Markkinavoimaa maataloudessa

Small and medium business customer
03.03.15 14:05 | Yritykset

Kysynnän ja tarjonnan tasapainon hakeminen on yksi markkinatalouden perustehtävistä. Tasapainoa voi järkyttää kysynnän heikkeneminen, joko ostovoimaan vaikuttavien tekijöiden, kuten verotuksen ja inflaatiota hitaamman tulokehityksen, kulutustottumusten muutosten tai vaikka uusien innovaatioiden tulo markkinoille. 

Toisaalta erilaiset kansalliset tai yrityskohtaiset intressit tai vaikkapa poikkeuksellisen hyvät sadot voivat lisätä tarjontaa kysyntää nopeammin. Toimivilla markkinoilla hinta toimii tehokkaana ohjauskeinona sekä silloin kun jotakin tarvitaan lisää tai tuotetaan liikaa. 

Maataloustuotteiden markkinasuhdanteet elävät ainakin jossain määrin yleisestä talouskehityksestä riippumatonta elämää. Ihmiset syövät suhdanteista riippumatta ja ruuan kysyntä kasvaa väestön kasvaessa, joskin kalliimpien elintarvikkeiden, kuten lihan ja maitotuotteiden kysynnän kasvu reagoi voimakkaammin taloussuhdanteisiin. Keskeisin maatalousmarkkinoiden vaikuttaja on kuitenkin sää, jonka vaikutuksesta sadosta tulee hyvä, keskinkertainen tai huono ja sitä myötä tarjontaa on sitten liikaa, sopivasti tai liian vähän. 

Satotaso vaikuttaa viljan hintaan ja rehujen kautta myös lihan hintaan. Myös maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat elävät satojen mukaan, sillä nautakarjan rehut kasvavat taivasalla siinä missä viljakin. Rehujen riittävyys ratkaisee sekä tuotoksen että pidettävien eläinten määrän. Maitojalosteiden Global Dairy Traden huutokauppahinnat seuraavatkin yllättävän tarkasti vehnäfutuurien hintakuvaajan muotoa ja näitä käyriä suomalaisen maidontuottajan viimeistään nyt kannattaa ryhtyä seuraamaan. 

On totta, että Venäjän pakotteet laukaisivat maidon tuottajahinnan pudotuksen, mutta hinnoissa oli laskupaineita jo muutenkin. Global Dairy Traden huutokauppahinnat olivat laskeneet alkuvuoden aikana jo yli 40 prosentilla ennen kuin pakotteet astuivat voimaan. Näin suuri lasku olisi pakotteista riippumatta väistämättä lisännyt painetta sekä vienti- että kotimaan hintatasoon. Kiintiöjärjestelmän päättyminen maaliskuun lopussa tuo vielä käyttöön vapaata tuotantokapasiteettia ja tarjonnan lisääntyminen siirtää odotukset merkittävästi korkeammista tuottajahinnoista pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka pakotteet päättyisivät huomenna, kestää kuukausia ennen kuin kauppoja päästään sopimaan, valmiina on vientiin soveltuvia tuotteita ja pitkän poissaolon seurauksena menetetty hyllytila saadaan takaisin. 

Heikentyneen ruplan myötä venäläisen kuluttajan ostovoima on joka tapauksessa niin paljon vuodentakaista heikompi, ettei Venäjän viennillä nyt päästäisi lähellekään viime vuoden alun tilityskykyä. Venäjä on Suomelle edelleen tärkeä lähimarkkina-alue eivätkä pakotteet kestä ikuisesti, mutta alan yrityksissä varmasti mietitään maariskiä vähän eri näkökulmasta kuin vaikkapa vuosi sitten. 

Suomalaiset maidontuottajat ovat nyt päätyneet samaan hintavaihtelun maailmaan sika-, siipikarja- ja viljatilojen kanssa. Maitoa tuotetaan liikaa suhteessa kysyntään ja ostajan markkinoilla hinnat laskevat, kunnes tuotannon ja kulutuksen tasapaino on saavutettu. Huutokauppahinnoissa käänne on jo tapahtunut ja jos hyvin käy, loppuvuodesta voidaan nähdä jo pientä hintojen nousuakin.

Kirjoittaja: Timo Jaakkola, asiantuntijajohtaja, maatila- ja kunta-asiakkaat