Nyt pitäisi olla investoijan unelma-aika

09.01.15 15:19 | Aki Kangasharju

Markkinat ovat menettäneet uskonsa Eurooppaan, eikä syyttä. Ilman mittavia rakennepoliittisia muutoksia Euroopan keskuspankin rahaelvytys ei ole muuta kuin lyhytaikaista ensiapua.

Uskon puute näkyy laajasti. Markkinoiden odotukset inflaatiosta ovat laskeneet ennätysalhaalle. EKP:n tuloillaan olevan lisäelvytyksen voimaan ei uskota, vaan euroalueen odotetaan painuvan Japanin tielle, jossa rakenteellisten uudistusten puuttuessa joudutaan turvautumaan yhä uusiin kierroksiin setelipainossa inflaation ylläpitämiseksi.

Samasta syystä korko-odotusten hinnoittelu on pohjamudissa. Seurauksena reaalikorko on kuvion mukaisesti pakkasella keskimäärin – ja jopa jokaisena vuonna erikseen – vuosikymmeniä.
Nykytilanteen pitäisi olla investoijan unelma: kun reaalikorko on negatiivinen, inflaatio maksaa osan velasta.

Investoinnit eivät ole kuitenkaan käynnistyneet, koska yritykset eivät investoi korkotason vaan kasvunäkymien perusteella (Kothari ym. 2014). Riippumatta miten halvalla rahoitusta saa, investointi ei kannata jos kasvunäkymät ovat huonot. Investoinnit käynnistyvät vasta korkotason noustessa, koska silloin kasvunäkymätkin piristyvät.

Keskuspankin elvytystä pitää tukea talouden rakenteita uudistamalla ja pankkien sääntelyä yksinkertaistamalla. Ilman lisätoimia joulukuussa alkaneet deflaatiolukemat muuttuvat pysyväksi deflaatiokierteeksi.

Vaikka EKP aloittaa pian valtionlainojen oston, euro ei heikkene tarpeeksi viennin kannalta. Yhä useammat keskuspankit löysentävät rahapolitiikkaansa, mikä heikentää niiden valuuttojen arvoa. Euro heikkenee kunnolla vain noususuhdannetta elävän Yhdysvaltain dollaria vastaan.

Valtionlainojen osto ei myöskään lisää yritysten investointeja tarpeeksi tehokkaasti, koska se ei juuri paranna pankkien lainanannon kykyä. Yhdysvalloissa valtionlainojen osto painaa riskitöntä korkoa, joka välittyy myös riskillisiin yritysten joukkolainoihin. Euroopassa yritykset hakevat vain neljänneksen rahoituksestaan pääomamarkkinoilta ja kolme neljännestä pankeista. Jos samalla ei paranneta pankkien lainanannon kykyä, setelielvytyksen teho jää Yhdysvaltojen kokemusta pienemmäksi.

Stressitestit ja EKP:n tehostama pankkivalvonta ei auta, koska rahoitusmarkkinoiden sääntely on menossa liian pitkälle. Pääoma-, likviditeetti- , raportointi- ja muut vaatimukset hidastavat lainanantoa pysyvästi ja liikaa. Sääntelyssä on otettava askel taaksepäin, muuten kasvu ei käynnisty.

Lähde: Kothari, Lewellen ja Warner (2014). The Behavior of Aggregate Corporate Investment. MIT Sloan Research Paper 5112-14.

Kuvio 1. Reaalikorko, prosenttia, keskimäärin maturiteetin ja alkuhetken mukaan. Kun alkuhetki on nolla, maturiteetti osoittaa keskimääräisen reaalikoron ajanjaksolla 1-25 vuotta. Kun maturiteetti on 1 alkuhetki alkuhetki osoittaa vuotuisen reaalikoron ajanjaksolla tämä vuosi – 25 vuoden päästä.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Nykyvauhti täyttää BKT-kuopan ensi vuonna

Talous Aki Kangasharju

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Jäävätkö lapsemme meitä köyhemmiksi?

Talous Aki Kangasharju

Talouskriisit voivat turmella nuorten tulevaisuuden, koska kiinnittyminen työmarkkinoille häiriintyy.

Aki Kangasharju: Trump aikoo mullistaa Suomen verotuksen

Talous Aki Kangasharju

Hävittyään kamppailun terveydenhuollosta presidentti Trump keskittyy seuraavaksi verotukseen.

Aki Kangasharju: Viekö käynnistynyt kasvu puhdin uudistuksilta?

Talous Aki Kangasharju

Suomen talouskasvu on ilahduttavasti käynnistynyt.

Aki Kangasharju: Suomella vielä hieno tulevaisuus

Talous Aki Kangasharju

Tulevaisuuttamme varjostaa kaksi tunnettua tekijää, mutta toivoa on.