Blogi: Kuka pelkää globalisaatiota?

11.03.16 11:55 | Talous | Aki Kangasharju

Globalisaatiota on pidetty länsimaille edullisena ainakin 1940-luvun tutkimuslöydöksistä alkaen. Tuoreimmat havainnot asettavat tuloksen kyseenalaiseksi, sillä Yhdysvalloissa teollisuustyötekijät ovat kärsineet Kiinan noususta aiemmin ajateltua pidempään. Onneksi tulos ei ole yleistettävissä kaikkiin länsimaihin, sillä globalisaation hyöty näyttää riippuvan maan kilpailukyvystä.

Professori David Autor (2016) maineikkaasta MIT:sta on kumppaneineen havainnut, että Kiinan kehittymisen mukanaan tuoma tuontikilpailu on syrjäyttänyt amerikkalaisia teollisuustyöntekijöitä työttömiksi enemmän kuin se on avannut uusia vientimahdollisuuksia korkeamman teknologian tuotannolle.

Tulos on pelottava, sillä tähän mennessä taloustiede on väittänyt ulkomaankauppaa hyödylliseksi. Yritykset voivat erikoistua entistä enemmän omalle alalleen ja laajentaa markkinoitaan oman maan rajojen ulkopuolelle. Työntekijät puolestaan nauttivat erikoistumisen myötä kohoavista palkoista ja tuonnin myötä laajemmasta kulutusvalikoimasta.

Onneksi tuore eurooppalainen tutkimus osoittaa, että amerikkalainen löydös ei ole yleistettävissä kaikkiin länsimaihin. Dauhtin ym. (2016) mukaan Saksan teollisuustyöntekijät ovat hyötyneet rajojen avautumisesta niin Itä-Eurooppaan kuin Kiinaankin.

Ero yhdysvaltalaisissa ja saksalaisissa tuloksissa selittyy pääosin kilpailukyvyllä.

Yhdysvalloissa kilpailukyvystä ei ole pidetty samalla tavalla kiinni kuin Saksassa, joten ulkomaankauppa on kääntynyt pakkaselle (katso kuvio). Sen sijaan Saksassa tavaroiden ja palveluiden tase on ollut positiivinen ja kasvava, joten rajojen avautuminen on avannut enemmän mahdollisuuksia vientiteollisuudelle kuin tuonti on syrjäyttänyt kotimaista tuotantoa.

Suomen kehitys on ollut tässä suhteessa huolestuttavaa. Olemme muuttuneet 2000-luvun alkupuolelta alkaen saksalaistyylisestä voimakkaasti ylijäämäisen ulkomaankaupan maasta kohti yhdysvaltalaista maata, jossa globalisaatiosta koituu kustannuksia ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Sekä työvoiman muutto länsimaihinjota Lähi-idän pakolaiskriisi voimistaaettä tuotannollisen kilpailun lisääntyminen halvempien tuotantokustannusten maissa edellyttävät samanlaista politiikkaa.

Suomen on parannettava kilpailukykyään suhteessa muihin maihin, jotta koko työväestön osaamisjakaumalle löytyy kysyntää. Tarvitsemme ylijäämäistä vaihtotasetta myös ikääntymisen, öljyn hinnan palautumisen että investointien käynnistymisen tuomiin kustannuksiin.

Ulkomaan kaupan tase_bkt 

Lähteet:

David Autor, David Dorn ja Gordon Hanson (2016) “The China shock: Learning from labour market adjustment to large changes in trade”, NBER Working Paper 21906.

Dauth, W, S Findeisen ja J Suedekum (2016) “Adjusting to globalisation: Evidence from worker-establishment matches in Germany”, CEPR, Discussion Paper 11045.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Brexit pelottaa – mutta ei toteudu

Talous Aki Kangasharju

EU:sta eroa hakevat ovat siirtyneet johtoon Britannian mielipidetiedusteluissa.

Blogi: Startup-into tarvitsee lisää polttoainetta ja suuria ajatuksia

Talous Aki Kangasharju

Startupit tarvitsevat nykyistä rohkeampaa politiikkaa sekä Slushin tapaisten tapahtumien mukanaan tuomaa kiinnostusta ja kannustusta, jotta positiivinen star...