Rakas, haluatko velkaantua kanssani?

08.05.15 11:00 | Asuminen ja lainat

On olemassa monta kysymystä, jotka sitovat parisuhteessa eläviä ihmisiä toisiinsa. Tavallinen kysymys suhteen alkuvaiheessa on ”Muutetaanko yhteen?” tai ”Vietetäänkö joulua yhdessä?”. Seuraavana voi olla vuorossa: “Menetkö kanssani naimisiin?” tai ”Olisiko aika hankkia lapsia?”. Yksi osapuolia eniten toisiinsa sitovista kysymyksistä usein kuitenkin unohdetaan: ”Rakas, haluatko velkaantua kanssani?”.

Yhteinen velka ja yhteinen talous yltävät harvoin sitoutumista kuvaavien asioiden listalle. Ehkä talousasiat koetaan hankaliksi. Tai ehkä liian arkipäiväisiksi.Velkaa otetaan, kun rahat eivät riitä. Vaikka kuinka säästäisi ja pihistelisi, joskus on otettava velkaa, jotta arki sujuisi. Velka mahdollistaa kulutuksen tasaamisen, kuten sitä kansantaloustieteessä kutsutaan. Yleisesti tulothan eivät kerry tasaisena virtana, mutta kuitenkin ihmiset haluavat kuluttaa tasaisesti koko elinkaarensa ajan.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Laina-ajat ovat pidentyneet ja lainasummat suurentuneet asuntojen hintojen nousun myötä. Samalla lainanhoitokustannukset ovat kuitenkin pienentyneet. Elämme tällä hetkellä hieman surrealistisessa maailmassa, jossa asuntolainojen korot lähentelevät nollaa. Lainarahaa ei ole koskaan aikaisemmin saanut yhtä edullisti.

Kun pariskunta ostaa yhteisen asunnon ja ottaa sitä varten lainaa, joskus unohtuu, että kyseessä ehkä on koko elämän ylivoimaisesti suurin hankinta. Suurten taloudellisten päätösten pitäisi perustua tarkkaan harkintaan. Tiedämme kuitenkin, että monet ihmiset toimivat juuri näissä tilanteissa intuitiivisesti. Asunto vain tuntuu juuri oikealta, vaikka hieman analyyttisempi ja objektiivisempi tarkastelu voisi johtaa parempaan ostopäätökseen.

Kun antaa tunteiden ohjata taloudellisia päätöksiä, voi vahingossa ottaa suurempia riskejä kuin itse asiassa haluaa. Suomessa on nykyisin asuntoja, joita ei saada myytyä, riippumatta hinnasta. Kenenkään ei soisi omistavan tällaista asuntoa. Etenkään ei tilanteessa, jossa pitäisi muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle tai ikääntymisen vuoksi palvelutaloon. Jos suurin osa omaisuudesta on kiinni asunnossa, joka ei mene kaupaksi ja josta on lisäksi paljon velkaa, kaikki muutkin elämän valintamahdollisuudet jäävät hyvin pieniksi.

Tämän päivän velanottomahdollisuudet avaavat ovia, jotka pysyivät suljettuina menneiltä sukupolvilta. Tänään lapsiperheet voivat asua riittävän tilavissa asunnoissa juuri silloin kun sitä tilaa tarvitaan. Mahdollisuudet tuovat tullessaan kuitenkin myös riskejä. Huonoista taloudellisista päätöksistä voi tulla todellinen kivireki vedettäväksi.

Ei ole yhdentekevää, kenen kanssa, mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon elämässä velkaantuu. Velan ottaminen on yksi elämän todella suurista päätöksistä. Kumppanista voi aina erota, mutta aina ei voi erota velasta, etenkin jos vakuutta ei pysty realisoimaan. Jos kukaan ei halua ostaa asuntoasi kun haluat myydä sen, olet kiinni: olet kiinni asunnossa, olet kiinni velassa. Ja tämän lisäksi epämiellyttävä tunne siitä että ei pysty vaikuttamaan omaan elämään on varmasti aika suuri. Silloin käy kertaheitolla selväksi, ettei asunto koskaan ollutkaan pelkästään koti, vaan myös suuren riskin investointi.

Kirjoittaja Heidi Schauman (KTT) työskentelee ekonomistina Nordea Marketsissa, missä hän seuraa erityisesti euroalueen taloutta, rahapolitiikkaa ja korkomarkkinoita. Lisäksi hän on pitkään seurannut työ- ja asuntomarkkinoita. Nordeaan Heidi tuli vuonna 2014 toimittuaan pitkään ekonomistina Suomen Pankissa.