Blogi: Kilpailukyvyssämme ON ongelma

Aki Kangasharju
08.10.15 11:47 | Talous | Aki Kangasharju

Monimutkaisessa maailmassa pienikin äänekäs vähemmistö voi saada epäilyksen siemenen itämään vakavin seurauksin: tärkeät päätökset voivat jäädä tekemättä. Esimerkiksi maailmalla on ilmiselvän ilmastonmuutoksen vaikutuksia yritetty vesittää, ja Suomessa puolestaan kilpailukykyongelmaa on yritetty vähätellä.

Äänekäs vähemmistö ei kuitenkaan muuta totuutta miksikään. Suomen on parannettava kilpailukykyään.

Suomessa äänekäs vähemmistö väittää, että lähellä nollaa tehtävät palkankorotukset riittävät ongelmiemme ratkaisuksi. Muita yksikkötyökustannuksia alentavia uudistuksia ei tarvitse tehdä, koska Ruotsissa ja Saksassa palkat nousevat parin-kolmen prosentin vauhtia. Suomen ongelmat eivät ole kuulemma sen suuremmat, koska vaihtotase on tasapainossa. Vientimme on siis riittävää, sillä saamme tuonnin maksettua.

Väitteet ovat vääriä.

Kilpailukyvyn mittaaminen pelkästään yksikkötyökustannuksilla on vaarallista, koska ne korreloivat heikosti lyhyen tähtäimen vientikehityksen kanssa. Silti niidenkin mukaan olemme menettäneet asemiamme suhteessa OECD-maihin, joihin suuntautuu 85 prosenttia viennistämme (katso kuvio).

Kilpailukyky on kunnossa vasta, kun saavutamme talouden ulkoisen ja sisäisen tasapainon.

Vaihtotase on ulkoisen tasapainon indikaattori, joka mittaa kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettua menojen ja tulojen erotusta. Taseen kuitenkin pitäisi nyt olla vahvasti ylijäämäinen sillä se alkaa pienentyä, kun 

1) investoinnit käynnistyvät,  
2) kulutus piristyy,  
3) öljyn hinta palautuu ja  
4) vanheneva väestö lisää julkisia menoja.

Suurempi yksityisen sektorin ylijäämä tarkoittaa parempaa yritysten kannattavuutta, joka luo pohjaa investoinneille ja uusille työpaikoille. Niitä ei synny ilman talouden rakenteiden uudistamista ja kilpailukyvyn parantamista. Vaihtoehto hallituksen lakot aiheuttaneille uudistuksille ovat nykyistä vielä suuremmat leikkaukset hyvinvointiyhteiskuntaan. 

Jos tyydymme nykyiseen vaihtotaseeseen ilman suurempaa yksityisen sektorin ylijäämää, meidän on säästettävä vielä enemmän julkisella sektorilla, jotta sen alijäämä saadaan sulatettua.

Kilpailukyvyn ulkoisen mitan ohella pitäisi myös kilpailukyvyn sisäisten indikaattorien olla kunnossa. Näin ei kuitenkaan ole. Työttömyys on nopeassa nousussa ja ylittää euromaiden keskiarvon tason lähivuosina. Sen ohella työllisten osuus työikäisistä on laskenut pelottavan matalalle. Sipilän hallitus ei ehdi nostaa sitä nykyisestä 68 prosentista tavoiteltuun 72 prosenttiin yhden hallituskauden aikana, vaikka päällään seisoisi.

Näissä talkoissa menee pitkään. Siksi uudistuksilla on kiire. 

Kuvio 1. Suomen yksikkötyökustannusten osatekijät ja niiden kehitys suhteessa kilpailijamaihin pitkällä aikavälillä.

Kuvio 1. Suomen yksikkötyökustannusten osatekijät ja niiden kehitys suhteessa kilpailijamaihin pitkällä aikavälillä.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Suomi selviää - robottien uhkaa yliarvioidaan

Talous Aki Kangasharju

Uusi teknologia ei vie ihmisiltä töitä, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Nykyvauhti täyttää BKT-kuopan ensi vuonna

Talous Aki Kangasharju

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Jäävätkö lapsemme meitä köyhemmiksi?

Talous Aki Kangasharju

Talouskriisit voivat turmella nuorten tulevaisuuden, koska kiinnittyminen työmarkkinoille häiriintyy.

Aki Kangasharju: Trump aikoo mullistaa Suomen verotuksen

Talous Aki Kangasharju

Hävittyään kamppailun terveydenhuollosta presidentti Trump keskittyy seuraavaksi verotukseen.

Aki Kangasharju: Viekö käynnistynyt kasvu puhdin uudistuksilta?

Talous Aki Kangasharju

Suomen talouskasvu on ilahduttavasti käynnistynyt.