Blogi: Hallitukselta onnistunutta sopeutusta – tarkoitusta vai sattumaa?

12.01.17 14:26 | Talous | Aki Kangasharju

Suomessa julkisen talouden sopeuttaminen häiritsee entistä vähemmän talouskasvua. Tämä antaa tilaa lisäsopeutukselle, mikäli tarvetta kevään kehysriihessä ilmenee.

Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen hallitus toi Suomeen yleislänsimaalaisen sopeutuspolitiikan finanssikriisin jälkeen. Samaan aikaan talous painui taantumaan. 

Sipilän hallitus on jatkanut Kataisen hallituksen kanssa suurin piirtein yhtä voimakkaalla sopeutuslinjalla. Julkista alijäämää pienennetään, jotta julkinen velkaantuminen saataisiin pysähtymään.

Sopeutuksesta huolimatta talouden alamäki on loppunut ja talous on kääntynyt kasvuun. Syitä hyvälle kehitykselle on kaksi. 

Toisaalta Kataisen kautta painaneet Nokia-klusterin romahdus, eurokriisi ja Venäjän alamäki ovat ohi. Toisaalta talouspolitiikka on muuttunut. Vaikka sopeuttaminen jatkuu entistä tahtia, sen rakenne on muuttunut täysin. 

Tutkimus osoittaa, että julkisen talouden sopeutuksessa meno- ja verosopeutuksen välisellä painotuksella on suuri merkitys. Menojen pienentämisellä on paljon pienemmät haitat välittömälle talouskasvulle kuin verojen korotuksella (Alesina ym. 2015a, 2015b, 2016a, 2016b). Näyttää jopa siltä, että menosopeutuksen vaikutus lyhyen aikavälin kasvuun on keskimäärin lähellä nollaa.

Kataisen hallitus taisteli julkisen talouden velkaantumista vastaan lähinnä veroja korottamalla. Sipilän hallitus puolestaan linjasi heti alussa, että kokonaisveroaste ei nouse. Sen sijaan sopeutus tehdään menoista nipistämällä. 

Sipilän hallituksen politiikka näkyy tänä päivänä valtion ja kuntien yhteenlaskettujen nimellisten menojen kasvun pysähtymisenä (katso kuvio). Määrä historiallisesti jopa pienenee, koska julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen menojen hinnat edelleen nousevat. 

Talous reagoi eri tavalla meno- ja verosopeutukseen paljolti psykologian vuoksi. Yksityiseen kulutukseen ja investointeihin tarvittava luottamus tulevasta talouskehityksestä ei laske yhtä paljon julkisten menojen leikkaus- kuin verojen korotusuutisista. 

Myös tämä piirre näkyy Suomen kehityksessä. Yksityiset investoinnit vähenivät merkittävästi Kataisen hallituksen aikana, mutta ovat nyt pikku hiljaa kääntymässä kasvuun Sipilän hallituksen aikana. Samoin kotitalouksien kulutusinto on säilynyt eikä luottamuspulasta kielivää säästämisasteen nousua ole näkynyt.

Tässä suhteessa Sipilän hallitus poimii osittain Kataisen hallituksen satoa. Kataisen hallitus ehti tehdä yhden merkittävän verotusta laskevankin päätöksen. Yhteisöveroa nimittäin laskettiin 2014, mikä alkoi kantaa hedelmää tulevina vuosina samalla, kun muut kriisit hellittivät otettaan.

Lähes kaikki ovat yhtä mieltä, että Suomen julkista taloutta on sopeutettava. Niin kuin alla olevasta graafista näkyy, tulomme ja menomme eivät vieläkään ole tasapainossa – vaikka tilanne toki on parantunut. 

Nykyisen hallituksen apuna ovat toisaalta kriisien hellittäminen niin koti- kuin ulkomailla ja toisaalta sopeutuksen järkevämpi rakenne. Siksi sopeutus haittaa talouskasvua entistä vähemmän. Tämä luo tilaa myös lisäsäästöille, mikäli kevään kehysriihessä tarvetta ilmenee.Hallituksella onnistunutta sopeutusta – tarkoitusta vai sattumaa?

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Suomi selviää - robottien uhkaa yliarvioidaan

Talous Aki Kangasharju

Uusi teknologia ei vie ihmisiltä töitä, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Nykyvauhti täyttää BKT-kuopan ensi vuonna

Talous Aki Kangasharju

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Jäävätkö lapsemme meitä köyhemmiksi?

Talous Aki Kangasharju

Talouskriisit voivat turmella nuorten tulevaisuuden, koska kiinnittyminen työmarkkinoille häiriintyy.

Aki Kangasharju: Trump aikoo mullistaa Suomen verotuksen

Talous Aki Kangasharju

Hävittyään kamppailun terveydenhuollosta presidentti Trump keskittyy seuraavaksi verotukseen.

Aki Kangasharju: Viekö käynnistynyt kasvu puhdin uudistuksilta?

Talous Aki Kangasharju

Suomen talouskasvu on ilahduttavasti käynnistynyt.