Historian pisin laskukausi

Kangasharju_24012014
24.01.14 14:31 | Talous | Aki Kangasharju

Suomi on luisunut finanssikriisin jälkeisessä alamäessä jo kuusi vuotta. Vaikka maailmalta kuuluu jo vähän parempaa, tästä tulee Suomen pisin rauhanajan laskukausi ainakin 150 vuoteen, jonka ajan tilastoja bkt:stä on tehty.

 Heti tilastoajan alussa vuoden 1867 halla pudotti bkt:tä rajusti, mutta kuopasta pompattiin kuin trampoliinilla pian takaisin kasvuun. Pidempi taantumajakso koettiin 1870-luvulla, kun kansainvälinen matalasuhdanne piti viennin jumissa. 

Kokonaisuudessaan Suomen talous sukelsi silloin enemmän kuin muina laskukausina. Vuonna 1876 alkanut lama pienensi bkt:ta niin jyrkästi, että se oli vielä kolme vuotta myöhemmin noin 10 prosenttia lähtötasonsa alapuolella. Taantuman alussa markka irrotettiin ruplasta ja kiinnitettiin kultakantaan, mikä osoittautui myöhemmin virheeksi. Siitä huolimatta talouskuoppa täyttyi kuudessa vuodessa. 

Maailmalla erittäin pahaksi äitynyt 1930-luvun lama oli Suomessa mieto. Vuosikymmenen alun devalvaatio ja irrottautuminen kultakannasta heikensivät markan arvoa 50 %, mikä palautti Suomen jo neljässä vuodessa takaisin lähtötasolleen. 

1990-luvun lama muistetaan Suomessa vielä hyvin. Vuosikymmenen alkuvuosina tehty devalvaatio ja markan kellutus tekivät mahdolliseksi korkojen laskun. Esimerkiksi asuntolainojen keskikorko vuonna 1992 oli 12 %, kun se nyt on 1,5 prosenttia. Korkojen lasku, valuutan heikkeneminen, Euroopan toipuminen ja Nokian veto saivat viennin nousuun ja talouden käyntiin. Talouskuoppa oli täytetty kuudessa vuodessa. 

Nykyisestä laskusuhdanteesta tulee rauhanajan pisin. Pikku hiljaa käynnistynyt kasvu jatkuu lähivuodet niin hitaana, että talouskuopan täyttämiseen menee jopa 9 vuotta. Kun mietitään, miten suureksi bkt olisi tänä aikana ehtinyt ilman taantumaa, elämme todellakin taloudellisessa mielessä menetettyä vuosikymmentä. 

Edes toisen maailmansodan vaikutus bkt:hen ei ollut näin pitkä. Silloin bkt palasi läh-tötasolleen jo viidessä vuodessa. Nykyisen laskukauden kanssa yhtä pitkäksi koitui vain vuodesta 1913 alkanut ajanjakso. Ensin ensimmäinen maailmansota ja sitten sisällissota pidensivät bkt-kuopan yhdeksän vuoden mittaiseksi. 

Ei olekaan ihme, että tästä tulee pisin reaalipalkkojen laskun kausi 1960-luvulla alkaneessa ansiotasohistorian tilastossa. Köyhtymisemme on alkanut, toivottavasti se saadaan kohtuullisessa ajassa pysähtymään. 

Kuvio 1. BKT:n määräindeksi. Aineistolähde: kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Brexit pelottaa – mutta ei toteudu

Talous Aki Kangasharju

EU:sta eroa hakevat ovat siirtyneet johtoon Britannian mielipidetiedusteluissa.

Blogi: Kuka pelkää globalisaatiota?

Talous Aki Kangasharju

Globalisaatiota on pidetty länsimaille edullisena ainakin 1940-luvun tutkimuslöydöksistä alkaen. Tuoreimmat havainnot asettavat tuloksen kyseenalaiseksi, sil...

Blogi: Startup-into tarvitsee lisää polttoainetta ja suuria ajatuksia

Talous Aki Kangasharju

Startupit tarvitsevat nykyistä rohkeampaa politiikkaa sekä Slushin tapaisten tapahtumien mukanaan tuomaa kiinnostusta ja kannustusta, jotta positiivinen star...