Aki Kangasharju: Näin Trumpin kauppalogiikka pettää

19.01.17 14:49 | Talous | Aki Kangasharju

Perjantaina virkavalan vannova presidentti Trump on luvannut tehdä Yhdysvalloista jälleen suuren. Kauppapolitiikan kiristäminen ei sitä ainakaan tee. 

Trumpin politiikan yhtenä keihäänkärkenä ovat tuontitullit ja viennin veroedut. Tietyin edellytyksin viennin helpottuminen ja tuonnin vaikeutuminen lisäävät teollisia investointeja  ja tuotantoa kotimaassa. Nykyisessä globalisoituneessa maailmassa edellytykset eivät kuitenkaan toteudu.

Vaikka paraneva työllisyys ja nousevat palkat auttavat, politiikka myös rokottaa tavallista amerikkalaista kiihtyvän inflaation vuoksi. Tuontituotteet kallistuvat, minkä lisäksi tuotannon palauttaminen takaisin kotimaahan nostaa hintatasoa, koska tuotanto on syystä aiemmin siirretty halvempien kustannusten maihin. Inflaatiota kiihdyttää myös täystyöllisyydessä lisääntyvät investoinnit. 

Amerikan Antille tulee myös sopeutumisongelmia. Kauppapolitiikka suosii teollisuustyöpaikkoja, mutta hintatason nousu syö ihmisten ostovoimaa. Tämä  rokottaa palvelusektoria, jonka toimintaedellytykset eivät kauppapolitiikan myötä muutu. Antin on todennäköisesti siirryttävä palvelusektorilta teollisuuden palvelukseen.

Mister Trump väittää tätä voitoksi, koska teolliset työpaikat ovat palvelutyötä parempia. Trump on väärässä. Bruegel-ajatuspaja on osoittanut, että keskimäärin amerikkalainen teollisuustyöntekijä ei itse asiassa tienaa sen enempää kuin keskimääräinen palvelusektorin työntekijäkään. Teolliset työpaikat eivät olekaan palvelusektoria parempia.

Nettovaikutus Antin hyvinvointiin riippuu siitä, kuinka paljon teollisia työpaikkoja Amerikkaan siirtyy ja kuinka paljon ne tarvitsevat uusinvestointeja. Antti onneksi voi olettaa, että täystyöllisyyden oloissa investointibuumi nostaa myös palkkoja, mikä lievittää inflaation kohoamisen vaikutuksia ostovoimaan. Jos muita muutoksia ei tapahdu, nettovaikutus kuulostaa positiiviselta.

Muita muutoksia kuitenkin väistämättä tulee. Ensinnäkin dollari vahvistuu, koska Yhdysvaltain kauppataseen vaje hellittää. Esimerkiksi ehdotettu 20 prosentin tuontitulli ja vastaava viennin helpottaminen nostaisi dollarin arvoa jopa 25 prosenttia. Dollarin vahvistuminen söisi kauppapolitiikan muutoksen vaikutuksen kokonaan. Kauppatase ei paranisikaan, paitsi lyhyesti siirtymävaiheen aikana. 

Todellisuudessa tapahtuu myös toinen reaktio. Kauppakumppanit asettavat vastaavat tullit USA:lle sillä aikaa, kun vievät maan WTO-käräjille. USA:n hyödyt hupenevat siis vieläkin nopeammin.

Niinpä Yhdysvaltojen vienti ei helpotukaan eikä tuonti vaikeudu, joten käynnistetyt investoinnit osoittautuvat turhaksi. Koko maailmantalous kärsii, koska tullit ja vastatullit häiritsevät globaalia työnjakoa. Tämä taas alentaa koko maailmantalouden kasvua. Ja näin asiasta kärsii lopulta jokainen meistä, ei pelkästään Amerikan Antti.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Blogi: Trump uhittelee, mutta kauppasotaa ei tule

Finanssimaailma-blogi Talous Aki Kangasharju

Protektionistiset toimet ovat lisääntyneet maailmankaupassa finanssikriisistä lähtien.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Blogi: Vuosittain jopa 60 000 kotitaloutta ottaa lyhennysvapaan

Finanssimaailma-blogi Asuminen ja lainat Aki Kangasharju

Lainoja jätetään lyhennettäväksi ajalle, jolloin korot ovat korkeammat, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Blogi: Terveen merkki on pelottava

Talous Finanssimaailma-blogi Aki Kangasharju

Korkeampi volatiliteetti olisi terveen merkki, mutta siihen pääseminen voi laukaista globaalin taantuman.

Blogi: Suomi selviää - robottien uhkaa yliarvioidaan

Talous Aki Kangasharju

Uusi teknologia ei vie ihmisiltä töitä, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Nykyvauhti täyttää BKT-kuopan ensi vuonna

Talous Aki Kangasharju

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta.