Kuka ostaa Kreikan lainoja?

10.07.14 9:42 | Jan von Gerich

Kreikka on tehnyt yllättävän pikaisen paluun velkakirjamarkkinoille vuoden 2012 velkojen laiminlyönnin ja velkajärjestelyn jälkeen. Aiemmin tänä vuonna maa myi viisivuotisia viitelainoja, ja nyt vuorossa ovat kolmivuotiset viitelainat, joiden koron odotetaan asettuvan alle kolmeen prosenttiin. Onko täysin järjetöntä ostaa Kreikan lainoja näillä korkotasoilla?

Syyt Kreikan lainojen kysyntään ovat pitkälti samat kuin riskipitoisempien eurovaltioiden lainoihin yleensä. EKP on toimillaan minimoinut euroalueen hajoamisriskit sekä painanut ydinmaiden valtionlainakorot niin matalalle, että tuottohakuisten sijoittajien on ollut pakko joko pidentää korkosijoitustensa juoksuaikaa tai sitten lisätä luottoriskiä. Tuoton hakeminen nollakorkomaailmassa on tukenut niin Italian, Espanjan kuin Kreikankin valtionlainoja. Esimerkiksi Kreikan 10-vuotinen viitekorko on laskenut velkajärjestelyn jälkeisestä yli 30 prosentista kuuden prosentin tienoille.

Myös Kreikan velan rakenne tukee suhteellisen lyhyiden velkakirjojen kysyntää. Velkajärjestelyn ja tukilainojen pitkän juoksuajan johdosta suurin osa Kreikan velasta erääntyy vasta yli kymmenen vuoden päästä, ja huomattava osa vasta yli 30 vuoden päästä. 3- tai 5-vuotisten lainojen ostajat voivat siis odottaa saavansa sijoituksensa takaisin ensimmäisten joukossa. Lisäksi EKP:n ilmoittamat uudet rahoitusoperaatiot tukevat Kreikan uuden kolmivuotisen velkakirjan kysyntää.

Ei ole kuitenkaan kovin vaikeaa perustella, miksi Kreikan lainojen korkotasot eivät tarjoa riittävää kompensaatiota niihin liittyviin riskeihin nähden. Kreikan talouden uudistusprosessi on alkanut tökkiä entistä enemmän. Nyt kun Kreikka on saavuttanut julkisen sektorin ylijäämän ennen korkomaksuja ja suurin osa Kreikan tukilainoista on jo maksettu, kannusteet jatkaa talouden uudistamista IMF:n, EKP:n ja EU:n ohjauksessa ovat pienentyneet. Hallituksen enemmistö maan parlamentissa on hiuskarvan varassa, ja äärivasemmistolainen Syriza-puolue oli selvästi suurin kevään europarlamenttivaaleissa. Hallitukselle tuleekin entistä vaikeampaa toteuttaa ohjelmaa, jossa julkisen sektorin pitäisi tuottaa kasvavia ylijäämiä, jotka virtaisivat pääosin ulkomaisille velkojille.

EKP:n jatkuva tuki ja matala korkotaso tukevat Kreikan lainojen kysyntää vielä toistaiseksi. Kreikan velkataakka näyttää kuitenkin kestämättömältä, eikä maan lainojen tarjoama korko riitä kompensoimaan lainoihin liittyvää riskiä.

Latest blog posts from Jan von Gerich

Jan von Gerich: Keskustelu Euroopan vaalivuodesta keskittynyt liiaksi uhkakuviin

Talous Jan von Gerich

Puheet populismin hyökyaallosta ja muista uhista on dominoinut keskustelua Euroopan vaalivuodesta.

Jan von Gerich: Jos markkinat ovat oikeassa, suomalaisten elintaso laskee

Talous Jan von Gerich

Moni pitää prosentin kasvuennusteita Suomen taloudelle synkkinä.

Jan von Gerich: Hollannin huolet Ranskan varjossa

Talous Jan von Gerich

Hollanti aloittaa Euroopan vauhdikkaan vaalivuoden reilun parin viikon päästä. Eurokriittiset voimat ovat nostaneet kannatustaan, mutta Hollannista ei tule e...

Jan von Gerich: Näpit irti Fedistä, Trump!

Talous Markkinat Jan von Gerich

Vahva dollari uhkaa vesittää Trumpin tavoitteet nopeammasta kasvusta.

Blogi: Inflaatiopeikko lipoo jo kieltään

Talous Markkinat Jan von Gerich

Monet ovat täysin ehtineet jo unohtaa korkean inflaation riskit.