Aki Kangasharju: Jäävätkö lapsemme meitä köyhemmiksi?

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju
18.05.17 11:41 | Talous | Aki Kangasharju

Talouskriisit voivat turmella nuorten tulevaisuuden, koska kiinnittyminen työmarkkinoille häiriintyy. Suomessa on viime vuosina kärsitty historiamme pisimmästä taantumasta, joten Suomeen voi olla syntymässä ensimmäistä kertaa ikäluokka, joka jää vanhempiaan köyhemmäksi. Paras tapa välttää sen toteutuminen on varmistaa talouskasvun jatkuminen.

Ikäryhmien välinen tulovertailu näyttää nuorten kannalta huolestuttavalta (Kuvio 1). Nuorten tulotaso kärsi keskimääräistä enemmän 1990-luvun talouskriisissä. Myös viime vuosien lama näkyy nuorten tulotason kehityksessä keskimääräiseen kotitalouteen verrattuna. Kärsimys ei näytä rajoittuvan edes kriisiaikoihin, sillä nuorten tulotaso on trendimäisesti jäänyt jälkeen etenkin eläkeläistalouksista jo 1970-luvun puolivälistä alkaen. 

 aki-18052017-1

Kuvio 1. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kotitalouden viitehenkilön (kotitalouden eniten tienaavan) iän mukaan 2015 rahan arvossa mitattuna. (Lähde: Tilastokeskuksen tulonjakotilasto.)

Ikäryhmien välistä kehitystä selittää usea tekijä. Esimerkiksi eläkeläisten tulotaso on noussut, koska yhä useampi eläkeläinen on ehtinyt tienata entistä pidempään 1960-perustetun työeläkejärjestelmän mukaista työeläkettä. Alle 25-vuotiaiden tulotason junnausta puolestaan selittää koulutuksen laajeneminen ja pidentyminen. Yhä useampi alle 25-vuotias on nykyään edelleen opiskelija, mikä painaa koko ikäluokan tulotasoa suhteessa menneisiin vuosikymmeniin. 

Heikko kehitys tosin näkyy vähän vanhemmassakin ikäluokassa, 25–34-vuotiaissa, jotka ovat pääsääntöisesti jo töissä. 1960-luvun puolessa välissä tämän ikäluokan tulot olivat kaikkien kotitalouksien tulotasoa korkeampi, mutta viisikymmentä vuotta myöhemmin kaikkien kotitalouksien tulot olivat kivunneet näiden 25–34-vuotiaiden tuloja korkeammaksi. 

Ikäryhmittäinen kehitys ei kuitenkaan kerro siitä, kuinka ihmiset koko elämänsä aikana pärjäävät. Yhdessä elämänvaiheessa koetut takaiskut pystytään ehkä paikkaamaan tulevan elämän aikana. 

Ainakin viime vuosikymmeninä kolmissa kymmenissä olevien tulot ovat kasvaneet nopeasti heidän varttuessaan 40-kymppisiksi (kuvio 2). Kolmikymppisten asema on parantunut 1990-luvun lamasta ja finanssikriisistä huolimatta.

 aki-18052017-2

Kuvio 2.  Viitehenkilöltään 25-34-vuotiaiden kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu 10-vuotisperiodeilla eri vuosikymmenillä. Kunkin periodin lopussa viitehenkilöt ovat 35-44-vuotiaita. (Lähde: Tilastokeskuksen tulonjakotilasto.)

Vielä 1960- ja 1970-luvulla alkaneilla mittausperiodeillani kolmikymppisten tulotaso kasvoi hitaammin kuin muilla. 1980-luvulta lähtien sitä vastoin tämänikäisten ihmisten tulot ovat kasvaneet muita nopeammin. 

Kolmikymppisten tulojen kasvu oli erityisen nopeaa 1990-luvun laman hellitettyä. Lama iski keskimääräistä enemmän tämän ikäluokan tulotasoon, joka kuitenkin sen jälkeen kääntyi muita ripeämpään nousuun. Tämä kohortti kuroi keskimäärin umpeen lamassa menettämänsä tulotason muihin verrattuna seuraavan vuosikymmenen kuluessa. 

Vuonna 2005 Suomi eli puolestaan nousukautta, joka kääntyi kriisiin 2009. Ikäluokka selvisi myös pitkästä taantumasta muita paremmin, sillä tulojen vuosikasvu oli jopa prosentin kaikkien kotitalouksien kasvua nopeampaa. 

Alle 25-vuotiaiden tulot ovat kehittyneet samalla tavalla kuin kolmikymppisten, joskin tulojen nopeaa kasvua selittää työllistyminen opintojen päätyttyä. Tässäkin ikäryhmässä 1990-luvun lamasta toipuminen oli erityisen ripeää suhteessa muihin, ja ikäluokka keskimäärin kiri umpeen laman menetykset vuosikymmenen kuluessa varttuessaan samalla kolmikymppisten ikäluokkaan.

Mutta joukossa on myös niitä, jotka tarvitsevat apua. Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että nuorena työttömäksi joutuneet ovat muita useammin työttömiä tai työvoiman ulkopuolella pitkään kriisin jälkeen. Myös palkkataso jää muita alhaisemmaksi ja henkiset ongelmat kasautuvat. 

Kokonaisuus on osiensa summa, joten mitä useampaan ihmiseen taantuma jättää jälkensä sitä suurempi vaikutus kriisillä on myös koko kansantaloudessa. Tulevaisuudessa on siis ennen kaikkea vältettävä pahat kriisit.

Se ei kuitenkaan riitä. Ihmiset tarvitsevat myös hyvät olosuhteet, joiden aikana takamatkaa on ylipäätään mahdollista kuroa umpeen. Talouskasvun turvaaminen on nuorten kannalta yhtä tärkeää kuin kriisien välttäminen. 

Akin viimeisimmät kirjoitukset

Blogi: Suomi selviää - robottien uhkaa yliarvioidaan

Talous Aki Kangasharju

Uusi teknologia ei vie ihmisiltä töitä, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Nykyvauhti täyttää BKT-kuopan ensi vuonna

Talous Aki Kangasharju

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta.

Aki Kangasharju: Trump aikoo mullistaa Suomen verotuksen

Talous Aki Kangasharju

Hävittyään kamppailun terveydenhuollosta presidentti Trump keskittyy seuraavaksi verotukseen.

Aki Kangasharju: Viekö käynnistynyt kasvu puhdin uudistuksilta?

Talous Aki Kangasharju

Suomen talouskasvu on ilahduttavasti käynnistynyt.