Yhdysvaltain osinkoaristokraatit – ymmärrettävä silmänkääntötemppu

16.09.15 10:04 | Säästäminen ja sijoittaminen | Kristian Tammela

Osingot ovat tunteita nostattava teema. Näkökulmia on lähes yhtä paljon kuin sijoittajia. Kotimaisittain hehkutetaan usein Helsingin pörssin kohtuullisen hyvää osinkotuottoa, varsinkin suhteessa Yhdysvaltojen markkinoihin. Suomalaisyhtiöiden osingot ovat historiallisesti olleet hyvällä tasolla, myös kansainvälisessä mittakaavassa. Toisaalta osa sijoittajista moittii kotimaisia pörssiyhtiöitä siitä, että useimmat niistä kasvattavat harvoin osinkojen määrää tasaisesti.

USA:sta löytyy runsaasti ns. osinkoaristokraatteja. Nämä ovat yhtiöitä, jotka ovat joka vuosi kasvattaneet osakekohtaista osinkoaan (pl. lisäosingot) vähintään 25 vuotta yhtäjaksoisesti. Tähän ryhmään yltäminen on epäilemättä hieno suoritus, mutta osingonmaksun kasvattamisen autuus ei ole koko tarina.

Useat yhdysvaltalaisyhtiöt nimittäin harjoittavat voitonjakoaan niin osinkojen kuin omien osakkeiden takaisinostojen kautta. Siksi voikin väittää, että osingonmaksua on helpompi kasvattaa tasaisesti ja saada se näyttämään hyvältä, jos osingot ovat vain osa kokonaisuutta. Silloin kokonaisvoitonjakoa voi surutta leikata rajustikin ilman että osingon kasvua tarvitsee heti katkaista. Se on mahdollista, kun joustoja voi tehdä omien osakkeiden takaisinostoissa. Sijoittajat suhtautuvat uutisiin omien osakkeiden ostojen muuttamisesta suopeammin kuin osinkojen leikkaukseen.

Miksi osakkeiden takaisinostoja?
Omien osakkeiden takaisinostoja ei käytetä Pohjoismaissa yhtä laajalti kuin Yhdysvalloissa. Tämä on osittain kulttuuriero. Ostojen perusteluna käytetään muun muassa verotehokkuutta. Maksetusta osingosta joutuu maksamaan verot. Mutta jos yhtiö ostaa omia osakkeita ja se nostaa osakkeen arvoa, verot realisoituvat maksettavasti vasta sitten, kun omistaja päättää myydä osakkeita.

Lisäksi ostot ovat varsinkin suurten sijoittajien suosiossa. Usein takaisinostot ovat myös yritysjohdon intressissä, sillä ne tukevat osakekurssin positiivista kehitystä ja voivat siten parantaa johdon palkitsemista.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Otetaanpa esimerkeiksi teleoperaattori AT&T sekä kulutustavarayhtiö Procter & Gamble. Molemmat ovat kasvattaneet osakekohtaista osinkoaan (pl. lisäosingot) joka vuosi yli 25 vuoden ajan. Molemmat maksavat osinkoa vuosineljänneksittäin. Kuten kuvista näkyy, näyttää molemman yhtiön osinkokehitys varsin vakuuttavalta.

Kristian blogi_1Kristian blogi_2

Jos kuitenkin tarkastellaan kokonaisvoitonjakoa (eli osingot, lisäosingot sekä omien osakkeiden ostot), muuttuu kuva varsin radikaalisti. Enää ei voida puhua tasaisesti ja pitkäjänteisesti kasvavasta voitonjaosta. Esimerkiksi AT&T:n voitonjako ei ole viimeisen lähes 20 vuoden aikana kasvanut yhtäjaksoisesti kolmea vuotta enempää, kun sen osakekohtainen osinko on tehnyt niin yli 30 vuotta. Se ei tarkoita, että tilanne olisi huono, mutta tasaiseksi kehitystä ei voi väittää. Näitä lukuja tulisi verrata muun muassa pohjoismaisten yhtiöiden osinkolukuihin, jotka harvemmin käyttävät omien osakkeiden takaisinostoja. Silloin tilanne Yhdysvalloissa ja Pohjoismaissa on varsin samanlainen. Kokonaisvoitonjako liikkuu suurin piirtein samoilla tasoilla ja voitonjaossa on suuriakin vaihteluita vuositasolla.

 Kristian_blogi_3 

Kristian_blogi_4  

Mitä tämä sitten tarkoittaa kokonaisvoitonmaksun osalta indeksitasolla? Kun omien osakkeiden takaisinostot lisätään yhdysvaltalaisosakkeiden (S&P 500 -indeksi) voitonjakohistoriaan, on tilanne jo hyvin lähellä suomalaisosakkeita. S&P 500 -indeksin osinkotuotto on liikkunut noin 2 %:n tasolla viime vuosina, mutta on noin 5 %:n takaisinostot mukaan luettuna. Helsingin pörssin osalta osinkotuotto on vastaavasti reilut 4 %.

 Kristian_blogi_5

Toisin sanoen hyvä osingonmaksuhistoria on hyvä asia, mutta osinko yksin ei ole koko totuus. Turhan osingonkasvun hehkutuksen kanssa kannattaa olla varovainen. Sijoittajan on hyvä ymmärtää voitonmaksun kulttuurieroja, eli matala osinkotuotto ei automaattisesti tarkoita sitä, ettei voitonjako ole hyvällä tasolla. Tämän huomioidessa välttyy turhilta ylilyönneiltä, niin suuntaan kuin toiseen.

   

Kristianin viimeisimmät kirjoitukset

Blogi: EKP:sta osakesijoittaja?

Säästäminen ja sijoittaminen Kristian Tammela

Suoraviivaiselle osakemiehelle keskuspankit ovat viime vuosina olleet ehtymätön ihmetysten lähde. Mittavien markkinoiden elvytystoimien sekä negatiivisten ko...

Blogi: Yrityskaupat ovat suuria ja epävarmoja

Säästäminen ja sijoittaminen Kristian Tammela

Osakemarkkinoiden pinnan alla on kehittynyt mielenkiintoinen trendi. Yrityskauppoja tehdään nyt varsin hyvää vauhtia, mutta niitä epäonnistuu myös selvästi a...

snow lights

Blogi:Pörssiyhtiöiden investoinnit eivät ole romahtamassa

Säästäminen ja sijoittaminen Kristian Tammela

Blogi: Perjantaista verkkokaupan tähtihetki?

Säästäminen ja sijoittaminen Kristian Tammela

Blogi: Alihinta – liian maistuva yksinkertaistus

Säästäminen ja sijoittaminen Kristian Tammela