credit Risk Control
(GCRC) vastaa Kiinnitysluottopankin luottoprosessi-
kokonaisuudesta eli sitä koskevasta ohjeistuksesta ja
sisäisistä säännöistä. GCRC vastaa myös luottosalkun
LIITTEET
26
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luottoriskin enimmäismäärä
31.12.2024 31.12.2023
Miljoonaa euroa Liite
Jaksotettuun
hankinta-
menoon ja
käypään arvoon
muun laajan
tuloksen kautta
kirjattavat varat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon ja
käypään arvoon
muun laajan
tuloksen kautta
kirjattavat varat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta 11 1 376,5 – 1 243,5 –
Luotot yleisölle 11 33 360,2 – 31 066,0 –
Johdannaiset 12 – 380,4 – 449,8
Taseen ulkopuoliset erät 190,2 – 195,7 –
Yhteensä 34 926,9 380,4 32 505,2 449,8
Arvonalentumiset luottoriskistä
Miljoonaa euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023
Saamiset keskuspankeilta ja
luottolaitoksilta 11 – –
Luotot yleisölle 11 -108,8 -80,4
Taseen ulkopuoliset erät 0,0 -0,1
Yhteensä -108,8 -80,5
laadun ja luottoprosessin valvonnasta ja seurannasta.
Kiinnitysluottopankissa luottojen laatua ja ohjeiden noudat-
tamista valvotaan Nordea-konsernin tuottamien raporttien ja
Kiinnitysluottopankin henkilöstön suorittamien tarkastusten
avulla. Raportit toimitetaan johtoryhmälle, riskivaliokunnalle
ja hallitukselle.
Asiakasluokitus
Luokitus- ja pisteytysmallit kuuluvat keskeisesti luottoriskin
hallintaan. Nämä mallit pyrkivät arvioimaan asiakkaita ja
ennustamaan maksukyvyttömyyttä. Luokitusmalleja sovelle-
taan yritysasiakkaisiin, kun taas pisteytysmalleja sovelletaan
henkilöasiakkaisiin ja pieniin yrityksiin. Asiakkaan luokitus
vahvistetaan yleensä limiitti- tai luottoesityksen tai vuosikat-
sauksen yhteydessä ja hyväksytään vastuussa olevan luotto-
ryhmän toimesta. Pisteytysmallit ovat tilastollisia menetelmiä
asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyyden
ennustamiseksi.
Luottoriskille altistuminen
Kiinnitysluottopankki arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatua
Nordea-konsernin raporttien ja sisäisen valvonnan perus-
teella. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia,
joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti ja liiketoimin-
ta-alueet arvioivat vähintään neljännesvuosittain tarpeen kir-
jata arvonalennus niiden senhetkisen tilanteen, asiakkaan
liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella.
Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavas-
tuuksi. Arvonalentumisen määrä on arvioitu tappio, joka
muodostuu maksamatta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja
tulevien rahavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun
vakuuden arvo, erotuksesta. Saamiset, joiden arvo on alentu-
nut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia.
Vakuudet ja takaukset
Jos vastapuoli ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan,
luottotappioiden välttämiseksi on tärkeää, että luoton vakuu-
deksi annettu pantti ja/tai takaus kattaa
Kiinnitysluottopankin saatavan vastapuolelta.
Pääomavaateiden ja odotettujen tappioiden laskennassa
tappioriskiä mitataan useilla luottoriskimalleilla. Useimmat
näistä malleista ottavat huomioon riskien suojausmenetel-
mät, kuten vakuudet ja takaukset. Eri vakuustyypeillä on eri-
laiset tappio-osuudet (LGD), jotka puolestaan vaikuttavat
pääoman tarpeeseen. Vakuudet arvostetaan saantihetkellä
ja säännöllisesti sen jälkeen.
Vakuuksien jakauma pysyi lähes ennallaan vuonna 2024.
Taulukko osoittaa, että valtaosa vakuuksista on
asuinkiinteistöjä.
Vakuusjakauma
31.12.2024 31.12.2023
Rahoitusvakuudet 0,6 % 0,6 %
Asuinkiinteistöt 98,4 % 98,2 %
Liikekiinteistöt 0,6 % 0,7 %
Muut fyysiset vakuudet 0,4 % 0,5 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %
Luototussuhde
Luototussuhteella (LTV) tarkoitetaan luoton määrää jaettuna
saadun vakuuden markkina-arvolla ja sitä pidetään käyttö-
kelpoisena mittarina vakuuksien laatua arvioitaessa. Vuoden
lopussa katepoolin 1 painotettu keskimääräinen luototus-
suhde oli 49,1 prosenttia (50,5) ja katepoolin 2 painotettu
keskimääräinen luototussuhde oli 53,0 prosenttia (53,2).
LIITTEET
27
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luototussuhde
1
31.12.2024 31.12.2023
Luototussuhde
katepoolissa
3
miljoonaa euroa
katepoolin
ulkopuolella
4
miljoonaa euroa %
katepoolissa
3
miljoonaa euroa
katepoolin
ulkopuolella
4
miljoonaa euroa %
<40% 20 334,9 3 503,1 71,2 19 146,1 3 091,8 71,6
40–50% 2 727,9 687,0 10,2 2 552,4 607,1 10,2
50–60% 1 966,6 635,5 7,8 1 853,6 563,7 7,8
60–70% 1 286,8 566,4 5,5 1 231,9 509,2 5,6
70-80%
2
369,3 510,8 2,6 231,9 465,7 2,2
80-100% – 881,1 2,6 – 812,6 2,6
Yhteensä 26 685,5 6 783,9 100,0 25 015,9 6 050,1 100,0
1) Kuvaa luototussuhteen indeksoimatonta jakautumista luokkiin, joissa yksittäinen laina voi esiintyä useammassa luokassa. Luototussuhde lasketaan käyttäen vakuuden
markkina-arvoa.
2) Kiinnitysluottopankin katepooliin hyväksyttävän asuntovakuudellisen luoton määrä voi olla korkeintaan 70 prosenttia vakuuden markkina-arvosta katepoolissa 1 ja korkeintaan
80 prosenttia vakuuden markkina-arvosta katepoolissa 2.
3) Katepoolissa olevat henkilöasiakkaiden asuntovakuudelliset luotot.
4) Katepoolin ulkopuolisia luottoja ja muita katepooliin hyväksyttäviä vakuuksia.
Saatavakohtainen ja saatavaryhmäkohtainen
arvonalentumistestaus
Arvonalentumisten kirjaamista säädellään IFRS 9:ssä ja ne
perustuvat odotettujen luottotappioiden mallintamiselle.
Arvonalentumistestaus (saatavakohtainen ja saatavaryhmä-
kohtainen) tehdään kolmen erilaisen tulevaisuutta koskevan
ja painotetun skenaarion avulla, joissa testattavat erät jae-
taan kolmeen ryhmään riippuen niiden luottoriskin
kehittymisestä.
Tasoon 1 sisältyvät varat, joiden luottoriski ei ole kasvanut
merkittävästi. Tasoon 2 sisältyvät varat, joiden luottoriski on
kasvanut merkittävästi. Tasoon 3 taas sisältyvät ongelmaluo-
tot. Kaikki vastuut luokitellaan tasoille saatavakohtaisesti.
Tason 3 merkittävät vastuut arvioidaan saatavakohtaisesti.
Tasojen 1 ja 2 vastuut ja tasolle 3 luokitellut vastuut, jotka
eivät ole yksinään merkittäviä, arvioidaan
saatavaryhmäkohtaisesti.
Kiinnitysluottopankki seuraa luottosaamistensa laatua jat-
kuvasti arvonalentumisten tunnistus- ja lievitysprosessin
kautta. Heikkoja ja luottoriskin takia arvoltaan alentuneita
saamisia tarkkaillaan ja arvioidaan uudelleen vähintään nel-
jännesvuosittain senhetkisen suoriutumisen, liiketoiminnan
näkymien, tulevan velanhoitokyvyn ja mahdollisten varaus-
ten näkökulmasta. Kiinnitysluottopankki kirjaa ainoastaan
tiettyjä erityisiä luottoriskioikaisuja. Erityiset luottoriskioikai-
sut koostuvat saatavakohtaisesti ja saatavaryhmäkohtaisesti
arvioiduista varauksista. Neljännesvuosittaisissa tuloslaskel-
missa erityisiin luottoriskioikaisuihin viitataan luottotappioina
ja taseen erityisiin luottoriskioikaisuihin viitataan varauksina.
Saatavakohtaiset varaukset
Saatavakohtaisia varauksia kirjataan, mikäli luottotapahtu-
mien ja havaittavien tietojen perusteella negatiivinen vaiku-
tus asiakkaalta odotettavissa oleviin tuleviin rahavirtoihin on
siinä määrin todennäköinen, että täysi takaisinmaksu on
(saadut vakuudet huomioiden) epätodennäköistä.
Saamiset, joihin kohdistuu saatavakohtainen varaus, ovat
luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita ja luokitellaan
tasoon 3. Varaus on yhtä suuri kuin odotettu tappio, joka
puolestaan on ero jäljellä olevan saamisen ja odotetun raha-
virran diskontatun arvon välillä, mukaan lukien saadun
vakuuden arvo.
Järjestämättömät luotot
Järjestämättömillä luotoilla tarkoitetaan asiakkaiden vas-
tuita, jotka ovat olleet yli 90 päivää erääntyneenä, maksuky-
vyttömyysmenettelyssä tai joiden maksamista pidetään epä-
todennäköisenä. Tällaiset asiakkaat voivat olla joko
järjestämättömiä tai muita kuin järjestämättömiä. Jos asiakas
selviytyy maksukyvyttömyydestä, asiakasta pidetään terveh-
tyneenä. Tyypillisesti tällaisessa tilanteessa asiakas onnistuu
tasapainottamaan raha-asiansa. Tervehtymisen edellytyk-
senä takaisinsaannin tulisi kattaa asiakkaan koko velka,
takaisinmaksusta on laadittava tyydyttävä suunnitelma ja
arvion mukaan toipuminen on käynnissä.
Saatavaryhmäkohtaiset varaukset
Ryhmäkohtainen malli suoritetaan neljännesvuosittain. Yksi
merkittävä tekijä varauksien kirjaamiselle ovat saamisten
tasolta 1 tasolle 2 siirtymisen käynnistävät tapahtumat.
Vähittäisasiakkaisiin liittyville saamisille ja muihin kuin vähit-
täisasiakkaisiin liittyville 1. tammikuuta 2018 jälkeen tasee-
seen kirjatuille saamisille käynnistävänä tapahtumana käyte-
tään elinkaaren aikaisen maksukyvyttömyyden todennäköi-
syyden muutoksia. Lisäksi asiakkaat, joihin sovelletaan
lainanhoitojoustoja ja asiakkaat, joiden maksut ovat olleet yli
30 päivää erääntyneinä siirretään tasolle 2. Tasolla 1, varauk-
set ovat yhtä suuret kuin 12 kuukauden ajalta odotetut tap-
piot. Tasoilla 2 ja 3, varaukset ovat yhtä suuret kuin luoton
elinkaaren ajalta odotetut tappiot. Mallin tuottamaa lopputu-
losta täydennetään asiantuntija-arvioilla, jotta varmistetaan
varausten riittävyys. Maksukyvyttömille asiakkaille, joille ei
ole kirjattu saatavakohtaisia varauksia, kirjataan saatavaryh-
mäkohtaiset varaukset.
Lainanhoitojoustot
Lainanhoitojoustoilla tarkoitetaan velallisen taloudellisista
vaikeuksista johtuvia lainaehtojen helpotuksia tai velan
uudelleenjärjestelyä. Lainahoitojoustojen tarkoituksena on
varmistaa lainan takaisinmaksu lyhytaikaisten joustojen
avulla. Esimerkkejä lainaehtojen helpotuksista ovat muutok-
set lyhentämisprofiiliin tai -aikatauluun, asiakasmarginaaliin
tai sopimuslausekkeisiin. Lainanhoitojoustoja myönnetään
valikoivasti ja yksilöllisin perustein sisäisen ohjeistuksen
mukaisesti ja niitä seuraa arvonalentumistestaus.
Lainanhoitojoustosaamiset voivat olla järjestettyjä tai järjes-
tämättömiä. Luottotappiovarauksia kirjataan tarvittaessa.
Asiakkaat, joille myönnetään lainanhoitojoustoja siirretään
tasolle 2, ellei luottoja ole jo aikaisemmin luokiteltu arvoltaan
alentuneiksi (taso 3). Järjestettyjen lainanhoitojoustosaamis-
ten koeaika on vähintään 24 kuukautta. Jos laina siirtyy pois
lainanhoitojousto -tilasta, se ei voi siirtyä tasolle 1 ennen kuin
kaikki tason 2 kriteerit on ohitettu, ja se voi siirtyä tasolta
kolme pois vasta silloin, kun se ei enää ole luottoriskin joh-
dosta arvoltaan alentunut eikä järjestämätön.
LIITTEET
28
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Lainanhoitojoustot
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Lainanhoitojoustot 375,4 212,0
- josta järjestämättömät 148,0 70,9
Arvonalentumiset saatavakohtaisesti
arvostetuista luotoista ja
lainanhoitojoustoista -22,6 -11,5
- josta järjestämättömät -17,1 -9,1
Tunnusluvut
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Lainanhoitojoustot / luotot ja muut
saamiset ennen arvonalentumisia
1
1,2 % 0,7 %
Saatavakohtaiset arvonalentumiset /
lainanhoitojoustot
2
6,0 % 5,4 %
- josta järjestämättömät 11,5 % 12,8 %
1) Lainanhoitojoustot//Luotot ennen arvonalentumisia.
2) Saatavakohtaiset arvonalentumiset/Lainanhoitojoustot.
Herkkyysanalyysi
Yksi tärkeä tekijä odotettavissa olevien luottotappioiden
ennustamisessa on arvioida syitä, jotka aiheuttavat luottoris-
kin merkittävää lisääntymistä. Ymmärtääkseen kynnystaso-
jen herkkyyttä, Kiinnitysluottopankki on käyttänyt mallipe-
rusteisten varausten laskennassa kahta erilaista skenaariota:
Skenaario 1 Skenaario 2
Kotitalousasiakkaiden luotot
Suhteellinen kynnystaso 150% 250%
Yritysasiakkaiden luotot
Suhteellinen kynnystaso 100% 200%
Absoluuttinen 12 kuukauden
kynnystaso 15 bp 25 bp
Absoluuttinen elinkaaren
kynnystaso 350 bp 450 bp
Luokituksen muutos
1
1 alas 1 ylös
1) Ennen IFRS 9 standardiin siirtymistä (1 tammikuuta 2018) alun perin kirjattujen vas-
tuiden osalta tasoluokitus on päätetty luottoluokituksessa tapahtuneiden muutosten
perusteella. Kynnystaso skenaariossa 1 on asetettu yhden pykälän mallissa käytet
-
tyä alemmas. Kynnystaso skenaariossa 2 on asetettu yhden pykälän mallissa käytet-
tyä ylemmäs.
Varaukset olisivat kasvaneet 0,1 miljoonaa euroa (0,7) ske-
naariossa 1 ja laskeneet 0,1 miljoonaa euroa (0,4) skenaa-
riossa 2. Lisätietoja luokitusasteikosta ja keskimääräisistä
maksukyvyttömyyden todennäköisyyksistä on taulukossa
“Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen luottojen luoki-
tus/pisteytys”.
Varaukset ovat herkkiä luokituksen muutokselle vaikak
kynnysarvoja ei saavutettaisi. Alla oleva taulukko esittää vai-
kutuksen varauksiin liiketoiminta-alueittain, jos luottoluokitus
alenee yhdellä pykälällä pankin kaikkien vastuiden osalta. Se
sisältää sekä korkeamman riskin vaikutukset että vastuiden
siirtymisen kynnystason ylittyessä tasolta 1 tasolle 2. Se sisäl-
tää myös vaikutukset vastuiden siirtyessä
luottoluokitukseltaan yhden pykälän järjestämättömien luot-
tojen yläpuolelta järjestämättömiin luottoihin. Vaikutukseksi
on arvioitu 5,6 miljoonaa euroa (16,2) vuonna 2024. Luku
perustuu tilastollisiin laskelmiin, eikä erillisarviointiin kuten
todellisten merkittävien järjestämättömien luottojen
tapauksessa.
Ennakoiva tieto
Ennakoivaa tietoa käytetään sekä merkittävän luottoriskin
lisääntymisen arvioinnissa että odotettavissa olevien luotto-
tappioiden laskennassa. Nordea käyttää kolmea makrotalou-
dellista skenaariota (perus, suotuisa ja epäsuotuisa). Vuoden
2024 viimeisen kvartaalin skenaariot on painotettu lopullis-
ten odotettavissa olevien luottotappioiden mukaisiksi käyt-
täen perusskenaariossa 60 prosentin (50), epäsuotuisassa
skenaariossa 20 prosentin (40) ja suotuisassa skenaariossa
20 prosentin (10) olettamaa.
Nordean Group Risk-yksikkö on toimittanut makrotalou-
delliset skenaariot, jotka perustuvat Oxford Economics -tutki-
muslaitoksen malliin. Ennuste on yhdistelmä tilastollista mal-
linnusta sekä asiantuntijaharkintaa ja huolellinen tarkistus ja
laadunvarmistus on osa ennusteprosessia. Malli on raken-
nettu kuvaamaan taloudellisten muuttujien keskinäisiä suh-
teita historiassa ja huomioimaan näiden muuttujien keskeiset
yhteydet. Malli tuottaa kymmenen vuoden ennusteen ja tätä
pidemmille periodeille odotettujen luottotappioiden lasken-
nassa käytetään pitkän aikavälin keskiarvoja.
Makrotaloudelliset skenaariot heijastavat Nordean näke-
mystä Suomen talouden mahdollisesta kehityksestä geopo-
liittisen myllerryksen keskellä. Skenaariot huomioivat mah-
dollisuuden Suomen talouden vertailumaita hitaammasta
talouskasvusta ja työttömyysasteen noususta. Skenaarioita
kehitettäessä Nordea huomioi pohjoismaiden hallitusten ja
keskuspankkien ennusteet, samoin kuin Nordean Tutkimus
-yksikön ja EKP:n makrotaloudelliset ennusteet euroalueelle.
Perusskenaario perustuu Suomen Pankin ja Euroopan kes-
kuspankin ennusteille. Suomen asuntomarkkina on vähitel-
len vilkastumassa ja asuntojen hintakehitys on tasaantunut.
Riskit perusskenaarion ympärillä kallistuvat epäsuotuisaan
suuntaan suotuisan skenaarion poiketessa perusskenaariosta
epäsuotuisaa vähemmän.
Kaksi vaihtoehtoista skenaariota kattavat joukon mahdolli-
sia riskitekijöitä, joiden vuoksi talouden kehitys voi poiketa
perusskenaariosta. Lähi-idän konfliktin eskaloituminen voisi
johtaa energian hinnan merkittävään nousuun pitkälle vuo-
teen 2025. Tämä saattaisi laukaista taantuman Euroopassa ja
Pohjoismaissa yritysten investointien lykkääntyessä, viennin
hidastuessa ja kotitalouksien vähentäessä kulutusta heikke-
nevän työmarkkinatilanteen vuoksi. Keskuspankit saattavat
lisäksi pitää inflaatiovaikutusta tilapäisenä ja jatkaa ohjaus-
korkojen laskemista, jolloin korot liikkuvat perusskenaarion
oletuksia alemmalle tasolle vuonna 2026. Toisaalta inflaation
normalisoituminen ja siihen yhdistyvä korkojen lasku voivat
johtaa perusskenaariota voimakkaampaan talouden
toipumiseen.
Herkkyysanalyysi
2024 2023
Miljoonaa euroa
Kirjatut
varaukset
Varaukset
jos luokitus alenee
yhden pykälän
Kirjatut
varaukset
Varaukset
jos luokitus alenee
yhden pykälän
Personal Banking 72 93 46 64
Business Banking 8 13 7 11
Large Corporations and institutions 0 0 0 0
Muut 2 3 2 3
Yhteensä 83 109 54 78
LIITTEET
29
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Johdon harkintaan perustuvat varaukset
Vuoden 2024 lopussa laskentamallin tuottamien varausten
lisäksi Kiinnitysluottopankin luottosalkkuun on tehty
yhteensä 26 miljoonaa euroa korjauksia, sisältäen 9 miljoo-
naa euroa johdon harkintaan perustuvia varauksia. Johdon
harkintaan perustuvan suhdannevarauksen on tarkoitus kat-
taa normaalista suhdannevaihtelusta poikkeavista makrota-
loudellisista shokeista ja epävarmuuksista koituvat luottotap-
piot, joita käytössä oleva IFRS 9 -malli ei pysty riittävästi huo-
mioimaan. Epävarmuudet liittyvät pääosin makrotalouden
epävarmuuksiin, esimerkiksi mahdollisiin muutoksiin kaup-
papolitiikassa ja muuttuviin geopoliittisiin riskeihin.
Malliin perustuvia skenaariomallinnuksia verrattiin alusta-
vaan alhaalta ylös -luottotappioennusteprosessiin luottotap-
pioennusteiden varovaisuuden varmistamiseksi. Johdon
päättämä suhdannevaraus pyrkii korjaamaan IFRS 9 -mallien
antaman odotettujen luottotappioiden määrän odotusten
mukaiselle vaihteluvälille eikä ennusteiden ylälaitaan. Se kat-
taa myös ennustettujen luottotappioiden realisoitumisen
merkittävissä määrin vuoden aikana.
Skenaariot ja varaukset
2024 2025 2026 2027
Painot-
tamat-tomat
odotetut
luotto-
tappiot
Toden-
näköisyys
Malliin
perustuvat
varaukset
Korjaus
malliin
perustuviin
varauksiin
Erilliset
varaukset
Varaukset
yhteensä
Suomi
Suotuisa skenaario
- BKT:n kasvu, % 3,0% 2,2% 1,2%
- Työttömyysaste, % 7,8% 7,4% 7,5% 83 20 %
- Kotitalouksien kulutuksen muutos, % 0,8% 1,5% 1,2%
- Asuntojen hintojen muutos, % 3,8% 2,6% 2,0%
Perusskenaario
- BKT:n kasvu, % 1,1% 1,8% 1,8%
- Työttömyysaste, % 8,1% 7,8% 7,8% 83 60 % 83 26 0 109
- Kotitalouksien kulutuksen muutos, % 0,5% 1,3% 1,3%
- Asuntojen hintojen muutos, % 2,4% 2,2% 2,0%
Epäsuotuisa skenaario
- BKT:n kasvu, % -1,7% 0,8% 1,3%
- Työttömyysaste, % 9,2% 9,1% 9,1% 84 20 %
- Kotitalouksien kulutuksen muutos, % -0,4% 0,5% 0,8%
- Asuntojen hintojen muutos, % -2,5% 1,0% 2,0%
Yhteensä, miljoonaa euroa 83 26 0 109
2023 2024 2025 2026
Painot-
tamat-tomat
odotetut
luotto-
tappiot
Toden-
näköisyys
Malliin
perustuvat
varaukset
Korjaus
malliin
perustuviin
varauksiin
Erilliset
varaukset
Varaukset
yhteensä
Suomi
Suotuisa skenaario
- BKT:n kasvu, % 2,1% 1,6% 1,2%
- Työttömyysaste, % 7,6% 7,1% 6,8% 51 10%
- Kotitalouksien kulutuksen muutos, % 2,4% 1,4% 1,1%
- Asuntojen hintojen muutos, % 1,1% 2,8% 2,7%
Perusskenaario
- BKT:n kasvu, % 0,2% 1,4% 1,5%
- Työttömyysaste, % 8,0% 7,4% 7,1%
- Kotitalouksien kulutuksen muutos, % 0,8% 1,1% 1,1% 53 50% 54 26 0 80
- Asuntojen hintojen muutos, % 1,0% 1,8% 2,0%
Epäsuotuisa skenaario
- BKT:n kasvu, % -3,2% 1,0% 1,5%
- Työttömyysaste, % 8,6% 8,3% 7,9%
- Kotitalouksien kulutuksen muutos, % -2,2% 0,6% 0,6% 57 40%
- Asuntojen hintojen muutos, % -1,5% 0,5% 0,8%
Yhteensä, miljoonaa euroa 54 26 0 80
LIITTEET
30
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luottoriski lukuina
Kiinnitysluottopankin luotot yleisölle lisääntyivät 7 prosen-
tilla vuoden 2024 aikana ja niitä oli vuoden lopussa 33,4 mil-
jardia euroa (31,1). Yrityksille annettujen luottojen osuus luo-
toista yleisölle oli 6 prosenttia (6) ja henkilöasiakkaille annet-
tujen luottojen osuus 94 prosenttia (94). Luotonannon
maturiteettijakaumat esitetään liitteessä 25. Odotettujen
luottotappioiden laskennassa Kiinnitysluottopankki käyttää
käyttäytymisperusteista maturiteettia, joka on yleensä lyhy-
empi kuin sopimusperusteinen maturiteetti.
Kiinnitysluottopankki luotottaa vain Suomessa sijaitsevia
kiinteistöjä. Luottolupauksia oli 190,2 miljoonaa euroa (195,7).
Edellisvuoden tapaan Kiinnitysluottopankin varoihin ei
sisältynyt joukkolainoja tai muita korollisia arvopapereita.
Saamisia luottolaitoksilta oli vuoden lopussa 0,9 miljardia
euroa (1,0). Koko summa kohdistui emoyhtiöön.
Saamisia, joiden arvo on alentunut, oli vuoden 2024
lopussa bruttomääräisesti 376,1 miljoonaa euroa (270,1).
Niistä 99 prosenttia (99) liittyi henkilöasiakkaisiin. Kasvun
taustalla on erityisesti uusien ja parannettujen vähittäisasiak-
kaisiin liittyvien luottosalkkujen saatavaryhmäkohtaisten
arvonalentumismallien käyttöönotto yhdessä kolmannen
vuosineljänneksen aikana käyttöönotettujen pääomamallien
kanssa. Uudet vähittäisasiakkaisiin liittyvät mallit kasvattivat
arvoltaan alentuneiden saamisten määrää ja lisäsivät luotto-
jen tervehtymisen todennäköisyyttä, vähentäen näin arvon-
alentumiskirjausten kattavuusvaatimusta luottosalkussa. Kun
näistä saamisista vähennetään 61,4 miljoonaa euroa (50,6)
saatavakohtaisia arvonalentumiskirjauksia, saamisia, joiden
arvo on alentunut, oli nettomääräisesti 314,7 miljoonaa euroa
(219,5) eli 0,94 prosenttia (0,70) luotoista yleisölle ennen
taseeseen kirjattuja arvonalentumisia.
Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista (tasoilla 1
ja 2) taseeseen kirjattuja arvon-alentumisia oli 47,3 miljoonaa
euroa (29,8). Lisätietoja on liitteessä 11 ”Luottosalkku ja sii-
hen sisältyvät arvonalentumiset”.
Arvoltaan alentuneiden saamisten vakuudeksi saatujen
varojen määrä oli 502,8 miljoonaa euroa (557,5) vuoden 2024
lopussa.
Arvoltaan alentuneet saamiset ja tunnusluvut
2024 2023
Arvoltaan alentuneet saamiset, brutto,
miljoonaa euroa 376,1 270,1
- josta muut kuin järjestämättömät 37,6 27,6
- josta järjestämättömät 338,5 242,5
Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot
yhteensä, brutto, pistettä
1
110 84
Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot
yhteensä, netto, pistettä
2
92 68
Arvonalentumiset / tasojen 1 ja 2 saamiset,
pistettä
3
14 9
Arvonalentumiset / saamiset yhteensä
(tasoilla 1, 2 ja 3), pistettä
4
32 25
Arvonalentumiset / saamiset tasolla 3,
prosenttia
5
16 19
1) Luotot, joiden arvo on alentunut (taso 3), ennen arvonalentumisia / hankintamenoon
arvostetut luotot ennen arvonalentumisia.
2) Luotot, joiden arvo on alentunut (taso 3), arvonalentumisten jälkeen / hankintame
-
noon arvostetut luotot ennen arvonalentumisia.
3) Arvonalentumiset (taso 1 ja 2) luotoista, joiden arvo ei ole alentunut / hankintame
-
noon arvostetut luotot, joiden arvo ei ole alentunut (tasot 1 ja 2).
4) Arvonalentumiset yhteensä (tasot 1,2 ja 3) / hankintamenoon arvostetut luotot
ennen arvonalentumisia, pistettä.
5) Arvonalentumiset (taso 3) luotoista, joiden arvo on alentunut / luotot (taso 3), joiden
arvo on alentunut.
Luokitus- ja pisteytysjakauma
Yksi tapa arvioida luottolaatua on analysoida luottojen
jakautumista eri luottoluokkiin yritysasiakkaiden ja luottolai-
tosten sekä kotitalouksien osalta. Keskimääräinen luottolaatu
pysyi korkealla tasolla sekä yritysten että kotitalouksien luot-
tosalkuissa vuonna 2024. Määrällisesti 9,2 prosenttia (14,3)
yritysasiakkaista siirtyi parempaan luokkaan, kun taas 23,4
prosenttia (13,7) siirtyi alempaan luokkaan. Vastuiden osalta
11,5 prosenttia (11,7) yritysasiakkaiden vastuista siirtyi ylem-
pään luokkaan, kun taas 21,5 prosenttia (13,6) siirtyi alem-
paan luokkaan.
Vuoden 2024 aikana Kiinnitysluottopankki otti käyttöön
uudet vähittäisasiakkaisiin liittyvät sisäisiin luottoluokituksiin
perustuvat mallit jotka paransivat riskiparametrien laskentaa,
mikä siirsi pisteytysjakaumaa lievästi alaspäin taustalla ole-
van luottolaadun pysyessä ennallaan. Kotitalouksien osalta
määrältään 23,6 prosenttia (29,4) siirtyi ylempään luokkaan
ja 58,3 prosenttia (30,0) alempaan luokkaan. Vastuiden
osalta 23,1 prosenttia (29,5) kotitalouksista siirtyi ylempään
luokkaan ja 59,1 prosenttia (31,0) alempaan luokkaan.
Luokitusjakauma, yritysvastuut, sisäisten
luottoluokitusten menetelmä
Yritysvastuista 93 prosenttia (91) luokiteltiin vähintään luok-
kaan 4- (asteikolla 6+ – 1-, jossa 6+ on paras ja 1- heikoin
luokka). Yritysvastuista 5 prosenttia (6) luokiteltiin korkein-
taan luokkaan 1+. Järjestämättömät luotot eivät ole mukana
luokitusjakaumassa.
0
10
20
30
40
50
60
70
1-11+2-22+3-33+4-44+5-55+6-66+
%
2024
2023
Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut,
sisäisten luottoluokitusten menetelmä
Henkilöasiakkaista 90 prosenttia (93) pisteytettiin vähintään
luokkaan C- (asteikolla A+ – F-, jossa A+ on paras ja F- hei-
koin luokka), mikä tarkoittaa 1 prosentin tai pienempää mak-
sukyvyttömyyden todennäköisyyttä. Henkilöasiakkaista 1
prosenttia (1) pisteytettiin korkeintaan luokkaan F+.
Järjestämättömät luotot eivät ole mukana
pisteytysjakaumassa.
0
10
20
30
40
F-FF+E-EE+D-DD+C-CC+B-BB+A-AA+
%
2024
2023
LIITTEET
31
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen luottojen luokitus/pisteytys
1
Miljoonaa euroa Bruttokirjanpitoarvo 31.12.2024
Luokitus/pisteytys Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Varaukset
6 / A 17 642,0 30,8 0,5 17 673,3 -2,2
5 / B 6 633,0 35,4 0,3 6 668,7 -2,7
4 / C 4 101,4 106,9 2,0 4 210,3 -2,9
3 / D 1 908,1 224,0 0,6 2 132,7 -4,1
2 / E 709,2 1 029,6 2,9 1 741,7 -17,6
1 / F 104,0 422,7 3,1 529,8 -15,6
Standardimenetelmä / Luokittelematon 0,3 3,9 0,0 4,2 -0,9
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön) 69,6 80,1 366,7 516,4 -62,9
Sisäiset erät
2
864,3 – – 864,3 -
Yhteensä 32 031,9 1 933,3 376,1 34 341,4 -108,8
Miljoonaa euroa Bruttokirjanpitoarvo 31.12.2023
Luokitus/pisteytys Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Varaukset
6 / A 17 737,5 78,1 0,4 17 816,0 -1,0
5 / B 6 876,9 332,4 0,8 7 210,1 -2,4
4 / C 2 233,4 652,6 1,7 2 887,7 -4,2
3 / D 966,9 605,3 2,0 1 574,2 -5,7
2 / E 296,4 336,5 1,3 634,2 -4,6
1 / F 192,1 473,0 16,1 681,2 -12,5
Standardimenetelmä / Luokittelematon 12,2 4,0 0,2 16,4 -0,4
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön) 40,8 68,4 247,6 356,8 -49,7
Sisäiset erät
2
1 011,7 – – 1 011,7 –
Yhteensä 29 367,9 2 550,3 270,1 32 188,3 -80,5
1] Kunkin saatavan tasoluokitus ja laskettu arvonalentuminen perustuvat tilanteeseen lokakuun 2024 (lokakuu 2023) lopussa. Saatavan määrä ja luottoluokitus perustuvat tilanteeseen
joulukuun 2024 (joulukuu 2023) lopussa. Osa joulukuun luottoluokituksen perusteella maksukyvyttömiksi määritellyistä saaatavista eivät olleet maksukyvyttömiä lokakuun lopussa ja
tämän näkyy tasoluokituksessa.
2] Vastuut konserniyhtiöille
Taseen ulkopuolisten erien luokitus/pisteytys
Miljoonaa euroa Nimellismäärä 31.12.2024
Luokitus/pisteytys Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Varaukset
6 / A 111,6 0,4 – 112,0 0,0
5 / B 32,5 0,2 – 32,7 0,0
4 / C 31,6 0,8 – 32,4 0,0
3 / D 6,2 2,6 – 8,8 0,0
2 / E – 2,6 – 2,6 –
1 / F – 0,2 0,0 0,2 –
Standardimenetelmä / Luokittelematon 0,5 0,9 – 1,4 0,0
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön) – 0,0 0,2 0,2 –
Yhteensä 182,4 7,7 0,2 190,2 0,0
Miljoonaa euroa Nimellismäärä 31.12.2023
Luokitus/pisteytys Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Varaukset
6 / A 131,3 0,2 – 131,5 0,0
5 / B 39,5 0,5 – 40,0 0,0
4 / C 10,4 2,1 – 12,5 0,0
3 / D 3,9 3,8 – 7,7 0,0
2 / E – 1,6 – 1,6 0,0
1 / F – 1,6 – 1,6 0,0
Standardimenetelmä / Luokittelematon 0,6 – – 0,6 –
0+ / 0 / 0- (maksukyvytön) – – 0,2 0,2 –
Yhteensä 185,7 9,8 0,2 195,7 0,0
LIITTEET
32
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Erääntyneet luotot
Alla olevassa taulukossa 6 päivää tai sitä kauemmin eräänty-
neenä olleet luotot, yhteensä 464,0 miljoonaa euroa (375,3),
esitetään jaoteltuna yritys- ja henkilöasiakkaiden luottoihin.
Luotto luokitellaan erääntyneeksi, jos mitä tahansa pää-
omaan, korkoon tai palkkioihin liittyvää maksusuoritusta ei
ole tehty eräpäivään mennessä.
31.12.2024 31.12.2023
Miljoonaa euroa
Yritys-
asiakkaat
Henkilö-
asiakkaat
Yritys-
asiakkaat
Henkilö-
asiakkaat
6-30 päivää 4,0 151,3 4,6 128,9
31-60 päivää 1,8 65,6 1,9 56,7
61-90 päivää 0,1 30,3 2,6 24,5
>90 päivää 0,7 210,2 0,7 155,4
Yhteensä 6,6 457,4 9,8 365,5
Erääntyneet luotot / luotot yleisölle taseeseen kirjattujen
arvonalentumisten jälkeen, % 0,4 1,5 0,6 1,2
Arvonalentumistappiot, netto
Nettomääräisiä arvonalentumistappioita kertyi -34,2 miljoo-
naa euroa (-16,4), sisältäen varausten nettokasvun 28,4 mil-
joonaa euroa. Johdon harkintaan perustuvia suhdanneperus-
teisia varauksia on kirjattu yhteensä 9,4 miljoonaa euroa
(11,1) laskentamallin tuottamien varausten lisäksi. Taseeseen
ei ole kirjattu rakenteellisia varauksia vuoden 2024 eikä 2023
lopussa.
Nettomääräiset arvonalentumistappiot
ja luottotappiotasot
Miljoonaa euroa 2024 2023
Arvonalentumistappiot luotoista, netto,
miljoonaa euroa -34,2 -16,4
Luottotappiotaso, pistettä 10,2 5,3
- josta taso 3 5,0 4,4
- josta tasot 1 ja 2 5,2 0,9
Luottojen ja arvonalentumisten muutokset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojen kirjanpitoarvo, ennen arvonalentumisia
Keskuspankit ja luottolaitokset Yleisö
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2024 1 042,0 – – 1 042,0 28 326,0 2 550,3 270,1 31 146,4
Syntymä- ja saantihetket
1
– – – – 5 873,9 – – 5 873,9
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto) – – – – 275,2 –275,2 – 0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto) – – – – – –57,2 57,2 0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto) – – – – -41,7 – 41,7 0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-169,7 – – -169,7 -3 439,8 -369,2 -74,5 -3 883,5
Toteutuneet luottotappiot – – – – – – -6,6 -6,6
Muut muutokset
3
– – – – 165,9 84,6 88,3 338,8
Päättävä tase 31.12.2024 872,3 – – 872,3 31 159,5 1 933,3 376,2 33 469,0
Yhteensä
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2024 29 368,0 2 550,3 270,1 32 188,4
Syntymä- ja saantihetket
1
5 873,9 – – 5 873,9
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto) 275,2 -275,2 – 0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto) – -57,2 57,2 0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto) -41,7 – 41,7 0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-3 609,5 -369,2 -74,5 -4 053,2
Toteutuneet luottotappiot – – -6,6 -6,6
Muut muutokset
3
165,9 84,6 88,3 338,8
Päättävä tase 31.12.2024 32 031,8 1 933,3 376,2 34 341,3
LIITTEET
33
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Luottojen ja arvonalentumisten muutokset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojen kirjanpitoarvo, ennen arvonalentumisia
Keskuspankit ja luottolaitokset Yleisö
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023 1 813,0 – – 1 813,0 29 950,9 1 947,7 234,2 32 132,8
Syntymä- ja saantihetket
1
- – – – 2 871,1 – – 2 871,1
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto) - – – – -683,0 683,0 – 0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto) - – – – - -9,4 9,4 0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto) - – – – -23,4 – 23,4 0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-770,9 – – -770,9 -4 057,3 -300,1 -67,9 -4 425,3
Toteutuneet luottotappiot - – – – – – -7,9 -7,9
Muut muutokset
3
- – – – 267,6 229,0 79,0 575,6
Päättävä tase 31.12.2023 1 042,1 – – 1 042,1 28 325,9 2 550,2 270,2 31 146,3
Yhteensä
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023 31 763,9 1 947,7 234,2 33 945,8
Syntymä- ja saantihetket
1
2 871,1 – – 2 871,1
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä, (netto) -683,0 683,0 – 0,0
Siirrot tasojen 2 ja 3 välillä, (netto) – -9,4 9,4 0,0
Siirrot tasojen 1 ja 3 välillä, (netto) -23,4 - 23,4 0,0
Takaisinmaksut ja myynnit
2
-4 828,2 -300,1 -67,9 -5 196,2
Toteutuneet luottotappiot – – -7,9 -7,9
Muut muutokset
3
267,6 229,0 79,0 575,6
Päättävä tase 31.12.2023 29 368,0 2 550,2 270,2 32 188,4
1) Sisältää vuoden aikana myönnetyt luotot.
2) Sisältää luottojen takaisinmaksut.
3) Nostot edellisillä kausilla myönnetyistä sitoumuksista (lainat yleisölle) ja muutokset Nordea Bank Oyj:ssä olevissa talletuksissa (saamiset luottolaitoksilta).
LIITTEET
34
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien luottojen arvonalentumisten muutokset
Keskuspankit ja luottolaitokset Yleisö
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2024 – – – – -3,4 -26,4 -50,6 -80,4
Syntymä- ja saantihetket – – – – -1,1 – – -1,1
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 – – – – 0,5 -17,6 – -17,1
Siirrot tasolta 1 tasolle 3 – – – – 0,0 – -4,3 -4,3
Siirrot tasolta 2 tasolle 1 – – – – -0,7 8,9 – 8,2
Siirrot tasolta 2 tasolle 3 – – – – – 2,4 -8,8 -6,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 1 – – – – 0,0 – 0,9 0,9
Siirrot tasolta 3 tasolle 2 – – – – – -1,8 3,7 1,9
Luottoriskin muutokset, ei tason
siirtoa – – – – -3,3 -7,4 -5,6 -16,3
Takaisinmaksut ja myynnit – – – – 0,3 2,3 3,2 5,8
Varauksia vastaan kirjatut
toteutuneet luottotappiot – – – – – – – –
Päättävä tase 31.12.2024 -7,7 -39,6 -61,5 -108,8
Yhteensä
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2024 -3,4 -26,4 -50,6 -80,4
Syntymä- ja saantihetket -1,1 – – -1,1
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 0,5 -17,6 – -17,1
Siirrot tasolta 1 tasolle 3 0,0 – -4,3 -4,3
Siirrot tasolta 2 tasolle 1 -0,7 8,9 – 8,2
Siirrot tasolta 2 tasolle 3 – 2,4 -8,8 -6,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 1 0,0 – 0,9 0,9
Siirrot tasolta 3 tasolle 2 – -1,8 3,7 1,9
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa -3,3 -7,4 -5,6 -16,3
Takaisinmaksut ja myynnit 0,3 2,3 3,2 5,8
Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet luottotappiot – – – –
Päättävä tase 31.12.2024 -7,7 -39,6 -61,5 -108,8
Keskuspankit ja luottolaitokset Yleisö
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023 – – – – -4,7 -22,2 -44,2 -71,1
Syntymä- ja saantihetket – – – – -0,5 – – -0,5
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 – – – – 0,8 -14,8 – -14,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3 – – – – 0,0 – -3,7 -3,7
Siirrot tasolta 2 tasolle 1 – – – – -0,2 7,0 – 6,8
Siirrot tasolta 2 tasolle 3 – – – – – 1,5 -6,4 -4,9
Siirrot tasolta 3 tasolle 1 – – – – 0,0 – 0,4 0,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 2 – – – – 0,0 -0,7 6,2 5,5
Luottoriskin muutokset, ei tason
siirtoa – – – – 0,7 1,0 -6,0 -4,3
Takaisinmaksut ja myynnit – – – – 0,4 1,9 3,1 5,4
Varauksia vastaan kirjatut
toteutuneet luottotappiot – – – – – – – –
Päättävä tase 31.12.2023 – – – – -3,5 -26,3 -50,6 -80,4
LIITTEET
35
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
Yhteensä
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023 -4,7 -22,2 -44,2 -71,1
Syntymä- ja saantihetket -0,5 – – -0,5
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 0,8 -14,8 – -14,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3 0,0 – -3,7 -3,7
Siirrot tasolta 2 tasolle 1 -0,2 7,0 – 6,8
Siirrot tasolta 2 tasolle 3 – 1,5 -6,4 -4,9
Siirrot tasolta 3 tasolle 1 0,0 – 0,4 0,4
Siirrot tasolta 3 tasolle 2 0,0 -0,7 6,2 5,5
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa 0,7 1,0 -6,0 -4,3
Takaisinmaksut ja myynnit 0,4 1,9 3,1 5,4
Varauksia vastaan kirjatut toteutuneet luottotappiot – – – –
Päättävä tase 31.12.2023 -3,5 -26,3 -50,6 -80,4
Taseen ulkopuolisista eristä kirjattujen arvonalentumisten muutokset
Yhteensä
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2024 0,0 -0,1 – -0,1
Syntymä- ja saantihetket 0,0 - – 0,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 0,0 - – 0,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3 0,0 - – 0,0
Siirrot tasolta 2 tasolle 1 – 0,1 – 0,1
Siirrot tasolta 2 tasolle 3 – 0,0 – 0,0
Siirrot tasolta 3 tasolle 1 – - – –
Siirrot tasolta 3 tasolle 2 – - – –
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa 0,0 0,0 – 0,0
Takaisinmaksut ja myynnit 0,0 0,0 – 0,0
Päättävä tase 31.12.2024 0,0 0,0 – 0,0
Yhteensä
Miljoonaa euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Avaava tase 1.1.2023 -0,1 -0,1 – -0,2
Syntymä- ja saantihetket 0,0 0,0 – 0,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 0,0 0,0 – 0,0
Siirrot tasolta 1 tasolle 3 0,0 – – 0,0
Siirrot tasolta 2 tasolle 1 0,0 0,0 – 0,0
Siirrot tasolta 2 tasolle 3 – 0,0 – 0,0
Siirrot tasolta 3 tasolle 1 – – – -
Siirrot tasolta 3 tasolle 2 – 0,0 – 0,0
Luottoriskin muutokset, ei tason siirtoa 0,1 0,0 – 0,1
Takaisinmaksut ja myynnit 0,0 0,0 – 0,0
Päättävä tase 31.12.2023 0,0 -0,1 – -0,1
Markkinariski
Markkinariski tarkoittaa tappioriskiä joko kaupankäyntiva-
rastossa tai muussa rahoitustoiminnassa, joka johtuu markki-
nahintojen ja markkina-arvoon tai rahoituskatteeseen vaikut-
tavien parametrien muutoksista. Markkinariskiä esiintyy riip-
pumatta erien kirjanpitokäsittelystä.
Koska Kiinnitysluottopankilla ei ole lainkaan kaupankäyn-
tivarastoon kuuluvia saamisia, sen markkinariski rajoittuu
rahoitustaseen korkoriskiin (IRRBB). IRRBB määritellään kor-
kojen epäedullisista muutoksista johtuvana olemassa ole-
vana tai mahdollisena riskinä Kiinnitysluottopankin pää-
omalle tai tuotoille. Markkinariskejä hallitaan keskitetysti
GT:ssa tuottojen ja taloudellisen arvon näkökulmasta ja nii-
hin sisältyy erilaisia korkolattiasta aiheutuvia riskejä joukko-
velkakirjojen liikkeeseenlaskun ja asiakassopimusten osalta
(gap risk, basis risks, option risk).
GT vastaa kokonaisvaltaisesti rahoitustaseen markkinaris-
kien hallinnasta Nordea-konsernin taseessa, mukaan lukien
Kiinnitysluottopankki. Vastuut markkinariskin hallinnasta on
kuvattu konserninsisäisissä ulkoistussopimuksissa.
Kiinnitysluottopankin riskienhallinta on suurelta osin inte-
groitu konsernin riskienhallintaan, jotta markkinariskiä halli-
taan koko konsernissa mahdollisimman tehokkaasti. GT ja
LIITTEET
36
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
GR vastaavat riskien tunnistamisesta, valvonnasta ja
raportoinnista.
Kokonaisvaltaista ja räätälöityä stressitestausta käytetään
osana riskienhallinnan viitekehystä mittaamaan markkinaris-
kiin liittyvää riskinottohalukkuutta ja kalibroimaan
Kiinnitysluottopankin kannalta olennaisten markkinariskite-
kijöiden seurantaan ja hallintaan käytettäviä raja-arvoja.
Markkinariskiin liittyvän riskinottohalukkuuden rajat hyväk-
syy Kiinnitysluottopankin hallitus.
Suomen luottomarkkinoiden rakenteesta johtuen suurin
osa Kiinnitysluottopankin luotoista on vaihtuviin Euribor-
liitännäisiin korkoihin sidottuja ja niiden viitekoron arvo ei voi
laskea alle nollan, kun taas kiinteäkorkoisia luottoja on vain
pieni osa luottosalkusta. Näin ollen myös tukkurahoitus las-
ketaan liikkeelle tai vaihdetaan vaihtuvakorkoiseen muotoon.
Tästä syntyvä jäännösarvo gap riskin ja kiinteän riskin välillä
hallinnoidaan Kiinnitysluottopankin puolesta GT:ssa. Suora
nettokorkoriski, joka aiheutuu jäljelle jäävistä hinnoittelue-
roista, sekä rajallinen kiinteä korkoriski suojataan koronvaih-
tosopimuksilla (IRS) ja yliyön indeksinvaihtosopimuksilla
(OIS), jotka ovat osittain suojauslaskennan piirissä. Käyvän
arvon suojaus ja rahavirran suojaus on kuvattu yksityiskoh-
taisemmin Liitteessä 12 ”Johdannaiset ja suojauslaskenta”.
Kiinnitysluottopankin rahoitustaseen korkoriskiä mitataan
rakenteellisen korkoriskin (SIIR) ja taloudellisen arvon stres-
simenetelmän (EV) avulla.
Rakenteellinen korkoriski
Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan
Kiinnitysluottopankille kertyvän rahoituskatteen muutosta
seuraavien 12 kuukauden aikana kaikkien korkojen muuttu-
essa kahden prosenttiyksikön verran. Rakenteellinen korko-
riski kuvastaa riskiä, joka syntyy tase-erien ja taseen ulko-
puolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen, volyymien ja
viitekorkojen välisistä epätasapainoista. SIIR-mallissa olete-
taan taseen pysyvän muuttumattomana ja siinä käytetään
asiakaskäyttäytymiseen perustuvaa ennakkomaksujen mal-
linnusta. Lisäksi SIIR-mallissa huomioidaan Suomen pankki-
sääntelyssä asetettu korkolattia, joka estää kotitalousasiak-
kaiden negatiiviset korot.
Rakenteellista korkoriskiä mitataan Kiinnitysluottopankissa
dynaamisilla simulaatioilla, joissa lasketaan useita rahoituska-
tetta koskevia skenaarioita ja verrataan niiden ja rahoituska-
tetta koskevan perusodotuksen välisiä eroja. Käytössä on
useita korkoskenaarioita. Hallitus on asettanut riskilimiitin
kahdelle korkoskenaariolle (nouseva ja laskeva korkoskenaa-
rio). Nämä skenaariot mittaavat markkinakorkotason kahden
prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksena rahoituskatteeseen
12 kuukauden ajanjaksolla, jolloin taseen oletetaan pysyvän
muuttumattomana. Laskennassa otetaan huomioon asiakas-
käyttäytymisen pääpiirteet ja Nordean omia korkoja koskeva
päätöksentekoprosessi.
Rakenteellisen korkoriskin riskilimiitin asettamisessa on
kiinnitetty huomiota taloudellisen rakenteen optimointiin, ris-
kinoton tasapainottamiseen ja luotettavaan tuloskasvuun. GT
vastaa rakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta.
Nousevien korkojen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2024
lopussa 50 miljoonaa euroa (18). Laskevien markkinakorkojen
rakenteellinen korkoriski oli -57 miljoonaa euroa (-18).
Esitettyjen lukujen mukaan rahoituskate kasvaa, jos korot
nousevat, ja pienenee, jos korot laskevat.
Taloudellisen arvon stressimenetelmä
(Economic value Stress test)
Taloudellisen arvon stressimenetelmä arvioi koron muutok-
sista aiheutuneita taloudellisen arvon muutoksia rahoitusta-
seen varoihin, velkoihin sekä korollisiin johdannaisvastuisiin
kirjanpitoluokituksista ja marginaaleista riippumatta.
Menetelmässä mitataan rahoitustaseen oman pääoman talo-
udellisen arvon muutoksia Basel-komitean määrittämien
kuuden eri korkoskenaarion kautta. Vastuiden raja-arvona
käytetään tämän mittausjärjestelmän antamaa suurinta
arvoa.
Taloudellisen arvon menetelmä perustuu taseen dives-
tointiin hyödyntäen termiinikäyriä maksukäyttäytymisen
mallinnuksessa. SIIR -mallin tapaan myös EV -mallissa huo-
mioidaan Suomen pankkisääntelyssä asetettu korkolattia,
joka estää kotitalousasiakkaiden negatiiviset korot.
Kiinnitysluottopankin markkinariski
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Korkoriski
Rakenteellinen korkoriski (SIIR), -2 % -57,4 -17,9
Rakenteellinen korkoriski (SIIR), +2 % 49,6 17,9
Taloudellisen arvon stressimenetelmä (EV) -49,9 -36,2
Operatiivinen riski
Operatiivinen riski määritellään Nordeas1sa riskiksi, joka
aiheutuu sisäisten prosessien puutteellisuudesta tai virheelli-
sestä toiminnasta, ihmisistä tai järjestelmistä tai ulkoisista
tekijöistä. Operatiivinen riski sisältää juridiset riskit.
Tappioriskiin sisältyy välittömiä tai välillisiä taloudellisia tap-
pioita muun muassa lakisääteisistä sanktioista, oikeudelli-
sista riskeistä, maineen kärsimisestä tai liiketoimintaproses-
seihin kohdistuvista häiriöistä.
Operatiivinen riski kuuluu olennaisena osana Nordean lii-
ketoimintaan. Johtajat ovat vastuussa toimivaltaansa kuulu-
vien operatiivisten riskien hallinnasta ja rajoittamisesta mää-
riteltyjen riskilimiittien ja riskinottohalukkuuden puitteissa.
Kiinnitysluottopankki ei havainnut mitään merkittävää
lisääntyneen epävarmuuden ja jatkuvien geopoliittisten kon-
fliktien aiheuttamaa kasvua operatiivisissa tappioissa.
Kiinnitysluottopankki on seurannut geopoliittista tilannetta
Euroopassa ja Lähi-Idässä tiiviisti vuonna 2024 ja myös jat-
kaa sen seuraamista. Tietoverkkoturvallisuuden ja osin myös
fyysisen turvallisuuden uhkatasojen nähtiin kohonneen ja
lisääntyneeseen riskiin vastattiin tarvittavilla toimilla.
Operatiivisten riskien hallintaan sisältyy kaikki toiminta,
jonka tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja mitata, vastata ja
vähentää, ja valvoa ja seurata riskejä ja raportoida niistä.
Riskien hallintaa on tukemassa useita prosesseja, kuten esi-
merkiksi riskien ja valvonnan itsearviointi, muutosriskin hal-
linta ja hyväksyntä, poikkeamien hallinta, skenaarioanalyysi,
liiketoiminnan jatkuvuuden ja kriisien hallinta, tietoturvan
hallinta, kolmansien osapuolten riskiarviointi, vakuutusriskin
hajauttaminen ja merkittävät operatiiviset prosessit. Joitakin
näistä prosesseista kuvataan tarkemmin seuraavissa kappa-
leissa. Riskinottoa hallinnoidaan riskinottohalukkuuden
mukaisilla rajoilla. Riskinottohalukkuuslausunto (Risk
Appetite Statement, RAS) määrittelee:
• riskinottohalukkuuden ylittävän jäännösriskitason ja ris-
kien lievittämistoimia koskevat vaatimukset
• poikkeamista syntyvän kokonaistappion.
Nordea-konsernissa liiketoiminta-alueet ja yksiköt vastaavat
omaan liiketoimintaansa liittyvien operatiivisten riskien hal-
linnasta ja rajoittamisesta. Kiinnitysluottopankki vastaa
omasta liiketoiminnastaan aiheutuvien operatiivisten riskien
hallinnasta ja rajoittamisesta sekä riskienhallinnan seuraami-
sesta tärkeimmissä palveluja tuottavissa Nordea Bank Oyj:n
liiketoimintayksiköissä.
Kiinnitysluottopankki on ottanut käyttöön Nordea-
konsernin operatiivisten riskien hallintaperiaatteet.
Kiinnitysluottopankin operatiiviset riskit ovat pitkälti johdet-
tavissa Nordea Bank Oyj:n operatiivisista riskeistä, koska
LIITTEET
37
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 2 Riskien ja likviditeetin hallinta, jatkuu
suurin osa liiketoiminnoista on ulkoistettu Nordea Bank
Oyj:lle. Kiinnitysluottopankki tekee oman arvion tärkeim-
mistä riskeistä, jotka on hallittava, ja säätelee niiden hallintaa
palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa tehdyissä
palvelusopimuksissa.
Kiinnitysluottopankin CRO-toiminto vastaa
Kiinnitysluottopankin ensimmäisen puolustuslinjan operatii-
visen riskinhallinnan seurannasta ja valvonnasta ja seuraa
yhtiön toimintaa sille määritellyn riskinottohalukkuuden puit-
teissa. Group Operational Risk (GOR) -yksikkö, joka toimii
Group Riskin (GR) alaisuudessa muodostaa toisen puolustus-
linjan riskinhallintatoiminnon konsernissa ja vastaa operatii-
vi-sen riskin hallintakehikon kehittämisestä ja ylläpidosta
sekä ensimmäisen puolustuslinjan operatiivisen riskinhallin-
nan seurannasta ja valvonnasta. GOR tarjoaa palvelua
Kiinnitysluottopankille sen kanssa tehdyn palvelusopimuk-
sen mukaisesti.
Riskien ja valvonnan itsearviointiprosessi antaa yleiskuvan
ja arvion operatiivista ja compliance-riskeistä konsernissa
sekä lisää riski-tietoisuutta ja mahdollistaa riskien tehokkaan
arvioimisen, valvonnan ja lievittämisen.
Muutosriskien hallinta- ja hyväksymiskehikko varmistaa,
että muutosten (esim. tuote- tai prosessimuutokset) talou-
delliset ja ei-taloudelliset riskit ymmärretään ja että niitä voi-
daan riskistrategian ja riskinottohalukkuuden puitteissa riit-
tävästi hallita, ennen kuin muutos on hyväksytty, toteutettu
ja saatettu voimaan.
Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kriisien hallinta varmistaa
yhtiön kyvyn selviytyä poikkeuksellisista tilanteista ja krii-
seistä. Liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmassa kuvataan
toimintamallit, joiden avulla poikkeaviin tilanteisiin vasta-
taan, niistä selvitään ja palataan normaaliin toimintaan.
Jatkuvuussuunnitelmat perustuvat liiketoimintavaikutusten
analyysiin, ja ne testataan vähintään kerran vuodessa. Testin
tavoitteena on varmistaa suunnitelmien toimivuus ja löytää
tärkeimmät kehitystarpeet. Koska Nordea Bank Oyj hoitaa
suuren osan Kiinnitysluottopankin prosesseista, analyysi teh-
dään Nordean palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa
yhteistyönä.
Operatiivisten riskien hallinnan tuloksista raportoidaan
Kiinnitysluottopankin hallitukselle neljännesvuosittain tai
tarvittaessa välittömästi.
Konsernin sisäinen riippuvuus
Kiinnitysluottopankin liiketoiminta on tiiviisti sidoksissa
Nordea Bank Oyj:n ja sen palveluja tarjoavien yksiköiden toi-
mintaan. Tämä riippuvuus on yhtiön suurin operatiivinen
riski. Esimerkiksi jos Nordea Bank Oyj lopettaisi palvelujen
tarjoamisen tai jättäisi muuten täyttämättä velvoitteensa
Kiinnitysluottopankille, Kiinnitysluottopankin liiketoiminta
kärsisi. Tämä riski on otettu huomioon kehittämällä Nordea
Bank Oyj:n tarjoamien palvelujen entistä tiukempaa valvon-
taa ja niitä koskevaa raportointia.
Taloudellisen raportoinnin riski
Taloudellisen raportoinnin riskillä tarkoitetaan riskiä virheistä
tai puutteista taloudellisessa raportoinnissa, viranomaisra-
portoinnissa ja selvityksissä, veroraportoinnissa ja ympäristö-
asioihin, sosiaalisiin asioihin ja hallintotapaan liittyvissä selvi-
tyksissä. Ulkoistussopimusten mukaisesti Group Finance
(GF) vastaa Kiinnitysluottopankin taloudellisen raportoinnin
riskien hallinnasta. GF tuottaa konserninlaajuiset valvontara-
kenteet taloudellisen raportoinnin riskien hallintaan.
Kiinnitysluottopankin CRO-toiminto vastaa riskienhallinnan
riippumattomasta seurannasta yhdessä Group Riskin kanssa,
ja raportoi havainnoistaan yhtiön hallitukselle
neljännesvuosittain.
Operatiivisiin riskeihin liittyvät tappiot ovat pysyneet erit-
täin vähäisinä, eikä vuonna 2024 esiintynyt olennaisia
Kiinnitysluottopankkiin vaikuttavia tapahtumia.
Compliance-riski
Compliance-riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu sään-
nösten noudattamatta jättämisestä.
Compliance-riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen
puolustuslinjaan. Liiketoiminta-alueet, juridiset yksiköt ja
konsernitoiminnot ensimmäisessä puolustuslinjassa vastaa-
vat omasta päivittäisestä riskienhallinnastaan sekä comp-
liance-riskien valvonnasta. Johto vastaa kaikilla tasoilla liike-
toiminnasta riskirajojen, päätettyjen ohjeiden ja riskienhallin-
taprosessien mukaisesti. Konsernin sisäinen tarkastus
muodostaa kolmannen puolustuslinjan ja tekee tarkastuksia
ja toimii sidosryhmien varmistajana sisäisen valvonnan ja
ris-kienhallinnan prosesseissa.
Group Compliance (GC)-yksikkö toisessa puolustuslinjassa
valvoo konsernin riskejä ja koordinoi, tukee ja tarkkailee kon-
sernin compliance-riskien hallinnan tehokkuutta ja eheyttä.
GC tarjoaa riippumattoman näkemyksen asiaankuuluvien
sääntöjen ja säännösten noudattamisesta ja neuvoo, tukee ja
kouluttaa ensimmäistä puolustuslinjaa siinä, miten complian-
ce-velvoitteet voidaan täyttää mahdollisimman tehokkaasti.
GC raportoi neljännesvuosittain kaikista merkittävistä comp-
liance-riskeistä Kiinnitysluottopankin johtoryhmälle ja halli-
tukselle ja kertoo näille Kiinnitysluottopankin riskitilanteesta
suhteessa ennalta määriteltyyn riskinottohalukkuuteen ja ris-
kinsietokykyyn. Neljännesvuosiraportti sisältää myös GC:n
havainnot Kiinnitysluottopankin riskienhallinnan ja -valvon-
nan tehokkuudesta. Valvontatoimintojen riskiraportointi
mahdollistaa tehokkaat ja riskiperusteiset päätöksentekome-
nettelyt ja lähestymistavan Kiinnitysluottopankin hallituk-
selle ja tarkastusvaliokunnalle.
GC on nimittänyt yhtiölle Compliance Officerin (CO), joka
tukee ja neuvoo Kiinnitysluottopankkia complianceen liitty-
vissä asioissa. CO hoitaa pelkästään Kiinnitysluottopankin
asioita, ja hän voi hyödyntää koko GC-yksikön resursseja.
Yhtiön CO vastaa Kiinnitysluottopankin compliance-asioiden
yleisestä toimintasuunnitelmasta ja siitä, että toimet ovat lin-
jassa konsernin compliance-suunnittelun kanssa. Lisäksi
Nordeassa jatketaan investointeja tehostettuihin complian-
ce-standardeihin ja -prosesseihin sekä compliance-toiminto-
jen riittäviin resursseihin. Nordea-konserniin kuuluvana tytä-
ryhtiönä Kiinnitysluottopankki hyötyy konsernissa tehdystä
työstä.
Talousrikosten ehkäisy
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on riippuvainen Nordea
Bank Oyj:stä talousrikosten ehkäisyyn liittyvissä toimenpi-
teissä. Kiinnitysluottopankin tärkeimpiin valvontamenetel-
miin kuuluu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämi-
seen sekä pakotetarkistusvelvoitteiden täyttämiseen liittyvän
toiminnan seuranta Nordea Bank Oyj:ssä. Varmistaakseen
tarkoituksenmukaisen osaamisen yhtiössä
Kiinnitysluottopankki on jatkanut vuoden 2024 aikana rahan-
pesun estämistä koskevaa tehostettua koulutusta koko hen-
kilöstölle. Talousrikosten ehkäisyn valvontaympäristöä on
lisäksi tehostettu lisäämällä säännöllistä yhteistyötä keskeis-
ten sidosryhmien kanssa.
Kehittyvien riskien hallitseminen
Käyttäessään Nordea-konsernin operatiivisten riskien hallin-
takehikkoa Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj varmistaa jat-
kuvasti soveltavansa uusimpia riskiluokitteluja ja prosesseja
oikea-aikaisesti. Uusia kehittyviä riskialueita tarkkaillaan
tehostetusti ja materiaalisten riskien luetteloa päivitetään
tarpeen mukaan riittävän riskienhallinnan ja raportoinnin
varmistamiseksi.
LIITTEET
38
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 3
Segmenttiraportointi
Toimintasegmenttien tuloksen laskenta
Laskentaperiaatteet ja toimintasegmenttien väliset allokoinnit
vastaavat ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle raportoi-
tuja tietoja. Kiinnitysluottopankissa on määritelty ylimmäksi
operatiiviseksi päätöksentekijäksi Kiinnitysluottopankin
hallitus.
Toimintasegmentit
Kiinnitysluottopankin taloudelliset tulokset esitetään yhtenä
kokonaisuutena. Kiinnitysluottopankin koko toiminta liittyy
vakuudellisten lainojen liikkeeseenlaskuun. Toimitusjohtaja
valmistelee kaikki merkittävät Kiinnitysluottopankin päätök-
set ja päätökset tekee hallitus. Kiinnitysluottopankin liiketoi-
mintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteiden
vuoksi raportointi on järkevää tehdä koko yhtiöstä yhtenä
toimintasegmenttinä.
Liite 4 Korkotuotot
ja korkokulut
Rahoituskate
Miljoonaa euroa 2024 2023
Korkotuotot
Korkotuotot efektiivisen koron menetelmällä
Saamisista luottolaitoksilta 57,4 39,4
Luotoista yleisölle 1 269,0 1 011,2
Efektiivisen koron laskentaan
sisällytettävät palkkiot 10,4 11,5
Korot rahoitusvaroja suojaavista
johdannaisista 52,9 131,1
Muut korkotuotot 0,0 7,6
Muut
Korkotuotot johdannaissopimuksista, netto -0,4 5,3
Korkotuotot yhteensä 1 389,3 1 206,1
- josta velkojen negatiivista tuottoa - -
Korkokulut
Korkokulut efektiivisen koron menetelmällä
Veloista luottolaitoksille -448,1 -325,8
Yleiseen liikkeeseen lasketuista
velkakirjoista -488,3 -452,6
Korkotuotot johdannaissopimuksista, netto -185,3 -149,2
Muut korkokulut 0,0 -12,8
Korkokulut yhteensä -1 121,7 -940,4
- josta varojen negatiivista tuottoa – –
Rahoituskate 267,6 265,7
Arvoltaan alentuneista saamisista kertyneiden korkojen
osuus korkotuotoista oli 6,4 miljoonaa euroa (4,2).
Liite 5 Palkkiotuotot
ja –kulut, netto
Miljoonaa euroa 2024 2023
Arvopaperivälitys, arvopaperien
liikkeeseenlaskut ja corporate finance
-toiminta -0,8 -0,7
- josta kulut -0,8 -0,7
Luotonanto 13,4 13,7
- josta tuotot 13,4 13,7
Takaukset ja maksuvalmius -6,9 -5,7
- josta kulut -6,9 -5,7
Muut palkkiot 0,0 0,0
- josta tuotot 0,0 0,0
- josta kulut 0,0 0,0
Yhteensä 5,6 7,4
Sellaisista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei kirjata käy-
pään arvoon tuloslaskelman kautta, saadut palkkiotuotot oli-
vat 13,4 miljoonaa euroa (13,7). Näitä tuottoja ei oteta huo-
mioon efektiivistä korkoa määritettäessä.
Takaukset ja maksuvalmius koostuu Nordea Bank Oyj:n
palveluistaan veloittamista kuluista. Takauskulut liittyvät
Nordea Pankki Suomi Oyj:n alun perin liikkeeseen laskemiin
joukkovelkakirjoihin, joihin liittyville haltijasuorituksille
Nordea Bank Oyj on antanut takauksen Kiinnitysluottopankin
puolesta. Maksuvalmiuskulut liittyvät sopimukseen, jonka
perusteella Nordea Bank Oyj takaa Kiinnitysluottopankin
päivittäisen toiminnan maksuvalmiustarpeet. Takauskulut
olivat yhteensä -3,3 miljoonaa euroa (-3,3) ja maksuvalmius-
kulut -3,7 miljoonaa euroa (-2,4).
Liite 6 Nettotulos
käypään arvoon
arvostettavista eristä
Miljoonaa euroa 2024 2023
Korkosidonnaiset erät ja
valuuttakurssimuutokset -4,2 -10,9
Yhteensä -4,2 -10,9
Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto
Miljoonaa euroa 2024 2023
Rahoitusvarat, jotka on arvostettu käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
1
– 2,6
Rahoitusvarat ja -velat, jotka on määrätty
arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti 101,6 180,8
Rahoitusvarat, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon
2
150,6 333,6
Rahoitusvelat, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon
2
-256,4 -527,9
Valuuttakurssimuutokset (pl. valuuttasuojaukset) 0,0 0,0
Yhteensä -4,2 -10,9
1) Kiinnitysluottopankin taseessa oli vuoden 2023 aikana likviditeettipuskurina käytet-
tyjä velkapapereita, jotka korvattiin keskuspankkitalletuksilla ennen vuoden loppua
2) Koostuvat lähinnä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien suojattujen varojen
ja velkojen käyvän arvon muutoksista korkoriskin suojauksessa. Lisätietoja on liitteen
1 Tilinpäätösperiaatteet osassa Käyvän arvon suojaus.
LIITTEET
39
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 7 Henkilöstökulut
Miljoonaa euroa 2024 2023
Palkat ja palkkiot -1,5 -1,5
Eläkekulut (erittely alla) -0,3 -0,3
Sosiaaliturvamaksut 0,0 0,0
Voittopalkkiojärjestelmä 0,0 -0,1
Muut henkilöstökulut 0,0 0,0
Yhteensä -1,8 -1,9
Miljoonaa euroa 2024 2023
Eläkekulut:
Etuuspohjaiset eläkejärjestelmät 0,0 0,0
Maksuperusteiset eläkejärjestelmät -0,2 -0,3
Yhteensä -0,3 -0,3
Palkitsemista koskevien tietojen julkistaminen
pohjoismaisten pankkivalvontaviranomaisten
ja yleisten määräysten mukaan
Säännösten mukaiset kvalitatiiviset tiedot esitetään Nordean
hallituksen toimintakertomuksen erillisessä palkitsemista
koskevassa osassa. Kvantitatiiviset tiedot puolestaan julkais-
taan erillisessä raportissa Nordean kotisivuilla (www.nordea.
com) viikkoa ennen Nordean varsinaista yhtiökokousta 20.
maaliskuuta 2025.
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
maksetut palkkiot
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen jäsenistä oli
31.12.2024 neljä Nordea Bank Oyj:n palveluksessa, ja kolme
jäsentä oli ulkopuolisia. Nordea Bank Oyj:n palveluksessa
oleville hallituksen jäsenille ei maksettu erillisiä palkkioita.
Ulkopuolisille hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita
76 000 euroa vuodelta 2024 (76 000). Nordea Bank Oyj mak-
soi muiden hallituksen jäsenten palkat, palkkiot ja muut hen-
kilöstökulut. Toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja muut henki-
löstökulut on esitetty alla.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkkiot
Euroa Kiinteä palkka 2024 Edut 2024 Yhteensä 2024
Toimitusjohtaja
Jussi Pajala 269 876 30 277 300 153
Euroa Kiinteä palkka 2023 Edut 2023 Yhteensä 2023
Toimitusjohtaja
Jussi Pajala 251 070 15 394 266 464
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalla ei ollut vuoden 2024 eikä vuoden 2023 lopussa etuuspohjaisia
eläkejärjestelyjä.
Luotot Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalle ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen jäsenille
Euroa
Taseessa olevat
rahalainat 2024
Maksetut korot
2024
Taseessa olevat
rahalainat 2023
Maksetut korot
2023
Toimitusjohtaja
Jussi Pajala 284 968 8 797 306 608 6 127
Hallituksen jäsenet 1 083 273 13 310 506 791 16 242
Yhteensä 1 368 241 22 107 813 399 22 369
Johtoon kuuluville avainhenkilöille annettuja luottoja oli
2 640 760 euroa (1 618 718) ja korkotuottoja näistä luotoista
kertyi 30 953 euroa (45 231) vuonna 2024. Suomessa henki-
löstölle annettujen luottojen korko vastaa Nordean rahoitus-
kustannusta, johon lisätään 0,30 prosenttiyksikön marginaali.
Luotot johtoon kuuluvien avainhenkilöiden perheenjäsenille
myönnetään normaalein markkinaehdoin, samoin luotot joh-
toon kuuluville avainhenkilöille, jotka eivät ole Nordea-
konsernin palveluksessa.
Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset
Kiinnitysluottopankki ei ole pantannut varallisuutta tai anta-
nut muuta vakuutta tai vastuusitoumusta johtoon kuuluvien
avainhenkilöiden tai tilintarkastajien puolesta. Toimi- ja hal-
lintoelinten jäsenet eivät omista Nordea
Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeita tai sen liikkeeseen las-
kemia optio-oikeuksia tai vaihtovelkakirjalainoja.
Henkilöstömäärä
Henkilöstömäärä (keskimäärin) 2024 2023
Kokopäivätoiminen henkilöstö 13 14
Osa-aikainen henkilöstö – –
Yhteensä 13 14
Henkilötyövuotta kauden lopussa 15 14
LIITTEET
40
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 8 Muut kulut
Miljoonaa euroa 2024 2023
Vakausmaksut – -6,5
Tietotekniikkakulut 0,0 0,0
Markkinointi- ja edustuskulut 0,0 0,0
Posti-, kuljetus-, puhelin- ja muut
hallintokulut 0,0 0,0
Vuokrakulut ja muut kiinteistökulut 0,0 0,0
Kulut emoyhtiölle ulkoistetuista palveluista -132,6 -134,1
Muut -1,6 -1,5
Yhteensä -134,2 -142,1
Tilintarkastajien palkkiot
Miljoonaa euroa 2024 2023
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot -0,2 -0,2
Tilintarkastukseen liittyvät muut palkkiot 0,0 0,0
Muut palkkiot 0,0 0,0
Yhteensä -0,2 -0,2
PricewaterhouseCoopers Oy ei ole antanut Kiinnitysluottopankille
veroneuvontaan liittyviä palveluja.
Liite 9 Arvonalentumistappiot
luotoista, netto
2024, miljoonaa euroa
Luotot
yleisölle
2
Taseen
ulkopuoliset erät
3
Yhteensä
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 1 -4,3 0,0 -4,3
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 2 -13,3 0,1 -13,2
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, muut kuin ongelmaluotot -17,6 0,1 -17,5
Taso 3, ongelmaluotot
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, saatavakohtaisesti arvostetut, malliperusteiset
1
-10,9 – -10,9
Toteutuneet luottotappiot -6,6 – -6,6
Arvonalentumisvarausten vähennykset toteutuneiden luottotappioiden kattamiseksi 0,0 – 0,0
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset 0,7 – 0,7
Uudet arvonalentumiset / arvonalentumisten lisäys 0,0 – 0,0
Arvonalentumisten peruutukset 0,0 – 0,0
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, ongelmaluotot -16,7 – -16,7
Nettomääräiset arvonalentumistappiot -34,3 0,1 -34,2
1) Sisältää saatavakohtaisesti arvostetut varat, joista tehty arvonalentumiskirjaus on laskettu tilastollisten mallien perusteella.
2) Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 11 “Luottosalkku ja arvonalentumiset”.
3) Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 18 ”Varaukset”
Vuoden 2024 arvonalentumistappioihin sisältyy 1,7 miljoonaa euroa johdon harkintaan perustuvien varausten vähennystä, joka
on kirjattu pois saatavaryhmäkohtaisista varauksista. Johdon harkintaan perustuva osuus kattaa sellaiset ennustetut luottotap-
piot, joita IFRS 9 -malli ei vielä huomioi sekä mallin rakenteessa havaitut puutteet, jotka huomioidaan tulevissa
mallipäivityksissä.
LIITTEET
41
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 9 Arvonalentumistappiot luotoista, netto, jatkuu
2023, miljoonaa euroa
Luotot
yleisölle
2
Taseen
ulkopuoliset erät
3
Yhteensä
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 1 1,1 0,0 1,1
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, taso 2 -4,0 0,1 -3,9
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, muut kuin ongelmaluotot -2,9 0,1 -2,8
Taso 3, ongelmaluotot
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, saatavakohtaisesti arvostetut, malliperusteiset
1
-6,4 – -6,4
Toteutuneet luottotappiot -7,7 – -7,7
Arvonalentumisvarausten vähennykset toteutuneiden luottotappioiden kattamiseksi 0,0 – 0,0
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset 0,5 – 0,5
Uudet arvonalentumiset / arvonalentumisten lisäys 0,0 – 0,0
Arvonalentumisten peruutukset 0,0 – 0,0
Nettomääräiset arvonalentumistappiot, ongelmaluotot -13,6 – -13,6
Nettomääräiset arvonalentumistappiot -16,5 0,1 -16,4
1) Sisältää saatavakohtaisesti arvostetut varat, joista tehty arvonalentumiskirjaus on laskettu tilastollisten mallien perusteella.
2) Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 11 “Luottosalkku ja arvonalentumiset”.
3) Arvonalentumiset sisältyvät liitteeseen 18 ”Varaukset”
Vuoden 2023 arvonalentumistappioihin sisältyy 1,0 miljoonaa euroa johdon harkintaan perustuvien varausten lisäystä, joka on
kirjattu saatavaryhmäkohtaisiin varauksiin. Johdon harkintaan perustuva osuus kattaa sellaiset ennustetut luottotappiot, joita
IFRS 9 -malli ei vielä huomioi sekä mallin rakenteessa havaitut puutteet, jotka huomioidaan tulevissa mallipäivityksissä.
LIITTEET
42
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 10 Verot
Tuloverot
Miljoonaa euroa 2024 2023
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -19,6 -19,7
Laskennallisen verovelan muutos -0,2 -0,7
Yhteensä -19,8 -20,4
Omaan pääomaan sisältyvät välittömät ja laskennalliset tulo-
verot, ks. Laaja tuloslaskelma.
Vero Kiinnitysluottopankin tuloksesta ennen veroja eroaa
laskennallisesta määrästä, joka saataisiin käyttämällä
Suomessa voimassa olevaa veroastetta seuraavalla tavalla:
Miljoonaa euroa 2024 2023
Tulos ennen veroja 98,7 101,8
Vero 20 prosentin veroasteen mukaan -19,7 -20,4
Vähennyskelvottomat kulut 0,0 0,0
Edellisten tilikausien verot – –
Tuloverot -19,8 -20,4
Efektiivinen veroaste, keskimäärin 20% 20%
Miljoonaa euroa 31.12.2024
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
laajaan
tulokseen 1.1.2024 31.12.2023
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
laajaan
tulokseen 1.1.2023
Laskennalliset verosaamiset:
Luotot yleisölle 13,0 -0,2 -3,1 16,3 16,3 -0,7 -3,2 20,2
Eläkesaamiset/velat 0,0 0,0 – 0,0 0,0 – 0,0 0,0
Varaukset 0,0 0,0 – 0,0 0,0 0,0 – 0,0
Laskennallisten verosaamisten ja
-velkojen netotus 0,0 – 0,0 0,0 0,0 – 0,0 0,0
Yhteensä 13,0 -0,2 -3,1 16,3 16,3 -0,7 -3,2 20,2
Laskennalliset verovelat:
Luotot yleisölle 0,0 – 0,0 0,0 0,0 – 0,0 0,0
Laskennallisten verosaamisten ja
-velkojen netotus 0,0 – 0,0 0,0 0,0 – 0,0 0,0
Yhteensä 0,0 – 0,0 0,0 0,0 – 0,0 0,0
Tilinpäätökseen ei sisälly kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia vuonna 2024 tai 2023.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu, kun on
laillinen oikeus netottaa verosaamisia ja -velkoja ja kun las-
kennallinen vero liittyy samaan veroviranomaiseen.
LIITTEET
43
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 11 Luottosalkku
ja arvonalentumiset
Kiinnitysluottopankin luottosalkun laatu on pysynyt kor-
keana. Arvonalentumisten arvioinnissa sovelletaan Nordea-
konsernin yhteisiä menetelmiä. Makrotalouden skenaariot on
päivitetty ja lainasalkku on uudelleenarvioitu perusteellisesti.
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
luotot, joiden arvo ei ole alentunut (tasot 1 ja 2) 33 965,2 31 918,3
Luotot ja muut saamiset, joiden arvo on
alentunut (taso 3) 376,1 270,1
- joista muut kuin järjestämättömät 37,6 27,6
- joista järjestämättömät 338,5 242,5
Luotot ja muut saamiset ennen
arvonalentumisia 34 341,4 32 188,4
- joista luottolaitokset 872,4 1 042,1
Luottojen ja muiden saamisten
arvonalentumiset (taso 3) -61,4 -50,6
- joista muut kuin järjestämättömät -3,8 -2,8
- joista järjestämättömät -57,6 -47,8
Luottojen ja muiden saamisten
arvonalentumiset (tasot 1 ja 2) -47,3 -29,8
Arvonalentumiset
1
-108,8 -80,4
- joista luottolaitokset – –
Luotot ja muut saamiset, kirjanpitoarvo 34 232,6 32 108,0
- joista luottolaitokset 872,4 1 042,1
- joista yleisö 33 360,2 31 066,0
1) Arvonalentumiset 31.12.2024 sisältää johdon harkintaan perustuvia suhdanneperus-
teisia varauksia 9,4 miljoonaa euroa (11,1), joka kattaa sellaiset ennustetut luottotap-
piot, joita IFRS 9 -malli ei vielä huomioi. Arvonalentumiset eivät sisällä johdon har-
kintaan perustuvia rakenteellisia varauksia vuoden 2024 tai 2023 lopussa.
Liite 12 Johdannaiset
ja suojauslaskenta
Kiinnitysluottopankin johdannaissopimukset on tehty riski-
enhallintatarkoituksessa. Riskienhallintatarkoituksessa pide-
tyt johdannaissopimukset sisältävät suojauksia, jotka täyttä-
vät suojauslaskennan vaatimukset, ja suojauksia, jotka ovat
taloudellisia suojauksia mutta eivät täytä suojauslaskennan
vaatimuksia.
Alla olevassa taulukossa esitetään johdannaisinstrument-
tien käyvät arvot yhdessä niiden nimellisarvojen kanssa.
Nimellisarvot kuvaavat voimassaolevien sopimusten volyy-
miä vuoden lopussa ja ne eivät viittaa markkina- tai luottoris-
kin määrään.
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä31.12.2024, Miljoonaa euroa Positiivinen Negatiivinen
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidetyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 7,6 9,7 656,0
Yhteensä 7,6 9,7 656,0
Suojaustarkoituksessa pidetyt
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 367,3 313,6 38 916,9
Muut johdannaiset 5,5 9,1 5 324,8
Yhteensä 372,7 322,7 44 241,7
- josta rahavirran suojaukset 0,7 1,2 560,0
- josta käyvän arvon suojaukset 372,1 321,5 43 681,7
Johdannaiset yhteensä 380,4 332,4 44 897,7
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä31.12.2023, Miljoonaa euroa Positiivinen Negatiivinen
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidetyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 0,9 6,6 352,0
Yhteensä 0,9 6,6 352,0
Suojaustarkoituksessa pidetyt
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 443,4 561,7 34 686,1
Muut johdannaiset 5,5 20,5 6 053,5
Yhteensä 448,9 582,2 40 739,6
- josta rahavirran suojaukset – 16,4 560,0
- josta käyvän arvon suojaukset 448,9 565,8 40 179,6
Johdannaiset yhteensä 449,8 588,8 41 091,6
LIITTEET
44
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 12 Johdannaiset ja suojauslaskenta, jatkuu
Riskinhallinta
Kiinnitysluottopankki hallitsee tunnistamiaan markkinaris-
kejä liitteessä 2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta” kuvatun ris-
kinhallintaviitekehyksen ja strategian mukaisesti.
Korkoriski
Kiinnitysluottopankin varoista valtaosa on luottoja yleisölle.
Nämä varat on rahoitettu pääosin katettujen joukkolainojen
ja konserninsisäisen rahoituksen kautta. Korkoriskillä tarkoi-
tetaan korkojen muutosten vaikutusta Kiinnitysluottopankin
marginaaleihin, tulokseen ja omaan pääomaan. Korkoriski
syntyy korollisten velkojen ja varojen, kuten liikkeeseen las-
kettujen velkapapereiden ja luottosalkun, korkojen
yhteensopimattomuudesta.
Kiinnitysluottopankin suojauslaskentatavoitteet on ase-
tettu Kiinnitysluottopankin hallituksen osana sen riskinhallin-
tastrategiaa antaman rahoitustaseen riskinottohalukkuuden
mukaisiksi. Lisätietoja riskien mittaamisesta on annettu liit-
teessä 2 Riskien ja likviditeetin hallinta.
Korkoriskiin liittyvissä suojauslaskennan suhteissa suo-
jattu erä on viitekorko. Suojausaste määritetään sovittamalla
johdannaisten nimellisarvo suojattavan erän pääomaan.
Suojautuakseen korkoriskiltä Kiinnitysluottopankki käyttää
korkojohdannaisia suojausinstrumentteina vaihtaakseen
sopimuksellisesti vaihtuvakorkoisten lainojen koron korko-
jakson mittaisesta kiinteästä korosta yli yön korkoon hallitak-
seen riskiä ja rajoittaakseen vaikutusta marginaaleihin, tulok-
seen ja omaan pääomaan. Eräs poikkeus yleisestä käytän-
nöstä vaihtaa kiinteä korko vaihtuvaan on osa vanhasta
vaihtuvakorkoisesta luottokannasta, jossa lainojen muuttuvat
rahavirrat vaihdetaan kiinteään korkoon ja rahavirran suo-
jauslaskentaa sovelletaan. Kytkettyjä optioita sisältävien lai-
natuotteiden synnyttämä epälineaarinen korkoriski (mukaan
lukien ennakkomaksun riski) suojataan yleensä korkojohdan-
naisilla (katot, lattiat, korkoputket) konsernin sisäistä vasta-
puolta (Nordea Bank Oyj) vastaan.
Kiinnitysluottopankki määrittelee suojattavien erien riski-
komponentit seuraavasti:
• Viitekoron, esimerkiksi Euriborin, käyttäminen korkoriskin
komponenttina. Viitekoron käyttäminen voi johtaa muihin
riskeihin kuten luottoriskiin ja likviditeettiriskiin, jotka
jätetään pois suojauslaskentasuhteesta.
• Suojattavien erien rahavirtojen komponentit.
Vertailuarvo määritellään tulevaisuuden rahavirtojen nykyar-
von muutoksena käyttämällä viitekoron diskonttokäyrää.
Vertailuarvo on erikseen tunnistettava ja luotettavasti mitat-
tavissa sekä tyypillisesti merkittävin komponentti käyvän
arvon tai rahavirtojen kokonaismuutoksissa.
Käyvän arvon suojaus
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutokset korko-
tason vaihtelujen johdosta synnyttävät riskejä, joiden vähen-
tämiseksi ja lieventämiseksi Kiinnitysluottopankki muodos-
taa käyvän arvon suojauslaskentasuhteen vaihtamalla rahoi-
tusvarojen ja -velkojen kiinteän korkoriskin vaihtuvaan
korkoon koronvaihtosopimuksilla. Kiinnitysluottopankki
soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa sekä mikrotasolla,
että makrotasolla. Mikrotasoa sovelletaan kiinteäkorkoisten
yleiseen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen suojaa-
miseen. Makrotasoa sovelletaan lainojen suojaamiseen,
mukaan lukien kytkettyjä optioita sisältävät lainat.
Mikrotason suojauksessa suojattavien erien ja suojau-
sinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, kun koronvaih-
tosopimuksen ehdot vastaavat kiinteäkorkoisten yleiseen
liikkeeseen laskettujen velkakirjojen ehtoja (kuten nimellis-
arvo, maturiteetti, maksu- ja korontarkistuspäivä).
Makrotason suojauksessa suojattavan erän nimellisarvo ja
sen maturiteetti määritellään odotettavissa oleviin uudel-
leenhinnoitteluajankohtiin (vaihtuvakorkoiset lainat jotka on
sidottu 12 kuukauden Euriboriin) tai odotettavissa oleviin
takaisinmaksu- tai uudelleenrahoitusajankohtiin perustuen,
huomioiden oletukset velallisten käyttäytymisestä (kytket-
tyjä optioita sisältävät vaihtuvakorkoiset lainat, jotka käsitel-
lään kiinteäkorkoisina option erääntymiseen saakka).
Suojauslaskentasuhteissa, joissa käytetään epälineaarisia
korkojohdannaisia, koko option käypä arvo (sekä itseisarvo
että aika-arvo) kohdistetaan suojaussuhteeseen, koska alla
olevan suojatun erän (lainan) riskillä on samat ominaisuudet.
Alla olevassa taulukossa esitetään kertyneet käyvän arvon
muutokset jatkuvista suojaussuhteista riippumatta siitä, onko
suojausmäärityksissä tapahtunut muutoksia vuoden aikana.
Suojatut erät
Korkoriski
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Käyvän arvon suojaukset, mikrotaso
Suojattujen velkojen kirjanpitoarvo
1
14 190,2 13 023,6
- josta käyvän arvon suojausmuutoksia
1
-97,0 -358,5
Käyvän arvon suojaukset, makrotaso
Suojattujen velkojen kirjanpitoarvo
2
23 974,8 20 648,6
- josta käyvän arvon suojausmuutoksia
3
-129,0 -288,2
1) Esitetty taseen erässä Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat.
2) Esitetty taseen erässä Luotot yleisölle.
3) Esitetty taseen erässä Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin
portfoliosuojauksessa.
Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja suojausinstrumen-
teista taseen erässä Johdannaiset:
Suojausinstrumentit
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä 31.12.2024, miljoonaa euroa Positiivinen Negatiivinen
Käyvän arvon suojaukset
Korkoriski 372,1 321,5 43 681,7
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä 31.12.2023, miljoonaa euroa Positiivinen Negatiivinen
Käyvän arvon suojaukset
Korkoriski 448,9 565,9 40 179,6
Alla olevassa taulukossa esitetään suojattavien erien käyvän
arvon muutokset sekä suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutokset, joiden perusteella suojauksen tehottomuus on
kirjattu tuloslaskelmassa riville ”Nettotulos käypään arvon
arvostettavista eristä”.
Suojauksen tehottomuus
Korkoriski
Miljoonaa euroa 2024 2023
Käyvän arvon suojaukset
Suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutokset 101,3 188,2
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset,
joiden perusteella suojauksen tehottomuus on
kirjattu -105,9 -194,4
Tuloslaskelmaan kirjattu suojauksen
tehottomuus
1
-4,7 -6,2
1) Kirjattu erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.
LIITTEET
45
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 12 Johdannaiset ja suojauslaskenta, jatkuu
Tehottomuus aiheutuu pääosin koronvaihtosopimuksen kor-
kojakson sekä viitekoron korkojakson välisistä eroista.
Rahavirran suojaus
Kiinnitysluottopankin rahavirran suojaukset korkoriskin
osalta liittyvät tulevien korkomaksujen ja -tulojen vaihteluun,
johtuen viitekoron muutoksista tulevaisuuden transaktioissa
ja rahoitusvarojen ja -velkojen kirjauksista. Tältä rahavirtojen
vaihtelulta suojaudutaan koronvaihtosopimuksilla, joilla kiin-
nitetään suojattu rahavirta euromääräisiin vaihtuvakorkoisiin
lainoihin Kiinnitysluottopankin riskienhallintastrategian ja
menetelmien mukaisesti, jotka on kuvattu Liitteen 1 osiossa 8
sekä Liitteen 2 ”Riskien ja likviditeetin hallinta”
markkinariskiosiossa.
Suojattavien erien ja suojausinstrumentin välillä on talou-
dellinen suhde, kun koronvaihtosopimuksen ehdot vastaavat
tulevien korkojen rahavirtojen ehtoja (kuten nimellismäärä ja
odotettu maksupäivä). Koronvaihtosopimuksen arvostuk-
sesta johtuvat muutokset, jotka muodostavat tehokkaan
rahavirran suojaussuhteen, kirjataan rahavirran
suojausrahastoon.
Alla olevassa taulukossa esitetään rahavirran suojausten
lopputulos korkoriskin osalta sisältäen suojausinstrumenttien
nimellisarvot ja kirjanpitoarvot. Käyvän arvon muutokset
suojauksen tehottomuuden mittaamiseksi esitetään eritel-
tyinä tehokkaaseen ja tehottomaan osuuteen.
Suojausinstrumentit
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä 31.12.2024, miljoonaa euroa Positiivinen Negatiivinen
Rahavirran suojaukset
Korkoriski 0,7 1,2 560,0
Käypä arvo
Nimellisarvo
yhteensä 31.12.2023, miljoonaa euroa Positiivinen Negatiivinen
Rahavirran suojaukset
Korkoriski – 16,4 560,0
Kiinnitysluottopankin korkoriskiltä suojaavien suojausinstru-
menttien (sekä käyvän arvon että rahavirtojen suojaukset)
maturiteettijakauma on esitetty alla olevassa taulukossa.
Suojauksen tehottomuus
Rahavirran suojauksissa korkoriskiin liittyen ei havaittu
tehottomuutta vuosina 2024 ja 2023.
Rahavirran suojausrahasto (tehokas osuus)
Korkoriski
Miljoonaa euroa 2024 2023
Avaava tase 1.1. -15,3 -27,9
Rahavirran suojaus:
Arvostusvoitot/-tappiot vuoden aikana -3,4 0,3
Verot arvostusvoitoista/-tappioista vuoden
aikana 0,7 -0,1
Siirretty tuloslaskelmaan vuoden aikana 18,8 15,5
Verot siirroista tuloslaskelmaan vuoden
aikana -3,8 -3,1
Rahavirran suojausrahaston määrä verojen
jälkeen 12,3 12,6
Rahavirran suojausrahastoon yhteensä 12,3 12,6
Päättävä tase 31.12. -3,0 -15,3
- josta jatkuvan suojauksen osuus, johon
sovelletaan suojauslaskentaa -3,0 -15,3
Suojausinstrumenttien nimellisarvojen maturiteettijakauma
31.12.2024, miljoonaa euroa
Vaadittaessa
maksettavat <3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Korkoriskiltä suojaavat instrumentit – 4 068,6 18 115,0 14 460,2 7 597,9 44 241,7
Yhteensä – 4 068,6 18 115,0 14 460,2 7 597,9 44 241,7
31.12.2023, miljoonaa euroa
Vaadittaessa
maksettavat <3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Korkoriskiltä suojaavat instrumentit – 2 638,8 13 601,0 15 698,4 8 801,4 40 739,6
Yhteensä – 2 638,8 13 601,0 15 698,4 8 801,4 40 739,6
Korkoriskiltä suojaavien instrumenttien
keskimääräinen korko
Korkoriskiltä suojaavien instrumenttien kiinteän korkovirran
keskimääräinen korko vuoden 2024 lopussa oli 2,42 prosent-
tia (2,59).
Valuuttariski
Valuuttariskillä tarkoitetaan riskiä, että rahoitusinstrumentin
arvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten vuoksi.
Kiinnitysluottopankin valuuttariski liittyy lähinnä valuutta-
määräisiin liikkeeseen laskettuihin katettuihin joukkolainoi-
hin. Kiinnitysluottopankin varat ja velat vuoden 2024 lopussa
ja vuoden 2023 lopussa ovat kaikki euromääräisiä, eikä
valuuttamääräisiä liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolai-
noja ollut taseessa.
LIITTEET
46
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 13 Muut varat
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Saamiset emoyhtiöltä 151,1 25,6
Muut 2,6 2,4
Yhteensä 153,7 28,0
Saamiset emoyhtiöltä sisältävät kertyneet lainanlyhennykset
ja korkomaksut, joita Nordea Bank Oyj ei ole vielä suorittanut
Kiinnitysluottopankille.
Liite 14 Maksetut
ennakot ja siirtosaamiset
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Muut siirtosaamiset 1,7 9,0
Yhteensä 1,7 9,0
Muut siirtosaamiset koostuvat kertyneistä järjestelypalkki-
oista, jotka tullaan laskuttamaan Nordea Bank Oyj:ltä.
Liite 15 Yleiseen
liikkeeseen lasketut
velkakirjat
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Vakuudelliset joukkolainat 21 264,9 19 685,9
Huonomman etuoikeusaseman velat
1
609,1 604,0
Käyvän arvon muutokset korkoriskin
mikrotason suojauksissa -97,0 -358,5
Yhteensä 21 777,0 19 931,4
1) Konsernin sisäinen MREL-laina.
Liite 16 Muut velat
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Korkovelat 0,2 0,2
Muut siirtovelat 0,0 81,4
Saadut ennakot 2,8 14,9
Yhteensä 3,0 96,5
Liite 17 Siirtovelat
ja saadut ennakot
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Korkovelat 0,0 0,0
Muut siirtovelat
1
24,7 46,6
Saadut ennakot 0,5 0,3
Yhteensä 25,3 46,9
1) Koostuu pääosin konserninsisäisten palveluiden kustannuksista.
Liite 18 Varaukset
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Takaukset/sitoumukset 0,0 0,1
Yhteensä 0,0 0,1
Saatavakohtaisesti arvostetuista takauksista ja muista
sitoumuksista kirjattuja arvonalentumisia oli 0,0 miljoonaa
euroa (0,1). Lisätietoa on liitteessä 2.
LIITTEET
47
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 19 Eläkevelvoitteet
Miljoonaa euroa 31 .12.2024 31 .12.2023
Velvoitteet 0,2 0,2
Eläkesäätiön varat 0,2 0,2
Nettovelka(-)/varat(+) 0,0 0,0
Kiinnitysluottopankin etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty
Nordean Eläkesäätiössä.
Nordean eläkesäätiön ominaispiirteet
Nordean eläkesäätiö on loppupalkkaan ja työsuoritukseen
perustuva eläkejärjestely, jolla täydennetään lakisääteisiä
eläke-etuuksia. Työnantaja on luvannut tietylle järjestelyyn
kuuluvalle työntekijäryhmälle tietyn etuustason eläkkeelle
jäämisen jälkeen. Eläkesäätiön toiminnasta vastaa hallitus.
Hallitukseen kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden
edustajia. Hallitus on nimittänyt asiamiehen, joka huolehtii
säätiön säännöllisestä toiminnasta.
Työnantajaan kohdistuu eläkejärjestelyn vuoksi tiettyjä ris-
kejä. Jos eläkesäätiön varojen tuotto ei riitä kattamaan vas-
tuiden ja eläkkeiden määrän nousua tilivuoden aikana, työn-
antajan on rahoitettava vaje kannatusmaksuilla.
Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velan nykyarvo laske-
taan käyttäen diskonttauskorkoa, joka määritellään korkea-
laatuisten joukkolainojen korkojen perusteella. Yritysten liik-
keeseen laskemien joukkolainojen tuoton aleneminen kas-
vattaa IAS 19:n mukaan laskettuja järjestelyn eläkevelkoja,
joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkolainojen arvon
nousu kompensoi tämän osittain. Varojen arvon heilahtelu
saattaa vaikuttaa myös Kiinnitysluottopankkiin, vaikka peri-
aatteessa viranomaiset säätelevät tiukasti varojen hajautusta
eri omaisuuslajeihin. Tämän vuoksi keskittymäriski ei voi olla
merkittävä. Eläkejärjestelyn eläkkeet on sidottu TyEL-
indeksiin, jossa inflaation paino on 80 prosenttia ja ansiota-
son muutosten paino on 20 prosenttia. Jos inflaatio kiihtyy,
TyEL-indeksi nousee, mikä johtaa vastuiden kasvuun.
Inflaation kiihtyminen aiheuttaa ylimääräisiä haasteita sijoi-
tustoimintaan, josta työnantaja viime kädessä vastaa.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvan velan nykyarvon
laskennassa käytetään parasta arviota järjestelyn jäsenten
kuolevuudesta sekä työsuhteen aikana että sen jälkeen.
Eläkejärjestelyn jäsenten elinajanodotteen nousu kasvattaa
eläkejärjestelyn vastuita.
IAS 19:n mukaiset eläkelaskelmat ja oletukset
Ulkopuoliset vastuiden arvioijat laskevat tärkeimpien eläke-
järjestelyjen arvot vakuutusmatemaattisten oletusten
mukaan.
Oletukset 2024 2023
Diskonttauskorko
1
3,26% 2,92%
Palkankorotukset 2,50% 2,80%
Inflaatio 2,00% 2,30%
Kuolevuus Gompertz Gompertz
Eläkkeiden korotusoletus 2,24% 2,54%
1) Lisätietoja diskonttauskorosta on liitteessä 1, kohdassa 16.
Eläkevelvoitteen muutokset
Miljoonaa euroa 2024 2023
Avaava tase 0,2 0,3
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 0,0
Korkokulut 0,0 0,0
Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus 0,0 0,0
Kokemusperusteiset voitot/tappiot 0,0 0,0
Eläkevelvoite 0,2 0,2
Eläkevelvoitteen keskimääräinen kesto on 16 vuotta (18).
Kesto perustuu diskontattuihin rahavirtoihin. Etuuspohjaisiin
eläkejärjestelyihin ei enää oteta uusia jäseniä, mikä lyhentää
kestoa.
Varojen muutokset
Miljoonaa euroa 2024 2023
Avaava tase 0,2 0,2
Korkotuotot (diskonttauskorolla laskettuna) 0,0 0,0
Ylikatteen palautus Nordean eläkesäätiöstä 0,0 0,0
Varojen tuotto (todellinen tuotto vähennettynä
korkotuotolla) 0,0 0,0
Omaisuus 0,2 0,2
Omaisuusluokat
Omaisuuden kokonaistuotto vuodelta 2024 oli 13 prosenttia
(-7). Vuoden lopussa 19 prosenttia (15) omaisuudesta oli
osakkeita. Kiinnitysluottopankin ei odoteta maksavan eläke-
järjestelyihin maksuja vuonna 2025.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut
Tuloslaskelmaan kirjattiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin
liittyviä kuluja (henkilöstökulut) vuonna 2024 vain vähäinen
määrä. Eläkekulut sisältävät kulut etuuspohjaisista eläkejär-
jestelmistä ja maksuperusteisista eläkejärjestelmistä (katso
liite 7).
Avainhenkilöt yhtiön johdossa
Vuoden 2024 lopussa Nordea Kiinnitysluottopankin hallituk-
sen jäsenistä neljä oli Nordea Bank Oyj:n palveluksessa ja
kolme jäsentä oli ulkopuolisia.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkatiedot,
rahalainat sekä eläkesitoumuksia koskevat tiedot on esitetty
liitteessä 7.
LIITTEET
48
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 20 Oma pääoma
Rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä oli 257,7 miljoo-
naa. Kaikki Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeet
omistaa Nordea Bank Oyj. Yhtiöjärjestyksen mukaan
Kiinnitysluottopankin vähimmäisosakepääoma on 5 miljoo-
naa ja enimmäisosakepääoma 500 miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana ei ole tehty päätöksiä Nordea
Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeiden merkitsemiseen
oikeuttavien optio-oikeuksien tai vaihtovelkakirjalainojen
liikkeeseenlaskusta. Vuoden 2024 lopussa
Kiinnitysluottopankilla ei ollut voimassa olevia yhtiökokouk-
sen antamia valtuutuksia omien osakkeiden ostoon eikä osa-
keanteihin, optio-oikeuksien tai vaihtovelkakirjojen
liikkeeseenlaskuun.
Liite 21 Omien
velkojen vakuudeksi
annetut vakuudet
Miljoonaa euroa 31.12.2024 31.12.2023
Omien velkojen vakuudeksi annetut
vakuudet
Luotot yleisölle 26 685,5 25 088,0
Yhteensä 26 685,5 25 088,0
Yllä mainitut vakuudet liittyvät
seuraaviin velkoihin ja sitoumuksiin
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 21 264,9 19 685,9
Yhteensä 21 264,9 19 685,9
Luotoista yleisölle 26 685,5 miljoonaa euroa (25 088,0) on
kirjattu suomalaisten vakuudellisten joukkolainojen vakuu-
deksi. Näiden vakuudellisten joukkolainojen määrä vuoden
2024 lopussa oli 21 264,9 miljoonaa euroa (19 685,9). Jos
yhtiöstä tulee maksukyvytön, näiden joukkolainojen halti-
joilla on etuoikeus vakuudeksi kirjattuihin varoihin. Vakuudet
on arvostettu enintään 70 prosenttiin (aikaisemman lainsää-
dännön alainen katepooli 1) tai 80 prosenttiin (uuden lain-
säädännön alainen katepooli 2) kiinteistön tai asunto-osak-
keen markkina-arvosta.
Liite 22 Rahoitusinstrumenttien
luokittelu
31.12.2024, miljoonaa euroa
Jaksotettu
hankintameno
Määrätty
kirjattavaksi
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Muut kuin
rahoitusvarat Yhteensä
Varat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 504,2 – – 504,2
Saamiset luottolaitoksilta 872,4 – – 872,4
Luotot yleisölle 33 360,2 – – 33 360,2
Johdannaissopimukset -129,0 – – -129,0
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauksessa – 380,4 – 380,4
Aineelliset hyödykkeet – – 0,0 0,0
Laskennalliset verosaamiset – – 13,1 13,1
Verosaamiset 2,9 2,9
Muut varat 16,9 – 136,9 153,7
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 1,7 – 0,0 1,7
Yhteensä 34 626,2 380,4 152,8 35 159,4
LIITTEET
49
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 22 Rahoitusinstrumenttien luokittelu, jatkuu
31.12.2024, miljoonaa euroa
Jaksotettu
hankintameno
Määrätty
kirjattavaksi
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Muut kuin
rahoitusvarat Yhteensä
Velat
Velat luottolaitoksille 11 217,5 – – 11 217,5
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 21 777,0 – – 21 777,0
Johdannaissopimukset – 332,4 – 332,4
Verovelat – – 0,0 0,0
Muut velat 0,3 – 2,8 3,1
Siirtovelat ja saadut ennakot 0,5 – 24,8 25,3
Varaukset – – 0,1 0,1
Eläkevelat – – 0,0 0,0
Yhteensä 32 995,3 332,4 27,7 33 355,3
31.12.2023, miljoonaa euroa
Jaksotettu
hankintameno
Määrätty
kirjattavaksi
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Muut kuin
rahoitusvarat Yhteensä
Varat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 201,4 – – 201,4
Saamiset luottolaitoksilta 1 042,1 – – 1 042,1
Luotot yleisölle 31 066,0 – – 31 066,0
Johdannaissopimukset -288,2 – – -288,2
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauksessa – 449,8 – 449,8
Aineelliset hyödykkeet – – 0,0 0,0
Laskennalliset verosaamiset – – 16,3 16,3
Muut varat 25,5 – 2,4 27,9
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 9,0 – – 9,0
Yhteensä 32 055,8 449,8 18,7 32 524,3
31.12.2023, miljoonaa euroa
Jaksotettu
hankintameno
Määrätty
kirjattavaksi
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Muut kuin
rahoitusvarat Yhteensä
Velat
Velat luottolaitoksille 10 297,3 – – 10 297,3
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 19 931,4 – – 19 931,4
Johdannaissopimukset – 588,8 – 588,8
Verovelat – – 0,5 0,5
Muut velat 0,2 – 96,3 96,5
Siirtovelat ja saadut ennakot 0,3 – 46,6 46,9
Varaukset – – 0,1 0,1
Eläkevelat – – 0,0 0,0
Yhteensä 30 229,3 588,8 143,5 30 961,6
LIITTEET
50
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 23 Varojen ja
velkojen käypä arvo
Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo
31.12.2024 31.12.2023
Miljoonaa euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Rahoitusvarat
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 504,2 504,2 201,3 201,3
Luotot 34 232,5 34 629,1 31 819,9 32 126,1
Johdannaissopimukset 380,4 380,4 449,8 449,8
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 18,6 18,6 25,5 25,5
Rahoitusvarat yhteensä 35 135,7 35 532,3 32 496,5 32 802,7
Rahoitusvelat
Talletukset ja velkainstrumentit 32 994,5 33 117,8 30 587,2 30 576,2
Johdannaissopimukset 332,4 332,4 588,8 588,8
Muut velat 0,2 0,2 0,2 0,2
Siirtovelat ja saadut ennakot 0,5 0,5 0,3 0,3
Rahoitusvelat yhteensä 33 327,6 33 450,9 31 176,5 31 165,5
Tietoja taseessa käypään arvoon arvostettavien erien arvos-
tamisesta annetaan liitteessä 1 ja tässä liitteessä kohdassa
”Taseessa käypään arvoon arvostettavien erien käyvän arvon
määrittely”. Tietoja eristä, joita ei arvosteta taseessa käypään
arvoon, annetaan tässä liitteessä kohdassa ”Rahoitusvarat ja
-velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon”.
Taseessa käypään arvoon arvostetut varat ja velat
Käyvän arvon hierarkia
31.12.2024, miljoonaa euroa
Instrumentin
noteeraus
toimivilla
markkinoilla
(Taso 1)
Todennettavia
markkina-
arvoja
käyttävä
arvostus-
menetelmä
(Taso 2)
Ei-todennettavia
markkina-arvoja
käyttävä
arvostus-
menetelmä
(Taso 3) Yhteensä
Taseessa käypään arvoon arvostetut varat
1
Johdannaissopimukset – 374,9 5,5 380,4
Yhteensä – 374,9 5,5 380,4
Taseessa käypään arvoon arvostetut velat
1
Johdannaissopimukset – 323,3 9,1 332,4
Yhteensä – 323,3 9,1 332,4
1) Kaikki erät arvostetaan käypään arvoon toistuvasti kunkin raportointikauden lopussa.
31.12.2023, miljoonaa euroa
Instrumentin
noteeraus
toimivilla
markkinoilla
(Taso 1)
Todennettavia
markkina-
arvoja
käyttävä
arvostus-
menetelmä
(Taso 2)
Ei-todennettavia
markkina-arvoja
käyttävä
arvostus-
menetelmä
(Taso 3) Yhteensä
Taseessa käypään arvoon arvostetut varat
1
Johdannaissopimukset – 444,4 5,5 449,8
Yhteensä – 444,4 5,5 449,8
Taseessa käypään arvoon arvostetut velat
1
Johdannaissopimukset – 568,3 20,5 588,8
Yhteensä – 568,3 20,5 588,8
1) Kaikki erät arvostetaan käypään arvoon toistuvasti kunkin raportointikauden lopussa.
LIITTEET
51
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo, jatkuu
Taseessa käypään arvoon arvostettavien
erien käyvän arvon määrittely
Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kol-
meen IFRS-standardien käyvän arvon hierarkian mukaiseen
tasoon. Hierarkiassa merkityksellisin tekijä on samanlaisten
varojen tai velkojen (oikaisematon) noteeraus toimivilla mark-
kinoilla (taso 1) ja vähiten merkityksellisin tekijä on ei-toden-
nettava markkina-arvo (taso 3). Instrumentit luokitellaan alim-
malle mahdolliselle tasolle koko instrumentin käyvän arvon
määrityksen kannalta merkittävän tekijän mukaan.
Käyvän arvon hierarkian taso 1 sisältää varat ja velat, jotka
on arvostettu käyttäen samanlaisen varan tai velan suoraa
noteerausta toimivilla markkinoilla. Markkinoiden katsotaan
olevan toimivat, jos omaisuuserällä käydään kauppaa niin
usein ja niin suurella volyymilla, että hintatietoja on saatavilla
jatkuvasti. Kiinnitysluottopankilla ei ole varoja ja velkoja käy-
vän arvon hierarkian tasolla 1.
Käyvän arvon hierarkian taso 2 sisältää varat ja velat, joille
ei ole saatavissa suoraa noteerausta toimivilta markkinoilta.
Niiden käypä arvo perustuu samankaltaisten varojen tai vel-
kojen noteerauksiin toimivilla markkinoilla tai samanlaisten
tai samankaltaisten varojen tai velkojen noteerauksiin mark-
kinoilla, jotka eivät ole toimivat. Vaihtoehtoisesti käyvät arvot
arvioidaan käyttäen arvostusmenetelmiä tai -malleja. Arvio
perustuu tilinpäätöspäivän markkinahintoihin tai -kursseihin,
ja ei-todennettavissa olevien tekijöiden vaikutus käypään
arvoon on vähäinen. Tähän ryhmään kuuluvat suurin osa
Nordean OTC-johdannaisista, sekä muut instrumentit, joiden
arvostusmenetelmissä tai -malleissa käytettävät muuttujat
saadaan toimivilta markkinoilta.
Käyvän arvon hierarkian taso 3 sisältää varat ja velat, joi-
den käypää arvoa ei saada suoraan markkinanoteerauksesta
tai epäsuorasti todennettavissa oleviin markkinahintoihin tai
-kursseihin perustuvien arvostusmenetelmien tai -mallien
avulla. Kiinnitysluottopankilla ei ole varoja ja velkoja käyvän
arvon hierarkian tasolla 3.
Kaikissa arvostusmalleissa, sekä monimutkaisissa että
yksinkertaisissa, hyödynnetään markkinahintoja ja -tekijöitä,
joita ovat muun muassa korot, volatiliteetit ja korrelaatiot.
Osa hinnoista ja tekijöistä on todennettavissa, kun taas osa ei
ole. Kaikkien päävaluuttojen korot ovat todennettavissa ja
korkojen ja valuuttakurssien implisiittiset volatiliteetit ja kor-
relaatiot voivat olla todennettavissa optioiden hintojen
kautta tiettyyn ajanjaksoon asti. Myös useimpien likvidien
lyhyiden osakeinstrumenttien implisiittiset volatiliteetit ja
korrelaatiot voivat olla todennettavissa. Vähemmän likvidien
osakeinstrumenttien ja hyödykkeiden optiomarkkinat ovat
suhteellisen epälikvidit, joten niiden volatiliteetit ja korrelaa-
tiot eivät ole todennettavissa. Jokaisen instrumentin herk-
kyys suhteessa ei-todennettavissa oleviin parametreihin
mitataan. Jos ei-todennettavissa olevien parametrien vaiku-
tus arvostukseen on merkittävä, instrumentti luokitellaan
käyvän arvon hierarkian tasolle 3.
Varojen ja velkojen käypä arvo lasketaan yleensä yksittäis-
ten instrumenttien teoreettisena nykyarvona. Laskelmaa täy-
dennetään portfolio-oikaisulla.
Vastapuolen luottoriskin oikaisut (CVA) ja oman luottoris-
kin oikaisut (DVA) sisältyvät Kiinnitysluottopankissa johdan-
naisten arvostuksiin. Nämä arvonoikaisut kuvastavat vasta-
puoliriskin ja Kiinnitysluottopankin luottojen laadun vaiku-
tusta käypään arvoon. Laskelmat perustuvat arvioihin
vastapuolen vastuun määrästä maksukyvyttömyyshetkellä,
maksukyvyttömyystodennäköisyydestä ja palautusasteesta.
Yleensä arvonoikaisuissa käytettävä vastuun määrä mak-
sukyvyttömyyshetkellä perustuu vastuun odotettuun mää-
rään ja se arvioidaan simuloimalla riskitekijöitä.
Maksukyvyttömyystodennäköisyyden ja palautusasteen läh-
teenä käytetään CDS-markkinoita, jos mahdollista. Jos vasta-
puolella ei ole likvidejä CDS-sopimuksia,
maksukyvyttömyystodennäköisyys arvioidaan poikittaisella
regressiomallilla, joka laskee CDS-sopimukselle viitteellisen
hinnan kunkin vastapuolen luokituksen, maantieteellisen
alueen ja toimialan perusteella.
Varainhankinnan kustannusten ja etujen vaikutus vakuu-
dettomien ja vakuusvajeellisten johdannaisten arvostukseen
kirjataan varainhan-kinnan käyvän arvon oikaisuna (FFVA).
Lisäksi Nordea soveltaa käyvän arvon määrityksissä sulke-
miskustannuksiin liittyviä arvonoikaisuja ja malliriskin oikai-
suja, joilla täydennetään mallien tunnistettuja puutteita.
Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta
taseessa käypään arvoon
31.12.2024, miljoonaa euroa
Kirjanpi-
toarvo
Käypä
arvo
Taso
käyvän arvon
hierarkiassa
Varat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Käteiset varat ja
keskuspankkitalletukset 504,2 504,2 3
Luotot 34 232,5 34 629,1 3
Muut varat ja siirtosaamiset ja
maksetut ennakot 18,6 18,6 3
Yhteensä 34 755,3 35 151,9
Velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Talletukset ja velkainstrumentit 32 994,5 33 117,8 3
Muut velat 0,2 0,2 3
Muut velat ja siirtovelat ja
saadut ennakot 0,5 0,5 3
Yhteensä 32 995,2 33 118,5
31.12.2023, miljoonaa euroa
Kirjanpi-
toarvo
Käypä
arvo
Taso
käyvän arvon
hierarkiassa
Varat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Käteiset varat ja
keskuspankkitalletukset 201,3 201,3 3
Luotot 31 819,9 32 126,1 3
Muut varat ja siirtosaamiset ja
maksetut ennakot 25,5 25,5 3
Yhteensä 32 046,7 32 352,9
Velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon
Talletukset ja velkainstrumentit 30 587,2 30 576,2 3
Muut velat 0,2 0,2 3
Muut velat ja siirtovelat ja
saadut ennakot 0,3 0,3 3
Yhteensä 30 587,7 30 576,7
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset
Käteisten varojen ja keskuspankkitalletusten käyvän arvon
oletetaan niiden lyhytaikaisen luonteen vuoksi olevan sama
kuin kirjanpitoarvo. Siksi ne luokitellaan käyvän arvon hierar-
kian tasolle 3.
Luotot
Keskuspankkisaamisten, luottolaitossaamisten ja yleisölle
annettujen luottojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla
odotetut tulevat rahavirrat oletetulla asiakaskorolla, jota olisi
käytetty markkinoilla, jos luotot olisi annettu arvostushet-
kellä. Oletettu asiakaskorko on saatu laskemalla yhteen viite-
korko ja uusien luottojen keskimääräinen marginaali vähit-
täispankissa tai suurasiakkaat ja pääomamarkkinat
-liiketoiminta-alueella.
Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.
LIITTEET
52
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo, jatkuu
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
Tase-erät ”Siirtosaamiset ja maksetut ennakot” sisältävät
lyhyitä vastuita, pääasiassa kertyneitä korkosaamisia, joten
käyvän arvon katsotaan olevan sama kuin kirjanpitoarvon.
Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.
Talletukset ja muut velat
Tase-erien ”Velat luottolaitoksille”, ”Yleiseen liikkeeseen las-
ketut velkakirjat” ja ”Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla” käypä arvo on saatu oikaisemalla kirjanpito-
arvo korkoriskin ja oman luottoriskin käyvän arvon muutok-
silla. Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian
tasolle 3. Korkoriskin käyvän arvon muutokset perustuvat
soveltuvien korkojen muutoksiin verrattuna salkkujen vas-
taaviin nimelliskorkoihin. Luottoriskin käyvän arvon muutok-
set lasketaan nimelliskoron korkoeron ja markkinoilla notee-
ratun nykyhetken korkoeron välisenä erona. Laskelma teh-
dään kaikkien niiden pitkäaikaisten liikkeeseen laskettujen
lainojen kokonaismäärästä, jotka kirjataan tase-eriin
”Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat” ja ”Velat, joilla on
huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla”. Koska luottolaitos-
velkojen sekä yleisön talletusten ja muiden yleisölle olevien
velkojen sopimuksiin perustuva maturiteetti on lyhyt, näihin
eriin liittyvän Nordean oman luottoriskin muutosten olete-
taan olevan vähäisiä. Tämä koskee myös lyhytaikaisia liikkee-
seen laskettuja lainoja, jotka kirjataan tase-eriin ”Yleiseen
liikkeeseen lasketut velkakirjat” ja ”Velat, joilla on huonompi
etuoikeus kuin muilla veloilla”.
Siirtovelat ja saadut ennakot
Tase-erät ”Siirtovelat ja saadut ennakot” sisältävät lyhytai-
kaisia velkoja, pääasiassa arvopaperiselvityksestä syntyneitä
velkoja, joten käyvän arvon katsotaan olevan sama kuin kir-
janpitoarvo. Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierar-
kian tasolle 3.
Liite 24 Rahoitusinstrumentit, jotka nettoutetaan
taseessa tai jotka sisältyvät nettoutussopimuksiin
Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta jotka
sisältyvät päänettoutussopimuksiin ja
vastaaviin sopimuksiin
31.12.2024, miljoonaa euroa
Kirjatut
rahoitus-
varat,
brutto
1
Taseessa
nettoutetut
kirjatut
rahoitus-
velat, brutto
Kirjanpito-
arvo taseessa,
netto
Rahoitus-
instrumentit
Vakuudeksi
saadut
rahoitus-
instrumentit
Vakuudeksi
saatu
käteinen Netto-summa
Varat
Johdannaissopimukset 380,4 – 380,4 -241,3 – – 138,9
Yhteensä 380,4 – 380,4 -241,3 – – 138,9
Velat
Johdannaissopimukset 332,4 – 332,4 -241,3 – – 91,1
Yhteensä 332,4 – 332,4 -241,3 – – 91,1
Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta jotka
sisältyvät päänettoutussopimuksiin ja
vastaaviin sopimuksiin
31.12.2023, miljoonaa euroa
Kirjatut
rahoitus-
varat,
brutto
1
Taseessa
nettoutetut
kirjatut
rahoitus-
velat, brutto
Kirjanpito-
arvo taseessa,
netto
Rahoitus-
instrumentit
Vakuudeksi
saadut
rahoitus-
instrumentit
Vakuudeksi
saatu
käteinen Netto-summa
Varat
Johdannaissopimukset 449,8 – 449,8 -188,0 – – 261,8
Yhteensä 449,8 – 449,8 -188,0 – – 261,8
Velat
Johdannaissopimukset 588,8 – 588,8 -188,0 – – 400,8
Yhteensä 588,8 – 588,8 -188,0 – – 400,8
1) Kaikki summat on arvostettu käypään arvoon.
Käytettävissä olevat päänettoutussopimukset
ja vastaavat sopimukset
Vaikka rahoitusinstrumentit kirjataan taseeseen bruttomää-
räisesti, se ei tarkoita, ettei rahoitusinstrumentteihin sovellet-
taisi päänettoutussopimuksia tai vastaavia järjestelyjä.
Yleensä rahoitusinstrumentteihin (johdannaissopimukset,
takaisinostosopimukset ja arvopaperien
lainaksiantosopimukset) sovelletaan päänettoutussopimuk-
sia, minkä vuoksi Nordean olisi sallittua hyötyä vastapuoliin
liittyvästä nettoutuksesta sekä normaalissa liiketoiminnassa
että maksuhäiriön tapahtuessa kaikissa laskelmissa, joihin
sisältyy vastapuoliriski. Se, että nettoutetut vastuut eivät
sisälly taseen varoihin ja velkoihin, riippuu useimmissa
tapauksissa maksujen nettoutuksen rajallisesta
soveltamisesta.
LIITTEET
53
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 25 Varojen ja velkojen
maturiteettijakauma
Odotettu eräpäivä
31.12.2024 31.12.2023
Erääntyy tai maksetaan: Erääntyy tai maksetaan:
Miljoonaa euroa Liite
Enintään
12 kk Yli 12 kk Yhteensä
Enintään
12 kk Yli 12 kk Yhteensä
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 504,2 – 504,2 201,4 – 201,4
Saamiset luottolaitoksilta 11 872,4 0,0 872,4 479,4 562,7 1 042,1
Luotot yleisölle 11 271,0 33 089,2 33 360,2 335,4 30 730,5 31 066,0
Johdannaissopimukset 12 16,8 363,6 380,4 36,4 413,4 449,8
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset
korkoriskin portfoliosuojauksessa -129,0 0,0 -129,0 -288,2 0,0 -288,2
Laskennalliset verosaamiset 10 - 13,1 13,1 – 16,3 16,3
Muut varat 13 156,6 0,0 156,6 27,9 – 27,9
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 14 1,7 – 1,7 9,0 – 9,0
Varat yhteensä 1 693,6 33 465,8 35 159,4 801,4 31 722,9 32 524,3
Velat luottolaitoksille 3 684,1 7 533,4 11 217,5 5 316,5 4 980,8 10 297,3
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 15 5 147,1 16 629,9 21 777,0 1 119,8 18 811,6 19 931,4
Johdannaissopimukset 12 31,0 301,5 332,4 43,0 545,8 588,8
Verovelat 0,0 – 0,0 0,5 – 0,5
Muut velat 16 3,0 0,0 3,0 96,5 0,0 96,5
Siirtovelat ja saadut ennakot 17 24,8 0,5 25,3 46,6 0,3 46,9
Varaukset 18 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1
Eläkevelat 19 – 0,0 0,0 - 0,0 0,0
Velat yhteensä 8 890,0 24 465,4 33 355,3 6 622,9 24 338,7 30 961,6
Sopimusten mukaiset diskonttaamattomat kassavirrat
Taulukko perustuu taseeseen kirjattavista instrumenteista
tehtyjen sopimusten eräpäiviin. Johdannaisten odotetut tule-
vat ja lähtevät rahavirrat ilmoitetaan sekä johdannaisvaroista
että -veloista, koska johdannaisia hallitaan nettoutusperiaat-
teella. Taseeseen kirjattavien instrumenttien lisäksi
Kiinnitysluottopankilla on 190,2 miljoonaa euroa (195,7) luot-
tolupauksia, jotka voidaan käyttää milloin tahansa.
31.12.2024, miljoonaa euroa
Alle 1
kuukausi
1–3
kuukautta
3–12
kuukautta
1–5
vuotta
Yli 5
vuotta Yhteensä
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 504,2 0,0 0,0 0,0 0,0 504,2
Saamiset luottolaitoksilta 260,2 294,4 324,2 0,0 0,0 878,8
Luotot yleisölle 248,7 542,9 2 402,2 11 110,2 32 225,6 46 529,5
Muut rahoitusvarat johdannaisia
lukuunottamatta 0,0 0,0 0,0 0,0 16,9 16,9
Varat yhteensä 1 013,0 837,4 2 726,4 11 110,2 32 242,4 47 929,4
Velat luottolaitoksille 47,8 290,8 3 684,3 7 803,4 0,0 11 826,2
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,1 226,9 11 146,6 12 948,8 5 244,3 29 566,7
Muut rahoitusvelat johdannaisia
lukuunottamatta 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3
Velat ja oma pääoma yhteensä 48,2 517,6 14 830,9 20 752,2 5 244,3 41 393,2
Johdannaissopimukset, tulevat rahavirrat 0,4 102,2 192,8 763,8 1 764,8 2 824,0
Johdannaissopimukset, lähtevät rahavirrat 45,4 211,9 718,6 1 029,3 2 749,4 4 754,6
Nettoriski -45,0 -109,7 -525,8 -265,5 -984,7 -1 930,7
Luottolupaukset 190,2 190,2
Riski 729,6 210,1 -12 630,3 -9 907,5 26 013,4 4 415,3
Kumulatiivinen riski 729,6 939,6 -11 690,7 -21 598,1 4 415,3
LIITTEET
54
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 25 Varojen ja velkojen maturiteettijakauma, jatkuu
31.12.2023, miljoonaa euroa
Alle 1
kuukausi
1–3
kuukautta
3–12
kuukautta
1–5
vuotta
Yli 5
vuotta Yhteensä
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 201,4 0,0 0,0 0,0 0,0 201,4
Saamiset luottolaitoksilta 439,3 45,7 22,3 570,9 0,0 1 078,2
Luotot yleisölle 298,5 476,5 2 317,8 10 668,5 31 601,3 45 362,6
Muut rahoitusvarat johdannaisia
lukuunottamatta 0,0 0,0 0,0 0,0 25,5 25,5
Varat yhteensä 939,2 522,2 2 340,1 11 239,4 31 626,8 46 667,7
Velat luottolaitoksille 8,5 70,2 5 610,9 5 387,3 0,0 11 077,0
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,1 216,6 1 594,6 18 207,5 4 616,7 24 635,5
Muut rahoitusvelat johdannaisia
lukuunottamatta 81,7 0,0 0,0 0,0 0,0 81,7
Velat ja oma pääoma yhteensä 90,3 286,8 7 205,5 23 594,8 4 616,7 35 794,2
Johdannaissopimukset, tulevat rahavirrat 0,6 59,4 190,8 699,6 230,8 1 181,2
Johdannaissopimukset, lähtevät rahavirrat 23,6 228,2 813,3 1 439,2 393,6 2 898,0
Nettoriski -23,0 -168,8 -622,5 -739,6 -162,8 -1 716,8
Luottolupaukset 195,7 195,7
Riski 630,1 66,6 -5 487,9 -13 095,1 26 847,3 8 961,0
Kumulatiivinen riski 630,1 696,7 -4 791,3 -17 886,3 8 961,0
Liite 26
Lähipiiriliiketoimet
Alla olevat tiedot on kuvattu Kiinnitysluottopankin näkökul-
masta, eli ne näyttävät lähipiiriliiketoimien vaikutuksen
Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen. Tarkempia tietoja
määritelmistä on liitteen 1 ”Tilinpäätösperiaatteet” kappa-
leessa 19.
Miljoonaa euroa
Emoyhtiö
31.12.2024
Konserniyhtiöt
31.12.2024
Muu lähipiiri
31.12.2024
Varat
Saamiset 872,4 – 2,6
Johdannaissopimukset 380,4 – –
Muut varat 151,1 – –
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 1,7 – –
Varat yhteensä 1 405,6 – 2,6
Velat
Talletukset 11 217,5 – –
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 065,7 – –
Johdannaissopimukset 332,4 – –
Muut velat 2,9 – –
Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut
1
21,6 2,4 –
Velat yhteensä 17 640,1 2,4 –
Taseen ulkopuoliset erät
2
190,2
1) Sisältää vakausmaksun siirtohinnoittelun, ulkoistettujen palveluiden palkkiot, emoyhtiön laskuttamat takauspalkkiot ja ennakkomaksut sekä viranomaisten laskuttamat
valvonta-maksut.
2) Ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja.
LIITTEET
55
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Liite 26 Lähipiiriliiketoimet, jatkuu
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa 2024 2024 2024
Rahoituskate -724,4 – 0,0
Palkkiotuotot ja –kulut, netto -3,3 – 0,0
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 127,4 – –
Muut liiketoiminnan tuotot – – –
Liiketoiminnan kulut yhteensä -132,6 – –
Tulos ennen arvonalentumistappioita -732,9 – 0,1
Miljoonaa euroa
Emoyhtiö
31.12.2023
Konserniyhtiöt
31.12.2023
Muu lähipiiri
31.12.2023
Varat
Saamiset 1 041,1 – 1,6
Johdannaissopimukset 449,8 – –
Muut varat 27,9 – –
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 9,0 – –
Varat yhteensä 1 527,8 – 1,6
Velat
Talletukset 10 297,3 – –
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 107,9 – –
Johdannaissopimukset 588,8 – –
Muut velat 96,4 – –
Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut
1
45,0 1,6 –
Velat yhteensä 17 135,4 1,6 –
Taseen ulkopuoliset erät
2
195,7 – –
1) Sisältää vakausmaksun siirtohinnoittelun, ulkoistettujen palveluiden palkkiot, emoyhtiön laskuttamat takauspalkkiot ja ennakkomaksut sekä viranomaisten laskuttamat
valvonta-maksut.
2) Ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja.
Tuloslaskelma
Miljoonaa euroa 2023 2023 2023
Rahoituskate -568,5 – 0,0
Palkkiotuotot ja –kulut, netto -3,3 – –
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 205,6 – –
Muut liiketoiminnan tuotot – – –
Liiketoiminnan kulut yhteensä -140,6 – –
Tulos ennen arvonalentumistappioita -506,8 – 0,0
Kaikki lähipiiriliiketoimet tehdään markkinaehtoisesti.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkkioista ja heille
myönnetyistä luotoista kerrotaan liitteessä 7. Luotot johtoon
kuuluvien avainhenkilöiden perheenjäsenille myönnetään
normaalien markkinaehtojen mukaisesti, samoin kuin luotot
johtoon kuuluville avainhenkilöille jotka eivät ole Nordea-
konsernin palveluksessa.
LIITTEET
56
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Hallituksen esitys varsinaiselle
yhtiökokoukselle
Yhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 oli
1 556 933 340,83 euroa, josta tilikauden voitto on
78 961 794,27 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan
78 961 794,27 euroa, joka vastaa 100 prosenttia tilikauden
tuloksesta. Osingonjaon jälkeen jakokelpoiseksi omaksi
pääomaksi jää 1 477 971 546,56 euroa, josta voitonjakokelpoi-
sia varoja 127 971 546,56 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa ase-
massa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu
osinko ei vaaranna yhtiön vakavaraisuutta.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset:
Helsinki, 6 maaliskuuta 2025
Jani Eloranta
Kaj Blomster
Minna Martikainen Ilkka Salonen
Tina Sandvik
Ola Littorin
Ulrika Nirkkonen
Jussi Pajala
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsinki, 6 maaliskuuta 2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Paunonen
KHT
Nina Luomanen
57
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Tilintarkastuskertomus
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta sekä sen toi-
minnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyt-
tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Tarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n
(y-tunnus 2743219-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2024. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pää oman muutok-
sista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olen-
naisen tilinpäätöksen laatimisperiaat teita koskevan infor-
maation ja muuta selittävää informaatiota.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-
tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-
tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen so veltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatet-
tavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suo-
rittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Yhtiölle suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet
Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien sään-
nösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä pal-
veluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 8 Muut kulut/
Tilintarkastajien palkkiot.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
• Tilinpäätökselle määritetty olennaisuus on 105 miljoonaa euroa, joka on 0,3 % taseen
loppusummasta
• Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat olivat:
- Luottosalkkuun liittyvät arvonalentumiset
- Eräiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon (Taso 2 ja Taso 3)
- Taloudellisen raportoinnin prosesseja tukevat IT-järjestelmät
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet
olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilin päätöksessä
on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet
alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita.
Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot,
joihin liittyy oletuksia ja tule vien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikut-
tanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuk sen tavoit-
teena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpää-
töksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä.
Niiden katsotaan olevan olen naisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudel-
lisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olen-
naisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja arvoja, kuten
alla olevassa taulukossa kuvatun tilinpäätökselle määritetyn
olennaisuuden. Nämä raja arvot yhdes sä kvalitatiivisten teki-
jöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen
kokonaislaajuuden ja yksit täisten tilintarkastustoimenpitei-
den luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan vir-
heellisyyksien vai kutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Tilinpäätökselle määritetty
olennaisuus 105 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 100 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden
määrittämisessä käytetty
vertailukohde 0,3 % taseen loppusummasta
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi taseen loppusumman, koska mielestämme
kiinnitysluottopankin liiketoimintamahdollisuudet ja tuloksentekokyky käyvät parhaiten ilmi taseesta.
Valitsemamme vertailukohta on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.
58
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Luottosalkkuun liittyvät arvonalentumiset
Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 1 Tilinpäätösperiaat teet
(Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät), liitetie-
toon 9 Arvonalentumistappiot luotoista, netto ja liitetietoon
11 Luottosalkku ja arvonalentumiset.
Luottosalkkuun liittyviin arvonalentumisiin liittyy merkit-
tävää arvionvaraisuutta. Yksilöllisesti arvioituihin lai noihin
arvionvaraisuus liittyy luottotappiotapahtuman määrittelyyn
ja luottotappion määrään.
Odotettujen luottotappioiden laskenta perustuu mak-
sukyvyttömyyden todennäköisyyteen, vastuun mää rään ja
tappion määrään maksukyvyttömyystilantees sa sekä tap-
pion ajoitukseen.
IFRS 9 – standardin mukaisesti arvonalentumistestiä var-
ten lainat jaetaan kolmeen ryhmään niiden luotto riskin ja
luottoriskissä tapahtuneiden muutosten perus teella. Tasoon
1 sisältyvät lainat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittä-
västi. Tasolla 1 arvonalentumis kirjaukset vastaavat odotet-
tuja tappioita 12 kuukau delta. Tasoon 2 sisältyvät lainat, joi-
den luottoriski on kasvanut merkittävästi. Tasoon 3 sisältyvät
ongelma luotot. Tasoilla 2 ja 3 arvonalentumiskirjaukset
vastaa vat odotettuja tappioita koko elinkaaren ajalta.
Nykyinen makrotaloudellinen tilanne, mukaan lukien kor-
kea inflaatio, nousevat energian hinnat, korkeam mat korot ja
hitaampi globaali kasvu ovat vaikuttaneet johdon arvioon
odotetuista luottotappiosta. Tämän seurauksena odotettui-
hin luottotappioihin kohdistuu tavanomaista suurempi arvi-
ointi epävarmuus, jonka seurauksena arviot tason 1 ja 2 odo-
tetuista luottotap pioista voi olennaisesti muuttua tulevaisuu-
dessa. Joh to on tehnyt luottotappiovarausmallin mukaisiin
tulok siin oikaisuja huomioidakseen nykyiseen ja tulevaan
toimintaympäristöön liittyvät epävarmuudet sekä ne rele-
vantit riskit joita pankin luottotappiovarausmallin mukaiset
varaukset eivät huomioi. Lisäksi yhtiö tekee luottotappiova-
rausmallin mukaisiin tuloksiin oikaisuja huomioidakseen
luottotappiovarausmallin rajoitukset.
Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi taloudellisen raportoinnin
kontrollien testausta ja aineistotar kastusta.
Olemme muodostaneet käsityksen luotonmyöntöproses-
sista, luottoriskin hallinnasta ja luotto salkkuun liittyvistä
arvonalentumisista.
Olemme valinneet riskiperusteisesta yksittäisiä lainoja ja
käyneet läpi näiden lainadokumentaa tiota sekä arvioineet
luottoriskiä.
Olemme arvioineet luottotappiovarauksen arvi ointia koske-
van hallinnoinnin ja kontrollien asianmukaisuutta.
Luottotappiovarausmalleihin erikoistuneet asian-
tuntijamme ovat arvioineet luottotappiovaraus mallissa käy-
tettyä metodologiaa, käytettyjä ole tuksia ja suorittaneet mal-
lin antamien tulosten osalta uudelleen laskentaa otoksella.
Olemme testanneet luottotappiovarausmallin tuloksiin teh-
tyjä oikaisuja. Olemme arvioineet käytettyjen oletusten asian-
mukaisuutta ja käyte tyn tiedon oikeellisuutta sekä varmenta-
neet, että hallinnointiin liittyvät toimenpiteet on suori tettu.
Arvioimme myös luottosalkkuun liittyvien arvon-
alentumisten liitetietoja.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,
jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkit-
tävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkas-
tuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme
sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna
näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin
siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi
siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäy töksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
59
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Taloudellisen raportoinnin prosesseja tukevat IT-järjestelmät
Yhtiön taloudellinen raportointi on suuresti riippuvai nen
IT-järjestelmistä, jotka tukevat automatisoitua kirjanpitoa ja
täsmäytysrutiineja. Jotta voidaan varmis tua oikeasta ja täy-
dellisestä kirjanpitoaineistosta, on tärkeää, että IT:n yleisten
kontrollien rakenne on asi anmukainen ja että ne toimivat
tehokkaasti.
Testasimme taloudellista raportointia tukevien
IT-järjestelmien kontrollien osalta niiden raken netta ja toimin-
nan tehokkuutta. Arvioimme yhti ön tapaa hallita ohjelmakehi-
tystä ja muutoksia sekä käyttöoikeuksia ohjelmiin ja
tiedostoihin.
Ohjelmiin ja tiedostoihin liittyvien käyttöoikeuk sien osalta
testasimme toimenpiteet, joiden avul la käyttöoikeudet myön-
netään, käyttöoikeudet poistetaan ja sen, miten käyttöoikeuk-
sien asi anmukaisuutta valvotaan sekä tehtävien eriyt tämistä.
Testasimme myös IT-järjestelmien monitorointia sekä
IT-järjestelmien muutoskontrolleja.
Tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen
virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimi-
sesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätöss-
tandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten,
että tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon-
nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin-
päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtu-
vaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja
soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toi-
minnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toi-
minnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhtiö aiotaan pur-
kaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihto-
ehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilin-
tarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä,
että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintar-
kastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,
ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.
Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
Eräiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon (Taso 2 ja Taso 3)
Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 1 Tilinpäätösperiaat teet
(Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät), liitetie-
toon 6 Nettotulos käypään arvoon arvostettavis ta eristä, lii-
tetietoon 12 Johdannaiset ja suojauslas kenta, liitetietoon 22
Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja liitetietoon 23 Varojen ja
velkojen käypä arvo.
Geopoliittiset jännitteet ja jatkuva makrotaloudellinen epä-
varmuus sekä talouden kehittyminen ovat edel leen keskeisiä
teemoja päämarkkinoilla. Tämän epävarmuuden johdosta
rahoitusinstrumenttien arvosta minen muodostaa edelleen
merkittävän riskin.
Hierarkiataso 2:lla ja 3:lla olevien rahoitusinstrument tien
arvostukset perustuvat havaittavissa ja ei havaittavissa ole-
viin syöttötietoihin.
Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käypään ar voon
on tärkeätä:
• mallien ja arvostamisen viitekehys ja yhtiön
toimintaperiaatteet;
• kontrollit jotka liittyvät käyvän arvon oikaisui hin, käyvän
arvon tasoihin, hintatarkistuksiin ja mallien kontrollointiin
sekä hallinnointiin; ja
• rahoitusinstrumenteista annettavat liitetiedot.
Tarkastuksessamme arvioimme ja testasimme kontrollien
rakennetta ja tehokkuutta seuraavilla alueilla:
• rahoitusinstrumenttien tunnistaminen, mittaaminen ja arv-
ostamisen valvonta
• käyvän arvon oikaisut ja riippumaton hin ta arviointi
• mallien hallinnointi ja kontrollointi.
Tutkimme yhtiön riippumatonta hinta arviointiprosessia, mal-
lien vahvistamista ja hal linnointia, tiedonsyöttöön, syöttötie-
toihin ja käy vän arvon hierarkiaan liittyviä kontrolleja sekä
yhtiön hallinnointi- ja raportointiprosesseja ja kontrolleja.
Suoritimme oman riippumattoman arvostuksem me muuta-
mien positioiden osalta sekä testa simme käyvän arvon
hierarkiaa.
Johdannaisiin liittyvien käyvän arvon oikaisujen osalta arvi-
oimme menetelmiä, joita oli käytetty.
Arvioimme myös käypään arvoon arvostettujen rahoitu-
sinstrumenttien liitetietoja.
60
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TILINTARKASTUSKERTOMUS
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja han kimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esit tämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta rele-
vantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittele-
maan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoi-
menpiteet mutta emme siinä tarkoi tuksessa, että pystyi-
simme antamaan lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaattei-
den asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollis-
ten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitus-
johtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hank-
kimamme tilintarkastusevidenssin perus teella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävar muutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toi-
mintaansa. Jos johtopäätök semme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomukses samme lukijan huomiota epävar-
muutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai,
jos epävar muutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukau-
ttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilin-
tarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankit-
tuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapah tumat tai
olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhtiö pysty
jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitet-
tävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, raken-
netta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilin-
tarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituk sesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mah-
dolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi koh-
tuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvis tä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoi-
duista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuk-
sen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kysei set seikat tilintarkas-
tuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kysei-
sen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskerto muksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa ole-
van suurem mat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen
etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Meidät valittiin ensimmäisen kerran tilintarkastajaksi osit-
taisjakautumissuunnitelman täytäntöönpanossa 1.10.2016.
Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana yhtäjaksoisesti 9
vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosiker-
tomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilin-
päätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastus kertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpää-
töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdes sämme
arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilin-
päätöksen tai tilintarkastusta suoritettaes sa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olen-
naisesti virheellistä. Toiminta kertomuksen osalta velvollisuu-
tenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että
• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellet-
tavia säännöksiä.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätök-
sen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän
asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 6.3.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Paunonen
KHT
61
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Selvitys hyvästä hallintotavasta 2024
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n selvitys
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj (”Kiinnitysluottopankki”)
on suomalainen julkinen osakeyhtiö ja Nordea-konsernin
pörssinoteeratun emoyhtiön Nordea Bank Oyj:n kokonaan
omistama tytäryhtiö. Tässä selvityksessä ”Nordea” tarkoittaa
Nordea-konsernia. Kuvaus Nordeassa noudatetusta hyvästä
hallintotavasta sisältyy Nordea Bank Oyj:n vuoden 2024
vuosikertomukseen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toiminta on täysin inte-
groitu Nordean toimintaan. Nordea on määritellyt hyvää hal-
lintotapaa koskevat periaatteet konsernin tasolla, ja niitä
arvioidaan jatkuvasti. Tietoa Nordean hyvästä hallintotavasta
ja tästä selvityksestä on saatavilla osoitteessa www.nordea.
com. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on laatinut kuvauksen
hyvään hallintotapaan liittyvistä järjestelyistä Suomen luotto-
laitostoiminnasta annetun lain mukaisesti, ja se on saatavilla
osoitteessa www.nordea.com.
Yritysten hyvään hallintotapaan (corporate governance)
kuuluvat keskeisesti selvät ja järjestelmälliset päätöksenteko-
prosessit. Näin selkiytetään vastuita, vältetään eturistiriitoja
ja varmistetaan riittävä sisäinen valvonta, riskienhallinta sekä
läpinäkyvyys. Sitoutuminen Nordean tarkoitukseen ja arvoi-
hin vaatii hyvän hallintotavan käytäntöjen omaksumista
tavanomaisessa liiketoiminnassa. Tarkoituksena on varmis-
taa, että yritys on mahdollisimman hyvin hallittu ja johdettu.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on laatinut tämän hyvää
hallintotapaa koskevan selvityksen joukkolainojen liikkee-
seenlaskijana. Selvitys on soveltuvin osin laadittu Suomen
vuonna 2020 annettuun listayhtiöiden hallinnointikoodiin
sisältyvien hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaa selvi-
tystä koskevien ohjeiden mukaan. Selvitys julkaistaan eril-
lään vuoden 2024 vuosikertomuksesta ja se on saatavilla
osoitteessa www.nordea.com.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus ja hallituksen
tarkastusvaliokunta ovat tarkastaneet tämän hyvää hallinto-
tapaa koskevan selvityksen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n
sisäisestä hallinnosta
Vallan- ja vastuunjako
Hallintotapaa koskevissa vaatimuksissa määriteltyjen peri-
aatteiden mukaisesti konsernin hallituksella on kokonaisvas-
tuu hyvästä hallintotavasta koko konsernissa sekä konsernin
rakenteen, liiketoiminnan ja riskien kannalta asianmukaisten
hallintotapaa koskevien periaatteiden varmistamisesta.
Konsernin hallituksen on harkittava kaikkien konsernin tytä-
ryhtiöiden, mukaan lukien Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj,
etua ja sitä, miten strategiat ja periaatteet palvelevat kunkin
tytäryhtiön etua ja koko konsernin etua pitkällä aikavälillä.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallinnosta ja valvon-
nasta vastaavat osakkeenomistaja (yhtiökokouksessa), sekä
hallitus ja toimitusjohtaja ulkoisten määräysten, yhtiöjärjes-
tyksen ja hallituksen vahvistamien sisäisten ohjeiden
mukaisesti.
Yhtiökokous
Kiinnitysluottopankki on Nordea Bank Oyj:n kokonaan omis-
tama tytäryhtiö. Korkein päätöksentekoelin on yhtiökokous,
jossa osakkeenomistaja käyttävää äänioikeuttaan.
Yhtiökokouksissa päätetään muun muassa tilinpäätöksestä,
osingosta, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta
sekä hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista
palkkioista.
Hallitus
Kiinnitysluottopankin hallitus vastaa yhtiön hallinnosta, sen
toiminnan järjestämisestä asianmukaisella tavalla ja
Kiinnitysluottopankin edustamisesta. Kiinnitysluottopankin
hallituksessa on tällä hetkellä seitsemän jäsentä, joista kolme
ei ole Nordea-konsernin palveluksessa. Yhtiöjärjestyksen
mukaisesti hallituksessa on oltava vähintään kolme ja enin-
tään seitsemän jäsentä. Hallitus nimittää hallituksen puheen-
johtajan ja varapuheenjohtajan.
Kiinnitysluottopankin hallituksen jäseniä olivat Jani
Eloranta (puheenjohtaja), Kaj Blomster, Ilkka Salonen, Tina
Sandvik (varapuheenjohtaja), Ola Littorin, Minna
Martikainen ja Timo Nyman.
Lisätietoa hallituksen jäsenistä annetaan Nordea
Kiinnitysluottopankki Oyj:n vuoden 2024 toimintakertomuk-
sessa kohdassa Kiinnitysluottopankin hallintoelimet ja johto
sekä osoitteessa www.nordea.com.
Hallituksen jäsenistä Kaj Blomster, Minna Martikainen ja
Ilkka Salonen ovat riippumattomia Kiinnitysluottopankista ja
sen osakkeenomistajasta. Jani Eloranta (puheenjohtaja), Tina
Sandvik (varapuheenjohtaja), Ola Littorin ja Timo Nyman
ovat Nordea-konsernin palveluksessa. Kukaan hallituksen
jäsenistä ei osallistu Kiinnitysluottopankin päivittäiseen
johtamiseen.
Hallitus vahvistaa hyväksymässään Nordea
Kiinnitysluottopankki Oyj:n työjärjestyksessä valtuutuksen
toimia Kiinnitysluottopankin puolesta sekä hallituksen jäsen-
ten ja toimitusjohtajan välisen työnjaon.
Hallitus vastaa Kiinnitysluottopankin ja sen toiminnan jär-
jestämisestä ja hallinnoinnista. Hallitus hoitaa
Kiinnitysluottopankin asioita asianmukaisella ammattitai-
dolla ja huolellisuudella noudattaen lainsäädäntöä, yhtiöjär-
jestystä, kulloinkin voimassa olevaa työjärjestystä sekä kon-
sernin hallituksen vahvistamia ohjeita, konsernijohtajan vah-
vistamia ohjeita ja Kiinnitysluottopankin hallituksen antamia
sisäisiä ohjeita.
Hallituksen erityisenä velvollisuutena on:
a) määritellä Kiinnitysluottopankin hallintorakenne
b) varmistaa, että Kiinnitysluottopankin kirjanpidon ja talou-
dellisen tilanteen sisäinen valvonta on yleisesti riittävää
c) hyväksyä riskistrategia ja muut strategiset tavoitteet sekä
huolehtia siitä, että tavoitteiden ja strategian valvonta on
luotettavaa
d) konsernin sisäisten palkitsemissääntöjen säännöllinen tar-
kistaminen, hyväksyminen ja käyttöönotto, jotta varmistu-
taan Kiinnitysluottopankin palkkiokäytäntöjen vastaavan
ulkoisessa sääntelyssä määriteltyjä palkitsemisperiaatteita
e) nimittää ja irtisanoa toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan
sijainen sekä valvoa, että toimitusjohtaja täyttää
velvoitteensa
f) määritellä varainhankintaan liittyvät asiat
g) päättää Kiinnitysluottopankin vuosikertomuksista ja
osavuosikatsauksista ja julkaista ne
h) seurata ja arvioida säännöllisesti Kiinnitysluottopankin
taloudellista tilannetta ja riskejä
i) kutsua koolle varsinainen yhtiökokous ja valmistella käsi-
teltävät asiat.
Hallitus on hyväksynyt periaatteet, joiden mukaan hallituk-
sen kokoonpanoa monipuolistetaan. Kun
Kiinnitysluottopankin hallitus valitsee uusia jäseniä, huo-
mioon otetaan seuraavat seikat:
62
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
SELVITYS HYVÄSTÄ HALLINTOTAVASTA
Kaikki hallituksen jäsenet tulee nimittää ansioiden perus-
teella ottaen ensisijaisesti huomioon hallituksen toiminnan
yleisen tehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen.
Hallituksen jäseniä valittaessa etsitään laajaa valikoimaa hen-
kilökohtaisia ominaisuuksia ja osaamista. Lisäksi on tärkeää
ottaa huomioon hallituksen monimuotoisuus muun muassa
sen jäsenten iän, sukupuolen, syntyperän sekä koulutuksen ja
ammatillisen taustan suhteen. Kiinnitysluottopankin tavoit-
teena on, että sukupuolten ja muiden tekijöiden välinen
jakauma on hallituksessa kokonaisuutena tasa-arvoinen ja
tasapainoinen. Hallituksen kokoonpano on monimuotoisuutta
koskevien periaatteiden mukainen.
Hallituksen työskentely
Hallituksella oli 14 kokousta vuonna 2024. Kahdeksan
kokousta järjestettiin paikan päällä, kaksi kokousta pidettiin
puhelinkokouksina ja neljä kokousta pidettiin per capsulam
-kokouksina.
Kokouksiin osallistuminen vuonna 2024
Jani Eloranta, puheenjohtaja 14/14
Kaj Blomster 14/14
Tina Sandvik, varapuheenjohtaja 13/14
Ola Littorin 10/14
Minna Martikainen 14/14
Timo Nyman 13/14
Ilkka Salonen 13/14
Hallitus seuraa yhtiön strategiaa, taloudellista asemaa ja
kehitystä sekä riskejä säännöllisesti. Taloudellisia tavoitteita
ja strategiaa tarkastellaan vuosittain. Hallitus käsitteli
vuonna 2024 esimerkiksi asioita, jotka liittyivät riskistrategi-
aan ja riskinottohalukkuuteen, talousrikollisuuteen, sisäiseen
valvontaan ja complianceen, henkilöstön hyvinvointiin, krii-
sinratkaisusuunnitelmiin sekä asuntolainamarkkinoihin ja
vakuudellisten joukkolainojen markkinoihin.
Hallituksen sihteerinä toimi Terhi Kytö.
Hallituksen valiokunnat
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksella on kolme
valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, riskivaliokunta ja
nimitysvaliokunta.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat Suomen luottolai-
tostoiminnasta annetussa laissa ja Kiinnitysluottopankin hal-
lituksen hyväksymässä tarkastusvaliokunnan työjärjestyk-
sessä mainitut asiat.
Tarkastusvaliokunnan jäseniä olivat 11. huhtikuuta 2024
saakka Ilkka Salonen (puheenjohtaja), Kaj Blomster ja Ola
Littorin. Tarkastusvaliokunnan jäseniä olivat 11. huhtikuuta
2024 lähtien Ilkka Salonen (puheenjohtaja), Minna
Martikainen ja Ola Littorin.
Sisäisen tarkastaja, talousjohtaja, toimitusjohtaja ja
Kiinnitysluottopankin ulkoinen tilintarkastaja ovat yleensä
läsnä kokouksissa, ja heillä on oikeus osallistua keskusteluun,
mutta ei päätöksentekoon.
Enemmistön tarkastusvaliokunnan jäsenistä tulee olla riip-
pumattomia Kiinnitysluottopankista ja sen osakkeenomista-
jista. Tarkastusvaliokunta auttaa hallitusta varmistamaan
Kiinnitysluottopankin taloudellisen raportointiprosessin laa-
dun ja tarkastaa tässä yhteydessä Kiinnitysluottopankin nel-
jännesvuosittaisen taloudellisen raportoinnin sekä ulkoisten
tilintarkastajien raportoimat keskeiset asiat näiden tekemistä
Kiinnitysluottopankin tilinpäätösten tarkastuksista.
Tarkastusvaliokunta tarkastaa myös Kiinnitysluottopankin
vuosi- ja osavuositilinpäätökset. Tarkastusvaliokunta tarkas-
taa ulkoisen tilintarkastussuunnitelman. Lisäksi
tarkastusvaliokunta arvioi keskusteluissa ulkoisen tilintarkas-
tajan kanssa tämän riippumattomuuteen kohdistuvia uhkia
ja toimia, joilla näitä uhkia minimoidaan ulkoisen tilintarkas-
tajan dokumentaation mukaisesti. Tämän tarkoituksena on
valvoa ulkoisen tilintarkastajan sellaisten muiden palvelujen
kuin tilintarkastuspalvelujen tuottamista, joita sillä on lupa
tarjota Kiinnitysluottopankille. Lisäksi tarkastusvaliokunta
tarkastaa vuosittain ulkoisen tilintarkastajan ilmoituksen täl-
laisista muista palveluista sekä arvioi ja varmistaa, että sisäi-
set ja ulkoiset tarkastajat vahvistavat vuosittain kirjallisesti
puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa.
Tarkastusvaliokunta tarkastaa konsernin sisäisen tarkas-
tuksen (Group Internal Audit) tarkastussuunnitelman sekä
sisäisen tarkastuksen säännölliset raportit, mukaan lukien
tarkastusloki. Tarkastusvaliokunta valmistelee ulkoisen tilin-
tarkastajan valintaa ennen varsinaista yhtiökokousta ja tar-
kastaa vuosittain tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen.
Tarkastusvaliokunnalla oli viisi kokousta vuonna 2024.
Riskivaliokunta
Riskivaliokunnan tehtäviin kuuluvat Suomen luottolaitostoi-
minnasta annetussa laissa ja Kiinnitysluottopankin hallituk-
sen hyväksymässä riskivaliokunnan työjärjestyksessä maini-
tut asiat.
Riskivaliokunnan jäseniä olivat Kaj Blomster (puheenjoh-
taja), Ilkka Salonen, Minna Martikainen ja Timo Nyman 11.
huhtikuuta 2024 saakka. 11. huhtikuuta 2024 lähtien jäseniä
olivat Kaj Blomster (puheenjohtaja), Ilkka Salonen ja Timo
Nyman.
Enemmistön riskivaliokunnan jäsenistä tulee olla riippu-
mattomia Kiinnitysluottopankista ja sen osakkeenomistajista.
Riskivaliokunta auttaa hallitusta varmistamaan laadukkaan
hallinnon ja velvollisuuksien täyttämisen koskien
Kiinnitysluottopankin liiketoiminnan riskienhallintaa, riskien
kontrollointia ja riskienhallintaprosesseja. Velvollisuudet kos-
kevat sekä taloudellisia kuten luotto-, markkina-, likviditeetti-
ja vakavaraisuusriskejä että ei-taloudellisia riskejä mukaan
lukien niiden hallinnassa hyödynnettävät prosessit ja hallin-
torakenteet. Riskivaliokunnan tulee ryhtyä asianmukaisiin
toimiin, jos Group Risk & Compliancen ja sisäisen tarkastuk-
sen sille raportoimat merkittävät puutteet ja riskit niin edel-
lyttävät. Riskivaliokunnalla oli viisi kokousta vuonna 2024.
Nimitysvaliokunta
Nimitysvaliokunnan jäseniä olivat Nina Luomanen ja Petteri
Änkilä 11. huhtikuuta 2024 saakka. 11. huhtikuuta 2024 läh-
tien nimitysvaliokunnan jäseniä olivat Jani Eloranta, Nina
Luomanen ja Petteri Änkilä. Valiokunnan tarkoituksena on
avustaa yhtiön hallitusta ainakin seuraavissa asioissa:
i. Tehdä ehdotuksia yhtiökokoukselle uusista valittavista
hallituksen jäsenistä vuosittain tai tarvittaessa jos esimer-
kiksi eroavan hallituksen jäsenen tilalle on valittava uusi
henkilö tai mikäli hallituksen jäsenten lukumäärää halu-
taan lisätä ; ja
ii. Varmistaa jatkuvasti hallituksen jäseniä koskevan seuraa-
jasuunnitelman avulla, että hallituksen päätöksenteossa
on riittävää jatkuvuutta ja hallituksen jäsenten vaihtuvuus
on hallittua. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu varmistaa, että
on varauduttu ennakoimattomiin hallituksen jäsenten
eroihin sekä monimuotoisuuden toteutumiseen .
iii. Nimitysvaliokunnan tulee työssään ottaa huomioon kaikki
hallituksen muodostamista koskeva sääntely mukaan
lukien soveltuvuus – hyvämaineisuus, osaaminen, riittävä
ajankäyttö, eturistiriidat sekä hallituksen kokoonpano.
Valiokunnan tulee varmistaa, että hallitus kokonaisuutena
sekä sen jokainen yksittäinen jäsen täyttää kaikki asetut
vaatimukset.
63
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
SELVITYS HYVÄSTÄ HALLINTOTAVASTA
Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan
sijainen ja johtoryhmä
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:llä on toimitusjohtaja ja toi-
mitusjohtajan sijainen.
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtaja on
muodostanut johtoryhmän, joka avustaa ja tukee häntä
Kiinnitysluottopankin päivittäisen toiminnan johtamisessa.
Johtoryhmään kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja,
asuntoluottotuotteista vastaava johtaja, operatiivinen johtaja,
riskijohtaja ja Compliance Officer. Riskijohtaja ja Compliance
Officer ovat johtoryhmän jäseniä, mutta he eivät osallistu lii-
ketoimintaa koskevien päätösten tekoon. Riskijohtajan ja
Compliance Officerin tehtävänä on varmistaa, että riskit ote-
taan huomioon liiketoimintaa koskevien päätösten teossa,
mutta vastuu riskeistä on liiketoiminnalla.
Sisäisen valvonnan prosessit
Hallitus vastaa siitä, että käytössä on riittävät ja tehokkaat
sisäisen valvonnan periaatteet, ja valvoo niitä.
Sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että toiminta on teho-
kasta, että riskit tunnistetaan riittävästi ja että niitä mitataan
ja vähennetään riittävästi, että liiketoimintaa harjoitetaan
harkiten, että hallinnolliset ja kirjanpitoa koskevat menettely-
tavat ovat luotettavat, että taloudellinen ja muu (niin sisäinen
kuin ulkoinen) raportointi on luotettavaa ja että lakeja, mää-
räyksiä, valvontaviranomaisen vaatimuksia, Nordea-
konsernin sisäisiä sääntöjä sekä yhtiökohtaisia sisäisiä ohjeita
noudatetaan.
Sisäinen valvonta on Kiinnitysluottopankin hallituksen,
ylimmän johdon, riskienhallintayksiköiden ja muun henkilös-
tön toteuttama prosessi. Sisäisellä valvonnalla luodaan edel-
lytykset, jotka auttavat koko organisaatiota tehostamaan
sisäistä valvontaa ja pitämään sen laadun korkeana. Tukena
ovat muun muassa selkeät määritelmät, roolit ja vas-
tuualueet sekä yhtenäiset työkalut ja menettelytavat.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolit ja vas-
tuualueet on jaettu kolmeen puolustuslinjaan.
Ensimmäisessä puolustuslinjassa Kiinnitysluottopankki on
riskien omistaja ja vastaa liiketoiminnasta riskirajojen ja riski-
nottohalukkuuden sekä sisäisen valvonnan periaatteiden
mukaisesti.
Riskienhallinta
Valvontatoiminnot ovat toinen puolustuslinja. Ne vastaavat
sisäisen valvonnan periaatteiden yllä-pidosta sekä periaattei-
den mukaisten ohjeiden ja menettelytapojen käyttöönoton
seurannasta.
Riskijohtaja
Riskijohtaja on toisen puolustuslinjan riippumaton riskienhal-
lintatoiminto. Riskijohtaja antaa kokonaiskuvan
Kiinnitysluottopankin kaikista riskeistä hallitukselle ja var-
mistaa riskienhallinnan koordinoinnin sekä riittävän riskien-
valvonnan juridisessa yksikössä. Riskijohtaja raportoi Group
Risk -yksikölle ja konsernin Suomen riskijohtajalle ja lisäksi
Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajalle.
Compliance
Group Compliance -yksikön vastuulla on varmistaa ja valvoa,
että sisäisiä ja ulkoisia sääntöjä noudatetaan, ja laatia peri-
aatteet ja prosessit, joilla hallitaan compliance-riskejä ja var-
mistetaan, että sääntöjä noudatetaan. Yksikön vastuulla on
tuottaa muita kuin taloudellisia riskejä koskevan sisäisen val-
vonnan periaatteet, suunnitella nii hin liittyvät prosessit ja
laatia niihin liittyvät sisäiset säännöt. Toinen puolustuslinja
vastaa muun muassa riskeihin liittyvien asioiden (kuten
sisäisten sääntöjen ja määräysten noudattamisen) tunnista-
misesta, arvioinnista, seurannasta, valvonnasta ja
raportoinnista.
Compliance-toiminnolla on kokonaisvastuu
Kiinnitysluottopankin compliance-riskien valvonnan
koordinoinnista, asianmukaisten compliance-riskiarvioiden
laatimisesta ja seurannasta, compliance-toiminnan suunnit-
telusta ja compliance-riskejä koskevasta raportoinnista.
Yhtiön Compliance Officer raportoi sekä
Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajalle että Group
Compliancelle ja merkittävistä compliance-toimintaan liitty-
vistä havainnoista raportoidaan myös Kiinnitysluottopankin
hallitukselle ja asianmukaisille valiokunnille.
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus on hallituksen valtuuttama riippumaton
toiminto. Tarkastusvaliokunta vastaa sisäisen tarkastuksen
ohjauksesta ja arvioinnista Kiinnitysluottopankissa. Sisäisen
tarkastuksen johtaja raportoi funktionaalisesti hallitukselle ja
tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen tarkoitus on tukea hallitusta
Kiinnitysluottopankin varojen, maineen ja vastuullisuuden
suojaamisessa. Sisäinen tarkastus tekee näin arvioimalla,
onko kaikki merkittävät riskit tunnistettu, ovatko johto ja ris-
kitoiminnot raportoineet niistä asianmukaisesti hallitukselle,
tarkastusvaliokunnalle ja ylimmälle johdolle ja valvotaanko
kaikkia merkittäviä riskejä riittävästi. Lisäksi sisäinen tarkas-
tus kannustaa ylintä johtoa parantamaan hallinnon, riskien-
hallinnan ja sisäisen valvonnan tehokkuutta.
Sisäinen tarkastus ei osallistu konsultointitehtäviin, ellei
tarkastusvaliokunta anna sille muita ohjeita.
Sisäinen tarkastus kattaa konsernin koko toiminnan ja sen
kaikki yksiköt. Sisäinen tarkastus tekee riskiperusteisen pää-
töksen siitä, mitkä sen kattamat osa-alueet sisällytetään kon-
sernin hallituksen hyväksymään tarkastussuunnitelmaan.
Kun Nordea-konsernin tarkastussuunnitelma on hyväksytty,
sisäinen tarkastus laatii Kiinnitysluottopankin tarkastussuun-
nitelman ja Kiinnitysluottopankin hallitus hyväksyy sen.
Sisäinen tarkastus toimii riippumattomana määritelles-
sään sisäisen tarkastuksen laajuutta, suorittaessaan tarkas-
tustyötä ja kertoessaan sen tuloksista. Tämä tarkoittaa muun
muassa sitä, että sisäisellä tarkastuksella on valtuudet tehdä
finanssivalvontaviranomaisille ilmoitus mistä tahansa asiasta
ilman lisähyväksyntää. Sisäisen tarkastuksen johtajalla on
rajoittamaton yhteys toimitusjohtajaan ja tarkastusvaliokun-
nan puheenjohtajaan, ja hänen tulisi tavata tarkastusvalio-
kunnan puheenjohtajaa epämuodollisesti ja muodollisesti
vuoden kuluessa myös siten, ettei ylin johto ole läsnä.
Sisäisellä tarkastuksella on valtuudet tehdä kaikki tutkimuk-
set ja hankkia kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä
suorittamiseksi. Tähän sisältyvät muun muassa riittävät
oikeudet käyttää aina tarvittaessa organisaation asiakirjoja,
järjestelmiä ja tiloja sekä keskustella henkilöstön kanssa.
Sisäisellä tarkastuksella on oikeus osallistua tarvittaessa
muun muassa hallituksen valiokuntien ja ylimmän johdon
kokouksiin ja tarkkailla niitä.
Sisäpiiriläisten hallinnointi
Nordea-konserni ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj ovat
lakien ja määräysten mukaisesti ottaneet käyttöön ohjeet,
jotka koskevat sisäpiiritiedon käsittelyä ja kaupankäyntiä
arvopapereilla.
Johtavat toimihenkilöt
Group Compliance -yksikkö luokittelee ja rekisteröi johtoteh-
tävissä toimivat henkilöt Kiinnitysluottopankin johtaviksi toi-
mihenkilöiksi heidän ottaessa vastaan kriteerit täyttävän teh-
tävän. Kiinnitysluottopankin hallituksen jäsenet, toimitusjoh-
taja ja toimitusjohtajan sijainen hoitavat
Kiinnitysluottopankin johtotehtäviä, joten heidät luokitellaan
johtaviksi toimihenkilöiksi.
Muita johtavassa asemassa olevia henkilöitä, jotka luoki-
tellaan johtaviksi toimihenkilöiksi, ovat Kiinnitysluottopankin
johtoryhmän jäsenet joilla on säännöllinen pääsy suoraan tai
epäsuorasti Kiinnitysluottopankkiin liittyvään sisäpiiritietoon
64
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
SELVITYS HYVÄSTÄ HALLINTOTAVASTA
ja valtuudet tehdä yhtiön tulevaan kehitykseen ja liiketoimin-
nan näkymiin vaikuttavia liikkeenjohdollisia päätöksiä.
Sisäpiiritieto ja sisäpiiriluettelot
Osana tavanomaista työtään Nordea Kiinnitysluottopankin
toimivan johdon tulee yhdessä Long Term Funding- ja/tai
Group Treasury -yksikön päälliköiden kanssa jatkuvasti arvi-
oida, voiko jollakin tehdyllä päätöksellä, tapahtumalla, sopi-
muksella tai muulla olosuhteella taloudellinen tulos tai talou-
dellinen tilanne mukaan lukien olla todennäköisesti merkit-
tävä vaikutus rahoitusvälineen, eli Kiinnitysluottopankin
liikkeeseen laskeman katetun joukkolainan, hintaan. Jos
Kiinnitysluottopankin toimiva johto arvioi tiedon olevan
todennäköisesti sisäpiiritietoa, sen tulee Nordean Insider
Coordination Teamin (ICT) toimintaohjeiden mukaisesti viivy-
tyksettä siirtää asia Group Corporate Legalin (GCL) päälli-
kölle jatkokäsittelyä varten.
Control Room laatii ja ylläpitää sisäistä sisäpiiriluetteloa
ICT:n pyynnöstä sen jälkeen kun Nordeaa liittyvä sisäpiiri-
tieto on tunnistettu. Nordea-konsernin talousjohtaja (Chief
Financial Officer) vastaa kaikista sisäisistä sisäpiiriluette-
loista. Control Room vastaa sisäpiirilistojen ajantasaisuudesta
sekä asiaankuuluvien tiedonantojen lähettämisestä
sisäpiiriläisille.
Mikäli tieto on luokiteltu sisäpiiritiedoksi, GCL:lle mahdolli-
sesta sisäpiiritiedosta raportoinut henkilö saa Control
Roomilta vahvistuksen tiedon sisäpiiriluonteesta. Hänen
tulee toimittaa Control Roomin päällikölle tiedot kaikista
sisäpiiritietoa saaneista henkilöistä. Tämä tehdään sen var-
mistamiseksi, että Kiinnitysluottopankki Nordea -konsernin
yhtiönä täyttää velvollisuutensa merkitä kaikki sisäpiiritietoa
saaneet työntekijänsä sisäpiiriluetteloon.
Sisäpiiritietoa saaneet työntekijät tai ne työntekijät, joilla
on pääsy sisäpiiritietoon, tulee merkitä hankekohtaiseen
sisäpiiriluetteloon. Työntekijöiden tulee olla tietoisia kaikista
heihin sisäpiiriläisinä kohdistuvista rajoituksista ja velvoit-
teista. Sisäpiiriluettelossa olevien työntekijöiden tulee tun-
nustaa kirjallisesti ymmärtävänsä tähän liittyvät lailliset sekä
sääntelyyn pohjautuvat velvoitteet.
Kaupankäynti Nordea Kiinnitysluottopankki
Oyj:n liikkeeseen laskemilla arvopapereilla
Johtavia toimihenkilöitä koskee yhden kuukauden sääntö
(ns. lyhyen kaupankäynnin kielto). Tämä tarkoittaa sitä, että
rahoitusvälineen hankinnan ja myynnin välillä ja vastaavasti
rahoitusvälineen myynnin ja hankinnan välillä on oltava
vähintään kuukausi.
Yhdellä kuukaudella lyhyen kaupankäynnin kiellossa tar-
koitetaan aikaa edellisen tapahtuman päivämäärästä seuraa-
van kalenterikuukauden vastaavaan päivämäärään. Jos seu-
raavassa kuukaudessa ei ole vastaavaa päivämäärää, päivä-
määrän katsotaan osuvan sitä seuraavan kuukauden
ensimmäiselle päivälle.
Aina kun johtavalla toimihenkilöllä on
Kiinnitysluottopankkia koskevaa sisäpiiritietoa, hän ei saa
käydä kauppaa.
Selvitys sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestelmien tärkeimmistä ominaisuuksista
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on osa Nordea-konsernia.
Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja ris-
kienhallinnan järjestelmät ovat samat koko Nordeassa.
Taloudellisen raportoinnin prosessit ovat Nordeassa täysin
integroidut. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus seu-
raa taloudellista raportointia ja riskien raportointia Nordea
Kiinnitysluottopankki Oyj:n tasolla ja on käsitellyt riskirapor-
tit Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n tasolla. Nordea
Kiinnitysluottopankki Oyj noudattaa konsernin sisäisiä sään-
töjä ja muita ohjeita soveltuvin osin.
Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan järjestelmät on suunniteltu antamaan
riittävä varmuus taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta
ja tilinpäätöksen valmistelusta ulkoisiin tarkoituksiin yleisesti
hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden, sovellettavien lakien
ja säännösten sekä muiden pörssiyhtiöitä koskevien vaati-
musten mukaisesti. Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan
liittyvät toimet ovat osa Nordean suunnitteluprosesseja ja
resurssien kohdennusprosesseja. Seuraavassa kappaleessa
on kuvattu Nordean taloudelliseen raportointiin liittyvää
sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa.
Valvontaympäristö
Valvontaympäristö muodostaa Nordean sisäisen valvonnan
perustan ja perustuu Nordea Bank Oyj:n hallituksen ja kon-
sernin johtoryhmän luomiin arvoihin ja kulttuuriin sekä orga-
nisaatiorakenteeseen. Roolit ja vastuut ovat selkeät.
Nordean liiketoimintarakenteen tavoitteena on tukea
yleistä strategiaa pitämällä yllä liiketoiminnan vahvaa virettä
ja täyttämällä kasvaneet pääomaan ja likviditeettiin kohdis-
tuvat vaatimukset.
Taloudellisen raportoinnin sisäisessä valvonnassa selkeät
roolit ja vastuut ovat olennaisia. Liiketoiminta-alueiden vas-
tuuyksiköt ja konsernin taloushallinto (Group Finance, GF)
ovat vastuussa riskienhallinnasta. Riskienhallintatoiminto
tukee konsernin talousjohtajaa huolehtimalla konserninlaa-
juisesta valvonnasta (tunnetaan Nordeassa nimellä Primary
Financial Controls, PFC) riskienhallinnan periaatteiden
mukaisesti. Tämä kattaa riskien valvonnan ja riskien tunnis-
tamisprosessin, joka perustuu laajalti varsinaiseen liiketoi-
mintaan ja käytössä oleviin tilinpäätösprosesseihin. Group
Risk Management and Control (GRMC) -yksikön alaisuuteen
on perustettu riippumaton riskienvalvontayksikkö, joka vas-
taa taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistami-
sesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi sisäinen tarkas-
tus toimittaa konsernin hallitukselle arvion hallintoon,
ris-kienhallintaan ja valvontaan liittyvien prosessien yleisestä
tehokkuudesta.
Kiinnitysluottopankissa talousjohtaja vastaa PFC-
valvonnasta, joka kattaa riskien valvonnan ja riskien tunnis-
tamisprosessin. Kiinnitysluottopankin riskijohtaja on riskien-
hallinnan riippumaton toinen puolustuslinja
Kiinnitysluottopankissa ja vastaa taloudelliseen raportointiin
liittyvien riskien tunnistamisesta, valvonnasta ja raportoin-
nista. Kolmas puolustuslinja on konsernin sisäinen tarkastus,
joka toimittaa Kiinnitysluottopankin hallitukselle arvion hal-
lintoon, riskienhallintaan ja valvontaan liittyvien prosessien
yleisestä tehokkuudesta.
Riskien arviointi
Konsernin hallitus vastaa Nordean riskilimiiteistä ja niiden
seurannasta. Riskienhallinta on olennainen osa liiketoimin-
taa, ja liiketoimintaorganisaatiolla on päävastuu taloudelli-
seen raportointiin liittyvien riskien arvioinnista. Riskien arvi-
oinnin tekeminen lähellä liiketoimintaa lisää mahdollisuuksia
tunnistaa keskeiset riskit. Laatua hallitaan siten, että keskite-
tyt toiminnot määräävät säännöissä, milloin ja miten nämä
arvioinnit tehdään. Esimerkkeinä riskien arvioinnista voidaan
mainita säännölliset riskien itsearvioinnit ja tapahtumaperus-
teinen muutosriskien hallinta- ja hyväksymisprosessi.
Luotettavaan taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien
arviointiin sisältyy olennaisia virheitä koskevien riskien tun-
nistaminen ja analysointi. Nordean taloudelliseen raportoin-
tiin liittyvien riskien valvonta keskittyy sellaisiin riskeihin ja
prosesseihin, jotka voivat aiheuttaa olennaisia virheitä talou-
dellisessa raportoinnissa. Tällä tarkoitetaan virheitä, jotka
tapahtuessaan vaikuttaisivat Nordeaan huomattavan haitalli-
sesti. PFC-valvonnan piirissä ovat siksi osa-alueet, joihin liit-
tyy riski olennaisista virheistä taloudellisessa raportoinnissa.
Tällä tarkoitetaan sitä, että henkilö, joka luottaa raportoitui-
hin lukuihin, muuttaisi arviotaan, jos virhe korjattaisiin.
Järjestelmällisillä riskienarviointimenetelmillä määritellään
ne yksiköt, sijaintipaikat ja prosessit, joissa voi esiintyä
65
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
SELVITYS HYVÄSTÄ HALLINTOTAVASTA
taloudelliseen raportointiin liittyvien olennaisten virheiden
riski ja joita on siksi seurattava PFC-järjestelmän mukaan,
jotta voidaan kohtuudella varmistaa Nordean ulkoisen talou-
dellisen raportoinnin luotettavuus.
Nordeassa yksikön johtajalla on päävastuu yksikön toimin-
taan ja taloudellisen raportoinnin prosesseihin liittyvien ris-
kien hallinnasta. Vastuun hoitamisessa ovat tukena lähinnä
konsernin kirjanpito-ohjeet ja tilinpäätösperiaatteet (Group
Accounting Manual), talousohjauksen periaatteet (Financial
Control Principles) ja erilaiset hallintoelimet, kuten konsernin
arvostusvaliokunta (Group Valuation Committee). Kirjanpito-
ohjeisiin ja tilinpäätösperiaatteisiin sisältyy kaikkien yksiköi-
den käytössä oleva raportoinnin perusohjeisto, jonka tarkoi-
tus on varmistaa Nordean periaatteiden yhdenmukainen
käyttö ja koordinoitu tilinpäätösraportointi. Sisäisen valvon-
nan perusperiaatteet Nordeassa ovat työnjako ja kaksinker-
taisen tarkastamisen periaate hyväksyttäessä esimerkiksi
tapahtumia ja valtuutuksia.
PFC-valvonnan rakenne perustuu siihen, että tunnistetaan
tapahtumien tasolla tehtäviä tarkistuksia (Transaction Level
Controls, TLC) analysoimalla riskit ylätason prosessien poh-
jalta ja huomioimalla tuotteen koko elinkaari. Kun tarkistuk-
sista on päätetty, tehdään analyysi, jonka pohjalta pyritään
saamaan valvonnan piiriin ne merkittävät järjestelmät, joihin
liittyy riski tietojen korruptoitumisesta ilman, että se huoma-
taan TLC-prosessissa.
Taloudellisen tuloksen yksityiskohtainen analyysi sisältyy
johdon raportointiprosessiin, jonka laadun varmistaminen on
yksi raportointiprosessin tärkeimmistä valvontamekanis-
meista. Toinen tär-keä valvontaan liittyvä osa-alue on täs-
mäytykset, joiden laatua Nordea pyrkii jatkuvasti
parantamaan.
Tiedotus ja viestintä
Konsernin taloushallinto (Group Finance, GF) vastaa siitä,
että konsernin kirjanpito-ohjeet ja tilinpäätösperiaatteet sekä
talousohjauksen periaatteet ovat ajan tasalla ja että muutok-
sista tiedotetaan asianomaisille yksiköille. Näihin asiakirjoi-
hin sisältyvät säännöt sisällytetään asianomaisten yksiköiden
ohjeisiin ja toimintamalleihin. Konsernin taloushallinnon kir-
janpitoasiantuntijat tiedottavat jatkuvasti kirjanpidosta vas-
taaville henkilöille ja controllereille muutoksista Nordean toi-
mintaan vaikuttavissa nykyisissä ja uusissa säännöissä ja
määräyksissä.
Tärkeintä markkinoille ilmoitettavissa taloudellisissa tie-
doissa on se, että tiedot ovat oikein, olennaisia, johdonmu-
kaisia, luotettavia ja ajankohtaisia. Tiedot julkistetaan
nopeasti ja yhdenvertaisesti.
Nordea tekee yhteistyötä keskeisten asiantuntijoiden
kanssa varmistaakseen, että taloudellisen raportoinnin
tavoitteet täyttyvät. Nordea osallistuu aktiivisesti erilaisten
kansallisten elinten toimintaan. Tällaisia elimiä ovat muun
muassa finanssivalvontaviranomaisten ja keskuspankkien
perustamat elimet ja rahoituslaitoksille tarkoitetut
yhdistykset.
PFC-raportointi tuottaa yhtiön johdolle eri organisaatiota-
soilla tietoa tunnistettujen PFC-tarkistusten kehityksestä ja
arvioinnista. Tieto annetaan Process Owner- ja Management
Dashboard -raporteissa, joissa esitetään yhteenveto arvioin-
nin tuloksista ja korkean riskin osa-alueista. Koska
Kiinnitysluottopankin toiminta on täysin integroitu Nordea-
konsernin toimintaan, PFC-raportointi koskee myös
Kiinnitysluottopankkia. PFC-raportit toimitetaan yhtiön
talousjohtajalle ja riskijohtajalle neljännesvuosittain.
Seuranta
Nordea Bank Oyj:n hallituksella, hallituksen tarkastusvalio-
kunnalla ja hallituksen riskivaliokunnalla sekä sisäisellä tar-
kastuksella on tärkeä rooli koko Nordea-konsernin taloudel-
lista raportointia koskevan sisäisen valvonnan seurannassa.
Vastaavasti Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksella
ja hallituksen tarkastusvaliokunnalla on tärkeä rooli Nordea
Kiinnitysluottopankki Oyj:n taloudellista raportointia koske-
van sisäisen valvonnan seurannassa.
Konsernin taloushallinto laatii myös erityisen, neljännes-
vuosittain annettavan taloudellisen raportoinnin sisäistä val-
vontaa koskevan raportin konsernin talousjohtajalle.
Raportissa käsitellään riskienhallintaa ja korkeariskisiä osa-
alueita. GRMC -yksikön riippumaton riskienvalvontatoiminto
raportoi erityisesti taloudelliseen raportointiin liittyvistä ris-
keistä hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä konsernijohta-
jalle konsernin johtoryhmässä neljännesvuosittain.
Tilintarkastajat
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuodeksi ker-
rallaan yhtiölle tilintarkastajan. Kiinnitysluottopankin tilintar-
kastajat valittiin Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n varsinai-
sessa yhtiökokouksessa 19. helmikuuta 2024. Tilintarkastajan
tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä
tilintarkastusyhteisö.
Nykyinen tilintarkastaja:
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Päävastuullinen tilintarkastaja
Jukka Paunonen
KHT
_______________________
Ulkoiset tilintarkastajat eivät ole tarkastaneet tätä hyvää
hallintotapaa koskevaa selvitystä, eikä se ole osa virallista
tilinpäätöstä.
SELVITYS HYVÄSTÄ HALLINTOTAVASTA
66
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Vuosikertomus 2024
Lisätietoa vastuullisuudesta Nordeassa saat osoitteesta
https://www.nordea.com/fi/vastuullisuus.
Palautetta vastuullisuusasioihin liittyen luemme osoitteessa
sustainability@nordea.com
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki
00020 NORDEA
Puh: +358 9 1651
www.nordea.com