Blogi: Suomen julkinen velka vaaravyöhykkeelle

Finnish flag
30.10.15 11:48 | Talous | Aki Kangasharju

Julkisen talouden velalle ei ole olemassa yhtä yleisesti käytössä olevaa kynnysarvoa, jonka ylittämistä pidettäisiin vaarallisena. Tämä on saanut monen elvytysintoilijan suosittelemaan julkisten menojen lisäystä nyt, kun korotkin ovat ennätysmäisen alhaalla. 

Tuore tutkimustieto kuitenkin viittaa siihen, että Suomi on juuri saavuttamassa turvallisen velan tason ylärajan ja siirtymässä vaaravyöhykkeelle.

Kansainvälisessä vertailussa Suomella on vähän julkista velkaa, hieman yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteen arvoon. EU:ssa kokonaisuutena velka on jo lähes 90 prosenttia. Tämä velka on bruttomääräistä. Kun julkiset saamiset lasketaan mukaan, Suomen nettovelka on alle 20 % (OECD 2015). Kaikki saamiset eivät ole kuitenkaan realisoitavissa järkevään hintaan, joten likvideihin saamisiin verrattuna velkamme on melkein 60 %.

Tämä määrä velkaa alkaa olla Suomelle turvallisen tason ylälaidassa.

OECD:n tuore selvitys on löytänyt tilastollisin menetelmin velalle tason, jonka jälkeen lisävelka hidastaa talouskasvua, vähentää elvytyksen tehoa ja lisää korkojen riskilisän nousun vaaraa.  Euromaissa turvallisen velan yläraja on 50–70 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

OECD:n analyysin mukaan Suomelle optimaalinen velan taso on 45 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vaarallinen taso 65 prosenttia (katso kuvio). Kun optimitaso saavutetaan, tilastollisen tarkastelun perusteella Suomella on pitkällä aikavälillä 85 % todennäköisyys olla joutumatta vaaravyöhykkeelle. Toisin sanoen 45 % velkataso riittää puskuriksi kaikkiaan 85 %:ssa erilaisista shokkitilanteista, jotta velka pysyy niidenkin jälkeen alle 65 prosentin tasolla.

Jos saisimme painettua velan vajaaseen 30 prosenttiin, voisimme välttää vaarallisen velan tason jopa 90 % todennäköisyydellä.

Kuvio: Turvallisen velan taso. Vuosien 19852013 toteutuneen kehityksen perusteella arvioituna Suomen velkataso pysyy alle 65 prosentissa 85 prosentin todennäköisyydellä, jos velkataso saadaan painettua 45 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lähde: OECD (2015).

Turvallisen velan taso

Suomen velkataso on jo niin korkea, että elvytysvaraa ei ole uuden negatiivisen shokin ilmaantuessa ilman, että ajaudumme pitkälle velan vaaravyöhykkeellä. Mikään ei poista sitä mahdollisuutta, että Suomeen iskee puun takaa uusi negatiivinen shokki Nokian romahtamisen, eurokriisin ja Venäjän pysähtymisen päälle. 

Ja vaikka uutta shokkia ei ilmaantuisikaan, yleinen korkotaso vääjäämättä nousee tulevaisuudessa. Vaikka nyt EKP:n elvytystoimet pitävät korkotasoa keinotekoisen matalalla, parin-kolmen vuoden päästä ohjelma on ohi ja korot alkavat nousta Yhdysvaltojen korkotason perässä. Riippumatta siitä onko Suomi suuren velkataakkansa kanssa päässyt kasvuun.

Lisäksi väestön ikääntyminen velkaannuttaa meitä tulevina vuosikymmeninä.

Velan pienentäminen ei ole kuitenkaan helppo juttu. Se tehdään käytännössä ylijäämäisillä budjeteilla ja talouskasvulla. Suomen julkinen talous on tällä hetkellä toista prosenttia alijäämäinen, vaikka tarkastelusta poistetaan vaikea suhdannetilanne.

Jotta Suomi pääsisi 45 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2040 mennessä, näiden suhdanteista korjattujen budjettien pitäisi olla lähes prosentin ylijäämäisiä. Se tarkoittaa välitöntä lähes neljän miljardin korjausta julkiseen talouteen joko talouskasvun potentiaalia nostamalla, julkisia menoja pienentämällä tai veroja korottamalla.

Viite: OECD (2015). Prudent Debt Targets and Fiscal Frameworks. OECD Economic Policy Paper, heinäkuu 2015, no 15.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Brexit pelottaa – mutta ei toteudu

Talous Aki Kangasharju

EU:sta eroa hakevat ovat siirtyneet johtoon Britannian mielipidetiedusteluissa.

Blogi: Kuka pelkää globalisaatiota?

Talous Aki Kangasharju

Globalisaatiota on pidetty länsimaille edullisena ainakin 1940-luvun tutkimuslöydöksistä alkaen. Tuoreimmat havainnot asettavat tuloksen kyseenalaiseksi, sil...

Blogi: Startup-into tarvitsee lisää polttoainetta ja suuria ajatuksia

Talous Aki Kangasharju

Startupit tarvitsevat nykyistä rohkeampaa politiikkaa sekä Slushin tapaisten tapahtumien mukanaan tuomaa kiinnostusta ja kannustusta, jotta positiivinen star...