Blogi: Keskuspankki ei halua aiheuttaa uutta romahdusta, mutta vahinkoja sattuu

08.01.16 8:00 | Talous | Markkinat | Jan von Gerich

Finanssikriisin jälkeen keskuspankkien rooli talouden ja omaisuushintojen tukipilarina on kasvanut entisestään. Tässä ympäristössä sijoittajat ovat hyvin herkkiä muutoksille keskuspankkipolitiikan suunnassa. Ennätyskevyen rahapolitiikan kääntämiseen liittyy huomattavia riskejä, joista on syytä olla aidosti huolissaan.

Esimerkiksi vuoden 2013 keväällä silloisen Fedin pääjohtaja Bernanken vihjailut siitä, että elvytystä ei välttämättä tarvitse kasvattaa loputtomiin, aiheuttivat pienen, lähes koko globaaleja rahoitusmarkkinoita ravistelleen shokin.  Ja tuolloin Bernanke ei siis puhunut rahapolitiikan kiristämisestä, vaan elvytyksen kasvattamisen hidastamisesta.

USA:n keskuspankin viime joulukuun ensimmäinen koronnosto lähes kymmeneen vuoteen aiheuttikin etukäteen runsaasti huolia jopa markkinaromahduksesta. Nämä pelot osoittautuivat kuitenkin turhiksi: keskuspankki oli viestittänyt noston selkeästi jo etukäteen, eikä toimi tullut yllätyksenä rahoitusmarkkinoilla.

Rahoitusmarkkinat eivät niinkään reagoi keskuspankkien toimiin – ainakaan lyhyellä aikavälillä – vaan toimien tai viestien poikkeamaan odotuksiin verrattuna. Joulukuun nosto ei aiheuttanut suuria liikkeitä, koska se oli käytännössä täysin odotettu. Jos keskuspankki olisi nostanut korkoa odotettua enemmän, markkinaliikkeet olisivat olleet huomattavasti voimakkaammat.

Keskuspankki haluaa lähtökohtaisesti luoda mahdollisimman vakaan ympäristön talouskasvulle ja rahoitusmarkkinoille. Varsinkin Fed on yrittänyt olla hyvin tarkka siitä, ettei se aiheuta negatiivisia yllätyksiä. Aina Fedin viestiä ei kuitenkaan kuunnella tai siihen ei vain uskota.

Fedin omat korkoennusteet signaloivat neljää 25 korkopisteen koronnostoa tälle vuodelle, mutta markkinoilla hinnoitellaan vain noin puolta tästä. Silti Fedin omakin korkoennuste on historian valossa hyvin maltillinen. Edellisessä koronnostosyklissä Fed nosti korkoa 25 korkopisteen askelin kerran joka kokouksessa eli 8 kertaa vuodessa. Tätä nostovauhtia pidettiin silloin maltillisena.

Tällä kertaa korkojen lähtötaso on vielä selvästi viime nostosykliä matalampi, ja lisäksi keskuspankin mittavien velkakirjaomistusten vuoksi rahapolitiikka on selkeästi elvyttävämpää kuin ohjauskoron tason perusteella voisi päätellä. 

Markkinoilla on historiallisestikin ollut tapana aliarvioida Fedin koronnostovalmiutta nostosyklin alkaessa. Kaikissa viidessä koronnostosyklissä vuoden 1985 jälkeen Fed on nostanut korkoaan selvästi enemmän ja/tai nopeammin kuin markkinoilla hinnoiteltiin nostosyklin alussa. Entä jos markkinahinnoittelu on nytkin pielessä?

Muutamalla 25 korkopisteen ohjauskorkomuutoksella on varsin pieni merkitys inflaationäkymiin, joten jos keskuspankki huolestuu aidosti inflaation kiihtymisestä, korkoja pitää nostaa selkeästi enemmän. Inflaatiopaineet ovat toistaiseksi olleet kateissa USA:n talouden toipumisesta ja työttömyysasteen selvästä laskusta huolimatta, mutta olisi liian aikaista todeta inflaation hyytyneen pysyvästi. Monet indikaattorit viittaavatkin jo inflaatiopaineiden kasvuun.

Markkinaodotuksia hieman nopeampi koronnostotahti ei välttämättä aiheuta uutta markkinaromahdusta, varsinkaan jos se johtuu ennakoitua vahvemmasta talouden vedosta. Nopeampi kasvuhan olisi hyvä uutinen esimerkiksi yritysten tulosnäkymien suhteen.

Romahdus sinänsä voisi pysäyttää nopeasti keskuspankin koronnostot, mutta siinä vaiheessa maito on jo maassa.

Kuva: Markkinat ovat toistuvasti aliarvioineet keskuspankin koronnostohalukkuuden koronnostojen alkaessa

Fedin ohjauskorko vs markkinahinnoittelu 0801_2016

Janin viimeisimmät kirjoitukset

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Suomessa syytä pelätä korkojen nousua muita enemmän

Talous Jan von Gerich

Suomen asuntovelalliset ovat erityisen alttiita korkojen nousulle.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Voisiko velkapommi ratkaista Suomen velkaantumisongelman?

Talous Jan von Gerich

Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0.267 %.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Suomen rajalliset EU-paukut täytyy käyttää järkevästi

Talous Jan von Gerich

Vääntö EU:n ja euroalueen kehittämisprioriteeteista on pääsemässä täyteen vauhtiin.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: EU murrospisteessä

Talous Jan von Gerich

EU ei ole talouskasvumielessä yltänyt lähimainkaan potentiaaliinsa. Britannian lähtiessä on korkea aika siirtää huomiota kriisien torjumisesta paremmin toimi...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Kuohittu EKP ei pärjää seuraavalle taantumalle

Markkinat Talous Jan von Gerich

Ilman suurimman euromaan keskuspankkia ei voi olla yhteistä elvytysohjelmaa.