Blogi: Mannaa taivaalta

01.04.16 10:46 | Talous

Euroalue on jäämässä inflaatiotavoitteestaan jo neljättä vuotta peräkkäin ja hintojen nousun odotetaan jatkuvan hitaana myös lähivuodet. EKP ei suinkaan ole jäänyt tuleen makaamaan, vaan on painanut korkotason ennätysmäisen matalaksi – jopa negatiiviseksi – ja päättänyt useista poikkeuksellisista rahapoliittisista toimista. Mutta jos uusimmat pari viikkoa sitten päätetyt toimet eivät käännä inflaatiota nousuun, loppuvatko keskuspankilta keinot?

Eivät lopu, sillä helikopterit eivät ole vielä ilmassa.

Tähän asti lähinnä akateemiset piirit ovat keskustelleet ns. helikopterirahoituksen käytöstä rahapolitiikan välineenä. Alkujaan Milton Friedmanin työhön perustuva idea helikopterirahoituksesta lyhyesti on, että keskuspankin rahoituksella valtio antaa rahaa kansalaisten käyttöön esimerkiksi laajan veronalennuksen kautta. Monetaristisen opin mukaan rahanjaon pitäisi kiihdyttää inflaatiota takuuvarmasti.

Euroalueella helikopterirahoitus on EU:n perussopimuksen vastaista, mikä tähän asti on hyydyttänyt virallisen keskustelun välineen käytöstä. Viime viikkoina merkillepantavaa on kuitenkin ollut, että kaksi EKP:n johtokunnan keulahahmoista, pääjohtaja Draghi ja pääekonomisti Praet, eivät kysyttäessä ole täysin tuominneet toimen käyttöä, vaan myöntäneet sen kiinnostavuuden.

Euroalueella rahoitus voisi onnistua niin, että keskuspankit antaisivat rahasiirron suoraan kansalaisille ilman valtion roolia. Tämä periaatteessa ohittaisi perussopimuksen tuoman haasteen, mutta toisi mukanaan rutkasti muita avoimia kysymyksiä. Tekniset ongelmat rahasiirtojen teosta voitaisiin luultavasti ratkaista käyttämällä esimerkiksi veroviranomaisten tietojärjestelmiä, mutta useat muut ratkaistavat asiat veisivät keskuspankkiirit nopeasti epämukavuusalueelle.

Ensinnäkin olisi päätettävä, kenelle ja kuinka paljon rahaa jaetaan. Saisiko lapsi yhtä paljon rahaa kuin aikuinen ja onko oleskelulupa riittävä kelpoisuusvaatimus? Miten raha jaettaisiin ulkomailla asuville kansalaisille, vai jaettaisiinko ollenkaan ja mihin raja vedettäisiin?

Olisi mietittävä myös tulonjakovaikutuksia. Saisiko jokainen euroalueen kansalainen saman nimellisen vai reaalisen summan rahaa? Esimerkiksi Suomessa hintataso on lähes kaksinkertainen verrattuna Viron hintatasoon, joten olisi punnittava mahdollisuutta suhteuttaa jaettava rahasumma vallitsevaan hintatasoon. Jos näin ei tehtäisi, annetun rahan ostovoima olisi erilainen eri maissa. Toisaalta ostovoimakorjaus johtaisi vain seuraavaan ongelmaan eli olisi valittava luotettava tapa mitata hintatasoa, sillä saatavilla olevat mittarit ovat monella tapaa kyseenalaisia. Vai pitäisikö rahasumma suhteuttaa tulotasoon?

Yksi avainkysymyksistä olisi tietenkin, miten paljon rahaa jaettaisiin. Pyritäänkö kertaluonteiseen toimeen, joka kerralla saisi rahan liikkeelle ja inflaation kiihtymään vai edettäisiinkö rahanjaossa asteittain. Pienen rahasumman puolesta puhuu se tosiseikka, että helikopterirahoitus johtaa väistämättä keskuspankkien taseissa suuriin tappioihin, koska taseen vastapuolelle ei tulisi valtion velkakirjoja.

Uskottavuuden vuoksi tämä tappio pitäisi jollakin kattaa, mutta se asettaa keskuspankkien itsenäisyyden koetukselle. Yleensä keskuspankkien tappiot on korvattu valtion budjetista, ja niin luultavasti jouduttaisiin tekemään tässäkin tapauksessa. Tämä liittäisi valtiot mukaan helikopterirahan käyttöön ja johtuen eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien erisuuruisista tappiopuskureista kohtelisi valtioita eri tavoin. Epäilemättä osa euroalueen valtioista haluaisi, että valtioiden välinen yhteisvastuu astuisi mukaan kuvaan.

Helppoa helikopterirahoituksen käyttö euroalueella ei siis missään nimessä olisi. Näin ollen on todennäköistä, että välineen käyttöä harkitaan vasta, jos todellinen pelko deflaatiokierteestä nostaa päätään.

Tuuli Koivu ja Jan von Gerich

Lue lisää

Nordean tutkimus: Protektionismi uhkaa Suomen vientivetoista kasvua

Markkinat

Nordean tutkimuksen mukaan nykyinen Suomen vientimarkkinoiden kasvunäkymä ei riitä hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi.

Nordea mukana Slush-tapahtumassa

Yritykset Digipalvelut

Slushissa ja Sijoitus-Invest -tapahtumassa esillä mm. joukkorahoitus, kasvuyritysyksikkö sekä Nordea Accelerator.