Kuka ostaa Kreikan lainoja?

10.07.14 9:42 | Jan von Gerich

Kreikka on tehnyt yllättävän pikaisen paluun velkakirjamarkkinoille vuoden 2012 velkojen laiminlyönnin ja velkajärjestelyn jälkeen. Aiemmin tänä vuonna maa myi viisivuotisia viitelainoja, ja nyt vuorossa ovat kolmivuotiset viitelainat, joiden koron odotetaan asettuvan alle kolmeen prosenttiin. Onko täysin järjetöntä ostaa Kreikan lainoja näillä korkotasoilla?

Syyt Kreikan lainojen kysyntään ovat pitkälti samat kuin riskipitoisempien eurovaltioiden lainoihin yleensä. EKP on toimillaan minimoinut euroalueen hajoamisriskit sekä painanut ydinmaiden valtionlainakorot niin matalalle, että tuottohakuisten sijoittajien on ollut pakko joko pidentää korkosijoitustensa juoksuaikaa tai sitten lisätä luottoriskiä. Tuoton hakeminen nollakorkomaailmassa on tukenut niin Italian, Espanjan kuin Kreikankin valtionlainoja. Esimerkiksi Kreikan 10-vuotinen viitekorko on laskenut velkajärjestelyn jälkeisestä yli 30 prosentista kuuden prosentin tienoille.

Myös Kreikan velan rakenne tukee suhteellisen lyhyiden velkakirjojen kysyntää. Velkajärjestelyn ja tukilainojen pitkän juoksuajan johdosta suurin osa Kreikan velasta erääntyy vasta yli kymmenen vuoden päästä, ja huomattava osa vasta yli 30 vuoden päästä. 3- tai 5-vuotisten lainojen ostajat voivat siis odottaa saavansa sijoituksensa takaisin ensimmäisten joukossa. Lisäksi EKP:n ilmoittamat uudet rahoitusoperaatiot tukevat Kreikan uuden kolmivuotisen velkakirjan kysyntää.

Ei ole kuitenkaan kovin vaikeaa perustella, miksi Kreikan lainojen korkotasot eivät tarjoa riittävää kompensaatiota niihin liittyviin riskeihin nähden. Kreikan talouden uudistusprosessi on alkanut tökkiä entistä enemmän. Nyt kun Kreikka on saavuttanut julkisen sektorin ylijäämän ennen korkomaksuja ja suurin osa Kreikan tukilainoista on jo maksettu, kannusteet jatkaa talouden uudistamista IMF:n, EKP:n ja EU:n ohjauksessa ovat pienentyneet. Hallituksen enemmistö maan parlamentissa on hiuskarvan varassa, ja äärivasemmistolainen Syriza-puolue oli selvästi suurin kevään europarlamenttivaaleissa. Hallitukselle tuleekin entistä vaikeampaa toteuttaa ohjelmaa, jossa julkisen sektorin pitäisi tuottaa kasvavia ylijäämiä, jotka virtaisivat pääosin ulkomaisille velkojille.

EKP:n jatkuva tuki ja matala korkotaso tukevat Kreikan lainojen kysyntää vielä toistaiseksi. Kreikan velkataakka näyttää kuitenkin kestämättömältä, eikä maan lainojen tarjoama korko riitä kompensoimaan lainoihin liittyvää riskiä.

Latest blog posts from Jan von Gerich

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Maailman matalimmat korot Suomessa?

Talous Jan von Gerich

Yksikään Suomen kokoinen valtio ei saa markkinoilta rahoitusta yhtä halvalla kuin Suomi.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Satavuotiaan Suomen talouden menestystarina

Talous Jan von Gerich

Viimeisen vuosikymmenen takaiskuista huolimatta ensi viikolla sata vuotta täyttävän Suomen taloushistoria on menestystarina.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Suomessa syytä pelätä korkojen nousua muita enemmän

Talous Jan von Gerich

Suomen asuntovelalliset ovat erityisen alttiita korkojen nousulle.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Voisiko velkapommi ratkaista Suomen velkaantumisongelman?

Talous Jan von Gerich

Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0.267 %.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Suomen rajalliset EU-paukut täytyy käyttää järkevästi

Talous Jan von Gerich

Vääntö EU:n ja euroalueen kehittämisprioriteeteista on pääsemässä täyteen vauhtiin.