Olli Kärkkäinen: Sosiaaliturva tienhaarassa – mitkä ovat vaihtoehdot?

14.02.17 11:35 | Talous | Olli Karkkainen

Perustulo, perustili, osallistumistulo, yleisturva, kannustava perusturva − sosiaaliturvan uudistamisvaihtoehdoilla on monta nimeä. Mitkä ovat näiden vaihtoehtojen todelliset erot? Mihin suuntaan sosiaaliturvaa pitäisi viedä?

Viime aikoina on käynyt selväksi, että sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on tarpeen. Nykyistä viidakkoa pitää yksinkertaistaa ja muokata sitä tulevaisuuden työelämään sopivaksi. Uudistamisvaihtoehdoista perustulo on saanut eniten huomiota, mutta myös muita vaihtoehtoja on esitetty.

Esitetyissä uudistuksissa yhteistä on se, että ne kaikki haluavat yksinkertaistaa järjestelmää, vähentää byrokratiaa sekä helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Tavoitteista on helppo olla samaa mieltä. Mutta miten eri mallit eroavat toisistaan? Mitkä ovat ne päätökset sosiaaliturvan suunnasta, joista pitäisi nyt keskustella? Alla avaan kolmea merkittävää valintaa tulevaisuuden sosiaaliturvaa koskien: vastikkeeton vs. vastikkeellinen, universaali vs. syyperustainen ja perhe- vs. yksilökeskeinen sosiaaliturva.

Vastikkeeton vai vastikkeellinen?

Ensimmäinen merkittävä valinta koskee sosiaaliturvan vastikkeellisuutta. Nykyisin työtön saa työttömyysturvaa vain jos hän hakee töitä ja opiskelija saa opintorahaa vain jos hän etenee opinnoissaan. Perustulo olisi sen sijaan vastikkeeton sosiaaliturvamuoto, jossa työttömät ja opiskelijat saisivat sosiaaliturvaa riippumatta siitä, mitä he tekevät tai ovat tekemättä.

Moni sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistava uudistusehdotus kuitenkin säilyttäisi sosiaaliturvan vastikkeellisuuden. Esimerkiksi Demarinuorten Yleisturva-mallissa edellytetään aktiivista työnhakua, jotta saa korkeamman tulotason. Osallistumistulossa tuen saamisen ehtona on puolestaan laajemmin yhteisön kannalta hyödyllinen työ.

Osa uudistusmalleista on vastikkeellisuuden ja vastikkeettomuuden välimaastossa, esimerkiksi Elina Lepomäen esittämä sosiaaliturvatili-tyylinen perustili olisi vastikkeeton silloin kun sosiaaliturvatilin saldo on positiivinen, mutta aktivointitoimet käynnistyisivät saldon kääntyessä negatiiviseksi.

Tiivistetysti:

Vastikkeeton: perustulo

+ vähentää byrokratiaa

- jos aktivointitoimilla/valvonnalla on positiivisia vaikutuksia, niiden poistuminen voi mm. heikentää työllisyyttä ja pidentää opiskeluaikoja

Vastikkeellinen: osallistumistulo, yleisturva (Demarinuoret), kannustava perusturva (KD)

+ valvonta ja aktivointitoimet voivat toimia kannustimina tai ylläpitää työkykyä

- vastikkeellisuus vaatii byrokratiaa

Universaali vai syyperusteinen?

Nykyjärjestelmässä oikeus sosiaaliturvaan perustuu syyhyn; jos joudut työttömäksi, saat työttömyyspäivärahaa, jos sairastut, saat sairauspäivärahaa, jos opiskelet, saat opintorahaa. Sen sijaan universaalissa sosiaaliturvajärjestelmässä kaikki saisivat saman etuuden olosuhteista riippumatta. Universaali perustulo vastaisi lähinnä nykyistä lapsilisää, jossa kaikki lapsiperheet saavat saman tuen elämäntilanteesta riippumatta (pl. yksinhuoltajakorotukset). Verotusta kiristämällä universaali perustulo voitaisiin kuitenkin käytännössä kerätä keski- ja suurituloisilta pois.

Sosiaaliturvamuotojen yhdistäminen ja yksinkertaistaminen eivät kuitenkaan edellytä järjestelmän muuttamista universaaliksi. Tällöin mm. tukitasot voivat edelleen vaihdella tarpeen mukaan, esimerkiksi työkyvyttömille voidaan maksaa korkeampia etuuksia kuin työttömille.

Tiivistetysti:

Universaali: perustulo, perustili

+ helpottaa eri ”statusten” (työtön, työntekijä, opiskelija) yhdistämistä

- ei huomioi eroja elämäntilanteissa

Syyperusteinen: yleisturva, kannustava perusturva

+ tuki kohdistuu ainoastaan tukea tarvitseville

- byrokratia vaikeuttaa eri elämäntilanteiden välisiä siirtymiä

Perhe- vai yksilökeskeinen?

Se, pitäisikö sosiaaliturvan (ja verotuksen) olla yksilö- vai perhekohtaista, on suurelta osin myös ideologinen kysymys. Suomi on edennyt viime vuosina entistä yksilökeskeisempään suuntaan kun mm. työmarkkinatuen tarveharkinta poistettiin. Sen myötä puolison tulot eivät enää pienennä työmarkkinatuen määrää. Monissa maissa sosiaaliturva ja myös verotus on kuitenkin edelleen kotitalouskohtaista.

Sosiaaliturvauudistuksissa, joissa yhdistetään kotitalouskohtaisia etuuksia (asumistuki, toimeentulotuki) ja henkilökohtaisia etuuksia (työttömyysturva, opintotuki, etc.), on päätettävä, onko uusi yhdistetty tukimuoto kotitalous- vai henkilökohtainen. Suomalaisissa perustulomalleissa toimeentulotuki ja asumistuki säilytettäisiin erillisinä etuuksina, mutta esimerkiksi Demarinuorten yleisturva-mallin yhteydessä esitetään, että yleinen asumistuki muutettaisiin yksilökohtaiseksi etuudeksi.

Sosiaaliturvan vaihtoehdoista tulisi keskustella avoimesti

Nyt kun eri puolueet valmistelevat omia sosiaaliturvamallejaan ja perustulokokeilu on käynnissä, on hyvä aika käydä keskustelua tulevaisuuden sosiaaliturvan valinnoista. Valitettavasti julkisessa keskustelussa helposti sekoitetaan eri vaihtoehtojen välisiä eroja. Esimerkiksi monessa uutisessa SDP:n yleisturva-mallia kutsuttiin ”eräänlaiseksi perustulomalliksi”, vaikka vastikkeellinen ja syyperusteinen malli on ideologialtaan lähes päinvastainen universaalin ja vastikkeettoman perustulon kanssa.

Vuosikymmenen vaihteessa valmistuva kansallinen tulorekisteri antaa Kelalle ja muille viranomaisille reaaliaikaista tietoa ihmisten tuloista. Tämä mahdollistaa sosiaaliturvan automatisoinnin ja suuren osan nyt esillä olevista sosiaaliturvauudistuksista. Siksikin sosiaaliturvan uudistaminen on ajankohtaista eduskuntavaalien alla.

Kaikki viittaa siihen, että vuoden 2019 vaaleissa keskustellaan sosiaaliturvan tulevaisuudesta. Tätä varten toivon, että vaihtoehdot ja niiden erot tuodaan selvästi ilmi keskusteluissa. Vaalikonekysymykset ”Vastikkeellinen vai vastikkeeton”, ”Universaali vai syyperusteinen” ja ”Perhe- vai yksilökeskeinen” antaisivat paljon paremman kuvan siitä, mihin suuntaan sosiaaliturvaa halutaan viedä kuin pelkkä ”Kannatatko perustuloa?”.

Latest blog posts from Olli Kärkkäinen

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Ekonomisti Olli Kärkkäisen vinkit säästämiseen – ”Vaikeinta on aloittaminen”

Säästäminen ja sijoittaminen Olli Karkkainen

Olli, 34, aikoo eläkkeelle 70-vuotiaana. Katso säästövinkit!

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen: Kenen kukkaro kutistuu?

Talous Olli Karkkainen

Yksityinen kulutus on pitänyt Suomen päätä pinnalla viennin sakatessa.

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen: Kehysriihen kannustinpaketti – risuja ja ruusuja

Talous Olli Karkkainen

Hallituksen puoliväliriihelle asetettiin etukäteen suuret odotukset.

Olli Kärkkäinen: Pitkäaikaistyöttömyys laskussa – onko syytä juhlaan?

Talous Olli Karkkainen

Helmikuun työttömyystilastoista löytyi ilahduttava uutinen.

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen: Hammaskeijutalous

Päivittäiset raha-asiat Talous Olli Karkkainen

Mikä on yhden maitohampaan arvo? Kysymykseen törmää pienen lapsen vanhempi.