Blogi: Öljyn hinta-ale on ollut pettymys

29.01.16 12:15 | Talous

Yleinen mantra on, että raakaöljyn hinnanlasku kiihdyttää maailman talouskasvua.  Silti raakaöljyn halventuminen on viime aikoina aiheuttanut osakemarkkinoilla ylimääräistä hermoilua ja jopa myyntiaaltoja. Onko reaktio ollut epälooginen? 

Ei välttämättä. Raakaöljyn hinnanlasku ei ole yksiselitteisesti hyvä asia, koska öljyntuottajamaiden tulojen lasku vähentää niiden tuontia ja siten globaalia kysyntää.  Mikäli öljyntuojamaiden saama kasvupiristys ylittää tämän ”kysyntäkadon”, öljyalen nettovaikutukset ovat myönteiset.  

Tällä kertaa globaali talous ei kuitenkaan ole laittanut isompaa vaihdetta silmään, vaikka raakaöljyn hinta on laskenut noin 70 % toissavuoden kesästä.  Itse asiassa vire on hiipunut. Esimerkiksi tehdasteollisuuden ja palvelusektorin globaalit ostopäällikköindeksit (PMI) ovat alamäessä, ja maailmankauppa polkee paikoillaan.

Globaalit_ostopaallikkoindeksit2901

Viime vuosikymmeninä öljyn rooli maailmantaloudessa on pienentynyt. Vuodesta 1970 lähtien maailman BKT on kasvanut reaalisesti noin kuusinkertaiseksi, mutta samaan aikaan raakaöljyn tuotanto on suunnilleen tuplaantunut. Palveluiden yleistymisen myötä maailman riippuvuus öljystä vähentyy jatkuvasti. Siksi globaali talous ei reagoi yhtä voimakkaasti hintamuutoksiin kuin takavuosikymmeninä. 

Esimerkiksi vuosina 1999–2008 raakaöljyn hinta nousi keskimäärin 25 prosenttia vuodessa, mutta maailmantalouden hyvää kasvuvirettä se ei kumonnut.  Kyseisenä ajanjaksona maailman BKT kasvoi keskimäärin noin neljän prosentin vuosivauhtia. 

Maailma ei ehkä ole yhtä öljyriippuvainen kuin ennen, mutta monille öljyntuottajamaille tynnyrihinta on kohtalon kysymys. Esimerkiksi Venäjälle halpa raakaöljy on myrkkyä, ja monet muutkin tuottajamaat kuten Norja ja Kanada ovat jo vaikeuksissa. 

Öljyntuottajien talouskasvun hidastuminen tarkoittaa, että samalla niiden tuontikysynnän hiipuminen heijastuu kielteisesti myös muihin maihin. Öljyn matalalla hintatasolla linkki öljymaiden tuontiin ja kulutukseen on todennäköisesti vahvempi kuin hinnan ollessa korkea. Tämä johtuu siitä, että perinteisesti öljymaiden ylijäämät ovat valuneet enemmän länsimaiden finanssimarkkinoille kasvaneena säästämisenä kuin kulutuksena.

Öljyn tuojamaissa myönteiset vaikutukset näyttävät jääneen vaisuiksi. Kytkös halvan raakaöljyn ja kulutuksen kasvun välillä ei välttämättä ole niin vesiselvä kuin usein esitetään. Kuinka halukkaita ihmiset ovat kuluttamaan bensapumpulla säästyneet rahat, jos talouden näkymiin liittyy paljon epävarmuutta? 

Otetaan esimerkiksi vaikkapa euroalue.  Talous ei ole edelleenkään lähtenyt merkittävään lentoon, joten monet kuluttajat ovat epävarmoja työpaikkansa suhteen - eli tulevaisuudessa tulot voivat pienentyä. Loogista on, että tässä tilanteessa rahat jäävät säästöön. 

Edes Yhdysvalloissa yksityinen kulutus ei ole saanut potkua raakaöljyn hinnanlaskusta. Ei siitäkään huolimatta, että kevyen verotuksen vuoksi raakaöljyn hinta siirtyy melko suoraan bensan pumppuhintaan.  Yksityisen kulutuksen kasvu on hiipunut viime vuoden alusta lähtien.  Yhdysvalloissa kuluttajan hyödyn kasvuvaikutusta kumoavat liuske-energiasektorin tappiot ja investointien vähenemiset. Nettomääräisesti kuitenkin Yhdysvaltojenkin pitäisi hyötyä halvemmasta öljystä.

Vielä jokin aika sitten oli varsin yleinen odotus, että raakaöljyn hinta piristää jenkkitaloutta selvästi, mutta hiljattain myös eräs Fedin jäsenistä kommentoi keskuspankin yliarvioineen raakaöljyn myönteiset vaikutukset taloudelle. 

Samaa voi sanoa globaalin talouden kohdalla. Raakaöljyn hinta-ale ei välttämättä ole niin suuri lottovoitto kuin aiemmin arveltiin.

Kaj Paulamäki

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Nordea Marketsissa

Lue lisää

Blogi: Italia ei muutu, mikä lisää riskiä muutoksesta

Markkinat Talous Jan von Gerich

Toivoa muutoksesta Italiaan tuonut Renzin hallitus kaatui perustuslakikansanäänestyksen myötä. Tulos ei johda uuteen eurokriisiin nyt, mutta Italian ongelmat...

Nordean tutkimus: Protektionismi uhkaa Suomen vientivetoista kasvua

Markkinat

Nordean tutkimuksen mukaan nykyinen Suomen vientimarkkinoiden kasvunäkymä ei riitä hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi.