Blogi: Voisiko velkapommi ratkaista Suomen velkaantumisongelman?

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich
28.10.17 8:00 | Talous | Finanssimaailma-blogi | Jan von Gerich

Suomen valtion saadessa rahoitusta markkinoilta negatiivisella korolla olisi houkuttelevaa ajatella, että riittävän suurella lainamäärällä sijoittajat kattaisivat Suomen budjettivajeen. Valitettavasti käytäntö näyttää hyvin toisenlaiselta.

Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0.267 %. Huutokaupan määrä oli miljardi euroa, joten käytännössä sijoittajat maksavat Suomelle lähes 2,7 miljoonaa vuodessa siitä ilosta, että saavat omistaa Suomen valtionlainoja.

Jos velkaa ottamalla voidaan itse asiassa jopa hyötyä nettomääräisesti negatiivisten korkojen kautta, voitaisiinko suuremmalla velkamäärällä kattaa koko Suomen valtiontalouden vaje?

Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionhallinnon alijäämä on tänä vuonna n. 5 mrd. euroa. Jos oletetaan, että Suomen valtio voisi ottaa rajattomasti velkaa yllä mainitulla korolla, lisävelkaa tarvittaisiin lähes 1900 mrd. euroa.

Suomen valtiolla on tällä hetkellä velkaa n. 100 miljardia euroa. Lisävelka olisi siis n. 19-kertainen koko tämän hetken velkataakkaan nähden. Velka/BKT-suhde puolestaan nousisi lähes 900 prosenttiin. Yhdelläkään maalla ei ole niin korkeaa velkaantumisastetta. Vertailun vuosi Kreikankin velkasuhde on alle 200 % BKT:sta. Japanin velka toki on n. 240 % BKT:sta ja siellä korot ovat silti matalia. Japanilla on kuitenkin oma keskuspankki, joka seisoo valtion velan takana, ja kotimaiset sijoittajat omistavat valtaosan valtionvelasta. Suomen velka taas on pääosin ulkomaisten omistajien käsissä.

Suomen matalat lainakorot selittyvät toisaalta EKP:n poikkeuksellisilla rahapoliittisilla toimilla ja niistä johtuvalla yleisellä matalalla korkotasolla; toisaalta Suomen valtio tarjoaa monille sijoittajille edelleen hajautushyötyjä paremman luottokelpoisuuden maiden joukossa. Velkamäärien moninkertaistaminen romuttaisi Suomen luottokelpoisuuden: lainakorot nousisivat todennäköisesti hyvin nopeasti, jos Suomen valtio alkaisi yhtäkkiä ottaa lisää lainaa.

Eikä markkinoilla olisi kapasiteettia ottaa vastaan uusia huimia velkamääriä. Kaikkien euromaidenkin yhteenlasketun uuden velan määrä tänä vuonna jäänee alle 200 miljardiin euroon.

Alhaisilla tai jopa negatiivisilla korkokuluilla on silti huomattavaa merkitystä valtiontalouden kannalta. Tänä vuonna velan korkokustannukset jäävät alle 1,4 mrd. euroon. Tämä on alle neljännes vuoden 1998 tasosta, vaikka velkaa on lähes 50 % enemmän.

Korkokulut jatkavat vielä laskussa, sillä tämänhetkiset korkotasot ovat selvästi matalampia kuin velan keskikorko. Markkinakorkojen lasku näkyy koko velan korkokustannuksissa vasta vuosien viiveellä, kun vanhaa velkaa vähitellen jälleenrahoitetaan. EKP puolestaan varmisti lokakuun kokouksessa, että matala korkotaso jatkuu vielä pitkään.

Jos Suomi pystyisi rahoittamaan kaiken velkansa tämänhetkisiin markkinatasoihin, korkokustannukset putoaisivat lähes nollaan (euromääräisen velan osalta korkokustannukset olisivat nykykorkotason perusteella vain n. 10 miljoonaa vuodessa).

Korkokustannusten lasku auttaa siis valtiontalouden vajeen tilkkimisessä, mutta vajeen suuruuden huomioiden korkomenot ovat sivuroolissa. Kääntäen voi myös ajatella, että vaje on edelleen suuri, vaikka korkokustannukset ovat nyt jo historiallisen pienet. Vaje pitää pystyä tilkkimään muulla tavoin – muuten myös korkokustannuksista voi tulla taas Suomelle täysin toisenlainen huoli.

Suomen velanhoitokustannukset laskeneet velan kasvusta huolimatta

Suomen valtion velka ja korkokustannukset

Janin viimeisimmät kirjoitukset

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Puheet Italian perustulosta pelkkää harhaa

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Italiassa puuhattavaa perustuloa on hehkutettu niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä mediassa. Kyse on kuitenkin uutisankasta. Kyseessä on enemmänkin tyött...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Kohti 80 prosentin työllisyysastetta

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Työllisyysastetta pitää saada nostettua kohti 80 prosenttia hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi, kirjoittaa Jan von Gerich.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Markkinasignaalit lähestyvästä taantumasta vahvistuvat

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Talousnäkymien ylle on kasaantunut tummia pilviä viime aikoina. USA:n tuottokäyrän signaalit tukevat arviota taantumasta vuonna 2020. Jos tummat pilvet muutt...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: EKP:n ostojen loppuminen haaste myös Suomelle

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

EKP ilmoittaa kesän aikana – ehkä jo tällä viikolla – velkakirjaosto-ohjelman alasajosta.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Tästä syystä Espanja ei ole Italia

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Espanjan hallituksen kaatuminen uhkaa lisätä Italian tilanteen luomia riskejä euroalueen poliittisesta tilasta.