Aki Kangasharju: Viekö käynnistynyt kasvu puhdin uudistuksilta?

27.03.17 9:52 | Talous | Aki Kangasharju

Suomen talouskasvu on ilahduttavasti käynnistynyt. Näkymä kasvuvauhdista on kuitenkin niin vaatimaton, että talousuudistuksia ei voi jättää tähän. Suora palkkojen alentaminen ei ole tässä tilanteessa järkevintä, vaan tarvitsemme uusia avauksia sekä työmarkkinoiden joustavoittamiseen että uusien vientituotteiden kehittelyyn. 

Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja. Niitä syntyy joko nykyistä työtä jakamalla yhä useammalle tai uutta kysyntää etsimällä viennin vedolla.

Olemassa olevan työn jakaminen köyhdyttää, kun taas työn lisääminen kysynnän kautta luo vaurautta. Ikääntyvä Suomi voi saada uutta kysyntää vain viennin kautta. Kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen jokainen prosenttiyksikkö lisää vientiä tuo yli 5 000 työpaikkaa. Esimerkiksi hallituksen 110 000 työpaikan tavoite vaalikaudessa saavutettaisiin reilun 18 % lisäyksellä vientiin.

Vienti nousee kahdella tavalla. Toinen on kiva ja toinen tuskallinen. Kiva tapa lisätä vientiä on odottaa vientimaidemme talouskasvua ja sitä kautta lisäkysyntää vientituotteillemme. Suomen vientimarkkinat ovat kasvamassa vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Jos vanhat maailmankaupan korrelaatiot pitävät vielä kutinsa, niin tällainen kasvu lisää vientiämme kuusi prosenttia yhden vaalikauden aikana. 

Tuskallinen tapa on parantaa kilpailukykyä, jolla voitetaan markkinaosuuksia vientimarkkinoilla. Kilpailukykyä voi parantaa myös kahdella tavalla. Toinen tapa aluksi köyhdyttää mutta on nopea ja toinen vie aikaa mutta ei köyhdytä.

Köyhdyttävässä tavassa laskemme palkkoja, jos ei reaalisesti niin, ainakin suhteessa muihin maihin. Aja myötä paraneva vienti sitten antaa mahdollisuuden palkkojen nousuun. Tämän vuoden alusta voimaan tullut kilpailukykysopimus parantaa tätä hintakilpailukykyä noin neljä prosenttia. Jos vanhat korrelaatiot pitävät paikkansa, sopimuksen voi odottaa lisäävän vientiämme noin kuusi prosenttia yhden vaalikauden aikana. 

Aikaa vievässä tavassa kohennamme yleistä yritystoiminnan toimintaympäristöä ja kannustamme yritykset tuotekehitykseen, joka johtaa uusiin vientituotteisiin ja olemassa olevan tuotannon tehokkaampaan tuotantoon. Tämä kehitystyö ottaa kuitenkin aikansa, joten nopeaa apua siitä on turha odottaa. Nämä kehitystyön panokset ovat lisäksi pelottavasti vähentyneet Suomessa jo vuodesta 2008, eikä käännettä parempaan ole näkyvissä.

Yksinkertainen aritmetiikka osoittaa, että Suomi tarvitsee selvästi lisää uudistuksia 110 000 työpaikan ja 18 prosenttia viennin lisäämiseen. Vientimarkkinoiden kasvun ja kilpailukykysopimuksen yhteisvaikutus on vasta 12 prosenttia, joten jostain on kaivettava vielä kuusi prosenttia viennin lisäys. 

Yksi pelastus voi tulla piristymässä olevasta maailmankaupasta. Maailmanmarkkinoiden veto on hieman voimistunut viime syksyn tilanteesta, johon nämä laskelmani perustuvat. Toisaalta protektionismin uhka on lisääntynyt ja tilastoidut kaupanesteiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään kasvuun. Voikin käydä helposti niin, että paremmat vientinäkymät jäähtyvät ennen kuin ne ehtivät realisoitua suurempana vientinä, kun Trump pääsee kunnolla vauhtiin. 

Suomen vientikysynnän kasvu jäisi nollaan kokonaisen vaalikauden ajaksi, jos protektionismi kasvattaa tulleja tai muita kaupan esteitä globaalisti tai tullit nousevat 30 prosenttia suhteessa nykyiseen tasoon. Arviot perustuvat OECDn tutkimuksiin.

Vaikka ihan näin pahasti ei ole käymässä, meidän on varauduttava nykyistä aneemisempiin vientinäkymiin.

Vaikka protektionismi ei enää etenisikään, tarvitsemme yhden kilpailukykysopimuksen verran lisää uudistuksia. Mitä enemmän protektionismi vähentää vientikysyntää, sitä enemmän meidän on parannettava kilpailukykyämme uusilla toimilla. Vientikysynnän kasvun loppuminen vuosikymmenen loppuun saakka edellyttäisi meiltä kokonaista jopa kahta uutta sopimusta, jos haluamme päästä työllisyystavoitteeseen vientiä ja sitä kautta elintasoa parantamalla. 

Työllisyyttähän voi toki parantaa myös työtä jakamalla ja palkkoja laskemalla, mutta se ei tee hyvää elintasolle. Tai sitten voimme tuudittautua hataraan uskoon siitä, että pienenemässä oleva tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa viennin pelastavan innovaation järkevällä aikataululla.  

Kirjoituksen laskelmat ja viitteet perustuvat tutkimukseen Kangasharju, Aki (2016). Protektionismi uhkaa: Kilpailukykysopimus on vasta alkusoittoa. Nordea Markets Working Papers 1/2016.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Suomi selviää - robottien uhkaa yliarvioidaan

Talous Aki Kangasharju

Uusi teknologia ei vie ihmisiltä töitä, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Nykyvauhti täyttää BKT-kuopan ensi vuonna

Talous Aki Kangasharju

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Jäävätkö lapsemme meitä köyhemmiksi?

Talous Aki Kangasharju

Talouskriisit voivat turmella nuorten tulevaisuuden, koska kiinnittyminen työmarkkinoille häiriintyy.

Aki Kangasharju: Trump aikoo mullistaa Suomen verotuksen

Talous Aki Kangasharju

Hävittyään kamppailun terveydenhuollosta presidentti Trump keskittyy seuraavaksi verotukseen.