Blogi: Suomi voittaa eurobondit

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich
10.07.17 9:52 | Talous | Jan von Gerich

Alemmat rahoituskustannukset ovat yksi euroalueen yhteisten velkakirjojen mahdollisista hyödyistä. Suomen rahoituskustannukset ovat kuitenkin jo nyt markkinoilla olevia eurobondeja matalammat.

Euroalueen yhteiset velkakirjat ovat arka puheenaihe monelle, kuten yhteisvastuun lisääminen yleisestikin euromaiden välillä. Euroalueen yhteiset velkakirjat otettiin kuitenkin tosiasiallisesti käyttöön jo velkakriisin synkkinä päivinä.

Euroalueen rahoitusvakausvälineen (ERVV) velkakirjat ovat euromaiden yhdessä takaamia. Käytännössä korkea luottoluokitus tuli mahdolliseksi vain, koska korkeamman luottokelpoisuuden maat – kuten Suomi – takaavat omaa keskimääräistä osuuttaan selvästi suuremman osan lainoista.

Euroalueen vakausmekanismi (EVM) puolestaan on euromaiden yhdessä pääomittama toimija. Esimerkiksi Suomen osuus maksetusta pääomasta on n. 1,4 mrd. euroa. Lisäksi euromaat ovat sitoutuneet maksamaan EVM:lle tarvittaessa lisää pääomaa, jos sitä tarvitaan tappioiden kattamiseksi tai EVM:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi.

Käytännössä siis sekä ERVV:n että EVM:n velkakirjat ovat eurobondeja, mutta suppeassa mittakaavassa. Ne lainoittavat rahoitusvaikeuksiin joutunutta jäsenmaata, kuten Kreikkaa, mutta vain ehdollisesti: apulainojen ehtona avunsaajan pitää toteuttaa talouden sopeuttamisohjelma. EVM voi myös tukea euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta muin keinoin.

Suomen nykyiset valtionlainakorot ovat pääosin sekä ERVV:n että EVM:n lainakorkoja matalampia, varsinkin pidemmissä lainoissa. Suomi ei siis hyötyisi rahoituskustannusmielessä ainakaan ERVV:n tai EVM:n tyylisistä eurobondeista.

Eurobondien rahoituskustannukset voisivat ainakin teoriassa olla selvästi matalampia ERVV:n ja EVM:n velkakirjoihin verrattuna kahdella eri tavalla. Käytännössä alempia lainakustannuksia olisi vaikea saavuttaa.

Vahvempi tukirakenne tukisi eurobondien luottoluokitusta. Käytännössä siis esimerkiksi Saksa tai Suomi voisi antaa lainoille joko rajattoman takauksen tai sitoutua pääomittamaan eurobondien liikkeeseenlaskijaa rajattomasti. Käytännössä tällainen tukirakenne ei kuitenkaan ole euroalueen tapauksessa poliittisesti realistinen.

Vaihtoehtoisesti eurobondien suuri liikkeeseenlaskumäärä lisäisi velkakirjojen likviditeettiä, mikä nostaisi sitä kautta niiden arvoa sijoittajien silmissä. Tämä taas vaatisi käytännössä sitä, että merkittävä osa euromaiden valtionvelasta rahoitettaisiin jatkossa eurobondien kautta, mikä ei myöskään näytä poliittisesti mahdolliselta.

Laajemman mittakaavan eurobondeilla olisi toki muitakin hyötyjä kuin pelkkä rahoituskustannusten alentaminen. Ne syventäisivät ja tehostaisivat euroalueen valtionlainamarkkinoita, auttaisivat ehkäisemään uusia finanssikriisejä, tiivistäisivät rahaliittoa ja tehostaisivat rahapolitiikan välittymistä.

Suomalaiselle eurobondeja ei kuitenkaan kannata yrittää kaupata lupaamalla alempia rahoituskustannuksia. Pitää pystyä lupaamaan paljon enemmän.

Suomen lainakustannukset pääosin jo markkinoiden eurobondeja matalampia

Suomen lainakustannukset 1007_2017

Janin viimeisimmät kirjoitukset

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: EU murrospisteessä

Talous Jan von Gerich

EU ei ole talouskasvumielessä yltänyt lähimainkaan potentiaaliinsa. Britannian lähtiessä on korkea aika siirtää huomiota kriisien torjumisesta paremmin toimi...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Kuohittu EKP ei pärjää seuraavalle taantumalle

Markkinat Talous Jan von Gerich

Ilman suurimman euromaan keskuspankkia ei voi olla yhteistä elvytysohjelmaa.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Seireenien vastustamaton kutsu

Markkinat Jan von Gerich

Kreikka on taas noussut markkinoiden puheenaiheeksi maan suunnitellessa paluuta velkakirjamarkkinoille.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Trump ei onnistu romuttamaan maailmantaloutta

Markkinat Jan von Gerich

Amerikka ensin voikin jättää Amerikan yksin.